Maanhankinta Mallilausekkeet

Maanhankinta. Taipalsaaren kunta vastaa Hanketta varten tarpeellisesta maanhankinnasta, mahdollisesta maa-alueiden lunastusmenettelystä tai Hankkeen vesiluvassa määritellyistä maa-alueiden käyttöoikeussopimuksista sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Kanavan maa-alue jää Taipalsaaren kunnan omistukseen.
Maanhankinta. Perinteisessä maapolitiikassa kunta voi hankkia maata omistukseensa kahdella tavalla en- nen asemakaavoitusta, ne ovat maan osto ja lunastaminen (Kuntaliitto, 2009). Luovutta- malla kaavoitetun maan tontteina kunta pystyy kattamaan luovutushinnalla maan hankin- nasta muodostuneet kulut kuin myös merkittävän osan kaavan toteuttamisesta muodostu- neista kuluista. Kuntien pitkäjänteinen maanhankinta saa tukea lainsäädännöstä. Nämä lait esimerkiksi myöntävät kunnille verohelpotuksia, etuosto-oikeuden ja monipuoliset lunastusmahdol- lisuudet. Etuostolaki antaa kunnalle väliintulo mahdollisuuden sellaisten maa-alueiden kaupoissa, jotka ovat tarpeellisia kunnan yhdyskuntarakentamista varten. Etuosto-oi- keutta käytettäessä on syytä varmistaa, ettei maasta makseta ylihintaa, jos tällainen ti- lanne tapahtuu, pystyy kunta käyttämään lunastusoikeuttaan etuoston sijaan. (Kuntaliitto, 2009) Jotta kuntien maapoliittinen toiminta olisi yksittäisellä tonttien tasolla taloudellisesti kan- nattavaa, maanhankinnasta ja kaavoituksesta muodostuvat kulut eivät voi olla suurem- mat, kuin kaavoitetuista tonteista saatu myyntihinta. Kuitenkin vuosittaisella tasolla tässä kokonaisuudessa voi olla suurempia kuluja, kuin tuottoja. Pitkällä aikavälillä tämä ei kui- tenkaan ole suositeltavaa. Etuosto-oikeudella ja lunastusoikeudella, kunta pystyykin lä- hes aina hankkimaan maan markkinahinnalla tai sen alle, joka kaavoituksen jälkeen voi- daan myydä korkeammalla hinnalla. Xxxxxxxx huomauttaa, että kunnilla on velvoite hankkia asemakaavojen mukaiset yleiset alueet. Koposen lisää tähän tutkimuksessaan, että kunnat linjaavat ensisijaisesti kaavoit- tavansa omistamansa maa-alueet, jotta asuin- sekä yritystonttien tarjonta pysyy riittävänä ja hintatasot pysyvät vakaana. Tämän lisäksi kunnat pystyvät näin edistämään elinkeino- poliittisten tavoitteidensa saavuttamista tehokkaalla asunto- ja yritystonttien tarjonnalla sekä tavoitteiden mukaisella hintatasolla. (Koponen, 2019; Xxxxxxxx, 2000, s. 37–39) Kunnat yleensä pyrkivät hankkimaan maata mahdollisilta kaava-alueilta hyvissä ajoin etukäteen ennen kaavoitusprosessin aloittamista. Näin kunnat pystyvät helpommin takaa- maan kaavoituksesta johtuvan arvonnousun itselleen. Vaikka kunnat pyrkivätkin näiden tutkimuksien mukaan kaavoituksella pitämään asuintonttien tarjonnan riittävänä ja hinta- tasot vakaana, tämä ei välttämättä käy toteen. Etenkin isoissa kaupungeissa, kuten Hel- singissä on pulaa kaavoitetuista asuintonteista. Tästä johtuukin a...
Maanhankinta 

Related to Maanhankinta

  • Alihankinta Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

  • Luottamusmiehet 1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta.

  • Asiakkaan vastuu Sijoitustoiminnasta syntyvä taloudellinen riski on asiakkaalla ja asiakas on tietoinen, että sijoitustoimintaa koskevat riskit liittyvät mm. rahoitusvälineiden volatiliteettiin, likviditeettiin, liikkeeseenlaskijan maksukykyyn, mihin tahansa liikkeeseenlaskijan toimintaan, osakkeiden rekisteröintiin liittyviin ja säilyttämiseen liittyviin toimiin esim. hallintarekisteröinnin kautta, mihin sopijapuolet eivät voi vaikuttaa sekä kulloinkin voimassaolevaan lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin, joiden perusteella voi syntyä rajoitteita tai esteitä toimeksiannoille, jo toteutetuille kaupoille tai asiakkaan omistamille arvopapereille tai muille rahoitusvälineille. Tämä vastuu on asiakkaalla siitä riippumatta, onko pankki suorittanut palvelua tai rahoitusvälinettä koskevan soveltuvuus- ja/tai asianmukaisuusarvioinnin tai katsotaanko asiakkaan saaneen sijoitusneuvontaa sijoituspäätöstä varten. Asiakas on tietoinen siitä, että sijoituspäätöstä ei voida perustaa pelkästään rahoitusvälinettä koskevaan markkinointiin ja markkinointimateriaaliin, vaan rahoitusvälinettä koskeviin tietoihin kokonaisuudessaan. Asiakas vakuuttaa, että hänellä on riittävä kyky arvioida näitä riskejä ja mahdollisuus sietää niitä taloudellisesti. Asiakas vastaa myös sijoitustoiminnan vaikutuksesta hänen verotukseensa. Asiakas vastaa siitä, että hänellä on tilillä pankin käytettävissä kulloinkin tarvittavat varat näiden ehtojen ja sopimuksen tarkoittamien toimenpiteiden ja palkkioiden suorittamiseen eräpäivänä. Jollei tilillä ole riittävää katetta edellä mainittujen palkkioiden ja muiden kustannusten ja maksujen veloittamista varten, pankki perii asiakkaalta saatavansa kattamatta jääneeltä osalta perimiskustannuksilla lisättynä. Asiakas vastaa myös siitä, että pankin käytettävissä on riittävästi arvopapereita ja rahavaroja näissä ehdoissa ja sopimuksessa sekä mahdollisissa muissa asiakasta sitovissa tuote- tai palvelukohtaisissa erityisissä ehdoissa tai sopimuksissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Jollei asiakas ole muutoin osoittanut pankin käyttöön riittävästi rahavaroja, asiakas valtuuttaa pankin pidättämään ja käyttämään pankilla tai asiakkaan tilillä olevia asiakkaan rahavaroja tai asiakkaalle tulevia rahavaroja tällaisten toimenpiteiden suorituksen varmistamiseksi. Pankilla on oikeus toteuttaa oikeutensa turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, kuten katevaraus ja tilisiirron esto. Asiakas vastaa siitä, että pankilla on käytössään asiakkaan ja asiakkaan yhteyshenkilöiden osalta oikeat yhteys- ja muut tiedot tämän sopimuksen mukaisten toimenpiteiden hoitamiseen. Jos asiakkaan tilillä olevat varat eivät riitä tai maksu viivästyy asiakkaasta johtuvasta syystä, on pankilla oikeus katsoa yksittäiset toimeksiannot tai itseään velvoittavat normaalit hoitotoimenpiteet itseään sitomattomaksi, jos asiakkaan sopimusrikkomukseksi katsottava puute on olennainen. Lisäksi asiakas vastaa omista laiminlyönneistään aiheutuvista vahingoista. Asiakas on velvollinen korvaamaan pankille vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että asiakas ei täytä näiden ehtojen tai sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Tällaisia vahinkoja voivat olla esimerkiksi sopimusrikkomuksen aiheuttamat ylimääräiset kulut ja työ sekä rahoitusvälineiden hintojen muutoksista aiheutuneet kustannukset.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Työterveyshuolto Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden työterveys- huolto. Työnantajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Sopimus tai kuvaus tulee pitää työterveyshuoltolain 25 §:n mukaan työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työnantajan tulee hankkia ja järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnan- tajien kanssa terveyskeskukselta tai työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työn vuoksi arvioidaan välttämättömäksi: • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työ- ympäristössä; • hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheu- tuvien ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työnantajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot työterveys- huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työhön, työpaikkaan ja henkilöstöön liittyvistä olosuhteista. Sama velvollisuus velvoit- taa myös työntekijää. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimin- tasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset ta- voitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveys- huollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Lattianpäällystäjän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuu- kauden kuluessa työsuhteen aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava 2 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työ- suojeluviranomainen ole niitä määrännyt asetuksen perusteella tehtäväksi useammin (Vnp 1485/2011 4 §)

  • Salassapito Tilaaja noudattaa julkisyhteisönä viranomaisten toiminnan julkisuudesta an- netussa laissa (621/1999) sekä muussa lainsäädännössä olevia salassapi- toa ja julkisuutta koskevia säännöksiä. Sopijapuolet pitävät toisiltaan saa- mansa luottamukselliseksi merkityn tai muuten luottamukselliseksi tai liike- salaisuudeksi katsottavan aineiston salassa eivätkä käytä tietoja muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Tilaajalla on kuitenkin velvollisuus nou- dattaa julkisuus- ja salassapitolainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Sopi- japuolet vastaavat, että kaikki heidän palveluksessaan olevat samoin kuin alihankkijat noudattavat tätä määräystä. Tämä määräys on voimassa myös sopimuksen päättymisen jälkeen. Salassapitovelvollisuus ei koske tietoa, joka on yleisesti saatavilla tai julkista tai jonka sopijapuoli on saanut lailli- sesti haltuunsa muuten kuin toiselta sopijapuolelta. Sopijapuolet huolehtivat omilla vastuualueillaan, että tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset ja viranomaisten antamat määräykset otetaan huomioon. Jos sopimus päät- tyy tai purkautuu, sopijapuoli palauttaa tai toisen sopijapuolen suostumuk- sella hävittää toisen sopijapuolen luottamuksellisen aineiston. Aineistoa ei saa hävittää, mikäli laki tai viranomaisten määräykset vaativat säilyttämistä. Sopijapuolella on oikeus käyttää toimituksen yhteydessä hankkimaansa am- mattitaitoa ja kokemusta. Tämä sopimus on julkinen.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Vastuunrajoitus Toimittaja ei vastaa ohjelmapalveluiden sisällöstä, ohjelma- tai salausmuutoksista, eikä muusta palveluiden kautta tai avulla toimitettavasta tai saa-tavasta sisällöstä, sisällön saatavuudesta tai muista ominaisuuksista (kuten ohjelmakanavien, muun sisällön tai lähetysaikojen muutoksista tai lopettamisista) ja, ellei pakottavasta lain säännöksestä muuta johdu, Toimittajalla ei ole velvollisuutta tarkistaa tällaista sisältöä tai sen lainmukaisuutta. Toimittaja ei ole vastuussa asiakkaalle palvelun käytön estymisestä tai palvelussa olevista virheistä tai puutteellisuuksista eikä asiakkaan laitteisiin tai ohjelmistoihin tulevista vioista tai häiriöistä, jotka johtuvat ylivoimaisesta esteestä, asiakkaan toimesta tapahtuvasta palvelun tai Laitteen vääränlaisesta käytöstä tai kytkemisestä, asiakkaan tai kolmannen osapuolen vastuu-alueeseen kuuluvasta seikasta, taloverkossa tai huoneiston sisäverkossa olevista vioista tai häiriöistä taikka häiriötä aiheuttavista sähkölaitteista.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.