Palkkaratkaisun sisältö Mallilausekkeet

Palkkaratkaisun sisältö. 1.2 Palkkausjärjestelmään tehdyt muutokset
Palkkaratkaisun sisältö. Kirkon sektorilla palkantarkistusten keskimääräinen kustannusvaikutus on noin 4,1 %. Tämä koostuu yleiskorotuksesta, liittoerästä ja tasa-arvoerästä ja näiden lisäksi kirkon alan palkkaselvityksen perusteella (ns. Kirpas-selvitys) aloitetusta viisivuo- tisesta palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmasta. Kirpas-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa palkkataulukoita uudistetaan muuttamalla nykyinen ensimmäinen koke- muslisä uudeksi alkupalkaksi ja nostamalla samassa yhteydessä nykyiset alkupalkat uuteen alkupalkkaan. Tästä on selostus jäljempänä. Vaikka sopimusten palkkatasoa nostava vaikutus on yhteensä keskimäärin 4,1 %, palkantarkistus kohdistuu eri tavalla eri palkkatasoille, eri henkilöstöryhmiin ja eri seurakuntiin. Tämä johtuu erityisesti yleiskorotuksen ns. sekalinjasta sekä liitto- ja tasa-arvoerän suuntaamisesta hinnoitteluiden ja palkkataulukoiden kautta. Lasket- taessa sopimusratkaisun vaikutusta seurakunnan talouteen, on syytä ottaa huomi- oon myös se, että palkan tarkistukset vaikuttavat vain 10 kuukauden ajan vuonna 2003. Sopimuksen mukaiset palkantarkistusajankohdat ovat 1.3.2003 ja 1.3.2004. Palkan- tarkistukset sisältyvät uusiin palkkataulukoihin ja palkkahinnoitteluihin. Tupossa kaikille taattu yleiskorotus on 17 senttiä tunnilta tai 28,39 euroa kuukaudelta, kui- tenkin vähintään 1,8 %. Vuoden 2004 yleiskorotus on 16 senttiä tunnilta tai 26,72 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,7 %. Vuonna 2003 osa liitto- ja tasa- arvoerästä on suunnattu yleiskorotuksen lisäksi palkkataulukoihin, osa hinnoitte- luihin ja tekstiuudistuksiin. Liitteenä olevat, 1.3.2003 voimaan tulevat kuukausi- ja tuntipalkkataulukot sisältävät sanotut tarkistukset. Lisäksi se osa liitto- ja tasa- arvoeristä, joka ei tule käytetyksi em. tavalla, käytetään yksittäisiin palkantarkis- tuksiin sopimusosapuolten sopimalla tavalla.
Palkkaratkaisun sisältö. 1.2. Palkkausjärjestelmään tehdyt muutokset‌
Palkkaratkaisun sisältö. Sopimuksen mukaiset palkantarkistusajankohdat ovat 1.2.2001 ja 1.3.2002. Vuoden 2001 palkantarkistuksiin sisältyy yleiskorotus, liittoerä sekä tasa-arvoerä. Kaikille taattu yleiskorotus on kirkon sektorilla 1,20 markkaa tunnilta tai 200 markkaa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 2,1 %. Vuoden 2002 yleiskorotus on 18 senttiä tunnilta tai 30 euroa, kuitenkin vähintään 1,9 %. Liitto- ja tasa-arvoerästä on osa suunnattu palkkataulukoihin, osa hinnoitteluihin ja tekstiuudistuksiin sekä yksit- täisiin palkantarkistuksiin. Liitteenä olevat 1.2.2001 voimaan tulevat kuukausi- ja tuntipalkkataulukot sisältävät sanotut tarkistukset. Vuoden 2001 palkkataulukot julkaistaan sekä markka- että euromääräisinä. Vuonna 2002 palkkataulukot julkais- taan vain euromääräisinä. Kirkon sektorilla tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkantarkistusten keskimää- räinen palkkatasoa nostava vaikutus on noin 3,6 %. Tämä koostuu yleiskorotuksesta (2,5 %), liittoerästä (0,5 %) ja tasa-arvoerästä (0,6 %). Vaikka sopimusten palkka- tasoa nostava vaikutus on keskimäärin 3,6 %, palkantarkistus kohdistuu eri tavalla eri palkkatasoille ja eri henkilöstöryhmiin. Tämä johtuu erityisesti yleiskorotuksen ns. sekalinjasta sekä tasa-arvoerän suuntaamisesta lähinnä matalapalkkaisille ja nai- sille. Matalimpien naisvaltaisten alojen palkkojen suhteellinen korotus on n. 4,4 % ja korkeimpien 2,1 %.
Palkkaratkaisun sisältö. 1.2 Hinnoittelumuutokset
Palkkaratkaisun sisältö. Kirkon sektorilla 1.3.2005 palkantarkistusten keskimääräinen kustannusvaikutus on noin 2,6 %. Tämä koostuu yleiskorotuksesta ja liittoerästä. Kirkon alan palkkasel- vityksen perusteella (ns. Kirpas-selvitys) aloitetusta viisivuotisesta palkkausjärjes- telmän kehittämisohjelmasta neuvotellaan myöhemmin samassa yhteydessä, kun neuvotellaan uuden palkkausjärjestelmän ottamisesta käyttöön R- ja H- palkkataulukoiden tilalle. Laskettaessa sopimusratkaisun vaikutusta seurakunnan talouteen, on syytä ottaa huomioon myös se, että palkan tarkistukset vaikuttavat vain 10 kuukauden ajan vuonna 2005. Sopimuksen mukaiset palkantarkistusajankohdat ovat 1.3.2005 ja 1.6.2006. Palkan- tarkistukset 1.3.2005 sisältyvät uusiin palkkataulukoihin ja palkkahinnoitteluihin. Tupossa kaikille taattu yleiskorotus on 18 senttiä tunnilta tai 30,06 euroa kuukau- delta, kuitenkin vähintään 1,9 %. Vuonna 2005 suurin osa liittoerästä on R- palkkataulukon alueella suunnattu palkkataulukoihin, H-palkkataulukon alueella puolestaan enemmän hinnoittelumuutoksiin. Liitteenä olevat, 1.3.2005 voimaan tulevat kuukausi- ja tuntipalkkataulukot sisältävät sanotut tarkistukset. Vuoden 2006 yleiskorotus on 1,4 %, jonka lisäksi sovitaan myöhemmin tasa- arvoerän (n. 0,4 %) ja liittoerän (0,4 %) kohdentamisesta. Vuoden 2006 palkanko- rotusten keskimääräinen kustannusvaikutus on noin 2,2 %. Palkantarkistukset vai- kuttavat vuonna 2006 seitsemän kuukautta ja vasta vuonna 2007 koko painollaan. Tupon mukaisten palkantarkistusten lisäksi neuvotellaan Kirpas-ohjelman mukai- sista vaikutuksista palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Related to Palkkaratkaisun sisältö

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 2 samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopi- japuolelle. Turussa xx.xx.2020 Turun kaupunki Raision kaupunki Liite 1. Talousarvio

  • Lomautuksen siirtäminen Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

  • Palvelun sisältö Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää kodinomaisen ympäristön, asiakkaan kokonaisvaltaisen, ympärivuorokautisen palvelun ja huolenpidon sekä sitä tukevat palvelut, kuten henkilökohtaisen avusta- misen asunnossa ja sen ulkopuolella (päivittäiset toiminnot, harrastukset, asiointi ja vierailut), siivous-, hygienia- ja turvapalvelut sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Asiakkaalle annettavien palvelujen tulee olla suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Palveluntuottajan tulee si- toutua tuottamaan laadullisesti hyvää sosiaalihuoltoa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukaisesti. Asiakkaalle tulee laatia yksiköllinen palvelusuunnitelma, jossa määritellään palvelut sekä muut asiakkaan selviytymistä sekä omia voimavaroja tukevat palvelut ja hoidon tavoitteet. Palvelusuunnitelma tulee päivit- tää vähintään puolen vuoden välein ja aina tarpeen mukaan asiakkaan toimintakyvyn ja hoitoisuuden olen- naisesti muuttuessa. Hoidon tavoitteena on asiakkaan jäljellä olevan toimintakyvyn edistämien ja ylläpitäminen sekä sairauk- sien hyvä hallinta. Tavoitteena on, että asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee hyväksytyksi sekä voi elää mahdollisimman aktiivista elämää. Lisäksi tavoitteena on käytöshäiriöiden hallinta ja vähentäminen. Hoito tulee toteuttaa yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti, ja asiakkaalle tulee nimetä omahoitaja. Asiakkaan ja omaisten tulee tietää, kuka omahoitaja on. Säännöllinen ulkoilu tulee liittää osaksi palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Ulkoilun tulee olla turvallista ja asi- akkaan toimintakyvyn mukaista. Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden on saatava käyttöönsä tar- vittavat apuvälineet ulkona liikkumiseen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakas saa hoitosuunnitelman mukaisesti pitkäaikaisen sairauden hoi- toon tarvittavat hoitotarvikkeet (esim. vaipat) maksutta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hoitotarvike- jakeluna samoin perustein kuin kotona asuvat henkilöt sekä hyvinvointialueen omana tuotantona tai osto- palveluna toteutetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvat asiakkaat (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua palveluyksikön järjestämään sosiaalista kanssakäymistä tu- kevaan toimintaan. Palveluntuottaja avustaa asiakasta asumisen ja hyvinvoinnin sekä terveyden kannalta välttämättömässä asioinnissa ilman erillistä veloitusta. Asiakasta avustetaan tarvittaessa henkilökohtaisten hankintojen te- kemisessä, ellei omaisilla ole tähän mahdollisuutta. Palveluntuottaja järjestää saattajan tarvittaessa. Asia- kas maksaa kuljetuksen ja mahdolliset palvelumaksut, esimerkiksi poliklinikkamaksut. Asiakkaan päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan ja asiakasta avustetaan tarvittaessa esim. wc:ssä, jona aikana hänen yksityisyytensä turvataan. Huomioidaan hiukset, kynnet, hampaat ja ihonhoito. Perushygieniatuotteet kuuluvat palveluun. Peruspalveluun sisältyvät sairaanhoitajan suorittamat hoitotoimenpiteet ja asiakkaan terveydentilan arvi- ointi ja seuranta sekä sen vaatimat toimenpiteet. Palveluntuottaja vastaa perusterveydenhuoltotasoisten laboratorionäytteiden ottamisesta ja niiden kuljettamisesta analysoitavaksi. Lääkärin määräämät kuvanta- mistutkimukset tehdään lähimmässä julkisen sektorin kuvantamiskeskuksessa. Asiakkaat ovat oikeutettuja perusterveydenhuollon tavanomaisiin palveluihin. Xxxxxxx käyttää palvelun- tuottajan avustamana perusterveydenhuollon lääkäripalveluja tai palveluntuottaja organisoi yksityiset lää- käripalvelut palveluyksikköön. Palveluyksikkö järjestää asiakkaalle kuljetuksen ja tarvittaessa saattajan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Asiakas saatetaan ajanvarausvastaanotolle, mikäli vastaanottoa ei voida hoitaa kotikäyntinä tai asiakas itse tai omaisten tukemana ei voi vastaanotolla käydä. Rajoittamis- toimenpiteisiin tulee olla lääkärin määräys, joka on määräaikainen. Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan lääkityksestä. Lääkkeet säilytetään turvallisesti, ne jaetaan ja niiden vaikutuksia seurataan. Lääkehoidon toteuttaminen kokonaisuudessaan kuuluu palveluasumisen hoito- maksuun. Asiakas kustantaa omat henkilökohtaiset vaatteensa, mutta yksikkö vastaa niiden huollosta. Raha-asioista vastaa asiakas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle kuuluvat etuudet, kuten esim. Kelan eläkkeensaajan asu- mistuki ja eläkettä saavan hoitotuki, ovat ajan tasalla. Asiakkaan käteisvaroista huolehditaan ja käteisva- rojen säilyttämisestä pidetään kirjanpitoa. Palvelutuottajalla on kirjallinen ohje siitä, miten asiakkaiden raha-asioiden hoito järjestetään. Palveluntuottaja hakee tarvittaessa asiakkaalle edunvalvojan tai hänelle tehdään edunvalvontavaltuutus maistraattiin. Asiakasta tulee hoitaa samassa yksikössä elämänsä loppuun saakka. Saattohoito tulee toteuttaa asia- kasta ja omaisia tukien. Sairaanhoidollisen asiantuntemuksen tulee olla käytettävissä ympärivuorokautisesti. Yöaikaan ja viikon- loppuisin riittää konsultointimahdollisuus. Palveluyksikön toiminnan tulee huomioida laki ikääntyneen vä- estön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ja sen tulee muutoinkin noudattaa yleisesti hyväksyttyjä sekä voimassa olevia ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevia suosituksia. Toimintayksiköllä tulee olla käytössään RAI-toimintakykymittari ja osaamista sen käyttöön (Laki ikäänty- neen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muut- tamisesta 565/2020). Edellä mainittujen lisäksi palveluntuottajan tulee noudattaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yksityi- sille palveluntuottajille antamia ohjeita ja määräyksiä.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Vakuutusmaksun suorittaminen Vakuutusmaksut on maksettava viimeistään sovittuina eräpäivinä. Mikäli eräpäivän ja laskun päiväyksen erotus on alle 30 vuorokautta, tulee vakuutusmaksu maksaa 30 vuorokauden kuluessa laskun päiväyksestä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa vakuutuskautta koskevan maksun suorittaminen on vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä. Vakuutusehdot Jos vakuutusmaksusta maksetaan maksun erääntyessä vain osa, jaetaan osasuoritus vakuutussopimuksen eri vakuutusturvien kesken. Kunkin vakuutusturvan osaksi tuleva summa lasketaan tällöin sen mukaan, kuinka suuri on kyseisen vakuutusturvan maksun osuus koko vakuutusmaksusta. Jos vakuutuksenottajan maksama maksu ei riitä kaikkien vakuutusturvien maksamiseen vakuutuksenottajalla on oikeus maksun suorittamisen yhteydessä määrätä mitä vakuutusturvien maksuja suorituksella lyhennetään. Jos vakuutuksenottaja on kokonaan tai osittain laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen maksun erääntyessä tilanteessa, jossa hän on jo aiemmin suorittanut tulevaan aikaan kohdistuvia muita vakuutusmaksuja, vakuutusyhtiöllä on oikeus kohdistaa jo maksetut vakuutusmaksut myös laiminlyötyjen vakuutusmaksujen kattamiseen, ellei vakuutuksenottaja maksun maksamisen laiminlyötyään viipymättä nimenomaisesti ilmoita vakuutusyhtiölle, ettei hän halua jo maksettua maksua jaettavaksi eri vakuutusturvien kesken. Jos koko vakuutusmaksua ei makseta eräpäivään mennessä, erääntyvät kaikki vakuutussopimuksen vakuutuskauden jäljellä olevat maksuerät heti, jos vakuutusyhtiö niin haluaa. Erääntyvien maksuerien laskentaperusteet eivät muutu.

  • Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle. Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liittyjäkohtaisesti ja laaja-alaisista keskeytyksistä ja rajoituksista lehdistön välityksellä.

  • Johtojen ym. sijoittaminen Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien si- joittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranai- nen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katu- alueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii ka- dun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkaus- luiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauk- setta.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.