POHDINTA. Työhyvinvointia on haasteellista arvioida tarkasti, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseen. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeavia. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmän, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaan. Vahvuuksien painottaminen ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointia. (Uusitalo-Malmivaara, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, ...
POHDINTA. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata vuokrasuhteen eri vaiheet sekä vuokrasopimuksen purka- minen ja häätö prosesseina. Lisäksi tavoitteena oli löytää syitä vuokrasopimusten purkujen ja häätöjen taustalla sekä havaita jo asuttamisvaiheessa tekijöitä, jotka mahdollisesti liittyvät vuok- ranmaksun tai muiden vuokrasuhteen velvoitteiden laiminlyöntien uhkaan, ja sitä kautta kehittää toimeksiantajayrityksen asukasvalintaa sekä palveluprosesseja. Työ on tehty vuokranantajan näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin lainoppia sekä tilastollista tutki- musta. Keskeisimpänä lähteenä käytettiin voimassaolevaa lainsäädäntöä. Tutkimusaineisto koos- tui toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneista purku- ja häätötapauksista vuosina 2010 – 2011. Aineistoa analysoitiin SPSS –ohjelman avulla. Ehdottomasti haasteellisimmaksi osa-alueeksi opinnäytetyössä muodostui tilastollisen tutkimuk- sen toteuttaminen. Yhteensä 146 vuokralaisen asiakirjojen ja tietojen kerääminen tutkimusta var- ten osoittautui erittäin haastavaksi ja aikaa vieväksi, koska asiakirjoista suurin osa piti kerätä useasta paikasta: toimeksiantajan sähköisistä järjestelmistä ja kirjallisista arkistoista. Lisäksi tieto- jen kerääminen 39 kysymystä sisältävälle tutkimuslomakkeelle, joita täytettiin yhteensä 176, vei aikaa. Joidenkin henkilöiden kohdalla kaikkia asiakirjoja ei löytynyt lainkaan. Harmillista oli, että tieto asuttamisvaiheen luottotietomerkinnöistä puuttui niin suurelta osalta tutkimuksen kohteena olleista henkilöistä, koska toimeksiantaja halusi selvittää erityisesti luottotietomerkintöjen vaiku- tusta vuokrasuhteiden ongelmallisiin päättymisiin. Tutkimuslomaketta olisi lisäksi pitänyt aluksi testata useammalle tapaukselle, koska tutkimuksen edetessä se muokkautui muutamaan ottee- seen. Myös tutkimuksen tulosten analysointi SPSS –ohjelmalla toi aluksi haasteita, koska ohjel- ma ei ollut entuudestaan tuttu. Hyvien ohjeiden avulla sen käytön kuitenkin oppi nopeasti. Haasteita toi myös lainopillisen näkökulman säilyttäminen työssä sekä relevantin lähdeaineiston löytäminen. Vuokrasopimuksen purkamiseen liittyviä tutkimuksia ei ole juuri tehty aikaisemmin, joten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja muuta lähdeaineistoa löytyy melko vähän. Häädöstä sen sijaan on kirjoitettu ja sitä on tutkittu enemmän. Vuokrasuhteen päättymiseen liittyviin ongelmiin, kuten purkuun tai häätöön, liittyvä näkökulma on usein lähinnä sosiaalipoliittinen, ei lainopillinen. Haasteellisuuden lisäks...
POHDINTA. Tutkimuksen otos oli suhteellisen pieni, joten tuloksia ei voida suoraan yleistää koskemaan kaikkia Pohjois-Savon metsänomistajia. Tutkimuksen tulokset anta- vat kuitenkin hyvin suuntaa maanomistajien ajatuksista, koska useissa haastat- teluissa toistuivat samat teemat ja niissä tuli ilmi samanlaisia mielipiteitä. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2000, 213–215) pitävät laadullisen tutkimuksen luotettavuuden kannalta tärkeänä sitä, että tutkimuksen toteutus ja eri työvai- heet on selitetty tarkasti. Tässä opinnäytetyössäni olen pyrkinyt selittämään nämä asiat täsmällisesti ja niin kuin ne todellisuudessa menivät. Tällä tavoin olen pyrkinyt tekemään tutkimuksestani mahdollisimman luotettavan. Tutkimuk- sen luotettavuutta ja laadukkuutta tavoiteltiin myös huolellisella suunnittelulla, jota tehtiin ennen tutkimuksen aloittamista. Hirsjärvi & Hurme (2009, 184–190) ovat kirjoittaneet, että haastattelututkimuk- sen kohdalla ei voida suoraan käyttää sellaisia perinteisiä termejä kuin validius ja reliaabelius. Nuo termit ovat peräisin kvantitatiivisen tutkimuksen puolelta, eivätkä sellaisinaan sovi täysin kuvaamaan laadullisen haastattelututkimuksen pätevyyttä. Tämän takia näitä termejä ei ole käytetty arvioitaessa tämän opin- näytetyön haastatteluosion luotettavuutta. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa sitä, että mitatut tulokset ovat toistettavissa. Eli ne eivät ole sattumanvaraisia ja useampi henkilö voi mitata samat tulokset. (Hirsjärvi ym. 2000, 213.) Tämän opinnäytetyön maastoarviointien tuloksia voi- daan pitää toistettavina. Ne on pyritty mittaamaan ja dokumentoimaan mahdol- lisimman tarkasti ja ne ovat sellaisia, että useammalla mittauskerralla voitaisiin saada samoja tuloksia. Sen lisäksi tulokset ovat samansuuntaisia, mitä aikai- semmissa tutkimuksissa on mitattu tämän tyyppisiltä kohteilta. Sen takia voi- daan olettaa, että ne ovat kutakuinkin paikkansapitäviä. Kokonaisuudessaan tutkimus onnistui hyvin ja täytti sille asetetut tavoitteet. Tutkimuksella saatiin selville niitä asioita joita pitikin ja myös vähän enemmän. Opinnäytetyön tekemisellä oli arvoa myös oppimisen kannalta. Tutkimuksen tekeminen opetti minulle paljon haastattelun ja yleensäkin tutkimuksen tekemi- sestä sekä myös ympäristötuesta ja siihen liittyvistä asioista. Jatkon kannalta hyvä kehitysehdotus olisi mielestäni tutkimuksen laajentami- nen. Maastotutkimus ja haastattelututkimus voitaisiin toteuttaa erillisinä tutki- muksina ja erityisesti maastotarkastelua voisi laajentaa. Tässä opinn...
POHDINTA. Opinnäytetyön teko oli prosessina pitkä. Tämä ei niinkään johtunut tutkimuksen materiaalin laajuu- desta tai muusta tutkimuksen luonteen ominaispiirteestä, vaan suurimmaksi osaksi syynä oli oman henkilökohtaisen motivoituneisuuden katoaminen. Tutkimukseni luonteen takia alusta alkaen oli selvää, etten tarvinnut tai edes pystynyt käyttämään tutkimuksessani haastatteluita tai vastaavia tut- kimusmenetelmiä. Tutkimus oli siis alusta alkaen hyvin teoriapohjainen. Tutkimuksen suunnittelun teon aloitin jo hyvissä ajoin vuoden 2008 puolella ja materiaalia pyrin keräämään enemmän tai vähemmän aktiivisesti koko prosessin ajan. Koska ajallisesti materiaalin keräykseen käytin niin paljon aikaa, tutkimuksen toteutuksen luonne muuttui muutaman kerran al- kuperäiseen nähden. Suurimman kimmokkeen ja ajatuksen työn lopullisesta sisällöstä sainkin vasta vuoden 2009 loppupuolella, kun sain käsiteltäväkseni konkreettisen case-tilanteen opinnäytetyön tilaajan toimesta. Kyseisen case-tilanteen kautta materiaalin ja teorian ymmärtäminen helpottui ja ajatus opinnäytetyöstä selkiintyi. Suurimpana ongelmana tutkimukseni teossa voidaan pitää aikatauluttomuutta. Tähän vaikutti rat- kaisevasti tutkimukseni teoriapohjainen luonne, kun aikataulutusta esimerkiksi haastatteluiden osal- ta ei tarvinnut tehdä. Opinnäytetyön teko meni enemmän tai vähemmän omien henkilökohtaisten aikataulujeni mukaan. Hivenen pitkittynyttä opinnäytetyöprosessia voidaan omalla kohdallani pitää myös positiivisena asiana. Vaikken koko ajan aktiivisesti käyttänytkään tutkimuksen tekoon kaik- kea aikaani ja tarmoani, hautui tutkimus ajatuksentasolla koko ajan. Tietynlaista perehtymistä asi- aan tapahtui siis koko ajan. Xxxxxxxxxx opinnäytetyöprosessissa oli teoriaosuuden kirjoittaminen. Teoriaosuus koostui monista eri lähteistä, joista itse tutkimukseen joutui laittamaan vain osan sieltä ja osan täältä. Myös yksin- kertaiselta tuntuvat lähdeviittaukset osoittautuivat ongelmallisiksi. Opinnäytetyöhön liittyvästä kurssista tuntui olevan liian pitkä aika ja tutkimuksen loppuvaiheilla ote alkoi herpaantua juuri läh- deviittausten oikeinkirjoituksen osalta. Viimeisetkin motivaationi rippeet pyrin ennemmin käyttä- mään tekstin selvyyteen ja kokonaisuuden loogisuuteen panostamiseen.
POHDINTA. Uusi verosopimus: Espanjassa asuvien eläkkeet verolle Suomessa” Näin kirjoittivat mo- net lehdet Suomessa vuoden 2015 ja 2016 vaihteessa. Pitkään jatkuneille pohdinnoille saatiin vihdoin ratkaisu. Ratkaisu ei kuitenkaan ole jokaisen asiaan asianomaisen mie- leen. Uusi verosopimus Suomen ja Espanjan välillä allekirjoitettiin joulukuussa ja lain voi- maantulolle on kolmen vuoden siirtymäaika. (Taloussanomat, 2016.) Kun sain ajatuksen opinnäytetyöni aiheesta, ei uutta sopimusta ollut vielä julkaistu. Aja- tuksenani oli tällöin voimassaolevan sopimuksen tulkinta ja sen toiminta käytännössä. Kun uusi ja päivitetty sopimus kuitenkin julkaistiin joulukuussa 2015, päätin keskittyä opinnäy- tetyössäni pääasiallisesti uuteen sopimukseen ja sen käsittelyyn. Kuten johdannossani olen maininnut, olin aikaisemmin tutustunut sopimukseen vain käytännön kautta ollessani töissä lakitoimistossa. Pääsääntöisesti työssäni tapaukset käsittelivät eläkeläisten vero- tusta. Sopimus ei siis teorialtaan ollut minulle tuttu ja siksi aiheeseen oli helpompi tutustua uuden sopimukseen kautta. Tutustuessani uuteen sopimukseen, teoria ja käytäntö alkoivat selkiytyä ja sain ”ongel- masta” selkeän kokonaiskuvan. Otin työni käsittelyyn mukaan myös yleisesti kansainväli- sen verotuksen sekä kaksinkertaisen verotuksen perusteet, sai työni pohjaksi myös perus- teet ja niiden selvityksen. Perehdyttyäni lakiin, sopimukseen, kansainväliseen verotukseen sekä kaksinkertaiseen verotukseen, sain hyvin laajan ja selkeän kokonaiskuvan. Oivalsin monia asioita, sillä olin tehnyt näitä jo käytännössä. Teoriaa oli helppo omaksua, kun poh- jalla oli jo jonkinlainen osaaminen. Työtä tehdessäni, havahduin kuinka merkittävästä ongelmasta kuitenkin on kyse. Ongel- ma tämä on sekä molemmalle valtiolle että kansalaisille. Suomalaiset eläkeläiset lähtevät Espanjaan, jotta verotus keventyisi kun taas Suomi menettää verotuottoa eläkeläisten muuttaessa Espanjaan. Onhan tämä ymmärrettävää, että sopimukseen oli ennen pitkään tultava muutos. Suomen ja Espanjan välisen uuden sopimuksen myötä on hyötyä ennen kaikkea molemmille valtiolle, mutta hyötyä tulee olemaan tulevaisuudessa myös muille maille, jolla on olemassa Suomen kanssa verosopimus. Sopimusuudistuksesta tullaan varmasti ottamaan mallia muiden maiden osalta. Sopimuksen pääasiallinen uudistamisen tarkoitus on melkein 50 vuotta vanhan laina päi- vittäminen. Sopimuksen voimaantulon aikaan 1960-luvulla ei vielä osattu varautua siihen, että sopimusta aletaan käyttää hy...
POHDINTA. Tavoitteeni oli koota yhteen krooliuinnin tekniikkaharjoittelun perusteet sopimushenki- löstön uintivalmennuskoulutusta varten. Uintivalmennuskoulutuksen päätavoite on saada sopimuspalokuntalaisten uimataito sellaiselle tasolle, että he kykenevät suoriutumaan pintapelastuskurssin uintitestistä. Tätä kehittämishanketta hyödyntäen kykenen jatkossa järjestämään uintivalmennuskoulutuksen ilman erillistä suunnittelua jokaiselle kurssille. Kehittämishanke lähti liikkeelle materiaalin kasaamisella, ja taustatietojen selvittämi- sellä. Järjestin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella kyselyn kaikille paloaselille pintapelastajien määristä, ja lisäksi vertailin onko uintivalmennuskoulutuksen pitämisellä ollut vaikutusta pintapelastuskurssin hakijamääriin. Näistä selvityksistä voi nähdä selke- ästi, miten hakijoiden määrä oli lisääntynyt aina, kun uintivalmennuskurssi on pidetty. Koronavirusepidemia vaikutti myös tähän kehittämishankkeeseen. Alkuperäinen suunni- telma oli järjestää yksi uintivalmennuskoulutus, kehittämishankkeen aikana. Jouduin kui- tenkin perumaan koulutuksen uimahallien sulkeuduttua, ja koronaepidemian aiheutta- mien rajoituksien vuoksi. Kehittämishankkeessa saavutettiin kuitenkin ne keskeiset tavoitteet, mitä oli tarkoituskin. Uintivalmennuskoulutuksen järjestäminen on jatkossa helpompaa valmiiden suunnitel- mien pohjalta ja koulutussuunnitteluun on nyt selkeät perusteet. Uintivalmennus on syytä olla jatkossakin sopimuspalokuntalisten koulutusohjelmassa tukemassa pintapelastus- kurssille pyrkivien sopimuspalokuntalaisten uimataitoa.
POHDINTA. Opinnäytetyötä aloittaessani en juurikaan tuntenut kansainvälistä IFRS- tilinpäätöskäytäntöä tai sen sisältämää ohjeistusta vuokrauskäsittelyn soveltami- sesta. Aihepiirin selkeytyessä työn tekeminen osoittautui kiinnostavasti sekä hie- man haastavaksikin projektiksi, joka opetti minulle paljon paitsi itse aiheesta myös kirjoittamisprosessista. Yritykselle X laadittujen laskujen toteuttaminen oli mielenkiintoinen tapa sisäistää ja konkretisoida opiskeltua teoriaa, vaikkakin jo yrityksen vuokrasopimuskantaa kartoittaessa ilmeni, ettei standardiuudistus tulle merkittävästi vaikuttamaan sen tilinpäätösraportointiin. Olettamus pohjautui ope- ratiivisten vuokrasopimusten määrään sekä etenkin laatuun: iso osa Yrityksen X sen hetkisistä operatiivisista vuokrasopimuksista tulee menemään IFRS 16 sisäl- tämän helpotuksen piiriin. Tässä luvussa esitetään yhteenveto työn toiminnallisen osuuden tuloksista sekä sen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Luvussa tarkastellaan myös oman oppimisen kehittymistä sekä työn tekemisessä ilmenneitä haasteita. Luku päättyy tulevai- suuteen luotaavaan pohdintaan aihepiirin sisältämistä jatkotutkimusmahdolli- suuksista.
POHDINTA. Tämän opinnäytetyön aihetta mietittiin toimeksiantajan kanssa useamman kuukauden ajan ennen kuin se muotoutui nykyisenlaiseksi. Aihe taisi lopulta vain odotuttaa ilmituloaan, niin ajankohtainen ja tärkeä se alati muuttuvassa toimintaympäristössä on. Tällä ei tarkoiteta pelkästään sopimushallintaa ja so- pimuksen säilyttämistä sähköisessä muodossa, vaan myös sisäisten proses- sien tarkastelu ja yhtenäisten toimintatapojen kehittäminen ovat tärkeässä roolissa kunta-alan hektisessä ja vaativassa asiantuntijatyössä. Kehittämistehtävän lähestymistapa valikoitui sekä Joensuun kaupungin digi- ohjelmasta että opinnäytetyöntekijän omasta mielenkiinnosta. Palvelumuotoilu toikin mielenkiintoisen näkökulman tutkimuksen lähestymiseen ja tarkaste- luun. Palvelumuotoilun tuplatimanttimallin avulla kehittämistyön prosessi saa- tiin jäsentymään selkeäksi. Aluksi opinnäytetyöntekijä syventyi alan kirjallisuuteen ja muuhun tutkimustie- toon, minkä jälkeen edettiin aineistonhankintaan. Ensin suoritettiin teema- haastattelut ja sen analyysin jälkeen pidettiin kehittämistyöpaja aivoriihenä. Ai- neistoa analysoitiin ja aiheeseen syvennyttiin entisestään työn edetessä. Joh- topäätösten jälkeen lopputulos saatiin tiivistettyä yhteen sivuun. Opinnäytetyöprosessin aikana tekijä osallistui prosessiin kuuluviin aloitus- ja esitysseminaareihin sekä sai oppilaitoksen ohjaajan ohjausta ja tukea mieltä askarruttaviin kysymyksiin prosessin edetessä. Kohdeorganisaatiossa oli kaksi ohjaajaa, joiden kanssa käytiin läpi aiheen valintaa sekä kehittämistehtä- vän tavoitetta ja tarkoitusta. Lisäksi heidän kanssaan suunniteltiin aineiston- hankintaa ja niiden toteuttamista sekä myös työn jalkauttamista.
POHDINTA. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla pysy- vien ja määräaikaisten työntekijöiden psy- kologisen sopimuksen sisältöä ja täyttymis- tä sekä tarkastella psykologisen sopimuksen täyttymisen yhteyttä työnvaihtoaikeisiin, it- searvioituun työssä suoriutumiseen ja työtyy- tyväisyyteen. Lisäksi tarkasteltiin, muuntaa- ko työsuhdetyyppi näitä yhteyksiä. Tutkimus kohdistui yliopistotyöntekijöihin, joissa on runsaasti määräaikaisia työntekijöitä. Tulokset osoittivat, ettei psykologisen sopimuksen sisällössä ollut eroa pysyvien ja määräaikaisten työntekijöiden välillä. Transaktionaaliset työntekijän ja organisaa- tion velvollisuudet kuuluivat psykologiseen sopimukseen pysyvillä ja määräaikaisilla työntekijöillä, samoin kuin relationaaliset ja uudet velvollisuudet. Tulos ei siis täysin tue psykologisen sopimuksen kerroksittaista nä- kemystä (Xx Xxxxxx & Xx Xxxxx 2006; 2007). Siltä osin, että psykologiseen sopimukseen kuului sekä pysyvillä että määräaikaisilla työntekijöillä transaktionaalisia velvollisuuk- sia, tulos on yhtenevä kerroksittaisen näke- myksen kanssa. Sen sijaan pysyvien ja mää- räaikaisten työntekijöiden välillä relationaa- lisissa ja uusissa velvollisuuksissa ei ollut ero- ja, mikä on ristiriidassa aiempien tutkimus- tulosten kanssa (Xx Xxxxxx & Xx Xxxxx 2006; 2007). Näyttäisi siis siltä, että pysyvien ja Pysyvät työntekijät Määräaikaiset työntekijät 0,8 0,6 0,4 Työnvaihtoaikeet 0,2 0 –0,2 –0,4 –0,6 –0,8 Velvollisuudet täyƩyneet huonosƟ Velvollisuudet täyƩyneet hyvin määräaikaisten työntekijöiden psykologinen sopimus on sekä työntekijän että organisaa- tion velvollisuuksien näkökulmasta hyvin sa- mankaltainen ainakin yliopistotyöntekijöillä. Relationaalisten velvollisuuksien kuuluminen myös määräaikaisten yliopistotyöntekijöiden psykologiseen sopimukseen saattaa selittyä sillä, että tutkimuksen kohteena olleissa yli- opistoissa määräaikaiset työntekijät olivat saattaneet työskennellä melko pitkäänkin sa- man yliopiston palveluksessa (ks. Kirves ym. 2010). Näin ollen määräaikaisten yliopisto- työntekijöiden psykologinen sopimus on voi- nut ajan myötä muuttua relationaalisemmak- si (ks. Xxx & Xxxxxx 2005). Päätelmän tueksi tarvittaisiin kuitenkin pitkittäistutkimusta.
POHDINTA. Mikäli huoltosopimusta haluttaisiin tutkia vielä tarkemmin, niin silloin otannan tarvitsi- si olla paljon suurempi. Ja sen tekemiseen pitäisi varata paljon enemmän aikaa kuin mitä tämän opinnäytetyön tekemiseen on mennyt. Lisäksi voitaisiin kartoittaa muillekin hyötyajoneuvoille huoltosopimuksen sisältö kuin pelkästään Transiteille. Tämän lisäksi huoltosopimuksen suunnittelemiseen voisi tehdä asiakaskyselyn eri hyötyajoneuvoja käyttäville yrityksille. Tämän asiakaskyselyn avulla voitaisiin kysyä huoltosopimukseen liittyviä kysymyksiä ja kartoittaa millaisia mielipiteitä asiakkailla on huoltosopimukses- ta. Tai mikäli tämä huoltosopimus menee yleiseen käyttöön, niin silloin voitaisiin muu- taman vuoden kuluttua tutkia, minkälaista mieltä asiakkaat ovat siitä olleet ja mitä pa- rannettavaa siinä olisi. Toinen vaihtoehto olisi tutkia huoltoleasingsopimusta tai pelkästään leasingsopimusta. Olisiko siinä mahdollisuus rakentaa hyvä runko hyötyajoneuvoille niin, että Automaa omistaisi asiakkaan autot ja asiakkaat olisivat vain auton käyttäjiä. Opinnäytetyön tekeminen oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työn aikana tuli opittua paljon asioita hyötyajoneuvoista ja niiden huoltamisesta. Lisäksi työ antoi kuvan siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun tällaista huoltosopimusta suunnitellaan. Kaikis- ta haastavinta työn teossa oli hintojen ja vaihtovälien arvioiminen, koska mikään otan- nan autoista ei ollut samanlainen. Tietenkin jonkinlaisia yhtäläisyyksiä niistäkin löytyi, mutta sekään ei aina tuo varmaa tietoa. Joten opinnäytetyön tekeminen oli hyvin antoi- saa ja opetti paljon uutta.