Common use of Osakkeet Clause in Contracts

Osakkeet. Osake on osakeyhtiön liikkeeseen laskema oman pää- oman ehtoinen arvopaperi. Osakkeen arvo perustuu kulloinkin vallitsevaan näkemykseen osakkeen liikkee- seen laskeneen osakeyhtiön arvosta. Osakesijoituksen tuotto muodostuu osingosta sekä osakkeen arvonnou- susta. Yhtiöllä voi olla erilaisia osakesarjoja. Jollakin osakesarjalla on enemmän ääniä yhtiökokouksessa ja toiselle taas maksetaan suurempi osinko. Osake voi olla julkisen kaupankäynnin kohteena arvo-paperipörssissä tai kaupankäynnin kohteena vaihtoehtoisella markki- napaikalla. Osake voi olla myös noteeraamaton. Osakesijoitusten tyypillisimpiä riskejä ovat osakkeiden hinnanvaihteluun liittyvä markkinariski (osakeriski), yh- tiön menestykseen liittyvä riski (yritysriski) sekä kau- pankäynnin laajuuteen liittyvä riski (likviditeettiriski). Likviditeettiriski on yleensä erityisen suuri noteeraa- mattomilla osakkeilla. Osakkeiden hinnanvaihteluun vaikuttaa sekä markkinoiden yleinen kehitys että tiedot liikkeeseenlaskijan menestykseen vaikuttavista sei- koista. Riskiin vaikuttaa yleisesti myös mm. liikkeeseen- laskijan toimiala, lainsäädännön muutokset sekä mm. liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä ja omistuk- sen jakautuminen. Vieraan valuutan määräisten osak- keiden arvoon vaikuttavat myös valuuttakurssimuutok- set. Osakkeenomistajan kannalta osakesijoitus on edellä kuvatuista syistä riskisijoitus. Osakesijoituksiin sisältyy mahdollisuus menettää koko sijoitettu pääoma, jos liik- keeseenlaskija ajautuu konkurssiin (vastapuoliriski). Osakesijoitukseen liittyy myös aina epävarmuus tuoton suuruudesta. Kehittyvien markkinoiden osakkeisiin si- joittamista voidaan pitää muita osakesijoituksia riskipi- toisempana, sillä näille markkinoille voi olla tyypillistä vakiintumaton toimintaympäristö ja lainsäädäntö, po- liittiset riskit, valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut, vastapuoliriskit sekä osake-markkinoiden alhaisempi likviditeetti. Suorat osakesijoitukset ovat pitkän aikavä- lin sijoituksia. Joukkovelkakirjalainat ovat vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, joilla yhteisöt hakevat rahoitusmarkki- noilta pitkäaikaista rahoitusta. Joukkovelkakirjoja voi- vat laskea liikkeeseen esim. valtio, kunta, yritys, luotto- laitos, vakuutus- ja rahoituslaitos. Joukkovelkakirjalaina voi olla kiinteä tai vaihtuvakorkoinen, mutta myös nol- lakorkoinen, jolloin joukkovelkakirjalaina on laskettu liikkeeseen alle nimellisarvon. Joukkovelkakirjan arvo määritellään kassavirtojen nykyarvona markkinoilla vallitsevaa tuottovaatimusta eli diskonttokorkoa käyt- täen. Kassavirrat muodostuvat joukkovelkakirjalainan ehtojen perusteella maksettavien koronmaksujen sekä lainan pääoman takaisinmaksuista. Laina maksetaan takaisin yleensä yhdessä erässä laina-ajan päättyessä. Joukkovelkakirjalainat ovat yleensä vakuudettomia. Jos lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla, se on debentuuri. Joukkovelkakirjalainaan liittyviä tyypillisiä riskejä ovat korkoriski ja luottoriski. Korkotason nousu laskee jouk- kovelkakirjalainan jälkimarkkina-arvoa ja korkotason lasku taas nostaa sitä. Mikäli joukkovelkakirjalaina myy- dään jälkimarkkinoilla ennen lainan eräpäivää, voi jälki- markkinahinta muodostua sijoitettua pääomaa alhai- semmaksi. Mikäli joukkovelkakirjalaina on laskettu liik- keeseen muussa valuutassa kuin euroissa, liittyy lai- naan myös valuuttariski. Johdannaissopimuksella tarkoitetaan instrumenttia, jonka arvo riippuu sen kohde-etuuden arvon muutok- sista, hintavaihtelusta, korkotason vaihtelusta, sopi- muksen erääntymisajasta tai muusta johdannaisen ar- voon vaikuttavasta tekijästä. Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit, futuurit, vaihtosopimukset ja näiden yhdistelmät. Johdannaissopimuksen kohde- etuutena voi olla esim. osake, korko, hyödyke, luotto- riski tai indeksi. Johdannaissopimukset voidaan jakaa vakioituihin ja vakioimattomiin ns. OTC-johdannaisiin. Johdannaissopimuksia käytetään yleisimmin muiden si- joitusten tai taloudellisilta riskeiltä suojaamiseen, mutta niitä voidaan käyttää myös spekulaatiotarkoituk- siin. Johdannaisinstrumentit voivat olla hyvin lyhyitä tai usean vuoden mittaisia. Johdannaissopimuksista voi tyypistä riippuen aiheutua asiakkaalle muita taloudelli- sia sitoumuksia tai velvoitteita kuin hankintakustannus, ja hankintaan voi liittyä vakuusvaatimus tai muita vel- voitteita. Johdannaissopimuksen arvo voi muuttua no- peasti ja voimakkaasti, jolloin mahdollinen vakuusvaje voidaan joutua kattamaan lisävakuuksilla. Vakuus voi- daan myös joutua realisoimaan. Johdannaissopimuksiin liittyy huomattavia riskejä eikä niitä näin ollen suositella kokemattomalle sijoittajalle tai sijoittajalle, jolla ei ole riittävää taloudellista riskin- kantokykyä. Kohde-etuuksiin liittyvät riskit ja niistä ai- heutuvat hinnanvaihtelut vaikuttavat suoraan johdan- naisten arvoon. Johdannaissopimuksiin liittyvät tyypilli- set riskit ovat kohde-etuuden arvoon liittyvä markkina- riski, vastapuolen maksukyvyttömyydestä johtuva luot- toriski, vipuvaikutusriski sekä vieraan valuutan määräi- siin johdannaisten arvoon liittyvä valuuttariski. Yksittäi- sen johdannaissopimuksen ehdot voivat olla sellaisia, että voitto-/tappiomahdollisuus voi kasvaa hyvin suu- reksi. Tappioriski voi tietyissä strategioissa muodostua teoriassa rajattomaksi.

Osakkeet. Osake Osakeyhtiössä omistajien yritykseen sijoittamat varat muodostavat osakepääoman, joka jakautuu arvoltaan yhtä suuriin osiin, osakkeiksi. Osakkeenomistajat ovat yhtiön omistajia, joten heillä on osakeyhtiön liikkeeseen laskema oman pää- oman ehtoinen arvopaperipäätösvalta yhtiökokouk- sessa sekä oikeus mahdolliseen osinkoon ja uusien osakkeiden merkintään osakeannissa. Osakkeen arvo perustuu kulloinkin vallitsevaan näkemykseen osakkeen liikkee- seen laskeneen osakeyhtiön arvosta. Osakesijoituksen Osakkeiden tuotto muodostuu osingosta sekä ja osakkeen arvonnou- sustamahdollisesta arvonnoususta. Yhtiöllä voi olla erilaisia osakesarjoja. Jollakin osakesarjalla on enemmän ääniä yhtiökokouksessa ja toiselle taas maksetaan suurempi osinko. Osake voi olla julkisen kaupankäynnin kohteena arvo-paperipörssissä tai kaupankäynnin kohteena vaihtoehtoisella markki- napaikalla. Osake voi olla myös noteeraamaton. Osakesijoitusten tyypillisimpiä riskejä ovat osakkeiden hinnanvaihteluun liittyvä markkinariski (osakeriski), yh- tiön menestykseen liittyvä riski (yritysriski) sekä kau- pankäynnin laajuuteen liittyvä riski (likviditeettiriski). Likviditeettiriski on Yritykset maksavat osingot yleensä erityisen suuri noteeraa- mattomilla osakkeillavuo- sittain keväällä. Osakkeiden hinnanvaihteluun vaikuttaa sekä markkinoiden arvonnousu tai -lasku reali- soituu, kun sijoittaja myy osakkeet. Verrattuna muihin omaisuuslajeihin osakkeille on tyypil- listä voimakas arvon vaihtelu. Yksittäisiin osakkeisiin si- joittavalla tuleekin olla aikaa ja kiinnostusta yhtiöiden ja talouden seuraamiseen. Osakkeet ovat sijoituskohteena riskillisiä, mutta toisaalta niiden tuottomahdollisuus on myös suuri. Osakesijoittamisessa onkin olennaisinta tie- donhankinta sijoituskohteesta, koska yksittäisen yhtiön osakkeen tuottokehitys on pitkällä aikavälillä riippuvai- nen yhtiön liiketoiminnan tuloksesta. Myös osakemarkki- noiden yleinen kehitys että tiedot liikkeeseenlaskijan menestykseen vaikuttavista sei- koista. Riskiin voi vaikuttaa yleisesti myös mm. liikkeeseen- laskijan toimiala, lainsäädännön muutokset sekä mm. liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä ja omistuk- sen jakautuminen. Vieraan valuutan määräisten osak- keiden arvoon vaikuttavat myös valuuttakurssimuutok- set. Osakkeenomistajan kannalta osakesijoitus on edellä kuvatuista syistä riskisijoitus. Osakesijoituksiin sisältyy mahdollisuus menettää koko sijoitettu pääoma, jos liik- keeseenlaskija ajautuu konkurssiin (vastapuoliriski). Osakesijoitukseen liittyy myös aina epävarmuus tuoton suuruudesta. Kehittyvien markkinoiden osakkeisiin si- joittamista voidaan pitää muita osakesijoituksia riskipi- toisempana, sillä näille markkinoille voi olla tyypillistä vakiintumaton toimintaympäristö ja lainsäädäntö, po- liittiset riskit, valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut, vastapuoliriskit sekä osake-markkinoiden alhaisempi likviditeetti. Suorat osakesijoitukset ovat pitkän aikavä- lin sijoituksia. Joukkovelkakirjalainat ovat vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, joilla yhteisöt hakevat rahoitusmarkki- noilta pitkäaikaista rahoitusta. Joukkovelkakirjoja voi- vat laskea liikkeeseen esim. valtio, kunta, yritys, luotto- laitos, vakuutus- ja rahoituslaitos. Joukkovelkakirjalaina voi olla kiinteä tai vaihtuvakorkoinen, mutta myös nol- lakorkoinen, jolloin joukkovelkakirjalaina on laskettu liikkeeseen alle nimellisarvon. Joukkovelkakirjan arvo määritellään kassavirtojen nykyarvona markkinoilla vallitsevaa tuottovaatimusta eli diskonttokorkoa käyt- täen. Kassavirrat muodostuvat joukkovelkakirjalainan ehtojen perusteella maksettavien koronmaksujen sekä lainan pääoman takaisinmaksuista. Laina maksetaan takaisin yleensä yhdessä erässä laina-ajan päättyessä. Joukkovelkakirjalainat ovat yleensä vakuudettomia. Jos lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla, se on debentuuri. Joukkovelkakirjalainaan liittyviä tyypillisiä riskejä ovat korkoriski ja luottoriski. Korkotason nousu laskee jouk- kovelkakirjalainan jälkimarkkina-arvoa ja korkotason lasku taas nostaa sitä. Mikäli joukkovelkakirjalaina myy- dään jälkimarkkinoilla ennen lainan eräpäivää, voi jälki- markkinahinta muodostua sijoitettua pääomaa alhai- semmaksi. Mikäli joukkovelkakirjalaina on laskettu liik- keeseen muussa valuutassa kuin euroissa, liittyy lai- naan myös valuuttariski. Johdannaissopimuksella tarkoitetaan instrumenttia, jonka arvo riippuu sen kohde-etuuden arvon muutok- sista, hintavaihtelusta, korkotason vaihtelusta, sopi- muksen erääntymisajasta tai muusta johdannaisen ar- voon vaikuttavasta tekijästä. Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit, futuurit, vaihtosopimukset ja näiden yhdistelmät. Johdannaissopimuksen kohde- etuutena voi olla esim. osake, korko, hyödyke, luotto- riski tai indeksi. Johdannaissopimukset voidaan jakaa vakioituihin ja vakioimattomiin ns. OTC-johdannaisiin. Johdannaissopimuksia käytetään yleisimmin muiden si- joitusten tai taloudellisilta riskeiltä suojaamiseen, mutta niitä voidaan käyttää myös spekulaatiotarkoituk- siin. Johdannaisinstrumentit voivat olla hyvin lyhyitä tai usean vuoden mittaisia. Johdannaissopimuksista voi tyypistä riippuen aiheutua asiakkaalle muita taloudelli- sia sitoumuksia tai velvoitteita kuin hankintakustannus, ja hankintaan voi liittyä vakuusvaatimus tai muita vel- voitteita. Johdannaissopimuksen arvo voi muuttua no- peasti ja voimakkaasti, jolloin mahdollinen vakuusvaje voidaan joutua kattamaan lisävakuuksilla. Vakuus voi- daan myös joutua realisoimaan. Johdannaissopimuksiin liittyy huomattavia riskejä eikä niitä näin ollen suositella kokemattomalle sijoittajalle tai sijoittajalle, jolla ei ole riittävää taloudellista riskin- kantokykyä. Kohde-etuuksiin liittyvät riskit ja niistä ai- heutuvat hinnanvaihtelut vaikuttavat suoraan johdan- naisten yksittäisen osakkeen arvoon. Johdannaissopimuksiin liittyvät tyypilli- set riskit ovat kohde-etuuden arvoon liittyvä markkina- riski, vastapuolen maksukyvyttömyydestä johtuva luot- toriski, vipuvaikutusriski sekä vieraan valuutan määräi- siin johdannaisten arvoon liittyvä valuuttariski. Yksittäi- sen johdannaissopimuksen ehdot voivat olla sellaisiaOsakkeisiin sijoitettaessa on mahdollista, että voitto-/tappiomahdollisuus tavoiteltu tuotto jää kokonaan saavuttamatta ja sijoite- tun pääomankin voi kasvaa hyvin suu- reksimenettää. Tappioriski voi tietyissä strategioissa muodostua teoriassa rajattomaksiOsakemarkkinoiden riskiä tulisi hallita hajauttamalla sijoituksia useampaan eri osakkeeseen. Lisäksi sijoittajan tulisi hajauttaa riske- jään sijoittamalla osakemarkkinoiden lisäksi myös kor- komarkkinoille. Ulkomaisten osakkeiden omistamiseen ja vaihdantaan saattaa liittyä suomalaisiin arvopapereihin sijoittami- sesta poikkeavia poliittisia, taloudellisia, juridisia, vero- tuksellisia ja muita ennalta arvaamattomia riskejä, jotka jäävät yksin asiakkaan vastattaviksi. Lisäksi euroalueen ulkopuolelle tehtäviin osakesijoituksiin sisältyy valuutta- kurssiriski.

Osakkeet. Osake Osakeyhtiön omistavat osakkeenomistajat, lyhyemmin osakkaat. Osakas omistaa osakkeitaan vastaavan osuuden yhtiöstä. Osakkeitten tuotto tulee osingoista ja arvonnoususta. Yhtiöt jakavat osakkeenomistajilleen yleensä osan voitoistaan osinkoina ja jättävät osan yhtiön käyttöön. Osingonjako on osakeyhtiön liikkeeseen laskema oman pää- oman ehtoinen arvopaperimahdollista vain, jos yhtiö on tuottanut voittoa tai jos se ei ole edellisinä vuosina jakanut kaikkia voittojaan. Osakkeen arvonnousu toteutuu myyntivoittona. Osakesijoittajan on varauduttava siihen, että sijoituksen arvo perustuu kulloinkin vallitsevaan näkemykseen voi paitsi nousta myös laskea (markkinariski ja yritysriski). Ostaessasi et tiedä, millaisen tuoton saat. Tilinpäätöslukujen perusteella lasketaan tunnuslukuja, jotka helpottavat eri yhtiöiden arvioimista ja vertailua. Tarkastelemalla yhtiön monen vuoden lukuja, näkee sen historiallisen kehityssuunnan. Lukujen avulla katsotaan yleensä hintaa jaettuna voitolla, osingolla tai tasearvolla eli maksettua hintaa suhteutetaan johonkin yrityksen ns. fundamenttitekijään. Sijoittajan tulee kuitenkin ottaa huomioon, että osakkeen liikkee- seen laskeneen osakeyhtiön arvostahistoriallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Osakesijoituksen tuotto muodostuu osingosta sekä riski merkitsee epävarmuutta tuoton suuruudesta, eli toisaalta hyvän tuoton mahdollisuutta ja toisaalta tappion uhkaa. Parhaimmillaan osakkeen arvonnou- sustaarvo voi moninkertaistua sijoitusaikana, mutta se voi myös laskea. Yhtiöllä Pahimmassa tapauksessa yhtiö menee konkurssiin, jolloin sijoittaja menettää osakkeisiin sijoittamansa varat. Pörssiyhtiöiden konkurssit ovat kuitenkin olleet harvinaisia. Yhtiön oman menestyksen vaikutusta osakkeen arvoon kutsutaan yritysriskiksi. Yleisen taloudellisen kehityksen ja osakekurssien kehityssuunnan vaikutusta taas kutsutaan markkinariskiksi. Se ilmenee esimerkiksi niin, että kun kurssit ovat nousussa, lähes kaikkien osakkeiden kurssit nousevat, ja laskuvaiheessa vastaavasti kaikki kurssit yleensä laskevat. Osakesijoituksiin voi olla erilaisia osakesarjoja. Jollakin osakesarjalla on enemmän ääniä yhtiökokouksessa ja toiselle taas maksetaan suurempi osinko. Osake voi olla julkisen liittyä myös kaupankäynnin kohteena arvo-paperipörssissä tai kaupankäynnin kohteena vaihtoehtoisella markki- napaikalla. Osake voi olla myös noteeraamaton. Osakesijoitusten tyypillisimpiä riskejä ovat osakkeiden hinnanvaihteluun liittyvä markkinariski (osakeriski), yh- tiön menestykseen liittyvä riski (yritysriski) sekä kau- pankäynnin laajuuteen liittyvä riski (likviditeettiriski). Likviditeettiriski on yleensä erityisen suuri noteeraa- mattomilla osakkeilla. Osakkeiden hinnanvaihteluun vaikuttaa sekä markkinoiden yleinen kehitys että tiedot liikkeeseenlaskijan menestykseen vaikuttavista sei- koista. Riskiin vaikuttaa yleisesti myös mm. liikkeeseen- laskijan toimiala, lainsäädännön muutokset sekä mm. liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä ja omistuk- sen jakautuminen. Vieraan valuutan määräisten osak- keiden osakkeiden arvoon vaikuttavat myös valuuttakurssimuutok- set. Osakkeenomistajan kannalta osakesijoitus on edellä kuvatuista syistä riskisijoitus. Osakesijoituksiin sisältyy mahdollisuus menettää koko sijoitettu pääoma, jos liik- keeseenlaskija ajautuu konkurssiin valuuttakurssimuutokset (vastapuoliriskivaluuttariski). Osakesijoitukseen liittyy myös aina epävarmuus tuoton suuruudesta. Kehittyvien markkinoiden osakkeisiin si- joittamista sijoittamista voidaan pitää muita osakesijoituksia riskipi- toisempanariskipitoisempana, sillä näille markkinoille voi olla tyypillistä vakiintumaton toimintaympäristö ja lainsäädäntö, po- liittiset poliittiset riskit, valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut, vastapuoliriskit sekä osake-markkinoiden osakemarkkinoiden alhaisempi likviditeetti. Suorat osakesijoitukset ovat pitkän aikavä- lin sijoituksia. Joukkovelkakirjalainat ovat vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, joilla yhteisöt hakevat rahoitusmarkki- noilta pitkäaikaista rahoitusta. Joukkovelkakirjoja voi- vat laskea liikkeeseen esim. valtio, kunta, yritys, luotto- laitos, vakuutus- ja rahoituslaitos. Joukkovelkakirjalaina voi olla kiinteä tai vaihtuvakorkoinen, mutta myös nol- lakorkoinen, jolloin joukkovelkakirjalaina on laskettu liikkeeseen alle nimellisarvon. Joukkovelkakirjan arvo määritellään kassavirtojen nykyarvona markkinoilla vallitsevaa tuottovaatimusta eli diskonttokorkoa käyt- täen. Kassavirrat muodostuvat joukkovelkakirjalainan ehtojen perusteella maksettavien koronmaksujen sekä lainan pääoman takaisinmaksuista. Laina maksetaan takaisin yleensä yhdessä erässä laina-ajan päättyessä. Joukkovelkakirjalainat ovat yleensä vakuudettomia. Jos lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla, se on debentuuri. Joukkovelkakirjalainaan liittyviä tyypillisiä riskejä ovat korkoriski ja luottoriski. Korkotason nousu laskee jouk- kovelkakirjalainan jälkimarkkina-arvoa ja korkotason lasku taas nostaa sitä. Mikäli joukkovelkakirjalaina myy- dään jälkimarkkinoilla ennen lainan eräpäivää, voi jälki- markkinahinta muodostua sijoitettua pääomaa alhai- semmaksi. Mikäli joukkovelkakirjalaina on laskettu liik- keeseen muussa valuutassa kuin euroissa, liittyy lai- naan myös valuuttariski. Johdannaissopimuksella tarkoitetaan instrumenttia, jonka arvo riippuu sen kohde-etuuden arvon muutok- sista, hintavaihtelusta, korkotason vaihtelusta, sopi- muksen erääntymisajasta tai muusta johdannaisen ar- voon vaikuttavasta tekijästä. Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit, futuurit, vaihtosopimukset ja näiden yhdistelmät. Johdannaissopimuksen kohde- etuutena voi olla esim. osake, korko, hyödyke, luotto- riski tai indeksi. Johdannaissopimukset voidaan jakaa vakioituihin ja vakioimattomiin ns. OTC-johdannaisiin. Johdannaissopimuksia käytetään yleisimmin muiden si- joitusten tai taloudellisilta riskeiltä suojaamiseen, mutta niitä voidaan käyttää myös spekulaatiotarkoituk- siin. Johdannaisinstrumentit voivat olla hyvin lyhyitä tai usean vuoden mittaisia. Johdannaissopimuksista voi tyypistä riippuen aiheutua asiakkaalle muita taloudelli- sia sitoumuksia tai velvoitteita kuin hankintakustannus, ja hankintaan voi liittyä vakuusvaatimus tai muita vel- voitteita. Johdannaissopimuksen arvo voi muuttua no- peasti ja voimakkaasti, jolloin mahdollinen vakuusvaje voidaan joutua kattamaan lisävakuuksilla. Vakuus voi- daan myös joutua realisoimaan. Johdannaissopimuksiin liittyy huomattavia riskejä eikä niitä näin ollen suositella kokemattomalle sijoittajalle tai sijoittajalle, jolla ei ole riittävää taloudellista riskin- kantokykyä. Kohde-etuuksiin liittyvät riskit ja niistä ai- heutuvat hinnanvaihtelut vaikuttavat suoraan johdan- naisten arvoon. Johdannaissopimuksiin liittyvät tyypilli- set riskit ovat kohde-etuuden arvoon aikavälin sijoituksia (kehittyviin markkinoihin liittyvä markkina- riski, vastapuolen maksukyvyttömyydestä johtuva luot- toriski, vipuvaikutusriski sekä vieraan valuutan määräi- siin johdannaisten arvoon liittyvä valuuttariski. Yksittäi- sen johdannaissopimuksen ehdot voivat olla sellaisia, että voitto-/tappiomahdollisuus voi kasvaa hyvin suu- reksi. Tappioriski voi tietyissä strategioissa muodostua teoriassa rajattomaksi).

Osakkeet. Osake on osakeyhtiön liikkeeseen laskema oman pää- oman ehtoinen arvopaperi. Osakkeen arvo perustuu kulloinkin vallitsevaan näkemykseen osakkeen liikkee- seen laskeneen osakeyhtiön arvosta. Osakesijoituksen tuotto muodostuu osingosta sekä osakkeen arvonnou- susta. Yhtiöllä voi olla erilaisia osakesarjoja. Jollakin osakesarjalla on enemmän ääniä yhtiökokouksessa ja toiselle taas maksetaan suurempi osinko. Osake voi olla julkisen kaupankäynnin kohteena arvo-paperipörssissä tai kaupankäynnin kohteena vaihtoehtoisella markki- napaikalla. Osake voi olla myös noteeraamaton. Osakesijoitusten tyypillisimpiä riskejä ovat osakkeiden hinnanvaihteluun liittyvä markkinariski (osakeriski), yh- tiön menestykseen liittyvä riski (yritysriski) sekä kau- pankäynnin laajuuteen liittyvä riski (likviditeettiriski). Likviditeettiriski on yleensä erityisen suuri noteeraa- mattomilla osakkeilla. Osakkeiden hinnanvaihteluun vaikuttaa sekä markkinoiden yleinen kehitys että tiedot liikkeeseenlaskijan menestykseen vaikuttavista sei- koista. Riskiin vaikuttaa yleisesti myös mm. liikkeeseen- laskijan toimiala, lainsäädännön muutokset sekä mm. liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä ja omistuk- sen jakautuminen. Vieraan valuutan määräisten osak- keiden arvoon vaikuttavat myös valuuttakurssimuutok- set. Osakkeenomistajan kannalta osakesijoitus on edellä kuvatuista syistä riskisijoitus. Osakesijoituksiin sisältyy mahdollisuus menettää koko sijoitettu pääoma, jos liik- keeseenlaskija ajautuu konkurssiin (vastapuoliriski). Osakesijoitukseen liittyy myös aina epävarmuus tuoton suuruudesta. Kehittyvien markkinoiden osakkeisiin si- joittamista voidaan pitää muita osakesijoituksia riskipi- toisempana, sillä näille markkinoille voi olla tyypillistä vakiintumaton toimintaympäristö ja lainsäädäntö, po- liittiset riskit, valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut, vastapuoliriskit sekä osake-markkinoiden alhaisempi likviditeetti. Suorat osakesijoitukset ovat pitkän aikavä- lin sijoituksia. Joukkovelkakirjalainat ovat vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, joilla yhteisöt hakevat rahoitusmarkki- noilta pitkäaikaista rahoitusta. Joukkovelkakirjoja voi- vat laskea liikkeeseen esim. valtio, kunta, yritys, luotto- laitos, vakuutus- ja rahoituslaitos. Joukkovelkakirjalaina voi olla kiinteä tai vaihtuvakorkoinen, mutta myös nol- lakorkoinen, jolloin joukkovelkakirjalaina on laskettu liikkeeseen alle nimellisarvon. Joukkovelkakirjan arvo määritellään kassavirtojen nykyarvona markkinoilla vallitsevaa tuottovaatimusta eli diskonttokorkoa käyt- täen. Kassavirrat muodostuvat joukkovelkakirjalainan ehtojen perusteella maksettavien koronmaksujen sekä lainan pääoman takaisinmaksuista. Laina maksetaan takaisin yleensä yhdessä erässä laina-ajan päättyessä. Joukkovelkakirjalainat ovat yleensä vakuudettomia. Jos lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla, se on debentuuri. Joukkovelkakirjalainaan liittyviä tyypillisiä riskejä ovat korkoriski ja luottoriski. Korkotason nousu laskee jouk- kovelkakirjalainan jälkimarkkina-arvoa ja korkotason lasku taas nostaa sitä. Mikäli joukkovelkakirjalaina myy- dään jälkimarkkinoilla ennen lainan eräpäivää, voi jälki- markkinahinta muodostua sijoitettua pääomaa alhai- semmaksi. Mikäli joukkovelkakirjalaina on laskettu liik- keeseen muussa valuutassa kuin euroissa, liittyy lai- naan myös valuuttariski. sääntöisesti alle nimellisarvonsa (diskonttoinstru- mentti). Liikkeeseenlaskija maksaa rahamarkki- nainstrumentin nimellisarvon rahamarkkinainstrumen- tin eräpäivänä. Rahamarkkinainstrumentin tuotto muodostuu hankintahinnan ja nimellisarvon erotuk- sesta. Rahamarkkinainstrumentteihin korkoinstru- mentteina liittyviä tyypillisiä riskejä ovat korkoriski ja luottoriski. Johdannaissopimuksella tarkoitetaan instrumenttia, jonka arvo riippuu sen kohde-etuuden arvon muutok- sista, hintavaihtelusta, korkotason vaihtelusta, sopi- muksen erääntymisajasta tai muusta johdannaisen ar- voon vaikuttavasta tekijästä. Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit, futuurit, vaihtosopimukset ja näiden yhdistelmät. Johdannaissopimuksen kohde- etuutena voi olla esim. osake, korko, hyödyke, luotto- riski tai indeksi. Johdannaissopimukset voidaan jakaa vakioituihin ja vakioimattomiin ns. OTC-johdannaisiin. Johdannaissopimuksia käytetään yleisimmin muiden si- joitusten tai taloudellisilta riskeiltä suojaamiseen, mutta niitä voidaan käyttää myös spekulaatiotarkoituk- siin. Johdannaisinstrumentit voivat olla hyvin lyhyitä tai usean vuoden mittaisia. Johdannaissopimuksista voi tyypistä riippuen aiheutua asiakkaalle muita taloudelli- sia sitoumuksia tai velvoitteita kuin hankintakustannus, ja hankintaan voi liittyä vakuusvaatimus tai muita vel- voitteita. Johdannaissopimuksen arvo voi muuttua no- peasti ja voimakkaasti, jolloin mahdollinen vakuusvaje voidaan joutua kattamaan lisävakuuksilla. Vakuus voi- daan myös joutua realisoimaan. Johdannaissopimuksiin liittyy huomattavia riskejä eikä niitä näin ollen suositella kokemattomalle sijoittajalle tai sijoittajalle, jolla ei ole riittävää taloudellista riskin- kantokykyä. Kohde-etuuksiin liittyvät riskit ja niistä ai- heutuvat hinnanvaihtelut vaikuttavat suoraan johdan- naisten arvoon. Johdannaissopimuksiin liittyvät tyypilli- set riskit ovat kohde-etuuden arvoon liittyvä markkina- riski, vastapuolen maksukyvyttömyydestä johtuva luot- toriski, vipuvaikutusriski sekä vieraan valuutan määräi- siin johdannaisten arvoon liittyvä valuuttariski. Yksittäi- sen johdannaissopimuksen ehdot voivat olla sellaisia, että voitto-/tappiomahdollisuus voi kasvaa hyvin suu- reksi. Tappioriski voi tietyissä strategioissa muodostua teoriassa rajattomaksi.