Sopimusvapaus Mallilausekkeet

Sopimusvapaus. Suomessa vallitsee yleinen sopimusvapaus. Siihen katsotaan yleisesti kuuluvaksi: 1. vapaus päättää tekeekö sopimuksen vai ei (päätäntävapaus). 2. vapaus valita sopimuskumppaninsa (valintavapaus) 3. vapaus päättää sopimuksen sisällöstä (sisältövapaus) 4. vapaus päättää sopimuksen muodosta eli siitä, tehdäänkö sopimukset esimerkiksi suullisesti vai kirjallisesti (muotovapaus) 5. vapaus olla käyttämättä lainsäätäjän luomia sopimustyyppejä, kuten kauppaa, vaihtoa tai lahjaa (tyyppivapaus) 6. vapaus päättää oikeussuhteen päättämisestä vapaasti (purkamisvapaus) 7. vapaus päättää noudatettavasta lainsäädännöstä (lainvalintavapaus) 8. vapaus päättää riitaa käsittelevästä tuomioistuimesta (prorogaatiovapaus) (Hulkko P. ym. 2004, 481). Velvoitesidonnaisuuden syntymisen keskeinen yleislaki on OikTL. Se sääntelee varallisuusoikeudellisten sopimusten tekemisestä, valtuutuksesta varallisuusoikeudellisiin oikeustoimiin ja sellaisten oikeustointen pätemättömyydestä. Kuluttajankauppaa koskeva lainsäädäntö koostuu erityislaeista. Irtaimen kauppaa koskevaa kauppalakia (yleislaki) sovelletaan vain, jos KSL:sta ei löydy ongelmaan ratkaisua. (Hulkko P. ym. 2004, 413.) Sopimusvapaus ei kuitenkaan esiinny rajoittamattomana, sillä sen toteuttaminen jo itsessään vaatii rajoittavia säännöksiä. Oikeusjärjestyksessä sopimusvapautta on rajoitettu heikomman osapuolen suojaksi, yleisen edun suojaksi ja kolmannen osapuolen suojaksi. (Hulkko P. ym. 2004, 112-113.) Siltä osin kuin oikeusjärjestys sallii sopimusvapauden, on lait säädetty tahdonvaltaisiksi eli dispositiivisiksi. Osapuolten välistä riitaa ratkaistaessa ensisijaisena oikeuslähteenä pidetään osapuolten välisen sopimuksen määräyksiä, jolloin sopimus syrjäyttää lain. Sopimuksin ei voida kuitenkaan syrjäyttää pakottavia normeja ainakaan suojatun tahon vahingoksi. (Hulkko P. ym. 2004, 113-114.) Sopimusvapauteen on rajoituksia. Esimerkiksi monopoliasemassa olevilla yrityksillä on sopimuspakko kaikkien sopimuksen ehdot täyttävien kanssa. Myös syrjintä iän, sukupuolen, ihonvärin tms. mukaan on kielletty. Poikkeuksena muotovapauteen ovat määrämuotoiset sopimukset. Esim. velkakirjoille on kirjallinen määrämuoto. Joihinkin kirjallisiin sopimuksiin, kuten testamenttiin vaaditaan todistajat. Sopimus ei ole pätevä niiltä osin, miltä se rikkoo Suomen lakia vastaan. Tehdystä sopimuksesta voidaan poiketa lain ja tuomioistuimen päätöksellä eli kohtuullistaa sopimusta.
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Sopimusvapaus. Sopimusvapauteen sisältyy useita vapauksia, joita ovat muotovapaus, valinta- vapaus, sisältövapaus, tyyppivapaus, päätäntävapaus, purkamisvapaus ja va- paus sopia laista, jota noudatetaan riitojen ratkaisussa. (Saarnilehto 2009, 37– 38.)
Sample 1
Sopimusvapaus. 3.1. Sopimusvapaudesta yleisesti
Sample 1
Sopimusvapaus. Suomessa vallitsee yleisesti sopimusvapaus. Sopimus solmitaan aina ennen kuin yhteistyö alkaa. Pätevä ja sitova sopimus voidaan tehdä suullisesti, toimimalla tai kirjallisesti. Sopimuk- sen muodostumisen edellytyksenä ei ole nimenomaisesti sopimus -nimisen asiakirjan laati- minen, vaan lainsäädännössämme tunnistetaan myös mahdollisuus tehdä sopimus joko tar- jous-vastaus- tai tarjous-tilaus-mekanismeilla. Se, että toimijoiden välillä ei ole kirjallista sopimusta ei siis välttämättä tarkoita, etteikö osapuolten välillä olisi tosiasiassa sopimusta tai sopimussuhdetta. Erityislainsäädännössä saatetaan kuitenkin asettaa muotovaatimuksia sopimusten syntymi- selle. Näin voi olla esimerkiksi kiinteistönkaupassa taikka julkisten hankintojen sopimuksissa.
Sample 1
Sopimusvapaus sopimusosapuolten autonomia ja tasavertaisuus • sopimisen uutta luova funktio
Sample 1
Sopimusvapaus. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä rahdinkuljettajaa kieltäytymästä kuljetussopimuksesta, luopumasta tämän yleis- sopimuksen mukaisesta suojasta tai asettamasta sellaisia ehtoja, jotka eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa.
Sample 1

Related to Sopimusvapaus

  • Sopimusvastuu Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jota koskeva korvausvastuu perustuu yksinomaan sopimukseen, sitoumukseen, lupaukseen tai takuuseen ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

  • Sopimussakko Mikäli vuokralainen ei noudata tämän sopimuksen ehtoja, vuokralainen on velvollinen suorittamaan vuokranantajalle mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 100 000 euroa.

  • Järjestäytymisvapaus Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

  • Sopimusosapuolet Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa

  • Sopimussakko ja vahingonkorvaus Jos vuokramies rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, hän on velvollinen maksamaan kaupungille paitsi vahingonkor- vausta, myös sopimussakkoa, joka on määrältään sen hetkinen vuotuinen vuokra viisinkertaisena, sekä kaupungille asiasta aiheutuneet kustannukset.

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Sopimusrikkomus Mikäli Vuokralleottaja laiminlyö erääntyneiden vuokrien maksamisen tai muutoin olennaisesti rikkoo tämän sopimuksen ehtoja, Vuokralleantajalla on oikeus heti purkaa tämä sopimus ja ottaa vuokrakalusto takaisin haltuunsa Vuokralleottajaa kuulematta. Samanlainen oikeus Vuokralleantajalla on, jos Vuokralleottajan toiminta tai hänen taloudelliset olonsa osoittautuvat sellaisiksi, että on painavia syitä olettaa hänen laiminlyövän maksuvelvollisuutensa tai muuten jättävän sopimusvelvollisuutensa olennaisilta osilta täyttämättä Vuokralleottaja on velvollinen korvaamaan vuokrasopimuksen purkamisesta Vuokralleantajalle syntyneet kustannukset.

  • Sopimuskausi Sopimuskausi on 1.3.2022–29.2.2024.

  • Sopimus Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle säädetyt ennakkotiedot mm. palvelun keskeisistä ominaisuuksista, palvelun hinnasta tai hinnan määräytymisen perusteista sekä teleyrityksen virhevastuusta. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla tai, jos se ei ole mahdollista, ne on annettava asiakkaan saataville ladattavassa asiakirjassa. Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle myös sopimustiivistelmä. Jos sopimustiivistelmää on teknisesti mahdotonta antaa ennen sopimuksen tekemistä, kuten puhelinmyynnissä, se on annettava viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin sopimus tulee voimaan vasta, kun asiakas on sopimustiivistelmän saatuaan vahvistanut sopimuksen. Viestintäpalvelua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Viestintäpalvelua koskeva sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti edellyttäen, että sopimuksen sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa, ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla. Muuta palvelua koskeva sopimus on mahdollista tehdä muotovapaasti. Viestintäpalvelua koskevassa sopimuksessa tai tilausta koskevassa tilausvahvistuksessa todetaan, milloin sopimus tulee voimaan. Muuta palvelua koskeva sopimus syntyy, kun teleyritys on hyväksynyt asiakkaan tilauksen esimerkiksi avaamalla palvelun tai ilmoittamalla hyväksyneensä asiakkaan tilauksen. Teleyrityksellä on sopimusta tehtäessä oikeus tarkistaa asiakkaan luottotiedot. Luottopäätös voidaan antaa automaattisia järjestelmiä käyttäen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalla on oikeus edellyttää, että asian käsittelee uudelleen luonnollinen henkilö. Sopimuksen voimaantulo saattaa edellyttää ennakkomaksun tai vakuuden maksamista. Tällöin teleyritys voi asettaa takarajan, johon mennessä vakuus on asetettava tai ennakkomaksu maksettava.

  • Palvelulupaus Arkipäivinä (ma–pe) Postin ohjeen ja/tai asiakkaan ja Postin välisen sopimuksen mukaisesti Postiin jätetyt Economy-vakiokirjeet jaetaan vastaanottajille pääsään- töisesti neljänteen arkipäivään mennessä postiinjättö- päivästä lukien ja viimeistään viidentenä arkipäivänä postiinjättöpäivästä lukien.