Common use of Oppisopimuskoulutus Clause in Contracts

Oppisopimuskoulutus. Toisen asteen koulutusjärjestelmän kiinteänä osana on oppisopimuskoulutus. Se on yksi työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto sekä ammatillisen lisäkoulutuksen muoto. Käytännössä se on työelämälähtöinen väylä hankkia ammatillinen osaaminen, täydentää sitä sekä hankkia ammatillinen tutkinto. ”Oppisopimus- koulutuksena voi suorittaa lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot opetussuunnitelman pe- rusteiden mukaisesti. Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötut- kintona suoritettaviin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin.” Oppisopimuskoulutus, joka tähtää ammatilliseen perustutkintoon voi olla siis joko opetussuunnitelman perusteiden mu- kaista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Oppisopimuskoulutus, joka täh- tää ammatti- tai erikoisammattitutkintoon on aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. opetushallitus hyväksyy opetussuunnitelmat ja näyttötutkinnon perusteet, minkä mukaan henkilökohtainen opiskeluohjelma laaditaan. Oppisopimuskoulutuksesta noin 90 % on tutkinto- tavoitteista. Muuta kuin tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta voi hankkia myös op- pisopimuskoulutuksena. (Opetusministeriö 2007, 13.) Laki ammatillisesta koulutuksessa on säännökset oppisopimuksesta sekä ammatillisesta koulu- tuksesta. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säätelee ammatillista lisäkoulutusta. Oppi- sopimuksessa sovelletaan myös työsopimuslakia ja sen säännöksiä. Opetus- ja kulttuuritoimien rahoituksesta rahoitetaan oppisopimusta annettujen lainsäädösten perusteella. (Nikkilä 2009, 8.) Oppisopimuskoulutus on hyvin suosittu opiskelumuoto ja tapa hankkia ammatti. Opiskelumuo- dossa yhdistetään tietopuolinen opetus ja käytännön työ. Käytännön työnteko on osa oppimis- tapahtumaa. Tämä asettaa melkoisia haasteita työpaikalla toimiville työpaikkakouluttajille sekä muulle työyhteisölle. Pääosin ammattitaito hankitaan työtä tekemällä työssä oppimis- paikassa ja sille onkin annettu paljon painoarvoa. Keskeistä opiskelutavassa on tietopuolisen opiskelun ja työn tekemisen yhdistäminen. Työssä oppimisessa näkee mitä seikkoja on paino- tettava teoreettisessa opiskelussa ja mihin seikkoihin painotetaan ohjausta työpaikalla. Työtä tekemällä opiskelija näkee oppimisen tuloksia ja huomioi omaa edistymistään. Perinteisen tutkinnon hankkimisen rinnalla oppisopimuskoulutus onkin yksi varteenotettavista tavoista opiskella ammattiin. (Nikkilä 2002, 4.) Pääosin oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla järjestettävää ammatillista koulutusta. Se perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräai- kaiseen työsopimukseen = oppisopimukseen. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimusta säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja oppisopimustoimin- nan puitteet säätävät asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Opiskelijan työskente- lyn säännöt määräytyvät työsopimuslaista ja työehtosopimuksista. Työnantaja saa korvauksia useammalta eri taholta. Koulutuskorvaukset maksetaan valtion varoista ja tämän lisäksi työn- antaja voi hakea työllistämis- tai yhdistelmätukea, silloin kun oppisopimusopiskelijan kanssa solmitaan työsopimus hänen ollessaan työtön työnhakija. Ammattitaidon ja työkokemuksen puutteet sekä työttömyyden kesto vaikuttavat työnantajalle maksettavien tukien määrään. (Nikkilä 2009, 10.) Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Se on kiinteä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen ja työsuhdepe- rusteinen, jossa oppiminen tapahtuu pääasiassa opiskelijan työpaikalla ja koulutus soveltuu nuorille sekä aikuisille. Tietopuoliset opinnot täydentävät ja tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppisopimuskoulutus on työpaikan, opiskelijan, oppisopimuskoulutuksenjärjestä- jän ja oppilaitoksen yhteistyötä, joka tulee olla suunnitelmallista. Jokaisella osapuolella on tärkeä rooli ja tehtävä oppisopimusopiskelijan koulutuksessa (kuvio 1). Oppisopi- muskoulu- tuksen jär- jestäjä - neuvoo, ohjaa ja organisoi - rahoittaa ja kehittää oppi- sopimuskoulutusta - opastaa, ohjaa pe- rehdyttää työhön - suunnittelee ja arvioi työssä oppimista Työpaik- ka Opiskeli- ja - oppii työssä - xxxxxx xxxx- sä oppimista Oppilai- tos - järjestää ja arvioi tietopuo- liset opinnot - organisoi näy- töt Kuvio 1: Oppisopimustoimijoiden roolit (Mukailtu Osaaja-lehti 2009, 22). Oppisopimuskoulutuksen työpaikalla tapahtuva oppiminen eroaa muusta ammatillisesta koulu- tuksesta siinä, että se perustuu lakisääteisesti koulutuksen järjestäjän vahvistamaan oppiso- pimusopiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Oppisopimuskoulutuk- sessa koulutusvastuu jakautuu koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. Koulutusvastuu on merkittävä työnantajalla, sillä noin 80 % oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa tieto- puolisten opintojen hankkimisesta tai järjestämisestä, jolla on myös kokonaisvastuu oppiso- pimuskoulutusprosessista. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta opetuksesta ja siihen osallistuvien opiskelijoiden opintososiaalisista eduista aiheutuvat kustannukset sekä työnantajille maksettavat koulutuskorvaukset maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kus- tannuksiin. Koulutuskorvaus maksetaan yleensä jaksojen mukaan kolme kertaa vuodessa. Kou- lutuskorvauksen määrä riippuu koulutusalasta ja tietopuolisen koulutuksen kustannuksista. Oppisopimusopiskelija saa työssä oppimisen aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Teoriajaksojen aikana opiskelija saa opintososiaalisia etuuksia, mikäli työnantaja ei maksa siltä ajalta palkkaa. Mikäli oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, voi työnantaja saada myös työvoimahallinnon maksamaan palkkatukea. Oppisopimukseen liittyy useita eri sopimuksia työnantajan, oppisopumusaopiskelijan ja työnantajan välillä (kuvio 2).

Oppisopimuskoulutus. Toisen asteen koulutusjärjestelmän kiinteänä osana edellyttää aina työpaikkaa: määräaikainen, kirjallinen työsopimus (keskimäärin väh. 25 h/ vko) · edellyttää 15 vuoden ikää · toteutetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti (HOKS) · on oppisopimuskoulutuspääosin maksutonta koulutusta · voidaan aloittaa joustavasti missä vaiheessa vuotta tahansa · sopii myös yrittäjälle · oppisopimuspaikkana on oma yritys · perustuu yrittäjän ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen · koulutukseen sovelletaan samoja tavoitteita ja sisältöjä kuin muuhunkin oppisopimus- koulutukseen. Se on yksi työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto · opiskelu sisältää henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaista työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä ammatillisen lisäkoulutuksen muoto. Käytännössä se on työelämälähtöinen väylä hankkia ammatillinen osaaminen, täydentää sitä sekä hankkia ammatillinen tutkinto. ”Oppisopimus- koulutuksena voi suorittaa lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot opetussuunnitelman pe- rusteiden mukaisesti. Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötut- kintona suoritettaviin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin.” Oppisopimuskoulutus, joka tähtää ammatilliseen perustutkintoon voi olla siis joko opetussuunnitelman perusteiden mu- kaista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa oppilaitoksessa tapahtuvaa koulutusta. Oppisopimuskoulutus· oppisopimus on pääosin maksutonta. · yrittäjälle voidaan lisäksi maksaa asetuksen · osaavia ammattilaisia yritykseen · apua koulutuspolkujen rakentamiseen henkilöstölle · pääosin maksutonta koulutusta työntekijälle · koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämiseen (harkinnanvarainen) · mahdollisen palkkatuen, joka täh- tää ammatti- jos palkataan oppisopimuksella työtön tai erikoisammattitutkintoon työttömyysuhan xxxxxxx xxxxxxxxxx · keskustele esimiehesi kanssa mahdollisesta koulutuksesta · miettikää yhdessä koulutuksen tavoitteita; tutkinto/tutkinnon osa tai osia · ottakaa yhteyttä oppisopimuspalveluihin · työehtosopimuksen mukaisen palkan · pääosin maksuttoman opetuksen ja tutkintoon osallistumisen · päiväraha 15 €/ opetuspäivä · perheavustus 17 €/ opetuspäivä, jos opiskelijalla on aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutustahuollettavanaan alle 18 v lapsia. opetushallitus hyväksyy opetussuunnitelmat · matkakorvaus, jos yhdensuuntainen matka opetuspaikalle on yli 10 km. · majoittumiskorvaus 8 €/vrk, kun lähiopetuspäiviä on useampia peräkkäin · olemalla aktiivinen ja näyttötutkinnon perusteetsoittamalla/käymällä itse työnantajien luona. · lähettämällä työnantajille kirjallisen työpaikkahakemuksen. · tiedustelemalla avoinna olevia työpaikkoja TE-palveluista. · kysymällä työpaikkaa esim. aiemmista työ- tai harjoittelupaikoistasi. · sukulaisilta ja ystäviltä, minkä mukaan henkilökohtainen opiskeluohjelma laaditaanharrastusten parista. Oppisopimuskoulutuksesta noin 90 % on tutkinto- tavoitteista· sanomalehtien työpaikkailmoituksista. Muuta kuin tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta voi hankkia myös op- pisopimuskoulutuksena· internetin työnvälityspalveluista. (Opetusministeriö 2007Kpedu Oppisopimuspalvelut Yhteystiedot: Xxxx Xxxxxx, 13.) Laki ammatillisesta koulutuksessa on säännökset oppisopimuksesta sekä ammatillisesta koulu- tuksesta. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säätelee ammatillista lisäkoulutusta. Oppi- sopimuksessa sovelletaan myös työsopimuslakia ja sen säännöksiä. Opetus- ja kulttuuritoimien rahoituksesta rahoitetaan oppisopimusta annettujen lainsäädösten perusteella. (Nikkilä 2009, 8.) Oppisopimuskoulutus on hyvin suosittu opiskelumuoto ja tapa hankkia ammatti. Opiskelumuo- dossa yhdistetään tietopuolinen opetus ja käytännön työ. Käytännön työnteko on osa oppimis- tapahtumaa. Tämä asettaa melkoisia haasteita työpaikalla toimiville työpaikkakouluttajille sekä muulle työyhteisölle. Pääosin ammattitaito hankitaan työtä tekemällä työssä oppimis- paikassa ja sille onkin annettu paljon painoarvoa. Keskeistä opiskelutavassa on tietopuolisen opiskelun ja työn tekemisen yhdistäminen. Työssä oppimisessa näkee mitä seikkoja on paino- tettava teoreettisessa opiskelussa ja mihin seikkoihin painotetaan ohjausta työpaikalla. Työtä tekemällä opiskelija näkee oppimisen tuloksia ja huomioi omaa edistymistään. Perinteisen tutkinnon hankkimisen rinnalla oppisopimuskoulutus onkin yksi varteenotettavista tavoista opiskella ammattiin. (Nikkilä 2002, 4.) Pääosin oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla järjestettävää ammatillista koulutusta. Se perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräai- kaiseen työsopimukseen = oppisopimukseen. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimusta säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja oppisopimustoimin- nan puitteet säätävät asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Opiskelijan työskente- lyn säännöt määräytyvät työsopimuslaista ja työehtosopimuksista. Työnantaja saa korvauksia useammalta eri taholta. Koulutuskorvaukset maksetaan valtion varoista ja tämän lisäksi työn- antaja voi hakea työllistämis- tai yhdistelmätukea, silloin kun oppisopimusopiskelijan kanssa solmitaan työsopimus hänen ollessaan työtön työnhakija. Ammattitaidon ja työkokemuksen puutteet sekä työttömyyden kesto vaikuttavat työnantajalle maksettavien tukien määrään. (Nikkilä 2009, 10.) Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Se on kiinteä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen ja työsuhdepe- rusteinen, jossa oppiminen tapahtuu pääasiassa opiskelijan työpaikalla ja koulutus soveltuu nuorille sekä aikuisille. Tietopuoliset opinnot täydentävät ja tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppisopimuskoulutus on työpaikan, opiskelijan, oppisopimuskoulutuksenjärjestä- jän ja oppilaitoksen yhteistyötä, joka tulee olla suunnitelmallista. Jokaisella osapuolella on tärkeä rooli ja tehtävä oppisopimusopiskelijan koulutuksessa (kuvio 1). Oppisopi- muskoulu- tuksen jär- jestäjä - neuvoo, ohjaa ja organisoi - rahoittaa ja kehittää oppi- sopimuskoulutusta - opastaa, ohjaa pe- rehdyttää työhön - suunnittelee ja arvioi työssä oppimista Työpaik- ka Opiskeli- ja - oppii työssä - xxxxxx xxxx- sä oppimista Oppilai- tos - järjestää ja arvioi tietopuo- liset opinnot - organisoi näy- töt Kuvio 1: Oppisopimustoimijoiden roolit (Mukailtu Osaaja-lehti 2009, 22). Oppisopimuskoulutuksen työpaikalla tapahtuva oppiminen eroaa muusta ammatillisesta koulu- tuksesta siinä, että se perustuu lakisääteisesti koulutuksen järjestäjän vahvistamaan oppiso- pimusopiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Oppisopimuskoulutuk- sessa koulutusvastuu jakautuu koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. Koulutusvastuu on merkittävä työnantajalla, sillä noin 80 % oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa tieto- puolisten opintojen hankkimisesta tai järjestämisestä, jolla on myös kokonaisvastuu oppiso- pimuskoulutusprosessista. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta opetuksesta ja siihen osallistuvien opiskelijoiden opintososiaalisista eduista aiheutuvat kustannukset sekä työnantajille maksettavat koulutuskorvaukset maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kus- tannuksiin. Koulutuskorvaus maksetaan yleensä jaksojen mukaan kolme kertaa vuodessa. Kou- lutuskorvauksen määrä riippuu koulutusalasta ja tietopuolisen koulutuksen kustannuksista. Oppisopimusopiskelija saa työssä oppimisen aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Teoriajaksojen aikana opiskelija saa opintososiaalisia etuuksia, mikäli työnantaja ei maksa siltä ajalta palkkaa. Mikäli oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, voi työnantaja saada myös työvoimahallinnon maksamaan palkkatukea. Oppisopimukseen liittyy useita eri sopimuksia työnantajan, oppisopumusaopiskelijan ja työnantajan välillä (kuvio 2).oppisopimussuunnittelija

Oppisopimuskoulutus. Toisen asteen koulutusjärjestelmän kiinteänä osana Oppisopimuskoulutus on oppisopimuskoulutuspääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta ja sitä täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla (Opetushallitus, n.d.a). Se Oppisopimuskoulutuksen avulla työnantaja voi kouluttaa opiskelijasta erinomaisen työntekijän tai kouluttaa yrityksen henkilökunnasta aiempaa monipuolisempia osaajia. Oppisopimus sopii hyvin työntekijöiden rekrytointiin tai nykyisen henkilökunnan kouluttamiseen. Työnantajan kouluttaessa henkilökuntaa, se saa tarpeeseensa sopivaa osaamista nopeasti ja työntekijät saavat koulutuksen ilman tutkintomaksua. Työnantaja maksaa oppisopimuskoulutuksessa vain työntekijöiden palkkakulut. Henkilökunnan kouluttaminen on yksi työelämässä toimivan aina investointi tulevaan, sillä osaava ja koulutettu henkilökunta auttavat yritystä menestymään. (Oppisopimus, n.d.a) Tärkeimpinä syitä yrityksillä on oppisopimuskoulutuksen valintaan yrityksen henkilöstön ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto kehittäminen. EK:n jäsenyrityksistä 49 % eli lähes puolet käyttää sitä yrityksen henkilöstön kehittämiseen ja 27 % uusien työntekijöiden rekrytointiin sekä ammatillisen lisäkoulutuksen muotokouluttamiseen. Käytännössä se 14 % yrityksistä kertoi oppisopimuskoulutuksen käytön syyksi henkilöstön sitouttamisen sekä motivoinnin ja 10 % yrityksistä puolestaan valitsee oppisopimuskoulutuksen kustannustehokkuuden takia. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 2016, s. 14) Oppisopimusopiskelijoiden määrä on työelämälähtöinen väylä hankkia ammatillinen osaaminenkasvanut viime vuosien aikana, täydentää sitä sekä hankkia ammatillinen tutkintovaikka ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden määrä on laskenut. ”Oppisopimus- koulutuksena Oheisessa taulukossa (taulukko 1) on kuvattu ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden määrää vuosina 2018-2020 ja oppisopimusopiskelijoiden määrä suhteutettuna ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin opiskelijoihin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö & Työ- ja elinkeinoministeriö, 2020, s. 17) Taulukko 1. Oppisopimusopiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle maksettava palkkaa määräytyy alan työ- tai virkaehtosopimusten perusteella. Työantajalle puolestaan maksetaan oppisopimuskoulutuksesta koulutuskorvausta, jos koulutuksen järjestämisestä katsotaan aiheutuvan työnantajalle kustannuksia. Myös yrittäjälle voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessä. Tällöin sopijaosapuolina ovat koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä. Tässä tapauksessa koulutuskorvausta voidaan maksaa joko toiselle yrittäjälle tai henkilölle, joka toimii opiskelevan yrittäjän ohjaajana. (Oppisopimus, n.d.b) Oppisopimus voi olla myös monityönantajainen oppisopimus eli tutkinnon osia voi suorittaa lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot opetussuunnitelman pe- rusteiden mukaisestimyös eri työnantajilla, jos siihen on todettu tarve ja siitä on sovittu HOKSissa. Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötut- kintona suoritettaviin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin.” OppisopimuskoulutusTällöin oppisopimus voidaan tehdä jokaisen työnantajan kanssa erikseen ja sopimukseen liitetään HOKS niiltä osin, kun opiskelija on kyseisessä työpaikassa. Oppisopimus voidaan tehdä myös ns. päätyönantajan kanssa, joka tähtää ammatilliseen perustutkintoon voi olla siis joko opetussuunnitelman perusteiden mu- kaista koulutusta toimii työnantajaa edustavana sopijaosapuolena ja siirtää opiskelijan hankkimaan tutkinnon osan tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutustaosien osaamista toiselle työnantajalle. OppisopimuskoulutusKoulutuskorvauksen maksamisesta sovitaan tässä tapauksessa vain päätyönantajan kanssa, joka täh- tää ammatti- tai erikoisammattitutkintoon voi siirtää maksetun korvauksen toiselle työnantajalle. Opiskelijan siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen suunnitellaan yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa, jonka tehtävänä on aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. opetushallitus hyväksyy opetussuunnitelmat ja näyttötutkinnon perusteet, minkä mukaan henkilökohtainen opiskeluohjelma laaditaan. Oppisopimuskoulutuksesta noin 90 % on tutkinto- tavoitteista. Muuta kuin tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta voi hankkia myös op- pisopimuskoulutuksenaarvioida työpaikkojen edellytykset toimia oppimisympäristönä. (Opetusministeriö 2007, 13.) Laki ammatillisesta koulutuksessa on säännökset oppisopimuksesta sekä ammatillisesta koulu- tuksesta. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säätelee ammatillista lisäkoulutusta. Oppi- sopimuksessa sovelletaan myös työsopimuslakia ja sen säännöksiä. Opetus- ja kulttuuritoimien rahoituksesta rahoitetaan oppisopimusta annettujen lainsäädösten perusteella. Opetushallitus (Nikkilä 2009, 8.n.d.a) Oppisopimuskoulutus on hyvin suosittu opiskelumuoto yrityksille tärkeä rekrytointikanava, silloin kun yritys ei löydä työmarkkinoilta koulutettuja työntekijöitä. Oppisopimuskoulutuksella uusia työntekijöitä saadaan koulutettua yrityksen tarpeiden mukaisesti ja tapa hankkia ammattisamalla varmistetaan riittävä osaaminen sekä perehdytetään työntekijät yrityksen toimintakulttuuriin ja -tapoihin. Opiskelumuo- dossa yhdistetään tietopuolinen opetus Määräaikaisen työsopimuksen ansiosta työnantaja saa myös mahdollisuuden arvioida henkilön motivaatiota sekä soveltuvuutta alalle ja käytännön työyritykseen. Käytännön työnteko on osa oppimis- tapahtumaa. Tämä asettaa melkoisia haasteita työpaikalla toimiville työpaikkakouluttajille sekä muulle työyhteisölle. Pääosin ammattitaito hankitaan työtä tekemällä työssä oppimis- paikassa ja sille onkin annettu paljon painoarvoa. Keskeistä opiskelutavassa on tietopuolisen opiskelun ja työn tekemisen yhdistäminen. Työssä oppimisessa näkee mitä seikkoja on paino- tettava teoreettisessa opiskelussa ja mihin seikkoihin painotetaan ohjausta työpaikalla. Työtä tekemällä opiskelija näkee oppimisen tuloksia ja huomioi omaa edistymistään. Perinteisen tutkinnon hankkimisen rinnalla oppisopimuskoulutus onkin yksi varteenotettavista tavoista opiskella ammattiinOsaa yrityksistä kuitenkin arveluttaa pitkäkestoiseen oppisopimukseen sitoutuminen epävarmassa taloustilanteessa, mutta lyhyempi kesto madaltaa oppisopimuksen solmimisen kynnystä. (Nikkilä 2002Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 4.2016, ss. 10-14) Pääosin oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla järjestettävää ammatillista koulutustaOppisopimusopiskelijoiden valmistumisaste on korkea ja siinä opiskelleita pidetään yleisesti valmiina työelämään. Yhteiskunnan kannalta se on kustannustehokas koulutusmuoto, joka pidentää työuria sekä työuran alussa kuin työssäolon aikana. Oppisopimus onkin koulutusta olemassa olevaan tarpeeseen, sillä siinä on yhtenä osapuolena työnantaja. (Välikoski 2013, s.81) Xxxxxxxxxxxx (2016, ss. 17-39) tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutus on koulutuspolitiikan kohteena haasteellinen sen moniulotteisuuden vuoksi, sillä se on samanaikaisesti niin ammatillista- kuin yritysten tutkintotavoitteista henkilöstökoulutusta sekä elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. Suomessa oppisopimuskoulutus on enimmäkseen aikuisten koulutusmuoto ja hänen tutkimus perustuukin oppisopimuskoulutuksen vaikutuksiin ja tavoitteisiin yritysten näkökulmasta siltä kannalta, että siinä opiskelijat ovat pääasiassa aikuisia. Oppisopimuskoulutuksen voi suorittaa myös yrittäjän oppisopimuksella. Se perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan yrittäjän sekä oppisopimustoimijan väliseen sopimukseen ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräai- kaiseen työsopimukseen = oppisopimukseensiinä yrittäjä kouluttautuu työn ohessa omassa yrityksessään. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista täydennetään tietopuolisilla opinnoillaYrittäjä voi olla joko aloittava tai kokemusta kerännyt yrittäjä. Oppisopimusta säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Oppisopimuksella suoritettu koulutus lisää varmuutta yrittäjyyteen sekä monipuolistaa yritystoimintaa. Opiskelun avulla myös laajennetaan verkostoa ja oppisopimustoimin- nan puitteet säätävät asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998)saadaan ideoita menestyksekkääseen yrittäjyyteen. Opiskelijan työskente- lyn säännöt määräytyvät työsopimuslaista Koulutus suoritetaan enimmäkseen omassa yrityksessä ja työehtosopimuksistaosa oppilaitoksessa, verkossa tai etänä. Työnantaja saa korvauksia useammalta eri taholta. Koulutuskorvaukset maksetaan valtion varoista ja tämän lisäksi työn- antaja voi hakea työllistämis- tai yhdistelmätukea, silloin kun oppisopimusopiskelijan kanssa solmitaan työsopimus hänen ollessaan työtön työnhakija. Ammattitaidon ja työkokemuksen puutteet sekä työttömyyden kesto vaikuttavat työnantajalle maksettavien tukien määrään. (Nikkilä 2009, 10.) Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Se on kiinteä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen ja työsuhdepe- rusteinen, jossa oppiminen tapahtuu pääasiassa opiskelijan työpaikalla ja koulutus soveltuu nuorille sekä aikuisille. Tietopuoliset opinnot täydentävät ja tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppisopimuskoulutus on työpaikan, opiskelijan, oppisopimuskoulutuksenjärjestä- jän ja oppilaitoksen yhteistyötä, joka tulee olla suunnitelmallista. Jokaisella osapuolella on tärkeä rooli ja tehtävä oppisopimusopiskelijan koulutuksessa (kuvio 1). Oppisopi- muskoulu- tuksen jär- jestäjä - neuvoo, Yrittäjää ohjaa ja organisoi - rahoittaa ja kehittää oppi- sopimuskoulutusta - opastaa, ohjaa pe- rehdyttää työhön - suunnittelee ja arvioi työssä oppimista Työpaik- ka Opiskeli- ja - oppii työssä - xxxxxx xxxx- sä oppimista Oppilai- tos - järjestää ja arvioi tietopuo- liset opinnot - organisoi näy- töt Kuvio 1: Oppisopimustoimijoiden roolit (Mukailtu Osaaja-lehti 2009, 22). Oppisopimuskoulutuksen työpaikalla tapahtuva oppiminen eroaa muusta ammatillisesta koulu- tuksesta siinä, että se perustuu lakisääteisesti koulutuksen järjestäjän vahvistamaan oppiso- pimusopiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Oppisopimuskoulutuk- sessa koulutusvastuu jakautuu koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. Koulutusvastuu on merkittävä työnantajalla, sillä noin 80 % oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa tieto- puolisten opintojen hankkimisesta tai järjestämisestäoppisopimuksella mentori eli henkilö, jolla on kokemusta yrittäjyydestä. Hänellä tulee olla myös kokonaisvastuu oppiso- pimuskoulutusprosessistaasiantuntijuutta yrittäjän opiskelemalta alalta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta opetuksesta Yrittäjä voi työskennellä omassa yrityksessään, jos yrityksen yritysmuoto on toiminimi, osakeyhtiö, osuuskunnan jäsen tai jos se on joko avoin tai kommandiittiyhtiö. Yrityksen pitää olla myös yel-vakuutettu ja siihen osallistuvien opiskelijoiden opintososiaalisista eduista aiheutuvat kustannukset sekä työnantajille maksettavat koulutuskorvaukset maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoistasillä pitää olla y-tunnus. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kus- tannuksiinYrityksessä pitää olla tarpeellisten työvälineiden lisäksi myös riittävästi palvelu- tai tuotantotoimintaa. Koulutuskorvaus maksetaan yleensä jaksojen mukaan kolme kertaa vuodessaOppisopimuskoulutuksessa työajan pitää olla vähintään 25 tuntia viikossa koulutuksen tavoitteeseen liittyvissä tehtävissä. Kou- lutuskorvauksen määrä riippuu koulutusalasta ja tietopuolisen koulutuksen kustannuksistaTyöpaikkaohjaajana toimiva mentori voi toimia omassa tai toisessa yrityksessä. Oppisopimusopiskelija saa työssä oppimisen aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Teoriajaksojen aikana opiskelija saa opintososiaalisia etuuksia, mikäli työnantaja ei maksa siltä ajalta palkkaa. Mikäli oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön Hän voi olla myös joku muu pätevä henkilö, jolla on työpaikkaohjaajaksi soveltuva ammattitaito, koulutus ja työkokemus. (Oppisopimus, n.d.b) Yrittäjän oppisopimuksessa koulutuskorvaus voidaan maksaa toiselle yrittäjälle tai yrittäjän mentorille kustannuksista, jotka aiheutuvat opiskelevan yrittäjän neuvonnasta (Opetus- ja kulttuuriministeriö, n.d.). Lyhyt oppisopimus puolestaan on nimensä mukaisesti lyhytketoinen ja siinä ei suoriteta koko tutkintoa tai välttämättä edes yhtä tutkinnon osaa. Siinä opiskelijan opinnot edistyvät myös lyhyissä työsuhteissa, kuten kesätöissä. Xxxxxxx opiskelija suorittaa jonkun hänen opintoihin liittyvän tutkinnon osan. Lyhyt oppisopimus on hyvä vaihtoehto myös silloin, kun yritys haluaa lisätä nykyisen henkilöstön osaamista niin, että työtekijä suorittaa jostakin tietystä ammattitutkinnosta vain tietyn tutkinnon osan. Lyhyt oppisopimus suoritetaan lyhyessä ajassa ja lyhyimmillään sen kesto voi työnantaja saada olla 2 viikkoa. (WinNova, n.d.) Koulutuksen järjestäjä voi laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän perusteella järjestää myös työvoimahallinnon maksamaan palkkatukeatutkintoja, joita sillä ei ole järjestämisluvassa. Oppisopimukseen liittyy useita eri sopimuksia työnantajanTässä tapauksessa koulutuksen järjestäjä, oppisopumusaopiskelijan joka hankkii koulutuksen, vastaa että sen hankkimat tutkinnot, tutkinnon osa sekä koulutus järjestetään ammatillisen koulutuksen lain 531/2017 mukaisesti. Tutkinnon hankkiva koulutuksen järjestäjä puolestaan vastaa opiskelijan HOKSin laatimisesta ja työnantajan välillä päivittämisestä. Muut koulutuksen järjestäjät osallistuvat HOKSin laadintaan vain siltä osin, kun osaamisen hankkiminen perustuu koulutuksen hankkimiseen. (kuvio 2)Pastila-Eklund, 2019) Laajennetulla oppisopimuksella mahdollistetaan alueen elinkeinoelämän ja henkilöiden paremman koulutusmahdollisuuden toteuttaminen.

Oppisopimuskoulutus. Toisen asteen koulutusjärjestelmän kiinteänä osana Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella lähes kaikkiin ammatil- lisiin tutkintoihin. Koulutus soveltuu sekä nuorille että aikuisil- le. Oppisopimus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuu- luu ammattiin kouluttaminen työpaikalla. Oppisopimukseen liite- tään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan Xxxxxx- hallituksen vahvistamien tutkinnon perusteiden pohjalta. Noin 70 - 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työ- paikalla, jossa koulutuksesta huolehtii opiskelijan vastuullinen työpaikkakouluttaja. Työpaikalla annettavaa koulutusta täyden- netään tietopuolisilla opinnoilla, joista vastaavat pääosin amma- tilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset. Oppisopimuskoulutuksen tietopuoliset opinnot järjestetään oppi- laitoksen toimesta. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötut- kintona, jonka ottaa vastaan tutkintotoimikunta. Opiskelija saa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta työehto- sopimuksen mukaista palkkaa. Maksuttoman tietopuolisen ope- tuksen ajalta voidaan maksaa päivärahaa sekä majoitus- ja matka- korvausta. Opintososiaalisia etuja ei myönnetä, jos opiskelija saa palkkaa tai muita etuja teoriaopintojen aikana. Perustutkintoon johtava oppisopimuskoulutus kestää yhdestä kolmeen vuotta. Aiempi koulutus ja työkokemus lyhentävät kou- lutusaikaa. Oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkaa, jolla on oppisopimuskoulutuskäytettä- vissä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisen koulutuksen järjestämiseen riittävästi tuotanto- ja palvelutoimin- taa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Oppisopimuspaikka on opiskelijan hankittava itse. Paikalliset oppisopimuskeskukset tai oppisopimustoimistot vas- taavat oppisopimuksen tekemisestä sekä koulutuksen suunnitte- lusta. Oppisopimuskoulutus perustuu työpaikalla tapahtuvaan koulu- tukseen. Suurin osa oppimistavoitteista saavutetaan käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutusta voidaan järjestää myös oman työpaikan ulkopuolella. Työtehtävien on oltava monipuolisia ja niiden tulee soveltua suoritettavaan tutkintoon. Oppilaitoksessa järjestettävä tietopuolinen opetus rakentuu opis- kelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Se on yksi työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto monimuoto-opiskelua, johon kuuluu erilaisia kehittämis- ja pro- jektitöitä, lähiopiskelua, ohjattua etäopiskelua sekä ammatillisen lisäkoulutuksen muotoetätehtäviä. Käytännössä se Osa opetuksesta toteutetaan yhä useammin verkko-opetuksena. Opiskelijalla on työelämälähtöinen väylä hankkia ammatillinen osaaminen, täydentää sitä sekä hankkia ammatillinen tutkinto. ”Oppisopimus- koulutuksena voi suorittaa lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot opetussuunnitelman pe- rusteiden mukaisesti. Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötut- kintona suoritettaviin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin.” Oppisopimuskoulutusoppisopimuksen ajaksi nimettävä vastuunalai- nen työpaikkakouluttaja, joka tähtää ammatilliseen perustutkintoon voi olla siis joko opetussuunnitelman perusteiden mu- kaista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Oppisopimuskoulutus, joka täh- tää ammatti- tai erikoisammattitutkintoon on aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. opetushallitus hyväksyy opetussuunnitelmat ja näyttötutkinnon perusteet, minkä mukaan henkilökohtainen opiskeluohjelma laaditaan. Oppisopimuskoulutuksesta noin 90 % on tutkinto- tavoitteista. Muuta kuin tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta voi hankkia myös op- pisopimuskoulutuksena. (Opetusministeriö 2007, 13.) Laki ammatillisesta koulutuksessa on säännökset oppisopimuksesta sekä ammatillisesta koulu- tuksesta. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säätelee ammatillista lisäkoulutusta. Oppi- sopimuksessa sovelletaan myös työsopimuslakia ja sen säännöksiä. Opetus- ja kulttuuritoimien rahoituksesta rahoitetaan oppisopimusta annettujen lainsäädösten perusteella. (Nikkilä 2009, 8.) Oppisopimuskoulutus on hyvin suosittu opiskelumuoto ja tapa hankkia ammatti. Opiskelumuo- dossa yhdistetään tietopuolinen opetus ja käytännön työ. Käytännön työnteko on osa oppimis- tapahtumaa. Tämä asettaa melkoisia haasteita työpaikalla toimiville työpaikkakouluttajille sekä muulle työyhteisölle. Pääosin ammattitaito hankitaan työtä tekemällä työssä oppimis- paikassa ja sille onkin annettu paljon painoarvoa. Keskeistä opiskelutavassa on tietopuolisen opiskelun ja työn tekemisen yhdistäminen. Työssä oppimisessa näkee mitä seikkoja on paino- tettava teoreettisessa opiskelussa ja mihin seikkoihin painotetaan ohjausta työpaikalla. Työtä tekemällä opiskelija näkee oppimisen tuloksia ja huomioi omaa edistymistään. Perinteisen tutkinnon hankkimisen rinnalla oppisopimuskoulutus onkin yksi varteenotettavista tavoista opiskella ammattiin. (Nikkilä 2002, 4.) Pääosin oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla järjestettävää ammatillista koulutusta. Se perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräai- kaiseen työsopimukseen = oppisopimukseen. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimusta säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja oppisopimustoimin- nan puitteet säätävät asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Opiskelijan työskente- lyn säännöt määräytyvät työsopimuslaista ja työehtosopimuksista. Työnantaja saa korvauksia useammalta eri taholta. Koulutuskorvaukset maksetaan valtion varoista ja tämän lisäksi työn- antaja voi hakea työllistämis- tai yhdistelmätukea, silloin kun oppisopimusopiskelijan kanssa solmitaan työsopimus hänen ollessaan työtön työnhakija. Ammattitaidon ja työkokemuksen puutteet sekä työttömyyden kesto vaikuttavat työnantajalle maksettavien tukien määrään. (Nikkilä 2009, 10.) Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Se on kiinteä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen ja työsuhdepe- rusteinen, jossa oppiminen tapahtuu pääasiassa opiskelijan työpaikalla ja koulutus soveltuu nuorille sekä aikuisille. Tietopuoliset opinnot täydentävät ja tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppisopimuskoulutus on työpaikan, osallistuu opintojen suunnitteluun opiskelijan, oppisopimuskoulutuksenjärjestä- jän koulutuksen järjestäjän edustajan ja opettajan kans- sa. Työpaikkakouluttaja perehdyttää opiskelijan työympäristöön ja työtehtäviin, ohjaa opiskelijaa ja vastaa oppimisen arvioinnista. Hän toimii työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyötäyhdyshenkilönä ja opiskeli- jan tukihenkilönä. Xxxxx Xxxxxxxxx asuu Loviisan Valkossa jo viidennessä suku- polvessa. Työmatka Valkon Hoitokotiin taittuu muutamassa minuutissa. Pelkästää se ei kuitenkaan vaikuttanut Xxxxxx ura- valintaan. Hän työskenteli aiemmin neljätoista vuotta metalli- teollisuudessa. Viime vuosina hän pohti usein alan vaihtoa. Kun Valkon Hoitokotiin haettiin laitoshuoltajaa, joka tulee olla suunnitelmallistaXxxxx rohkaisi mie- lensä ja haki paikkaa, vaikka työkokemusta hoitoalalta hänellä ei ollutkaan. Jokaisella osapuolella on tärkeä rooli Hän sai paikan ja tehtävä oppisopimusopiskelijan koulutuksessa (kuvio 1)hoitoala tuntui heti omalta. Oppisopi- muskoulu- tuksen jär- jestäjä - neuvooTein hoivakodissa laitoshuoltajan töitä noin vuoden verran ja viihdyin oikein hyvin. Työkaverit ehdottivat useaan kertaan hakemista hoitoalan opintoihin, ohjaa mutta minun piti kypsytellä asiaa jonkin aikaa. Työ ja organisoi perhe vaativat osansa ja tietysti mietin opiskelua myös taloudelliselta kannalta, Xxxxx kertoo hymyil- len. - rahoittaa Pari vuotta sitten aika oli kypsä opiskelun aloittamiseen. Työkaverit kannustivat edelleen ja kehittää oppi- sopimuskoulutusta - opastaa, ohjaa pe- rehdyttää työhön - suunnittelee oppisopimuskoulutus alkoi tuntua minulle sopivalta. Siinä yhdistyy opiskelu ja arvioi työssä oppimista Työpaik- ka Opiskeli- työharjoit- telu käytännöllisellä tavalla ja - oppii työssä - xxxxxx xxxx- sä oppimista Oppilai- tos - järjestää ja arvioi tietopuo- liset opinnot - organisoi näy- töt Kuvio 1: Oppisopimustoimijoiden roolit (Mukailtu Osaaja-lehti 2009, 22)työstä saa myös palkkaa. Oppisopimuskoulutuksen työpaikalla tapahtuva oppiminen eroaa muusta ammatillisesta koulu- tuksesta siinä, että se perustuu lakisääteisesti koulutuksen järjestäjän vahvistamaan oppiso- pimusopiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen työsopimukseen. Oppisopimuskoulutuk- sessa koulutusvastuu jakautuu koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. Koulutusvastuu on merkittävä työnantajallaOpiske- lun aloittaminen käynnistyi luontevasti, sillä noin 80 % oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä vastaa tieto- puolisten opintojen hankkimisesta tai järjestämisestä, jolla on myös kokonaisvastuu oppiso- pimuskoulutusprosessista. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta opetuksesta ja siihen osallistuvien opiskelijoiden opintososiaalisista eduista aiheutuvat kustannukset tunsin jo työkave- rit sekä työnantajille maksettavat koulutuskorvaukset maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kus- tannuksiin. Koulutuskorvaus maksetaan yleensä jaksojen mukaan kolme kertaa vuodessa. Kou- lutuskorvauksen määrä riippuu koulutusalasta ja tietopuolisen koulutuksen kustannuksista. Oppisopimusopiskelija saa työssä oppimisen aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Teoriajaksojen aikana opiskelija saa opintososiaalisia etuuksia, mikäli työnantaja ei maksa siltä ajalta palkkaa. Mikäli oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, voi työnantaja saada myös työvoimahallinnon maksamaan palkkatukea. Oppisopimukseen liittyy useita eri sopimuksia työnantajan, oppisopumusaopiskelijan ja työnantajan välillä (kuvio 2)asukkaat.