We use cookies on our site to analyze traffic, enhance your experience, and provide you with tailored content.

For more information visit our privacy policy.

Myynti Mallilausekkeet

Myynti. Myyntiosio koostuu yrityksen asiakas- ja tuotehallinnasta, myyntilaskujen tekemisestä ja saatavien hallinnasta. Toiminto sisältää myyntilaskujen ja saatavien raportointi- ja seurantatyökalut. Netvisor pyrkii automatisoimaan saatavienhallinnan omien ja Netvisor Storeen valittujen palveluiden avulla. Myyntitoiminnallisuuteen kuuluu laskujen välittäminen verkkolaskuina, tulostuspalvelun kautta ja sähköpostilaskuina Toimittajan valitsemien kanavien kautta. Netvisor tukee myös ulkoisia saatavienhallinta, perintä- ja rahoituspalveluita Toimittajan valitsemien kumppanien kanssa. Myynti-osio sisältyy kaikkiin Netvisor paketteihin lukuunottamatta Netvisor Palkat -pakettia. Light- ja Basic-paketeissa myyntilaskujen veloitusperuste on transaktiopohjainen. Myyntiin on lisäpalveluina saatavilla tilaustenkäsittely- ja varastonhallinta -ominaisuudet sekä laajennettu tuotehallinta, jotka vaativat vastaavia paketteja.
Myynti. Mikäli palveluiden ja tuotteiden myynti muille kuin 1 artiklassa tarkoitetuille toimeksiantajille on huomattavaa, tämä liiketaloudellinen toiminta voidaan sijoittaa säätiön kokonaan omista- maan osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät edellytykset kilpailuttamisen piiriin kuuluvalle säätiön toiminnalle.
Myynti. Myydessään tontin kunta luovuttaa omistusoikeuden toiselle osapuolelle ja saa tästä ker- taluontoisena korvauksena myyntihinnan, jolloin kunta saa heti kaikki tulot käyttöönsä. Xxxxxxxx (2010) tutkimuksen mukaan monilla kunnilla on tulovaatimuksia, usein melko suuria, jotka synnyttävät painetta luovuttaa tontteja myymällä näiden vaatimuksien täyt- tämiseksi vuokrauksen sijaan. Kun kunnan sisällä aletaan rakentamaan uutta aluetta, synnyttää se kunnalle tai kunnan liikelaitoksille kustannuksia kunnallistekniikan takia. Tonttien myynnillä on se etu, että niistä saaduilla myyntituloilla voidaan heti kattaa näitä kunnallisteknisiä kustannuksia. Täten kuntien ei tarvitse sitoa suuria määriä rahaa pitkäksi aikaa alueisiin, vaan myymällä tontteja tulot saadaan silloin, kun kustannuksia on eniten. Kunnallistekniikka kuitenkin vaatii ylläpitoa, joten vaikka alkuperäiset rakentamiskus- tannukset saadaan katettua näillä myyntituloilla, siitä muodostuvia jatkuvia menoa ei välttämättä enää näillä myyntituloilla pystytä kattamaan. Näitä jatkuvia kustannuksia voi- daan kuitenkin kattaa myytyjen tonttien kiinteistöveroista sekä vuokralla olevien tonttien vuokratuotoilla. Tämän perusteella voidaan todeta, että myynnin etu vuokraukseen, joiden jatkuvalla vuokratuotolla voidaan kattaa jatkuvat menot, nähden pienenee jatkuvasti pidemmällä ai- kavälillä. Xxxxxx (2010) ja Xxxxxxxx (2000) toteavatkin, että vaikka myynti vaikuttaa luo- vutushetkellä houkuttelevalta, se ei välttämättä olekaan paras vaihtoehto pidemmällä täh- täimellä, koska se saattaa synnyttää ongelman, jolloin kunnilla on tarve myydä jatkuvasti lisää tontteja. Kiinteistövero kuitenkin tuottaa kunnalle myydyistäkin tonteista jatkuvaa tuloa. Nämä tulot ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin vuokratulot. Tämä johtuu kiinteistön verotusarvon pienuudesta tontin todelliseen pääoma-arvoon verrattuna, tähän on kuiten- kin tulossa todennäköisesti muutos vuoden 2023 kiinteistöverouudistuksessa. Myös vuokraprosentti on yleensä huomattavasti suurempi, kuin kiinteistöveroprosentti, kuten Vaasassa yleinen kiinteistöveroprosentti oli vuonna 2010 1 % ja yleinen vuokraprosentti oli 5 % (Birell, 2010). Tätä tilannetta pystyttäisiin korjaamaan nostamalla verotusarvoja ja veroprosentteja, mutta se ei ole käytännössä kovin realistinen vaihtoehto. Kunnat omistavat huomattavia määriä maa-alueita ja tämä maaomaisuus vaatii hallintaa. Myymällä tontteja kunta pystyy irtautumaan näistä hallintaan liittyvistä kustannuksista myytyjen to...
Myynti. Mikäli palveluiden ja tuotteiden myyminen muille toimeksiantajille kuin 1 artiklassa tar- koitetuille on huomattavaa, tämä liiketalou- dellinen toiminta voidaan sijoittaa säätiön omistuksessa olevaan osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät edellytykset kilpailut- tamisen piiriin kuuluvalle säätiön toiminnal- le.
Myynti. Myyntiosio koostuu yrityksen asiakas- ja tuotehallinnasta, myyntilaskujen tekemisestä ja saatavien hallinnasta. Toiminto sisältää myyntilaskujen ja saatavien raportointi- ja seurantatyökalut. Netvisor pyrkii automatisoimaan saatavienhallinnan omien ja Netvisor Storeen valittujen palveluiden avulla. Myyntitoiminnallisuuteen kuuluu laskujen välittäminen verkkolaskuina, tulostuspalvelun kautta ja sähköpostilaskuina Toimittajan valitsemien kanavien kautta. Netvisor tukee myös ulkoisia saatavienhallinta, perintä- ja rahoituspalveluita Toimittajan valitsemien kumppanien kanssa. Myynti-osio sisältyy kaikkiin Netvisor paketteihin lukuunottamatta Netvisor Palkat -pakettia. Light- ja Basic-paketeissa myyntilaskujen veloitusperuste on transaktiopohjainen. Myyntiin on lisäpalveluina saatavilla tilaustenkäsittely- ja varastonhallinta -ominaisuudet sekä laajennettu tuotehallinta, jotka vaativat vastaavia paketteja. Palvelun yleiset sopimusehdot Kumppani - asiakkaille Versio 2.0 1.2.2021 Osto-osio koostuu yrityksen toimittajarekisterin hallinnasta, ostolaskujen vastaanottamisesta sekä ostolaskujen hyväksyntä- ja maksuprosessista. Ostolaskuja vastaanotetaan Netvisor-palveluun verkkolaskuina tai skannattuina. Netvisor pyrkii automatisoimaan ostolaskujen käsittelyn omien ja Netvisor Storeen valittujen palveluiden avulla. Ostotoiminnallisuuteen kuuluu laskujen vastaanottaminen verkkolaskuina sekä skannauspalvelun kautta ja ostolaskujen maksaminen Toimittajan valitsemien kanavien kautta. Osto-osio sisältyy kaikkiin Netvisor paketteihin lukuunottamatta Light- ja Palkat-paketteja. Basic-paketissa ostolaskujen veloitusperuste on transaktiopohjainen. Ostoon on lisäpalveluna saatavilla ostotilaustoiminto.

Related to Myynti

  • Suojavaatetus Työnantaja hankkii työntekijöiden käyttöön heille työssään tarpeelliset suojapuvut ja vastaa niiden pesusta ja kunnostuksesta paikallisesti sovituin väliajoin. Erittäin likaisissa, märissä tai kylmissä töissä annetaan työntekijän käyttöön työn suorituksen ajaksi erityinen suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuuluvat esi- merkiksi jalkineet, kumikäsineet sekä suoja- ja lämpöpuvut. Suojapukujen ja suojavaatetuksen tarpeellisuuden määrittävät esihenkilö ja työn- tekijä yhdessä. Työnantaja kustantaa työntekijöille työasun tai tunnukset, mikäli on tarkoituksen- mukaista ilmaista työntekijän asema ja tehtävä työpaikalla.

  • Vakuutusmaksu Vakuutusmaksu on maksettava viimeistään eräpäivänä. Tätä ei sovelleta silloin, jos vakuutuksen voimassaolo alkaa vakuutus- maksun maksamisesta kohdan F.3.2 mukaan. Viivästyneestä vakuutusmaksusta voidaan periä vakuutuskaudelta vuotuinen viivästyskorko korkolain mukaisesti.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Ammattiyhdistyskoulutus Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus. Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita. Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla teh- tyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoimin- nalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteistoi- minnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

  • Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. 2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella: Lomapäivien kerroin Lukumäärä 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 loma- päivää kohden. Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

  • Ylivakuutus ja rikastumiskielto Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudel- le sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittä- miseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olen- naisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puut- teelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

  • Raportointi Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

  • Järjestäytymisvapaus Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.