Osingonjako. Yhtiö voi jakaa vuosittain sijoitettuun pääomaan nähden kohtuullista osinkoa OYL:n mukaisesti. Yhtiökokous päättää osingonjaosta tai muusta varojenjaosta hallituksen ehdotuksen perusteella OYL:n määräysten mukaisesti. Selvyyden vuoksi todetaan, että OYL:n mukaan yhtiökokous ei voi päättää jakaa osinkoa tai muita varoja hallituksen ehdotusta enempää. Yllä esitetyn turvaamiseksi Osakkaat luopuvat tämän Sopimuksen allekirjoituksin oikeudestaan vaatia OYL 13 luvun 7 §:n mukaista vähemmistöosinkoa.
Osingonjako. Osapuolten tarkoituksena on käyttää Yhtiön varat ensisijaisesti Yhtiön ja sen liike- toiminnan kehittämiseen. Yhtiön tavoite on tuottaa maltillisesti voittoa huomioiden liiketoiminnan vaatimat investointitarpeet.
Osingonjako. Yhtiö voi jakaa vuosittain sijoitettuun pääomaan nähden kohtuullista osinkoa osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiön mahdollinen voitto kuitenkin kohdennetaan Yhtiön toiminnan kehittämiseen ja investointeihin. Yhtiökokous päättää osingonjaosta tai muusta varojenjaosta hallituksen ehdotuksen perusteella. Selvyyden vuoksi todetaan, että osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous ei voi päättää jakaa osinkoa tai muita varoja hallituksen ehdotusta enempää. Yllä esitetyn turvaamiseksi Osakkaat luopuvat tämän Sopimuksen allekirjoituksin oikeudestaan vaatia osakeyhtiölain mukaista vähemmistö-osinkoa.
Osingonjako. Osapuolet ovat hyväksyneet tämän Sopimuksen liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen Yhtiön yhtiöjärjestykseksi. Yhtiö voi jakaa osinkoa vuosittaisesta jakokelpoisesta tuloksestaan Yhtiön hallituksen kulloinkin esittämällä tavalla huomioiden kuitenkin Yhtiön toiminnan rahoituksen ja yhtiön maksukykyisyyden asettamat vaatimukset.
Osingonjako. Yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiön tarkoituksena ei ole jakaa Osakkaille voittoa osinkojen muodossa. Osapuolten tarkoituksena on käyttää Yhtiön varat ensisijaisesti Yhtiön ja sen liiketoiminnan kehittämiseen. Yhtiön tavoite on tuottaa maltillisesti voittoa huomioiden liiketoiminnan vaatimat investointitarpeet.
Osingonjako. Osinkoa ei jaeta, elleivät osakkaat yksimielisesti toisin päätä.
Osingonjako. Yhtiön tavoitteena on [4-7 %]:n liikevoitto. Toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusedellytys on vakaa kannattavuus. Jos yhtiön liikevoitto ylittää 5 % liikevaihdosta, yli 5 % menevä osuus käytetään yhtiön toiminnan kehittämistarkoitukseen tai terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen nykyisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Osakkaat sopivat yhtiön osingonjaosta ottaen huomioon liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisen ja osakkaiden keskenään sopimat tuottotavoitteet liiketoimintasuunnitelman mukaisesti.
Osingonjako. Kiitos lukuisten verokikkojen, luxemburgilainen tytäryhtiö maksoi vain 0,06 % veroja. Arvioimme, että IKEA vältti ainakin € 1 mrd veroja Euroopassa vuosien 2009-2014 välillä.
Osingonjako. Yhtiö ei tavoittele voittoa. Yhtiön mahdollinen tulos käytetään ensisijaisesti Yhtiön palvelu- maksujen alentamiseen tai Yhtiön toiminnan kehittämiseen. Osakkaiden poikkeuksellisesti niin päättäessä Yhtiö voi kuitenkin jakaa vuosittain sijoitettuun pääomaan nähden kohtuul- lista osinkoa osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiökokous päättää osingonjaosta tai muusta va- rojenjaosta hallituksen ehdotuksen perusteella osakeyhtiölain määräysten mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous ei voi päättää jakaa osinkoa tai muita varoja hallituk- sen ehdotusta enempää. Yllä esitetyn turvaamiseksi Osakkaat luopuvat tämän Sopimuksen allekirjoituksin oi- keudestaan vaatia osakeyhtiölain 13 luvun 7 §:n mukaista vähemmistöosinkoa.
Osingonjako. Osakassopimuksissa sovitaan lähtökohtaisesti aina voitonjaosta eli osingoista (Alho, Xxxxxxx ja muut, 2009, s. 71). Voitonjakopolitiikasta kannattaa sopia, ettei osakkaiden välille tule erimielisyyksiä siitä, käytetäänkö yhtiön voitonjakokelpoiset varat osinkojen maksuun vaiko yhtiön kehittämiseen tai toiminnan laajentamiseen. Maatilaosakeyhtiöiden voitonjaosta voidaan esimerkiksi sopia siten, että tietyn ajanjakson ajan (esimerkiksi viisi vuotta sopimuksen allekirjoittamisesta tai investoinnista) yhtiön voittovarat käytetään ensisijaisesti toiminnan kehittämiseen. Sen jälkeen voidaan osingonjaon tavoitteeksi asettaa esimerkiksi tietty prosenttiosuus yhtiön toiminnan tuloksena syntyneestä voitosta tai tietty prosenttiosuus nettovarallisuudesta. Maatilaosakeyhtiöissä osakkaat tyypillisesti rahoittavat yhtiötä antamillaan lainoilla tai sijoituksilla omaan pääomaan. Osakkaiden etujen mukaista saattaa olla tasaisen osinkotulon saaminen yhtiöstä, varsinkin, jos sijoitus on tehty rahoituslaitoksesta otetulla lainalla, jonka lyhennyksiin ja korkoihin tarvitaan varoja (Alho, Xxxxxxx ja muut, 2009, s. 71). On kuitenkin huomioitava, että osingonjaosta ei voida sopia osakeyhtiölain (OYL 624/2006) määräysten vastaisesti. Osakeyhtiölaki määrää muun muassa, että varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään yhtiön olevan maksukyvytön tai osingonjaon johtavan maksukyvyttömyyteen (OYL 13:2). Osakeyhtiölaki (OYL 624/2006) sisältää säännökset niin sanotun vähemmistöosingon jakamisesta. Vähemmistöosingolla tarkoitetaan vähemmistöosakkeenomistajien oikeutta vaatia jaettavaksi vähintään puolet tilikauden voitosta tiettyjen edellytysten täyttyessä (OYL 13:7.1). Osakeyhtiölain vähemmistösuoja on yhdenvertaisuusperiaatteen ympärille rakennettu järjestelmä, jolla suojataan vähemmistöosakkeenomistajia enemmistön määräysvallan väärinkäytöksiä vastaan (Pönkä, 2012a, s. 99). Yhdenvertaisuusperiaate (OYL 1:7) on yksi keskeinen osakeyhtiöoikeuden periaatteista. Sen mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Varojenjako on tyypillinen tilanne, johon yhdenvertaisuusperiaate soveltuu (HE 109/2005 vp, s. 39). Yhdenvertaisuusperiaatteeseen pohjautuvaa vähemmistösuojaa ei lähtökohtaisesti ole mahdollista heikentää edes yhtiöjärjestyksen määräyksellä (Helminen, 2006, s. 95). Osakeyhtiölaissa (OYL 624/2006) on kuitenkin vähemmistösuojaa koskeva poikkeus vähemmistöosinkoa koskevan sääntelyn osalta. Vähemmistöosingosta voidaan määrätä...