POHDINTA. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää kannattavampi vuokratuolisopimus case-yri- tykselle. Parturi-kampaamon nykyinen vuokratuolisopimus ei ole riittävän kannattava yritystoiminnalle, minkä takia sitä tuli kehittää. Toimeksiantajan toive oli, että sopi- musmuoto pysyy vuokratuolisopimuksena. Yrittäjyys- eikä sopimusmuotoa lähdetty tästä syystä kehittämistyössä muuttamaan. Työssä ei myöskään otettu kantaa sopimus- juridiikkaan eikä sopimusehtoihin, sillä tämä ei ole keskeinen asia sopimuksen kan- nattavuuden parantamiseen. Kehittämistyössä kehitettiin siis vanhaa vuokratuolisopi- musta kannattavammaksi. Työn tarkoituksena oli luoda laskelmataulukot, joista näkyy ratkaisut kehittämistyölle. Työn haastavin osuus oli kehittää oikeanlaiset laskelmapohjat, joista näkyvät ratkaisut kannattavampaan vuokratuolisopimukseen. Kehittämistyössä käytetyt laskelmat ovat oman kehityksen mukaan suunniteltuja, käyttäen apuna kuitenkin 1575/1992 §1 Kir- janpitoasetuksen tuloslaskelman kaavaa. Kirjanpitoasetuksesta saatiin kaava ensim- mäiseen laskelmataulukon sarakkeeseen, josta siis näkyy case-yrityksen tuloslaskel- man kaikki tilit jaoteltuna muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Kehittämistyötä tehdessä havahduin siihen, kuinka haastavaa oli luoda laskelmataulu- kot aivan tyhjästä. Haastavinta laskelmien luomisessa oli ongelmanratkaisu. Miten saada selkeä taulukko, josta näkyy muutokset ja ratkaisut uuteen vuokratuolisopimuk- seen parhaiten. Laskelmataulukoiden luominen ja suunnitteleminen itsenäisesti, on opettanut minulle suunnitelmallisuutta, itsenäistä ajattelua sekä luovuutta. Uskon, että case-yritys ottaa käyttöön kehittämäni uuden kannattavamman vuokratuo- lisopimuksen. Yrityksellä on helppo ottaa se käyttöön heti, kun yritykseen saadaan uusi vuokratuoliyrittäjä. Nykyisen vuokratuoliyrittäjän sopimusta pystytään muutta- maan jokaisen vuoden helmikuussa. Nykyiselle vuokratuoliyrittäjälle pystytään näyt- tämään laskelma, josta näkyy hänen käyttämien kustannusten rahamääräinen arvo. Siinä nähdään, että vuokratuoliyrittäjä maksaa käyttämistään kustannuksista liian vä- hän nykyisellä sopimuksella. Laskelmassa nähdään myös se, että kaikki kustannukset joita vuokratuoliyrittäjä käyttää, saadaan veloitettua uudella vuokratuolisopimuksella. Vuokratuoliyrittäjä maksaa siis uudella vuokratuolisopimuksella yhtä paljon kustan- nuksia, kuin hän niitä yritystoiminnassakin käyttää. Uudessa vuokratuolisopimuksessa kaikki yritystoiminnan kokonaiskustannukset jaetaan tasan siellä...
POHDINTA. Opinnäytetyöni tulosten ansiosta saan työhöni ohjenuoraa lähitulevaisuuden toimia varten. Kasvusopimuksen päätavoitteisiin pohjautuen kaavioon 5 on listattu koonti kappaleessa 4.4. mainituista toimenpiteistä, joita Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella on lähitulevaisuudessa tehtävä: Kaavio 5. Lähitulevaisuuden toimenpiteet. (Pohjois-Suomen elokuvakomissio 2023) Koska olen haastatellut tutkielmaa varten kuutta (6) kasvusopimusprosessissa vahvasti mukana ollutta henkilöä muun muassa ministeriöistä ja Business Finlandista, mielestäni tutkielman pohjustusta ja kasvusopimuksen käsittelyä voidaan pitää kattavana. Toimin Pohjois-Suomen elokuvakomissiolla asiantuntijan ja elokuvakomissaarin nimikkeellä, joten minulla on työni puolesta riittävää näkökulmaa käsitellä kasvusopimuksen toimintamallin käyttöönottoa alueellisesti. Näiden seikkojen perusteella mielestäni tutkimuksen tuloksia voidaan pitää pätevinä ja ajankohtaisina. Mikäli olisi haluttu ottaa kriittisempää näkökulmaa siihen, onko kasvusopimusprosessissa mukana oleminen saanut jo aikaan muutosta esimerkiksi julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten välisessä dialogissa, olisin voinut ottaa mukaan tutkielman lähteeksi vielä yritysten edustajien haastatteluita. Tuolloin aihe olisi mielestäni kuitenkin karannut liian laajaksi, sillä nyt halusin keskittyä käsittelemään sitä, mikä kasvusopimus on, ja mitä kehittämistehtäviä voitaisiin julkishallinnollisen organisaation näkökulmasta tehdä nimenomaan Pohjois-Suomen elokuvakomission alueella. Tutkielmaa tehdessä pohdin, onko av-alan kasvusopimus uudenlainen työkalu, vai toistetaanko jälleen aiempia kehittämistoimia. Esimerkiksi av-alan tiekartassa käsiteltiin paljolti samoja asioita, jotka on nostettu esille myös kasvusopimuksessa. Toki kasvusopimus toimii jatkumona aiemmille kehittämistoimille, joten näin ollen on loogista, että raporteissa on myös toistoa. Se, kuinka juuri kasvusopimus voisi olla enemmänkin kuin raportti ja tuoda konkreettista muutosta alalle, on kuitenkin mahdollista juuri kasvusopimuksessa painotetun, toimivan dialogin varmistamisella. Ajantasainen ja avoin keskusteluyhteys yksityisten ja julkisten organisaatioiden välillä on kaiken lähtökohta, ja näin varmistetaan se, että päätöksiä tehdään oikeaa tarvetta silmällä pitäen. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää etenkin koulutuksen näkökulmasta, jotta mahdollistetaan tekijöiden saaminen kulloinkin ajankohtaiseen tarpeeseen ja näin myös tehostetaan työllistymistä. Ehkäpä seuraavan viiden v...
POHDINTA. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata vuokrasuhteen eri vaiheet sekä vuokrasopimuksen purka- minen ja häätö prosesseina. Lisäksi tavoitteena oli löytää syitä vuokrasopimusten purkujen ja häätöjen taustalla sekä havaita jo asuttamisvaiheessa tekijöitä, jotka mahdollisesti liittyvät vuok- ranmaksun tai muiden vuokrasuhteen velvoitteiden laiminlyöntien uhkaan, ja sitä kautta kehittää toimeksiantajayrityksen asukasvalintaa sekä palveluprosesseja. Työ on tehty vuokranantajan näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin lainoppia sekä tilastollista tutki- musta. Keskeisimpänä lähteenä käytettiin voimassaolevaa lainsäädäntöä. Tutkimusaineisto koos- tui toimeksiantajayrityksen vuokralaisiin kohdistuneista purku- ja häätötapauksista vuosina 2010 – 2011. Aineistoa analysoitiin SPSS –ohjelman avulla. Ehdottomasti haasteellisimmaksi osa-alueeksi opinnäytetyössä muodostui tilastollisen tutkimuk- sen toteuttaminen. Yhteensä 146 vuokralaisen asiakirjojen ja tietojen kerääminen tutkimusta var- ten osoittautui erittäin haastavaksi ja aikaa vieväksi, koska asiakirjoista suurin osa piti kerätä useasta paikasta: toimeksiantajan sähköisistä järjestelmistä ja kirjallisista arkistoista. Lisäksi tieto- jen kerääminen 39 kysymystä sisältävälle tutkimuslomakkeelle, joita täytettiin yhteensä 176, vei aikaa. Joidenkin henkilöiden kohdalla kaikkia asiakirjoja ei löytynyt lainkaan. Harmillista oli, että tieto asuttamisvaiheen luottotietomerkinnöistä puuttui niin suurelta osalta tutkimuksen kohteena olleista henkilöistä, koska toimeksiantaja halusi selvittää erityisesti luottotietomerkintöjen vaiku- tusta vuokrasuhteiden ongelmallisiin päättymisiin. Tutkimuslomaketta olisi lisäksi pitänyt aluksi testata useammalle tapaukselle, koska tutkimuksen edetessä se muokkautui muutamaan ottee- seen. Myös tutkimuksen tulosten analysointi SPSS –ohjelmalla toi aluksi haasteita, koska ohjel- ma ei ollut entuudestaan tuttu. Hyvien ohjeiden avulla sen käytön kuitenkin oppi nopeasti. Haasteita toi myös lainopillisen näkökulman säilyttäminen työssä sekä relevantin lähdeaineiston löytäminen. Vuokrasopimuksen purkamiseen liittyviä tutkimuksia ei ole juuri tehty aikaisemmin, joten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja muuta lähdeaineistoa löytyy melko vähän. Häädöstä sen sijaan on kirjoitettu ja sitä on tutkittu enemmän. Vuokrasuhteen päättymiseen liittyviin ongelmiin, kuten purkuun tai häätöön, liittyvä näkökulma on usein lähinnä sosiaalipoliittinen, ei lainopillinen. Haasteellisuuden lisäks...
POHDINTA. Tutkimuksen otos oli suhteellisen pieni, joten tuloksia ei voida suoraan yleistää koskemaan kaikkia Pohjois-Savon metsänomistajia. Tutkimuksen tulokset anta- vat kuitenkin hyvin suuntaa maanomistajien ajatuksista, koska useissa haastat- teluissa toistuivat samat teemat ja niissä tuli ilmi samanlaisia mielipiteitä. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2000, 213–215) pitävät laadullisen tutkimuksen luotettavuuden kannalta tärkeänä sitä, että tutkimuksen toteutus ja eri työvai- heet on selitetty tarkasti. Tässä opinnäytetyössäni olen pyrkinyt selittämään nämä asiat täsmällisesti ja niin kuin ne todellisuudessa menivät. Tällä tavoin olen pyrkinyt tekemään tutkimuksestani mahdollisimman luotettavan. Tutkimuk- sen luotettavuutta ja laadukkuutta tavoiteltiin myös huolellisella suunnittelulla, jota tehtiin ennen tutkimuksen aloittamista. Hirsjärvi & Hurme (2009, 184–190) ovat kirjoittaneet, että haastattelututkimuk- sen kohdalla ei voida suoraan käyttää sellaisia perinteisiä termejä kuin validius ja reliaabelius. Nuo termit ovat peräisin kvantitatiivisen tutkimuksen puolelta, eivätkä sellaisinaan sovi täysin kuvaamaan laadullisen haastattelututkimuksen pätevyyttä. Tämän takia näitä termejä ei ole käytetty arvioitaessa tämän opin- näytetyön haastatteluosion luotettavuutta. Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa sitä, että mitatut tulokset ovat toistettavissa. Eli ne eivät ole sattumanvaraisia ja useampi henkilö voi mitata samat tulokset. (Hirsjärvi ym. 2000, 213.) Tämän opinnäytetyön maastoarviointien tuloksia voi- daan pitää toistettavina. Ne on pyritty mittaamaan ja dokumentoimaan mahdol- lisimman tarkasti ja ne ovat sellaisia, että useammalla mittauskerralla voitaisiin saada samoja tuloksia. Sen lisäksi tulokset ovat samansuuntaisia, mitä aikai- semmissa tutkimuksissa on mitattu tämän tyyppisiltä kohteilta. Sen takia voi- daan olettaa, että ne ovat kutakuinkin paikkansapitäviä. Kokonaisuudessaan tutkimus onnistui hyvin ja täytti sille asetetut tavoitteet. Tutkimuksella saatiin selville niitä asioita joita pitikin ja myös vähän enemmän. Opinnäytetyön tekemisellä oli arvoa myös oppimisen kannalta. Tutkimuksen tekeminen opetti minulle paljon haastattelun ja yleensäkin tutkimuksen tekemi- sestä sekä myös ympäristötuesta ja siihen liittyvistä asioista. Jatkon kannalta hyvä kehitysehdotus olisi mielestäni tutkimuksen laajentami- nen. Maastotutkimus ja haastattelututkimus voitaisiin toteuttaa erillisinä tutki- muksina ja erityisesti maastotarkastelua voisi laajentaa. Tässä opinn...
POHDINTA. Työtä varten valikoitunut systemaattinen kirjallisuuskatsaus vahvisti oman havaintoni siitä, että työntekijä odotusten ja/tai luottamussuhteen muututtua työnantajaa kohtaan ryhtyy tietoisesti tai tiedostamattaan toimimaan tietyillä tavoilla tasoittaakseen mielessään tilannettaan ja suhdettaan työnantajaansa. Ilmiö, jota itse olen kauan aikaa jo kutsunut nimellä työnantajavelka, on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen myötä saanut sitä kuuluisaa lihaa luiden ympärille. Xxxx ymmärtänyt useiden kansainvälisten tutkimusten myötä paremmin, mistä ja miten velka syntyy ja miten sen lyhentämistä tehdään. Ja vaikka mekanismien tutkiminen on nähtävästi edelleen kesken, ilmiö on sentään tunnistettu. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen sijaan ja riittävien resurssien myötä, olisin voinut tehdä empiirisen tutkimuksen. Alkuperäinen ajatukseni strukturoidusta haastattelusta kuivui nopeasti kasaan, sillä minä en kollegana voi saada kovinkaan monelta työntekijältä luottamuksellisia vastauksia. Sellaisen luottamuksen synnyttämiseen menee kauan, enkä silti voisi varmistua vastauksen aitoudesta, sillä aihe on arkaluontoinen ja toisaalta kokemus on aina subjektiivinen ja siksi suoraan hankalasti myös mitattavissa. Systemaattista kirjallisuuskatsausta tehdessäni kävi selväksi, että myös muut tutkijat pitivät arkaluontoisen sekä subjektiivisen aiheen tutkimista haastavana. Useat aiheen tutkijat olivat päätyneet strukturoituun kyselytutkimukseen, joka tehtiin ennalta tuntemattomalle ryhmälle, yleensä sekä työntekijöille että heidän esihenkilöilleen. Erillisiin tutkimuksiin on osallistunut useita satoja, jopa tuhansia ihmisiä, jotta on saatu riittävästi dataa analysoitavaksi. Tällainen ei opinnäytetyöresursseilla ollut mahdollista toteuttaa. Siitä huolimatta, että kyselytutkimus osoittautui liian haastavaksi toteuttaa, olin tyytyväinen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuottamaan tulokseen ja tapaan tutkia asiaa. Alan asiantuntijoiden tekemät tutkimukset olivat laadukkaita ja erityisesti informatiivisia. Sain aiemmille havainnoilleni vahvistuksia sekä selityksiä. Xxxxxxxxxxxx asioita tuli ilmi, jotka olivat uusia minulle, kuten se, ettei työnantajan omaisuuden luvatonta käyttöönottoa tai varastamista ollut voitu vahvistaa tutkimuksissa, vaikka omat havaintoni esimerkiksi kululaskujen liioittelusta vaikuttavat todellisilta. Empiiristen havaintojeni perusteella, luvatonta työnantajan omaisuuden käyttöönottoa on ollut joskus havaittavissa. Esimerkkinä tästä, olen työssäni hava...
POHDINTA. Tutkielman avulla haluttiin tarjota ratkaisuja käytännön liiketoiminnan käyttöön ja pyrkiä ratkaisemaan ja ennaltaehkäisemään sopimustoiminnassa eteen tulevia haasteita ja ongelmia oikeusmuotoilun keinoin. Aihe on ajankohtainen palvelullistumisen ja asiakkaiden palvelutarpeiden kasvaessa ja teknologian viedessä sopimustoimintaa muun ohella reippain askelin eteenpäin. Yritysten on tärkeää kiinnittää sopimustensa oikeusmuotoiluun myös kilpailuedun vuoksi: selkeät sekä hyvinä ja ymmärrettävinä koetut sopimukset erottavat yrityksen kilpailijoistaan. Aiemmin sopimus nähtiin ensisijaisesti hallinnan välineenä, jota käytettiin erityisesti omien intressien turvaamiseen sopimuksen toiselta osapuolelta – tulevaisuuden sopimussuhteet mukautuvat myös sopimusosapuolten muuttuviin tarpeisiin ja toimintaolosuhteisiin. 168 Moderni sopimus laaditaan ymmärrettävään, käyttäjäystävälliseen ja yksiselitteiseen muotoon juristilta tai muulta sopimusasiantuntijalta kelle tahansa, joka sopimusta käyttää. Muotoillun, modernin sopimusasiakirjan ymmärtämiseen ei vaadita lakisanastoa selittävää sanakirjaa.
POHDINTA. Avioehtosopimusten suosio on kasvanut avioliittolain voimaantulosta. Sopi- muksen tekeminen ei ole erikoinen asia, vaan monille itsestään selvyys.
POHDINTA. Mikäli huoltosopimusta haluttaisiin tutkia vielä tarkemmin, niin silloin otannan tarvitsi- si olla paljon suurempi. Ja sen tekemiseen pitäisi varata paljon enemmän aikaa kuin mitä tämän opinnäytetyön tekemiseen on mennyt. Lisäksi voitaisiin kartoittaa muillekin hyötyajoneuvoille huoltosopimuksen sisältö kuin pelkästään Transiteille. Tämän lisäksi huoltosopimuksen suunnittelemiseen voisi tehdä asiakaskyselyn eri hyötyajoneuvoja käyttäville yrityksille. Tämän asiakaskyselyn avulla voitaisiin kysyä huoltosopimukseen liittyviä kysymyksiä ja kartoittaa millaisia mielipiteitä asiakkailla on huoltosopimukses- ta. Tai mikäli tämä huoltosopimus menee yleiseen käyttöön, niin silloin voitaisiin muu- taman vuoden kuluttua tutkia, minkälaista mieltä asiakkaat ovat siitä olleet ja mitä pa- rannettavaa siinä olisi. Toinen vaihtoehto olisi tutkia huoltoleasingsopimusta tai pelkästään leasingsopimusta. Olisiko siinä mahdollisuus rakentaa hyvä runko hyötyajoneuvoille niin, että Automaa omistaisi asiakkaan autot ja asiakkaat olisivat vain auton käyttäjiä. Opinnäytetyön tekeminen oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työn aikana tuli opittua paljon asioita hyötyajoneuvoista ja niiden huoltamisesta. Lisäksi työ antoi kuvan siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun tällaista huoltosopimusta suunnitellaan. Kaikis- ta haastavinta työn teossa oli hintojen ja vaihtovälien arvioiminen, koska mikään otan- nan autoista ei ollut samanlainen. Tietenkin jonkinlaisia yhtäläisyyksiä niistäkin löytyi, mutta sekään ei aina tuo varmaa tietoa. Joten opinnäytetyön tekeminen oli hyvin antoi- saa ja opetti paljon uutta.
POHDINTA. Opinnäytetyötä aloittaessani en juurikaan tuntenut kansainvälistä IFRS- tilinpäätöskäytäntöä tai sen sisältämää ohjeistusta vuokrauskäsittelyn soveltami- sesta. Aihepiirin selkeytyessä työn tekeminen osoittautui kiinnostavasti sekä hie- man haastavaksikin projektiksi, joka opetti minulle paljon paitsi itse aiheesta myös kirjoittamisprosessista. Yritykselle X laadittujen laskujen toteuttaminen oli mielenkiintoinen tapa sisäistää ja konkretisoida opiskeltua teoriaa, vaikkakin jo yrityksen vuokrasopimuskantaa kartoittaessa ilmeni, ettei standardiuudistus tulle merkittävästi vaikuttamaan sen tilinpäätösraportointiin. Olettamus pohjautui ope- ratiivisten vuokrasopimusten määrään sekä etenkin laatuun: iso osa Yrityksen X sen hetkisistä operatiivisista vuokrasopimuksista tulee menemään IFRS 16 sisäl- tämän helpotuksen piiriin. Tässä luvussa esitetään yhteenveto työn toiminnallisen osuuden tuloksista sekä sen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Luvussa tarkastellaan myös oman oppimisen kehittymistä sekä työn tekemisessä ilmenneitä haasteita. Luku päättyy tulevai- suuteen luotaavaan pohdintaan aihepiirin sisältämistä jatkotutkimusmahdolli- suuksista.
POHDINTA. Pohdinta on salattu 16.5.2032 saakka.