Työnjohto-oikeus Mallilausekkeet
Työnjohto-oikeus. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Työnjohto-oikeus. Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työnjohtoa, työn järjestelyä ja työn suorittamista koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
Työnjohto-oikeus. Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde työ- lainsäädännön mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta. Vaikka työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin velvollinen tilapäisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.
Työnjohto-oikeus. 1. Työnantajalla on oikeus palkata ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
2. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti työpaikan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoittaa ketkä toimivat työntekijöiden pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Työnantaja huolehtii työntekijän riittävästä perehdyttämisestä työhön.
Työnjohto-oikeus. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja mää- rätä työn johtamisesta. Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työn- antajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olo- suhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Työnjohto-oikeus. 3.1 Työnantajalla on oikeus palkata ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
Työnjohto-oikeus. Muutetaan lakiviittaus kappaleessa 4 vastaamaan 1.1.2022 voimaantullutta yhteistoimintalakia (1333/2021) muuttamalla viittaus yhteistoimintalain 8. lukuun viittaukseksi yhteistoimintalain 3. lukuun seuraavasti: Neuvotteluesityksen antaminen ja yhteistoimintavelvoitteen täyttäminen: Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvan yrityksen harkitessa työntekijöidensä irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintalain 8 luvun 3. luvun neuvotteluesityksen antamista ja neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista määräyksistä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen 14 päivän ajan tai 6 viikon ajan, ellei ole sovittu muusta neuvotteluajasta. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.
Työnjohto-oikeus. Tämän sopimuksen voimassa ollessa on työrauha. Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai johonkin sen määräykseen ovat kiellettyjä sopimuksen voimassaoloaikana.
Työnjohto-oikeus. Muutetaan lakiviittaus kappaleessa 4 vastaamaan 1.1.2022 voimaantullutta yhteistoimintalakia (1333/21) muutamalla viittaus yhteistoimintalain 8. lukuun viittaukseksi yhteistoimintalain 3. lukuun seuraavasti: Neuvotteluesityksen antaminen ja yhteistoimintavelvoitteen täyttäminen: Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvan yrityksen harkitessa työntekijöidensä irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintalain 8 luvun 3. luvun neuvotteluesityksen antamista ja neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista määräyksistä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsi- telty yhteistoimintamenettelyssä kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen 14 päivän ajan tai 6 viikon ajan, ellei ole sovittu muusta neuvotteluajasta. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Lisätään uusi kappale ennalta-arvaamattomasta ja poikkeuksellisesta tilanteesta sekä yhteistoiminta- neuvotteluajasta ja lomautusilmoitusajasta tällaisen aikana seuraavasti: Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksellisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi, lomautusten ollessa välttämättömiä, noudattaa viiden päivän lomautusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennalta-arvaamatonta tilannetta, johon työnantaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikut- taa. Ylivoimainen este todetaan yhdessä luottamushenkilön kanssa ja jos tällaista ei ole, niin ylempien toimihenkilöiden kanssa. Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päivää, ellei paikalli- sesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnan- tajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Xxxx Xxxxxxxxx 2.2.2022 Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esimerkiksi joka pääsiäinen tai joulu.
Työnjohto-oikeus. Lisätään uusi määräys, jonka perusteella neuvotteluesityksen antamisen 5 päivän aika sisältyy 14 päivän ja 6 viikon neuvotteluaikaan seuraavasti: Neuvotteluesityksen antaminen ja yhteistoimintavelvoitteen täyttäminen: ”Yhteistoiminnasta yrityksessä annetun lain soveltamisalan piiriin kuuluvan yrityksen harkitessa työntekijöidensä irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintalain 8 luvun neuvotteluesityksen antamista ja neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista määräyksistä poiketen yhteistoiminta- velvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen 14 päivän ajan tai 6 viikon ajan, ellei ole sovittu muusta neuvotteluajasta. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä ei ole työehtosopimuksen osa.”