PALKANLASKENTA Mallilausekkeet

PALKANLASKENTA. 1. Työsuhteen kestäessä lasketaan ja maksetaan työntekijän palkka kuukausipalkkana kalenterikuu- kausittain. Palkka lasketaan ja maksetaan kuukausipalkkana kalenterikuukausittain myös niiltä kuu- kausilta, jolloin työntekijä on ollut kokonaan tai osaksi palkallisella vapaalla maissa. Kun merityöso- pimuslain mukainen työsuhde alkaa tai päättyy kalenterikuukauden aikana, lasketaan palkka tällaisen kuukauden osalta jakamalla kuukausipalkka 30:llä ja kertomalla tulos kuukauden työsuhdepäivien lukumäärällä.
PALKANLASKENTA. Opiskelija tuntee palkkahallinnon merkityksen yrityksen toiminnassa. Hän tuntee palkanlaskennan käsitteitä. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia palkanlaskennan tehtäviä. Opiskelija osaa etsiä palkanlaskennassa tarvittavia tietoja. Arvosana 3 Työoikeus: Osaa tunnistaa ja erotella useita työntekijän ja työnantajan asemaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tunnistaa melko monimutkaisesta tapauksesta työoikeuden keskeiset oikeussäännöt. Tuntee tärkeimpien työoikeudellisten termien sisällön. Tunnistaa työoikeudellisia vaaratilanteita ja pystyy sujuvasti soveltamaan opittua teoriaa käytännön ongelmiin.
PALKANLASKENTA. Opiskelija ymmärtää palkkahallinnon merkityksen yrityksen toiminnassa. Opiskelija osaa laskea palkanlaskennan perustehtäviä. Opiskelija osaa hakea palkanlaskennassa tarvittavia tietoja verohallinnon tiedotteista ja lainsäädännöstä liittyen ennakonpidätykseen, työaikaan, luontoisetuihin ja kustannusten korvauksiin sekä vuosilomaan ja soveltaa niitä palkanlaskennan tehtäviin. Arvosana 5 Työoikeus: Osaa erinomaisesti tunnistaa ja erotella työntekijän ja työnantajan asemaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tunnistaa myös monimutkaisesta tapauksesta työoikeuden keskeiset oikeussäännöt. Tuntee useimpien työoikeudellisten termien sisällön ja käyttää niitä oikein. Tunnistaa vaihteleviakin työoikeudellisia vaaratilanteita ja pystyy sujuvasti soveltamaan opittua teoriaa käytännön ongelmiin.
PALKANLASKENTA. Opiskelija ymmärtää palkkahallinnon merkityksen yrityksen toiminnassa ja hän osaa tulkita ja soveltaa jatkuvasti muuttuvia palkanmääritysperusteita. Opiskelija osaa laskea yrityksen palkkoja. Opiskelija osaa hakea palkanlaskennassa tarvittavat tiedot verohallinnolta, lainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta ja osaa käyttää niitä monipuolisesti käytännön tilanteisiin. Opintojaksolla noudatetaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamismenettelyä (AHOT) erikseen annettavan ohjeen mukaan.
PALKANLASKENTA. Työsuhteen kestäessä lasketaan ja maksetaan työntekijän palkka kuukausipalk- kana kalenterikuukausittain. Palkka lasketaan ja maksetaan kuukausipalkkana kalenterikuukausittain myös niiltä kuukausilta, jolloin työntekijä on ollut kokonaan tai osaksi palkallisella vapaalla maissa. Kun merimieslain mukainen työsuhde al- kaa tai päättyy kalenterikuukauden aikana, lasketaan palkka tällaisen kuukauden osalta jakamalla kuukausipalkka 30:llä ja kertomalla tulos kuukauden työsuhde- päivien lukumäärällä. Työnantaja on velvollinen antamaan kuukausittain työntekijälle laskelman, josta ilmenevät palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Xxxxxxx lähtiessään päällystöllä on oikeus pyynnöstä saada loma-aikaa vastaa- van palkkansa ennakkona etukäteen ottaen kuitenkin huomioon ennakonpidätystä ja muut verotusta koskevat säädökset. Muutoin palkan maksamiseen noudatetaan mitä merimieslain 18 ja 20 §:ssä sekä merimiesten vuosilomalain 13 §:ssä ja 15 §:n 1 momentissa on säädetty.
PALKANLASKENTA. Palkanlaskenta tapahtuu keskushallinnon henkilöstöosaston toimesta. Henkilöstöosaston palkanlaskija vie tiedot palvelussuhteesta palkanlaskentaohjelmaan. Palkkaava viranomainen ja esimies vastaavat kuitenkin siitä, että tiedot työsopimuksessa/viranhoitomääräyksessä ovat oikein ja perustuvat virka- ja työehtosopimuksiin ja annettuihin soveltamisohjeisiin ja että palkan vahvistaminen ja muut alkutiedot vastaavat tehtyjä päätöksiä. Esimies ilmoittaa muutoksista viipymättä palkanlaskijalle ja vastaa tietojen oikeellisuudesta ja ajan- tasaisuudesta. Kaupunginkamreeri vahvistaa palkkojen maksuluettelot. Yksittäisellä työntekijällä ja viranhaltijalla on velvollisuus anoa ja ilmoittaa poissaolosta kaupungin ohjeiden mukaisesti. Xxxxxxx käsittelee anomusta/ilmoitusta ja ilmoittaa palkanlaskijalle poissaolosta viipymättä. Yksittäisellä työntekijällä ja viranhaltijalla on velvollisuus laatia omat matkalaskunsa kaupungin ohjeiden ja voimassa olevien virka- ja työehtosopimuksien mukaisesti matkalaskuohjelmassa. Esimies hyväksyy matkalaskut.
PALKANLASKENTA. Työsuhteen kestäessä lasketaan ja maksetaan työntekijän palkka kuukausipalkkana kalenterikuukausittain. Palkka lasketaan ja maksetaan kuukausipalkkana kalenterikuukausittain myös niiltä kuukausilta, jolloin työntekijä on ollut kokonaan tai osaksi palkalli- sella vapaalla maissa. Kun merityösopimuslain mukainen työsuhde alkaa tai päättyy kalenterikuukauden aikana, lasketaan palkka tällaisen kuukauden osalta jakamalla kuukausipalkka 30:llä ja kertomalla tulos kuukauden työsuhdepäivien lukumäärällä. Työnantaja on velvollinen antamaan kuukausittain työntekijälle laskelman, josta ilmenevät palkan suuruus ja sen määräytymispe- rusteet. Xxxxxxx lähtiessään päällystöllä on oikeus pyynnöstä saada loma- aikaa vastaavan palkkansa ennakkona etukäteen ottaen kuitenkin huomioon ennakonpidätystä ja muut verotusta koskevat säädökset. Muutoin palkan maksamiseen noudatetaan mitä meri- työsopimuslain 2 luvussa sekä merimiesten vuosilomalain 13 §:ssä sekä 15 §:n 1 momentissa on säädetty. Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viimeistään kuudentena (6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimerkiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden laskemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuhteen päättyessä, viimeisen palkan on oltavaa työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä.

Related to PALKANLASKENTA

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Suojeluohjeet Vakuutetulla on velvollisuus noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, tahallaan tai huolimamaattomuudella, jota ei voida pitää vähäisenä ja suojeluohjeen noudattamatta jättämisellä on ollut vaikutusta vahingon syntyyn tai sen määrään, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Rakennukset ja koneet tulee pitää rakennuslain, rakentamismääräysten ja työsuojelumääräysten mukaisessa kunnossa.

  • Luottamusmiehet 1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta.

  • Vuokranantaja Helsingin kaupunki, jota edustaa kaupunkiympäristölautakunta. Vuokranantajalla tarkoitetaan myös maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelua.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • EHTOJEN VOIMASSAOLO Nämä ehdot ovat voimassa 1.2.2021 alkaen toistaiseksi. Nämä ehdot korvaavat 1.7.2015 voimaan tulleet yleiset sopimusehdot kuluttajille. Näitä ehtoja sovelletaan myös ennen niiden voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ehtojen voimaantulosta alkaen. Sopimusehdot ovat saatavissa teleyritykseltä maksutta.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.