Kertakorvaus Mallilausekkeet

Kertakorvaus. Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, maksetaan toimihenkilölle kertaluontoinen korvaus, joka on 415 euroa. Työnantaja maksaa kertakorvauksen 1.3.2023 tai sen jälkeisenä lähimpänä palkanmaksupäivänä. Kertakorvaus ei korota toimihenkilölle maksettavaa palkkaa eikä sillä ole vaikutusta vaativuusluokkapalkkoihin, palvelusvuosilisiin eikä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun korvauksiin. Kertakorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on ollut voimassa ennen tämän palkkaratkaisun voimaantuloa 15.2.2023 ja kertakorvauksen maksupäivänä. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevalle kertakorvaus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Kertakorvaus. Kertakorvausmallissa hankkeeseen myönnetään tuki kertakorvauksena tukipäätöksessä yksilöidyn selkeän todennettavissa olevan tuotoksen tai tuotosten perusteella. • Kertakorvauksen määrä perustuu hankkeesta aiheutuvien tukikelpoisten kustannusten ennalta- arviointiin. • Hankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos se on tarkoituksenmukaista hankkeen toteuttamisen kannalta ja kullekin osalle on määritelty selkeä tuen maksamisen perusteena oleva tuotos. • Tukea ei voi myöntää kertakorvauksena kokonaisuudessaan julkisena hankintana toteutettaviin hankkeisiin. • Hankkeelle myönnettävän tuen määrä voi olla lainsäädännön mukaan enintään 100 000 €. AKKE ja AIKO rahoituksen kokonaiskustannukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti korkeintaan 50 000 €. • Kertakorvaushankkeen päätöstä voidaan muuttaa vain hankkeen toteuttamisajan osalta. • Hankkeelle voidaan hyväksyä hakijan omarahoituksen lisäksi kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusta osaksi hankkeen rahoitusta. Julkisen rahoituksen osalta on oltava tehdyt sitoumukset tukihakemuksen liitteenä. Kertakorvaushankkeeseen voi sisältyä myös yksityistä rahoitusta. • Tuki maksetaan vain, jos tukipäätöksen mukainen toteutunut tuotos voidaan todentaa Tukihakemuksessa hakija esittää yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteluineen. • Kustannusarvio laaditaan tosiasiallisiin kustannuksiin perustuen. • Kertakorvaushanke voi olla myös investointi. Silloin kustannusarvio tulee laatia flat rate 1,5 % - kustannusmallin mukaisesti. • Kertakorvaushanke voidaan toteuttaa myös yhteishankkeena. Jos yhteishanketta haetaan kertakorvaukseen perustuvan kustannusmallin mukaisena hankkeena, tulee kustannusten ja niihin perustuvien tuotosten olla määritelty jokaiselle toteuttajalle erikseen.
Kertakorvaus. Kertakorvauksen suuruus on 450 euroa ja se maksetaan heinäkuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. (Kustannusvaikutus 1 %). Osa-aikaiselle työntekijälle euromääräisen kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Jos osa-aikaisen työntekijän työaika vaihtelee hänelle pitää määrittää em. tilanteissa sovellettava keskimääräinen työaika, joka saadaan laskemalla yhteen 1.6.2023 edeltävien 12 täyden viikon tehtyjen työtuntien perusteella. Paikallisesti voidaan työnantajan ja henkilöstönedustajan/työntekijöiden kanssa sopia kertakorvauksen maksuajankohdan jakamisesta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Kertakorvaus voidaan tällöin sopia maksettavaksi kahdessa erässä niin, että ensimmäinen osa erästä maksetaan heinäkuussa ja toinen osa erästä viimeistään lokakuussa. Heinäkuussa maksettava osa on tällaisessa tapauksessa suuruudeltaan vähintään 200 euroa. Kertakorvaus maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 30.4.2023 ja on edelleen voimassa kertakorvauksen maksupäivänä. Kertakorvausta ei makseta, jos työntekijän työsuhde päättyy tai on päättynyt ennen kertakorvauksen maksuajankohtaa. Kertakorvausta ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ja irtisanomisaikaa on jäljellä enintään yksi kuukausi ennen kertakorvauksen maksuajankohtaa. Kertakorvausta ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuosilomapalkkaa, hoitolisää, ylityökorvausta tms. laskettaessa. Jos työntekijä on kertakorvauksen maksuajankohtana poissa työstä palkattomasti (esimerkiksi hoitovapaalla, opintovapaalla, pitkällä sairauslomalla, jonka osalta ei ole enää palkanmaksuvelvoitetta, tms.), kertakorvaus maksetaan hänelle sen jälkeen, kun hän on palannut takaisin töihin. Korvaus suoritetaan työhön paluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Kertakorvausta ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ja irtisanomisaikaa on jäljellä enintään yksi kuukausi ennen kertakorvauksen maksuajankohtaa. Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat sopineet 1.5.2024 toteutettavan 0,5 %:n apteekkikohtaisen palkankorotuksen toteutuksesta seuraavaa: • Erän jakoperusteet on päätettävä ja tiedotettava henkilöstölle 31.8.2023 mennessä. • Erän laskennan pohjana on marraskuun 2023 palkkasumma. • Erän saajat ja jaettavat euromäärät on päätettävä ja tiedotettava luottamushenkilölle viimeistään 31.3.2024 ja luottamushenkilön puuttuessa henkilöstölle on tiedotettava 31.3.2024 mennessä eränsaajien luk...
Kertakorvaus. Yhtiö suorittaa uuteen henkilökohtaisen palkanosan (HEKO) laskentajärjestelmään siirtymisen johdosta Finnair Oyj:n toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalla työskentelevälle (Sopimusala LTH PRO 03) ja yhtiöön tai sen tytäryhtiöön 30.4.2018 työsuhteessa olleelle toimihenkilölle kertakorvauksen alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukon HEKO ja henkilökohtainen osuus sisältää toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosuuden (HEKO- prosentin) sekä mahdollisen toimihenkilölle maksettavan muun henkilökohtaisen osuuden yhteenlaskettuna. Toimihenkilöt, joiden työsuhde on alkanut, tai jotka ovat siirtyneet työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin, ennen 1.5.2016 Enintään 2,99% 4000 € 3 % - 3,99 % 3500 € 4 % - 4,99 % 3000 € 5 % - 5,99 % 2500 € 6 % - 6,99 % 2000 € 7 % - 7,99 % 1500 € 8 % tai enemmän 500 € Toimihenkilöille joiden työsuhde on alkanut, tai jotka ovat siirtyneet työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin 1.5.2016 tai sen jälkeen, suoritetaan 500€ kertakorvaus. Kertakorvaus maksetaan toimihenkilöille kesäkuun 2018 palkanmaksun yhteydessä yhtiön normaalisti käyttämänä palkanmaksupäivänä (30.6.2018 mennessä). Mahdollisesti viivästyneelle määrälle suoritetaan korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko.
Kertakorvaus. Jos vahingoittunutta omaisuutta ei korjata, vaikka se olisi mahdollista, maksetaan kertakorvauksena arvioituja korjauskustannuksia vastaava rahamäärä, kuitenkin enintään omaisuudella ennen vahinkoa ollut hinta. Jos vahingoittunutta omaisuutta ei voida korjata, maksetaan kertakorvauksena enintään esineellä välittömästi ennen vahinkohetkeä ollut uudishinta, josta on vähennetty vahingoittuneen esineen jäännöshinta, mahdollinen ikävähennys ja omavastuu. Tällöin vahingoittunut irtain esine siirtyy vakuutusyhtiön omistukseen.

Related to Kertakorvaus

  • Vuorokausilepo 7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.

  • Korvaukset Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutus- laitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutusta- pahtumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoi- mikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslai- toksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulu- tustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vä- hintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä. Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte- kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus. Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden ku- luessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voi- massaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varal- ta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapah- tumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauk- sen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Arkipyhäkorvaus Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää, maksetaan uudenvuodenpäivältä, lop- piaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, hela- torstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena korvauspalkka 25 §:n mukaisesti, mikäli arkipyhä olisi muutoin ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/ tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työntekijä on poissa työstä työn- antajan luvalla. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen. Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, palkallisen sairausloman tai pal- kallisen perhevapaan ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä, ei kuitenkaan lauan- taille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä. Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuorova- paalle sijoittuvalta arkipyhältä, ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä. Mikäli työntekijä on työssä tässä pykälässä tarkoitettuna arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei- senä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus palkallisen sairausloman ajalle sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Työterveyshuolto Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden työterveys- huolto. Työnantajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Sopimus tai kuvaus tulee pitää työterveyshuoltolain 25 §:n mukaan työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työnantajan tulee hankkia ja järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnan- tajien kanssa terveyskeskukselta tai työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työn vuoksi arvioidaan välttämättömäksi: • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työ- ympäristössä; • hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheu- tuvien ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työnantajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot työterveys- huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työhön, työpaikkaan ja henkilöstöön liittyvistä olosuhteista. Sama velvollisuus velvoit- taa myös työntekijää. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimin- tasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset ta- voitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveys- huollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Lattianpäällystäjän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuu- kauden kuluessa työsuhteen aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava 2 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työ- suojeluviranomainen ole niitä määrännyt asetuksen perusteella tehtäväksi useammin (Vnp 1485/2011 4 §)

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.