Kilpailullinen neuvottelumenettely Mallilausekkeet

Kilpailullinen neuvottelumenettely. Kilpailullinen neuvottelumenettely on perinteistä neuvottelumenettelyä kehittyneempi käytettäväksi moni- mutkaisissa hankinnoissa. Sen soveltamisen edellytyksistä on säädetty hankintalaissa. Hankittavaa tava- raa, palvelua tai rakennustyötä ei voida aina määritellä niin tarkoin, että tarjouksen tekijät voisivat antaa hankintayksikölle yksityiskohtaisen tarjouksen. Tällaisissa tilanteissa hankintakilpailu voidaan toteuttaa kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kilpailuttamisen perustana on hankintayksikön laatima hankinnan tavoitteita ja sisältöä koskeva hankekuvaus, jonka pohjalta kilpailullinen neuvottelumenettely käydään.
Kilpailullinen neuvottelumenettely. Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö neuvottelumenettelyä muistuttavalla tavalla eri vaiheiden kautta valitsee hankkeen toteuttajan ja neuvottelee sopimusehdot.
Kilpailullinen neuvottelumenettely. Hankintayksikkö voi käyttää kilpailullista neuvottelumenettelyä erityisen monimutkai- sessa hankinnassa. Menettely on kuvattu HL 36 - 37:ssä. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa ei noudateta HL:a, mutta sitä voi käyttää apuna hankinta- menettelyn käytössä.
Kilpailullinen neuvottelumenettely. Kilpailullisella neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon kaikki ha- lukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvotte- lee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa kartoittaakseen ja mää- ritelläkseen keinot, joilla sen tarpeet voidaan parhaiten täyttää. Käyttöedellytykset ovat samat kuin neuvottelumenettelyssä. Kilpailulli- sen neuvottelumenettelyssä on käytettävä kokonaistaloudellisen edulli- suuden perusteena parasta hinta-laatusuhdetta.
Kilpailullinen neuvottelumenettely. Kilpailullinen neuvottelumenettely on perinteistä neuvottelumenettelyä kehit- tyneempi käytettäväksi monimutkaisissa hankinnoissa. Sen soveltamisen edel- lytyksistä on säädetty hankintalain 29 ja 30 §:ssä. Hankittavaa tavaraa, palvelua tai rakennustyötä ei voida aina määritellä niin tar- koin, että tarjouksen tekijät voisivat antaa hankintayksikölle yksityiskohtaisen tarjouksen. Tällaisissa tilanteissa hankintakilpailu voidaan toteuttaa lain tarkoit- tamalla kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kilpailuttamisen perustana on hankintayksikön laatima hankinnan tavoitteita ja sisältöä koskeva hankekuvaus, jonka pohjalta kilpailullinen neuvottelumenettely käydään.
Kilpailullinen neuvottelumenettely. Prosessina kilpailullinen neuvottelumenettely on samanlainen kuin neuvottelumenettely ja käyttöedellytykset ovat lähestulkoon samat kuin neuvottelumenettelyssä lukuun ot- tamatta kohtaa viisi. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn tarkoituksena on ratkaisuvaihtoehdon löytäminen. Hankintayksikkö aloittaa valittujen ehdokkaiden kanssa neuvottelun, jonka tarkoitukse- na on kartoittaa ja määritellä keinot, joilla hankintayksikön tarpeet voidaan parhaiten täyttää. Hankintayksikkö voi neuvotella valittujen ehdokkaiden kanssa kaikista hankin- nan näkökohdista. Hankintayksikkö voi maksaa kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn osallistuville raha- tai muita palkkioita taikka antaa palkintoja. Neuvottelut voivat tapahtua vaiheittain siten, että neuvotteluissa mukana olevien ratkai- sujen määrää rajoitetaan neuvottelujen aikana soveltamalla hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa ilmoitettuja hinta-laatusuhteen vertailuperusteita. Edellytyksenä on, että neuvottelujen vaiheittaisuudesta on ilmoitettu hankintailmoituksessa tai hankekuva- uksessa. Tarjoajia on neuvotteluissa kohdeltava tasapuolisesti eikä hankintayksikkö saa paljastaa ehdokkaan tai tarjoajan luottamuksellisia tietoja muille neuvotteluihin osallis- tujille. Hankintayksikön on jatkettava neuvotteluja siihen saakka, kun se on valinnut ne ratkai- sumallit, joilla kyetään täyttämään sen määrittelemät tarpeet. Neuvottelujen päättymi- sestä on ilmoitettava tarjoajille. Hankintayksikön on pyydettävä tarjoajilta neuvotteluis- sa esitettyihin ja määriteltyihin ratkaisuihin perustuvat lopulliset tarjoukset. Tarjouksen on oltava lopullisessa tarjouspyynnössä määriteltyjen vaatimusten mukainen ja siihen on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat. Tarjouk- sia voidaan hankintayksikön pyynnöstä täsmentää ja selkeyttää, jos se ei johda tarjous- ten tai hankinnan olennaisten osien muuttumiseen tai uhkaa syrjiä tarjoajia taikka vää- ristää kilpailua. Hankintayksikön on arvioitava tarjous hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa ase- tettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Hankintayksikön pyynnöstä voidaan tarjousver- tailun jälkeen neuvotella parhaan tarjoajan kanssa tarjoukseen liittyvien rahoitussi- toumusten tai muiden tarjouksessa olevien ehtojen viimeistelemiseksi, jos se ei johda tarjouksen tai hankinnan olennaisten osien muuttumiseen tai uhkaa syrjiä toimittajia taikka vääristää kilpailua.
Kilpailullinen neuvottelumenettely. Hankintamenettelynä käytetään kilpailullista neuvottelumenettelyä. Hankinta on EU-kynnysarvon ylittävä palveluhankinta. Hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen, johon kaikki halukkaat voivat tehdä osallistumishakemuksen. Hakemusten jättäneiden joukosta valitaan ne ehdokkaat, jotka kutsutaan osallistumaan tarjouskilpailuun. Tarjouskilpailuun kutsutaan 3-5 hyväksyttyä ehdokasta. Tarjoamaan hyväksyttävien ehdokkaiden valinta tehdään noudattamalla tämän asiakirjan kohdassa 4.2 määriteltyjä ehdokkaiden soveltuvuutta koskevia vaatimuksia sekä kohdassa 4.3 esitettyjä vertailuperusteita. Mikäli saaduista osallistumishakemuksista yksikään ei vastaa hankinnan tavoitteita ja hankintailmoitusta, voidaan hankintamenettely keskeyttää osittain tai kokonaan. Osallistumishakemuksen ja tarjouksen tekemisestä, neuvotteluista, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta ehdokkaille korvausta. Hankinnassa käytetään suomen kieltä Hankintailmoitus on julkaistu 2.12.2013 HILMA –palvelussa osoitteessa: xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

Related to Kilpailullinen neuvottelumenettely

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.

  • Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella Laitos voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitämään johdot laitoksen vesijohdosta tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella. Tässä kohdassa sanottua sovelletaan myös liittymiseen laitoksen hulevesiviemäriin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella, tai sen jälkeen, kun kunta on päättänyt vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitetusta alueesta, tämän alueen ulkopuolella.

  • Työvuoroluettelo Työnantajan on laadittava ja annettava työvuoroluettelo työntekijöille tiedoksi vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Työvuoroluettelo on pidettävä työntekijöiden nähtävillä. Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työvuoroluettelo tehdään sähköiseen järjestelmään (esim. ajan- varausjärjestelmään) on siitä annettava työntekijöille kirjallinen versio tiedoksiantopäivänä. Työvuoroluettelon merkitään työ- ja vapaapäivät, työn alkamis- ja päättymis- ajankohdat sekä ruokatauko. Työvuoroluetteloa voi muuttaa vain yhteisellä sopimuksella. Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu pe- rusteltu syy tätä edellytä. Työntekijän sairaus- ym. poissaolot eivät aiheuta muutoksia hänen työvuoroluetteloonsa. Työhönsidonnaisuusaika Työhönsidonnaisuusaika lasketaan työajan alkamisesta sen päättymiseen. Työhönsidonnaisuusaika (työpäivän pituus) saa olla enintään tunnin pidempi kuin työaika. Työhönsidonnaisuusajasta voidaan sopia paikallisesti toisin (TES 52§) työnteki- jän ja työnantajan kesken. Työhönsidonnaisuusaika ei kuitenkaan voi ylittää 10,5 tuntia Työajan sijoittelu Työntekijän säännöllinen työaika voidaan sijoittaa liikkeen aukioloaikojen puitteisiin. Työaika voidaan sopia alkavaksi 15 minuuttia ennen liikkeen avaamista ja päät- tyväksi viimeistään 2 tuntia sulkemisajan jälkeen. Työskentely sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä edellyttää työntekijän työsopimuksella tai muuten antamaa suostumusta. Lepoaika Säännöllisen työajan ollessa yli 6 tuntia työntekijällä on oikeus vähintään tun- nin kestävään lepoaikaan, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpai- kalta. Lepoaikaa voidaan lyhentää yrityskohtaisella sopimuksella enintään 30 minuutilla. Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Työntekijälle annetaan työn lomassa vähintään yksi kahvitauko, jos työntekijän työaika on 4—6 tuntia ja lepoajan lisäksi kaksi kahvitaukoa, jos työntekijän työ- aika on yli 6 tuntia. Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan käytännössä pitää.

  • Äkillinen hammassairaus Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

  • Korvausmenettely Haettaessa korvausta tämän vakuutuksen nojalla on otettava yhteyttä AIG:n asiakaspalveluun mahdollisimman pian vahingon tapahduttua. AIG:lle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava poliisiviranomaiselle. Xxxxxxxxxx hakijan tulee täyttää korvaushakemuslomake, ja häntä voidaan pyytää käymään lääkärintarkastuksessa hakemuksen tueksi. Hakijan on annettava AIG:lle lupa saada nähtäväkseen kaikki sellaiset hakijaa hoitaneiden lääkäreiden antamat todistukset ja tarvittavat poti- lasasiakirjat, jotka ovat tarpeen AIG:n vastuun selvittämiseksi. Muussa tapauksessa korvaus voidaan evätä. Xxxxxxxxxx hakijan on annettava AIG:lle omalla kustannuksellaan kaikki sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen AIG:n vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon AIG:n mahdollisuudet hankkia selvitys. AIG maksaa kuitenkin kaikki kulut, jotka aiheutuvat sen pyytämistä tutki- muksista ja näihin tutkimuksiin liittyvistä lääkärintodistuksista ja potilas- asiakirjoista. Vakuutettu on velvollinen korvauksen saamiseksi suostu- maan tällaisiin tutkimuksiin. Jos vakuutettu kuolee, AIG:llä on oikeus pyytää kuolinsyyn selvittämistä ruumiinavauksella. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut AIG:lle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä AIG:n vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Mikäli korvauksen hakijalle on jo maksettu vakuutuskorvausta virheellis- ten tietojen perusteella, on korvauksen hakija velvollinen palauttamaan saamansa korvauksen AIG:lle. Korvaus maksetaan vakuutetulle, ja kuolemantapauksessa määrätylle edunsaajalle tai omaisille.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Saman sairauden uusiutuminen Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehto- sopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty. 15.2. Sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korottamisessa noudatetaan lisäksi mitä sähkömarkkinalain 26 a §:ssä on säädetty. 15.3. Verkonhaltijalla on: • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkkopalveluun liittyvien pääomakustannusten tason, kuten korkokustannusten muutos, verkon kehittämiseen liittyvien investointitarpeiden muutos tai verkostoon sidotun pääoman poisto- tai takaisinmaksuajan muutos, joka ei johdu verkonhaltijasta; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkonrakennus- tai ylläpitokustannusten muutokset, verkonhaltijan muille verkonhaltijoille suoritettavien maksujen muutokset, häviösähkön hankintakustannusten muutokset, muiden kuin verkoston rakentamiseen tai ylläpitoon mutta verkkopalveluun liittyvien työvoima- tai muiden toimintakustannusten muutokset, verkkopalvelun tarjoamiseksi tarpeellisten muiden palvelujen tuottamisen kustannusten muutokset tai verkkopalveluun kohdistuvien velvoitteiden muutokset; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen hintoja siten, että hinnoittelu muutoksen jälkeenkin vastaa sähkömarkkinalain 24 § 2 momentin mukaisen kohtuullisen hinnoittelun vaatimuksia. Tämän kohdan perusteella verkkosopimusta ei voida muuttaa niin, että verkkosopimuksen sisältö siitä olennaisesti muuttuisi. 15.4. Verkonhaltijalla on oikeus muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja, jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai viranomaisen päätökseen, jota verkonhaltija ei ole voinut ottaa lukuun verkkosopimusta tehtäessä. 15.5. Verkonhaltija voi muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja myös sellaisen lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen päätöksen perusteella, joka on ollut sopimusta tehtäessä tiedossa, edellyttäen, ettei muutos olennaisesti muuta verkkosopimuksen hintoja tai muuta sisältöä. 15.6. Jos verkonhaltijan vastuualue muuttuu, verkonhaltijalla on oikeus muuttaa verkkopalvelujen hintoja tai muita sopimusehtoja yhtenäisen hinnoittelun toteuttamiseksi. Yksittäisten käyttäjien maksuihin merkittäviä muutoksia aiheuttavat hintamuutokset tulee toteuttaa Energiaviraston ennen uuden hinnoittelun käyttöönottoa hyväksymän siirtymäajan kuluessa. 15.7. Verkonhaltijalla on lisäksi oikeus muuttaa sopimusehtoja ja hintoja, jos muutokseen on erityistä syytä, • olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta; • vanhentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen takia tai • energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. 15.8. Verkonhaltijalla on oikeus vaihtaa käyttäjän vanhentunut verkkopalvelutuote toiseen tuotehinnastossa olevaan käyttäjälle soveltuvaan verkkopalvelutuotteeseen kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle tuotteen lakkautussuunnitelma, josta käy ilmi miten ja millä aikataululla vanhentunut tuote lakkautetaan. Suunnitelma on lähetettävä käyttäjälle kohtuullisessa ajassa ennen muutosta. 15.9. Verkonhaltijalla on oikeus sellaisiin vähäisiin sopimusehtojen muutoksiin, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. 15.10. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon, kuluttajien osalta kuukauden, kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoitus lähetetään käyttäjän laskutusosoitteeseen tai muuhun erikseen sovittuun osoitteeseen, ja se voi sisältyä esimerkiksi käyttäjälle tulevaan laskuun. 15.11. Jos muutoksen perusteena on lainsäädännön muuttuminen tai viranomaisen päätös, on verkonhaltijalla oikeus toteuttaa muutos siitä päivästä lukien kun muutos tai päätös tuli voimaan. Muutos voidaan toteuttaa myöhemminkin verkonhaltijan määräämänä ajankohtana, jollei kyseessä ole muutos käyttäjän eduksi. Verkonhaltijan on ilmoitettava näillä perusteilla tehtävistä muutoksista mahdollisimman pian.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.