Myynti Mallilausekkeet

Myynti. Myydessään tontin kunta luovuttaa omistusoikeuden toiselle osapuolelle ja saa tästä ker- taluontoisena korvauksena myyntihinnan, jolloin kunta saa heti kaikki tulot käyttöönsä. Xxxxxxxx (2010) tutkimuksen mukaan monilla kunnilla on tulovaatimuksia, usein melko suuria, jotka synnyttävät painetta luovuttaa tontteja myymällä näiden vaatimuksien täyt- tämiseksi vuokrauksen sijaan. Kun kunnan sisällä aletaan rakentamaan uutta aluetta, synnyttää se kunnalle tai kunnan liikelaitoksille kustannuksia kunnallistekniikan takia. Tonttien myynnillä on se etu, että niistä saaduilla myyntituloilla voidaan heti kattaa näitä kunnallisteknisiä kustannuksia. Täten kuntien ei tarvitse sitoa suuria määriä rahaa pitkäksi aikaa alueisiin, vaan myymällä tontteja tulot saadaan silloin, kun kustannuksia on eniten. Kunnallistekniikka kuitenkin vaatii ylläpitoa, joten vaikka alkuperäiset rakentamiskus- tannukset saadaan katettua näillä myyntituloilla, siitä muodostuvia jatkuvia menoa ei välttämättä enää näillä myyntituloilla pystytä kattamaan. Näitä jatkuvia kustannuksia voi- daan kuitenkin kattaa myytyjen tonttien kiinteistöveroista sekä vuokralla olevien tonttien vuokratuotoilla. Tämän perusteella voidaan todeta, että myynnin etu vuokraukseen, joiden jatkuvalla vuokratuotolla voidaan kattaa jatkuvat menot, nähden pienenee jatkuvasti pidemmällä ai- kavälillä. Xxxxxx (2010) ja Xxxxxxxx (2000) toteavatkin, että vaikka myynti vaikuttaa luo- vutushetkellä houkuttelevalta, se ei välttämättä olekaan paras vaihtoehto pidemmällä täh- täimellä, koska se saattaa synnyttää ongelman, jolloin kunnilla on tarve myydä jatkuvasti lisää tontteja. Kiinteistövero kuitenkin tuottaa kunnalle myydyistäkin tonteista jatkuvaa tuloa. Nämä tulot ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin vuokratulot. Tämä johtuu kiinteistön verotusarvon pienuudesta tontin todelliseen pääoma-arvoon verrattuna, tähän on kuiten- kin tulossa todennäköisesti muutos vuoden 2023 kiinteistöverouudistuksessa. Myös vuokraprosentti on yleensä huomattavasti suurempi, kuin kiinteistöveroprosentti, kuten Vaasassa yleinen kiinteistöveroprosentti oli vuonna 2010 1 % ja yleinen vuokraprosentti oli 5 % (Birell, 2010). Tätä tilannetta pystyttäisiin korjaamaan nostamalla verotusarvoja ja veroprosentteja, mutta se ei ole käytännössä kovin realistinen vaihtoehto. Kunnat omistavat huomattavia määriä maa-alueita ja tämä maaomaisuus vaatii hallintaa. Myymällä tontteja kunta pystyy irtautumaan näistä hallintaan liittyvistä kustannuksista myytyjen to...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Myynti. Myyntiosio koostuu yrityksen asiakas- ja tuotehallinnasta, myyntilaskujen tekemisestä ja saatavien hallinnasta. Toiminto sisältää myyntilaskujen ja saatavien raportointi- ja seurantatyökalut. Netvisor pyrkii automatisoimaan saatavienhallinnan omien ja Netvisor Storeen valittujen palveluiden avulla. Myyntitoiminnallisuuteen kuuluu laskujen välittäminen verkkolaskuina, tulostuspalvelun kautta ja sähköpostilaskuina Toimittajan valitsemien kanavien kautta. Netvisor tukee myös ulkoisia saatavienhallinta, perintä- ja rahoituspalveluita Toimittajan valitsemien kumppanien kanssa. Myynti-osio sisältyy kaikkiin Netvisor paketteihin lukuunottamatta Netvisor Palkat -pakettia. Light- ja Basic-paketeissa myyntilaskujen veloitusperuste on transaktiopohjainen. Myyntiin on lisäpalveluina saatavilla tilaustenkäsittely- ja varastonhallinta -ominaisuudet sekä laajennettu tuotehallinta, jotka vaativat vastaavia paketteja. Palvelun yleiset sopimusehdot Kumppani - asiakkaille Versio 2.0 1.2.2021 Osto-osio koostuu yrityksen toimittajarekisterin hallinnasta, ostolaskujen vastaanottamisesta sekä ostolaskujen hyväksyntä- ja maksuprosessista. Ostolaskuja vastaanotetaan Netvisor-palveluun verkkolaskuina tai skannattuina. Netvisor pyrkii automatisoimaan ostolaskujen käsittelyn omien ja Netvisor Storeen valittujen palveluiden avulla. Ostotoiminnallisuuteen kuuluu laskujen vastaanottaminen verkkolaskuina sekä skannauspalvelun kautta ja ostolaskujen maksaminen Toimittajan valitsemien kanavien kautta. Osto-osio sisältyy kaikkiin Netvisor paketteihin lukuunottamatta Light- ja Palkat-paketteja. Basic-paketissa ostolaskujen veloitusperuste on transaktiopohjainen. Ostoon on lisäpalveluna saatavilla ostotilaustoiminto.
Sample 1
Myynti. Mikäli palveluiden ja tuotteiden myyminen muille toimeksiantajille kuin 1 artiklassa tar- koitetuille on huomattavaa, tämä liiketalou- dellinen toiminta voidaan sijoittaa säätiön omistuksessa olevaan osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät edellytykset kilpailut- tamisen piiriin kuuluvalle säätiön toiminnal- le.
Sample 1
Myynti. Myyntiosio koostuu yrityksen asiakas- ja tuotehallinnasta, myyntilaskujen tekemisestä ja saatavien hallinnasta. Toiminto sisältää myyntilaskujen ja saatavien raportointi- ja seurantatyökalut. Netvisor pyrkii automatisoimaan saatavienhallinnan omien ja Netvisor Storeen valittujen palveluiden avulla. Myyntitoiminnallisuuteen kuuluu laskujen välittäminen verkkolaskuina, tulostuspalvelun kautta ja sähköpostilaskuina Toimittajan valitsemien kanavien kautta. Netvisor tukee myös ulkoisia saatavienhallinta, perintä- ja rahoituspalveluita Toimittajan valitsemien kumppanien kanssa. Myynti-osio sisältyy kaikkiin Netvisor paketteihin lukuunottamatta Netvisor Palkat -pakettia. Light- ja Basic-paketeissa myyntilaskujen veloitusperuste on transaktiopohjainen. Myyntiin on lisäpalveluina saatavilla tilaustenkäsittely- ja varastonhallinta -ominaisuudet sekä laajennettu tuotehallinta, jotka vaativat vastaavia paketteja. Palvelun yleiset sopimusehdot Yritysasiakkaille versio 2.0 1.1.2021
Sample 1
Myynti. Mikäli palveluiden ja tuotteiden myynti muille kuin 1 artiklassa tarkoitetuille toimeksiantajille on huomattavaa, tämä liiketaloudellinen toiminta voidaan sijoittaa säätiön kokonaan omista- maan osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät edellytykset kilpailuttamisen piiriin kuuluvalle säätiön toiminnalle.
Sample 1

Related to Myynti

  • Vakuutusmaksu Vakuutusmaksu on maksettava viimeistään eräpäivänä. Tätä ei sovelleta silloin, jos vakuutuksen voimassaolo alkaa vakuutus- maksun maksamisesta kohdan D.3.2 mukaan. Viivästyneestä vakuutusmaksusta voidaan periä vakuutuskau- delta vuotuinen viivästyskorko korkolain mukaisesti.

  • Ammattiyhdistyskoulutus Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus. Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita. Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoi- minnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteis- toiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

  • Ryhmähenkivakuutus Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

  • RAPORTOINTI Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

  • Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea oikaisua Uudenmaan ELY-keskukselta siten kuin hallintolaissa säädetään. Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx on liitteenä.

  • Arkipyhäkorvaus Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää, maksetaan uudenvuodenpäivältä, lop- piaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, hela- torstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena korvauspalkka 25 §:n mukaisesti, mikäli arkipyhä olisi muutoin ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/ tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työntekijä on poissa työstä työn- antajan luvalla. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen. Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, palkallisen sairausloman tai pal- kallisen perhevapaan ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä, ei kuitenkaan lauan- taille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä. Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuorova- paalle sijoittuvalta arkipyhältä, ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä. Mikäli työntekijä on työssä tässä pykälässä tarkoitettuna arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei- senä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus palkallisen sairausloman ajalle sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä.

  • Henkilövakuutus Pohjantähti voi irtisanoa vakuutuksen päättymään, jos - vakuutuksenottaja tai vakuutettu on en- nen vakuutuksen myöntämistä tahalli- sesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, antanut vääriä tai puutteellisia tietoja eikä Pohjantähti oi- kean asianlaidan tuntien olisi myöntänyt vakuutusta - vakuutuksenottaja tai vakuutettu on en- nen vakuutuksen myöntämistä antanut vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja ja kun vakuutussopimus tästä huoli- matta sitoo Pohjantähteä - vakuutuksenottaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa vaaran lisääntymisestä (kohta 4.2) eikä Pohjantähti asiantilan muuttu- misen vuoksi olisi enää pitänyt vakuu- tusta voimassa - vakuutuksenottajan tai vakuutetun Poh- jantähdelle sopimusta tehtäessä ilmoit- tamissa seikoissa on vakuutuksen voi- massa ollessa tapahtunut sellainen va- hingonvaaraa lisäävä muutos, ettei yhtiö enää muuttuneissa olosuhteissa myön- täisi vakuutusta - vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut va- kuutustapahtuman; - vakuutettu on vakuutustapahtuman jäl- keen antanut Pohjantähdelle vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvi- oimisen kannalta. Pohjantähden oikeus irtisanoa vakuutus vakuutusmaksun suorittamisen laiminlyön- nin vuoksi määräytyy kohdan Vakuutus- maksun viivästyminen mukaisesti (5.4).

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.