Oikeus työhön. Harjoitus 18. Onko olemassa joitakin yhteiskunnallisia rakenteellisia tai asenteellisia syitä, jotka estävät vam- maista henkilöä osallistumasta työntekoon avoimilla työmarkkinoilla? Harjoitus 19. Mitä kohtuullisen mukautuksen keinoja ja toimenpiteitä voidaan työnantajalta edellyttää, jot- ta vammainen henkilö voi aidosti antaa työpanoksensa työpaikalla?
Oikeus työhön. YK:n vammaisia ihmisiä koskeva yleissopimus
1. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmu- kaiset toimet muun muassa vertaistuen avulla, jot- ta vammaiset henkilöt voisivat saavuttaa ja säilyttää mahdollisimman suuren itsenäisyyden, täysimääräi- set ruumiilliset, henkiset, sosiaaliset ja ammatilliset kyvyt sekä täysimääräisen osallisuuden ja osallistu- misen kaikilla elämänalueilla. Tätä varten sopimus- puolet järjestävät, vahvistavat ja lisäävät laaja-alaisia kuntoutuspalveluja ja -ohjelmia erityisesti terveyden, työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen aloilla siten, että:
a. nämä palvelut ja ohjelmat aloitetaan mahdolli- simman varhaisessa vaiheessa ja ne perustuvat yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien monialai- seen arviointiin;
b. näillä palveluilla ja ohjelmilla tuetaan osallistu- mista ja osallisuutta yhteisöön ja kaikkiin yhteis- kunnan osa-alueisiin ja ne ovat vapaaehtoisia ja YK:n vammaissopimuksen artikla 27 koskee vammaisten ihmisten työtä ja työllistymistä. Artiklan tarkoituksena on varmistaa vammaisten henkilöiden tehokas osallistu- minen työhön ja avoimille sekä inklusiivisille työmarkki- noille, jotka ovat vammaisten saavutettavissa. Inkluusi- on voi ymmärtää juuri vammaisten henkilöiden oikeu- tena osallisuuteen yhteiskunnassa. Artikla antaa suojaa vammaisen henkilön syrjinnältä työelämässä ja varmis- taa, että työpaikat tehdään vammaisille työntekijöille esteettömiksi kohtuullisten mukautusten keinoin. Yleis- sopimuksen 2 artiklan määritelmäsäännöksen mukaan kohtuullisten mukautusten tekemättä jättäminen on so- pimuksessa tarkoitettua syrjintää. Lisäksi artikla 27 sään- telee muun muassa vammaisten työntekijöiden suojasta oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin sekä kannus- taa vammaisia henkilöitä yrittäjiksi. YK:n vammaissopi- muksen johdanto-osan kohta m) korostaakin vammais- ten henkilöiden arvokasta panosta yhteisön yleiseen hy- vinvointiin ja monimuotoisuuteen. Vammaisen henkilön oikeus työhön vahvistaa oikeutta itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteisössä merkit- tävällä tavalla. Työn tekeminen ja työmarkkinoille pääsy antavat taloudellista turvaa ja vähentävät köyhyysriskiä, mutta ehkäisee samalla myös syrjäytymiseltä. Syntymäs- tään saakka vammainen henkilö joutuu useimmiten tur- vautumaan erilaisiin tukiin, joiden taso on palkkatasoa merkittävästi pienempi.
Oikeus työhön. Harjoitus 17. Onko olemassa joitakin yhteiskunnallisia rakenteellisia tai asenteellisia syitä, jotka estävät vam- maista henkilöä osallistumasta työntekoon avoimilla työmarkkinoilla?
Oikeus työhön. YK:n vammaissopimuksen artikla 27 koskee vammaisten ihmisten työtä ja työllistymistä. Artiklan tarkoituksena on varmistaa vammaisten henkilöiden tehokas osallistu- minen työhön ja avoimille sekä inklusiivisille työmarkki- noille, jotka ovat vammaisten saavutettavissa. Inkluusi- on voi ymmärtää juuri vammaisten henkilöiden oikeu- tena osallisuuteen yhteiskunnassa. Artikla antaa suojaa vammaisen henkilön syrjinnältä työelämässä ja varmis- taa, että työpaikat tehdään vammaisille työntekijöille esteettömiksi kohtuullisten mukautusten keinoin. Yleis- sopimuksen 2 artiklan määritelmäsäännöksen mukaan kohtuullisten mukautusten tekemättä jättäminen on so- pimuksessa tarkoitettua syrjintää. Lisäksi artikla 27 sään- telee muun muassa vammaisten työntekijöiden suojasta oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin sekä kannus- taa vammaisia henkilöitä yrittäjiksi. YK:n vammaissopi- muksen johdanto-osan kohta m) korostaakin vammais- ten henkilöiden arvokasta panosta yhteisön yleiseen hy- vinvointiin ja monimuotoisuuteen. Vammaisen henkilön oikeus työhön vahvistaa oikeutta itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteisössä merkit- tävällä tavalla. Työn tekeminen ja työmarkkinoille pääsy antavat taloudellista turvaa ja vähentävät köyhyysriskiä, mutta ehkäisee samalla myös syrjäytymiseltä. Syntymäs- tään saakka vammainen henkilö joutuu useimmiten tur- vautumaan erilaisiin tukiin, joiden taso on palkkatasoa merkittävästi pienempi.