Common use of Tausta Clause in Contracts

Tausta. 2.1 Tämä Sopimus on jätelain (646/2011) (”Jätelaki”) 49a §:ssä tarkoitettu sopimus kuntien ja pakkausten tuottajayhteisön yhteistoiminnasta pakkausjätteen erilliskeräyksessä sekä siihen liittyvässä neuvonnassa, tiedotuksessa ja seurannassa. Lisäksi Sopimuksessa sovitaan Tuottajayhteisön kunnille erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta maksettavasta korvauksesta ja muusta Sopijapuolten yhteistoiminnasta. 2.2 Tuottajayhteisö on Jätelaissa tarkoitettu tuottajayhteisö, jonka tarkoituksena on huolehtia Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä velvollisuuksista järjestää tuottajavastuulle kuuluvan pakkausjätteen keräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys ja jätehuolto. 2.3 Tämän Sopimuksen liitteissä 1 mainitut kunnat ja liitteessä 2 mainitut kunnalliset jätelaitokset (kunnat ja jätelaitokset jäljempänä yhdessä ”Kunta” tai ”Kunnat”, ellei erikseen toisin mainittu) huolehtivat Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisestä. 2.4 Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Kuntaliitto edustaa liitteessä 1 mainittuja kuntia ja sillä on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.5 KIVO on kunnallisten jätelaitosten yhteistyöorganisaatio, joka edustaa liitteessä 2 mainittuja kuntien jätelaitoksia ja jolla on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.6 Kunnat ja kunnalliset jätelaitokset, jotka liittyvät tähän Sopimukseen jälkikäteen, antavat valtakirjan Sopijapuolelle allekirjoittaa sopimus valtakirjan antajan puolesta. Allekirjoittava Sopijapuoli ilmoittaa uusista Sopimukseen liittyvistä kunnista tai kunnallisista jätelaitoksista Tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö päivittää liitteen 11 lisäämällä siihen Sopimukseen jälkikäteen liittyneiden uusien kuntien ja kunnallisten jätelaitosten tiedot. 2.7 Muu tuottajayhteisö kuin Sopijapuolena oleva Tuottajayhteisö voi liittyä tähän Sopimukseen Sopijapuolten ja Sopimukseen liittyvän tuottajayhteisön tekemän erillisen sopimuksen perusteella. Sopimukseen liittymisen edellytyksenä on, että tällainen muu tuottajayhteisö on Jätelain mukaan rekisteröity ja että se sitoutuu Sopimuksen velvoitteisiin. Sopimukseen liittyvää muuta tuottajayhteisöä ei saa asettaa Sopimukseen aiemmin liittyneisiin tuottajayhteisöihin nähden eriarvoiseen asemaan. 2.8 Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia Tuottajayhteisön ja Kuntien oikeuksista ja velvollisuuksista Jätelakiin perustuvassa Tuottajayhteisön ja Kuntien yhteistoiminnassa järjestettävässä pakkausjätteen erilliskeräyksessä. Sopimuksella ei ole vaikutusta Tuottajayhteisön ja Kuntien Jätelakiin, muihin lakeihin, asetuksiin tai muuhun lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Tausta. 2.1 Tämä Sopimus LSJH:n omistajakunnat ovat osakassopimuksessa antaneet yhtiön tehtäväksi huolehtia osakkaiden vastuulle jätelain mukaan kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. Vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä sako- ja umpikaivolietteen käsittelyn järjestäminen on jätelain (646/20112011/646) (mukaan kunnan vastuulla.” Liikelaitos Salon Veden johtokunta hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen. Lisäksi johtokunta antaa toimitusjohtajalle valtuudet allekirjoittaa sopimus. Liitteenä on myös Salon Veden hinnasto, mukana lietteiden käsittelymaksujen voimassa olevat hinnat. Liikelaitoksella on oikeus muuttaa taksoja johtokunnan päätöksellä. Toimitusjohtaja: Johtokunta päättää hyväksyä esitetyn ehdotuksen. Päätös: Johtokunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja selvitettäväksi miten vastaava sako- ja umpikaivolieteasia on muualla järjestetty.” ”Jätelaki”) 49a Liikelaitos Salon Vesi huolehtii alueellaan jätevedenpuhdistuksesta. Pääosa jätevedestä tulee puhdistamolle putkistoa pitkin ja osan kuljetusyritykset tuovat puhdistamolle. Nykyisin Liikelaitos Salon Vesi laskuttaa suoraan kuljetuksen suorittanutta yritystä tuodusta lietteestä. Samoin toimii selvityksen mukaan pääosa kaupungeista mm. Lohja, Forssa ja Loimaa. Uudessa järjestelmässä vastuu lietteen kuljetuksesta kuuluisi kuljetusyritykselle ja puhdistaminen Liikelaitos Salon Vedelle. Asiakkaan laskutus siirtyisi jätehuoltoyhtiölle. Sopimusehdotus on liitteenä. Toimitusjohtaja: Toimitusjohtaja ehdottaa, että jatketaan nykyisen olemassa olevan käytännön mukaan eli Liikelaitos Salon Vesi laskuttaa suoraan kuljetusyrityksiä ja kuljetusyritys asiakasta. Päätös: Johtokunta hyväksyi päätösehdotuksen." Jätelain 32 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvien jätteiden jätehuolto, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete. Lain 34 §:n mukaan kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua ja että jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein. Lain 35 §:n mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Jätelain 43 §:n mukaan kunta voi päätöksellään siirtää sille tässä laissa säädetyn jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn, 82 §:ssä tarkoitettu sopimus kuntien tarkoitetun jätemaksujen laskutuksen ja pakkausten tuottajayhteisön yhteistoiminnasta pakkausjätteen erilliskeräyksessä 93 §:n 1 momentissa tarkoitetun jäteneuvonnan sekä siihen liittyvässä neuvonnassanäihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, tiedotuksessa ja seurannassa. Lisäksi Sopimuksessa sovitaan Tuottajayhteisön kunnille erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta maksettavasta korvauksesta ja muusta Sopijapuolten yhteistoiminnasta. 2.2 Tuottajayhteisö on Jätelaissa tarkoitettu tuottajayhteisöjoihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tätä varten perustetulle yhtiölle, jonka tarkoituksena on huolehtia Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä velvollisuuksista järjestää tuottajavastuulle kuuluvan pakkausjätteen keräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys ja jätehuolto. 2.3 Tämän Sopimuksen liitteissä 1 mainitut kunnat ja liitteessä 2 mainitut kunnalliset jätelaitokset (kunnat ja jätelaitokset jäljempänä kunta yhdessä ”Kunta” tai ”Kunnat”, ellei erikseen toisin mainittu) huolehtivat Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisestä. 2.4 Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungitmuiden kuntien kanssa omistaa. Kuntaliitto edustaa liitteessä 1 mainittuja kuntia ja sillä on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.5 KIVO on kunnallisten jätelaitosten yhteistyöorganisaatio, joka edustaa liitteessä 2 mainittuja kuntien jätelaitoksia ja jolla on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.6 Kunnat ja kunnalliset jätelaitokset, jotka liittyvät tähän Sopimukseen jälkikäteen, antavat valtakirjan Sopijapuolelle allekirjoittaa sopimus valtakirjan antajan puolesta. Allekirjoittava Sopijapuoli ilmoittaa uusista Sopimukseen liittyvistä kunnista tai kunnallisista jätelaitoksista Tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö päivittää liitteen 11 lisäämällä siihen Sopimukseen jälkikäteen liittyneiden uusien kuntien ja kunnallisten jätelaitosten tiedot. 2.7 Muu tuottajayhteisö kuin Sopijapuolena oleva Tuottajayhteisö voi liittyä tähän Sopimukseen Sopijapuolten ja Sopimukseen liittyvän tuottajayhteisön tekemän erillisen sopimuksen perusteella. Sopimukseen liittymisen edellytyksenä onKunta vastaa siitä, että tällainen muu tuottajayhteisö on Jätelain mukaan rekisteröity siirretyt jätehuollon palvelutehtävät tulevat hoidetuiksi jätelain ja että se sitoutuu Sopimuksen velvoitteisiin. Sopimukseen liittyvää muuta tuottajayhteisöä ei saa asettaa Sopimukseen aiemmin liittyneisiin tuottajayhteisöihin nähden eriarvoiseen asemaansen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. 2.8 Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia Tuottajayhteisön ja Kuntien oikeuksista ja velvollisuuksista Jätelakiin perustuvassa Tuottajayhteisön ja Kuntien yhteistoiminnassa järjestettävässä pakkausjätteen erilliskeräyksessä. Sopimuksella ei ole vaikutusta Tuottajayhteisön ja Kuntien Jätelakiin, muihin lakeihin, asetuksiin tai muuhun lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Tausta. 2.1 Tämä Sopimus on jätelain Rovaniemen kaupunki (646/2011) (jäljempänä myös ”Jätelakikaupunki”) 49a §on arvioinut mahdollisuutta solmia vuokrasopimus PROIN Konsultit Oy:ssä tarkoitettu sopimus kuntien n /perustettavan kiinteistöyhtiön (jäljempänä myös ”kiinteistöyhtiö”) kanssa. Vuokrasopimus koskee Rovaniemen Korkalovaaran kaupunginosaan mahdollisesti rakennettavan liiketilan osaa eli kirjasto- ja pakkausten tuottajayhteisön yhteistoiminnasta pakkausjätteen erilliskeräyksessä sekä siihen liittyvässä neuvonnassanuorisotilojen vuokraamista (jäljempänä myös ”vuokrakohde”). Alustavien keskustelujen perusteella vuokrakohteen pinta-ala olisi noin 515 htm2, tiedotuksessa vuokra-aika 25 vuotta ja seurannassapääomavuokran määrä 23 euroa/htm2/kuukausi. Lisäksi Sopimuksessa sovitaan Tuottajayhteisön kunnille erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta maksettavasta korvauksesta ja muusta Sopijapuolten yhteistoiminnasta. 2.2 Tuottajayhteisö on Jätelaissa tarkoitettu tuottajayhteisömaksettaisiin ylläpitovuokraa, jonka tarkoituksena määrä olisi 1 euro/htm2/kuukausi.1 Liiketilojen rakentamista ei ole vielä aloitettu. Kiinteistöyhtiö on huolehtia Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä velvollisuuksista järjestää tuottajavastuulle kuuluvan pakkausjätteen keräysilmoittanut kaupungille, uudelleenkäyttö että liiketilaa ei voida rakentaa esitetyssä muodossa lainkaan, jos kaupunki ei ennakolta sitoudu vuokrakohteen vuokrasopimukseen. Kiinteistöyhtiö vastaisi vuokrakohteen suunnittelusta ja kierrätys rakentamisesta kaupungin viitesuunnitelmien pohjalta. Vuokrakohdetta ei olisi kuitenkaan räätälöity erityisesti kaupungin tarpeita varten. Tilat olisivat sinällään tavanomaiset toimistotilat, joissa kaupungin kirjasto- ja jätehuolto. 2.3 Tämän Sopimuksen liitteissä 1 mainitut kunnat nuorisotoimintaa harjoitettaisiin. Vuokrakohteen lisäksi liiketila sisältäisi muun muassa tilat ravintolalle, vähittäistavarakaupalle, apteekille ja liitteessä 2 mainitut kunnalliset jätelaitokset muille vastaaville toimijoille. Liiketila rakennettaisiin Kiinteistö Oy Korkalovaaran Palvelun vielä tällä hetkellä omistamalle maa-alueelle. Kiinteistö Oy Korkalovaaran Palvelu omistaa Rovaniemellä osoitteessa Xxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxx, sijaitsevan kiinteistön (kunnat ja jätelaitokset jäljempänä yhdessä ”Kunta” tai ”Kunnat”, ellei erikseen toisin mainittukiinteistötunnus 698- 6-615-1) huolehtivat Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisestä. 2.4 Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Kuntaliitto edustaa liitteessä 1 mainittuja kuntia ja sillä sijaitsevan rakennuksen. Kiinteistöyhtiö hankkisi omistukseensa Kiinteistö Oy Korkalovaaran Palvelun kaikki osakkeet, purkaisi kiinteistöllä 698-6-615-1 sijaitsevan rakennuksen ja rakennuttaisi kyseiselle kiinteistölle nyt käsiteltävän liikerakennuksen. PTCServices Oy:ltä on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä pyydetty lyhyttä lausuntoa siitä, kuuluuko edellä kuvatun mukainen kirjasto- ja lukuun. 2.5 KIVO nuorisotilojen vuokrausta koskeva vuokrasopimus hankintalain soveltamisalaan eli voidaanko vuokrasopimus solmia ilman hankintalain mukaista kilpailutusta. Tehtävänannon perusteella tässä lausunnossa on kunnallisten jätelaitosten yhteistyöorganisaatio, joka edustaa liitteessä 2 mainittuja kuntien jätelaitoksia ja jolla on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.6 Kunnat ja kunnalliset jätelaitokset1 Liite 1 Vuokrasopimuksen esisopimusluonnos. keskitytty merkittävimpiin seikkoihin, jotka liittyvät tähän Sopimukseen jälkikäteen, antavat valtakirjan Sopijapuolelle allekirjoittaa sopimus valtakirjan antajan puolesta. Allekirjoittava Sopijapuoli ilmoittaa uusista Sopimukseen liittyvistä kunnista tai kunnallisista jätelaitoksista Tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö päivittää liitteen 11 lisäämällä siihen Sopimukseen jälkikäteen liittyneiden uusien kuntien ja kunnallisten jätelaitosten tiedot. 2.7 Muu tuottajayhteisö kuin Sopijapuolena oleva Tuottajayhteisö voi liittyä tähän Sopimukseen Sopijapuolten ja Sopimukseen liittyvän tuottajayhteisön tekemän erillisen sopimuksen perusteella. Sopimukseen liittymisen edellytyksenä onpuoltavat sitä, että tällainen muu tuottajayhteisö on Jätelain mukaan rekisteröity ja että se sitoutuu Sopimuksen velvoitteisiin. Sopimukseen liittyvää muuta tuottajayhteisöä ei saa asettaa Sopimukseen aiemmin liittyneisiin tuottajayhteisöihin nähden eriarvoiseen asemaankyseessä oleva hanke tulee kilpailuttaa hankintalain mukaisesti. 2.8 Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia Tuottajayhteisön ja Kuntien oikeuksista ja velvollisuuksista Jätelakiin perustuvassa Tuottajayhteisön ja Kuntien yhteistoiminnassa järjestettävässä pakkausjätteen erilliskeräyksessä. Sopimuksella ei ole vaikutusta Tuottajayhteisön ja Kuntien Jätelakiin, muihin lakeihin, asetuksiin tai muuhun lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Tausta. 2.1 Tämä Sopimus Suomessa kunnilla on jätelain yksinomainen oikeus käyttää kaavoitusvaltaa. Kaavoituksella kunnat huolehtivat maapolitiikan harjoittamisesta suunnittelemalla ja järjestämällä alueidensa maankäyttöä. Alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Asemakaavan tärkeimpinä tehtävinä on muun muassa osoittaa tietyllä alueella sallittu rakentaminen (646/2011rakennusoikeus).1 Tässä tutkielmassa rakennusoikeudella tarkoitetaan sitä, mitä alueella saa rakentaa ja kuinka paljon.2 Rakennusoikeudella on tärkeä merkitys maanomistajalle. Se määrittää yhtäältä maanomistajan käyttövapautta alueisiinsa ja toisaalta maa-alueen taloudellista arvoa.3 Voidaankin sanoa, että rakennusoikeudella on maanomistajalle varallisuusarvoa. Kunta voi kaavoituksella periaatteessa milloin tahansa heikentää tietyn maanomistajan alueen rakennusoikeutta esimerkiksi supistamalla alueella sallittua rakentamisen määrää, kunhan kaavoitukselle maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) (”Jätelaki”) 49a §:ssä tarkoitettu sopimus kuntien ja pakkausten tuottajayhteisön yhteistoiminnasta pakkausjätteen erilliskeräyksessä sekä siihen liittyvässä neuvonnassa, tiedotuksessa ja seurannassa. Lisäksi Sopimuksessa sovitaan Tuottajayhteisön kunnille erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta maksettavasta korvauksesta ja muusta Sopijapuolten yhteistoiminnasta. 2.2 Tuottajayhteisö on Jätelaissa tarkoitettu tuottajayhteisö, jonka tarkoituksena on huolehtia Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä velvollisuuksista järjestää tuottajavastuulle kuuluvan pakkausjätteen keräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys ja jätehuolto. 2.3 Tämän Sopimuksen liitteissä 1 mainitut kunnat ja liitteessä 2 mainitut kunnalliset jätelaitokset (kunnat ja jätelaitokset jäljempänä yhdessä ”Kunta” tai ”Kunnat”, ellei erikseen toisin mainittu) huolehtivat Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisestä. 2.4 Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Kuntaliitto edustaa liitteessä 1 mainittuja kuntia ja sillä on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.5 KIVO on kunnallisten jätelaitosten yhteistyöorganisaatio, joka edustaa liitteessä 2 mainittuja kuntien jätelaitoksia ja jolla on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.6 Kunnat ja kunnalliset jätelaitokset, jotka liittyvät tähän Sopimukseen jälkikäteen, antavat valtakirjan Sopijapuolelle allekirjoittaa sopimus valtakirjan antajan puolesta. Allekirjoittava Sopijapuoli ilmoittaa uusista Sopimukseen liittyvistä kunnista tai kunnallisista jätelaitoksista Tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö päivittää liitteen 11 lisäämällä siihen Sopimukseen jälkikäteen liittyneiden uusien kuntien ja kunnallisten jätelaitosten tiedot. 2.7 Muu tuottajayhteisö kuin Sopijapuolena oleva Tuottajayhteisö voi liittyä tähän Sopimukseen Sopijapuolten ja Sopimukseen liittyvän tuottajayhteisön tekemän erillisen sopimuksen perusteella. Sopimukseen liittymisen edellytyksenä säädetyt vaatimukset täyttyvät.4 Oikeusjärjestyksemme lähtökohtana on, että tällainen muu tuottajayhteisö rakennusoikeuden heikentäminen johtaa kunnan korvausvelvollisuuteen vain poikkeuksellisesti tai nimenomaisen säännöksen nojalla.5 Ainoa nimenomainen säännös on Jätelain MRL:n 101 §, jonka mukaan rekisteröity ja että se sitoutuu Sopimuksen velvoitteisiinkunta on velvollinen suorittamaan haitasta korvauksen, jos maa-alue on osoitettuna käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan. Sopimukseen liittyvää muuta tuottajayhteisöä ei saa asettaa Sopimukseen aiemmin liittyneisiin tuottajayhteisöihin nähden eriarvoiseen asemaanMuutoin kysymys maanomistajan oikeudesta korvaukseen arvioidaan oikeusjärjestyksessämme monin erilaisin perustein.6 MRL 12 a luvussa säädetään asemakaavoitettavan alueen maanomistajan velvollisuudesta osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jos asemakaavasta aiheutuu maanomistajalle merkittävää hyötyä. Merkittävä hyöty voi aiheutua esimerkiksi siitä, 1 Hallberg ym. 2020, s. 423. 2.8 Tämän Sopimuksen tarkoituksena 2 Rakennusoikeuden laajemmasta käsitteestä ks. Häkkänen 2016, s. 17–20. 3 Maanomistajan käyttövapaudesta kiinteistöön ks. Tepora ym. 2002, s. 44–49; Rakennusoikeuden vaikutuksesta maan arvoon ks. Häkkänen 2016, s. 30–35. 4 Häkkänen 2016, s. 483. 5 Häkkänen 2016, s. 500. 6 Häkkänen 2016, s. 522. Viime kädessä maanomistajalla on sopia Tuottajayhteisön mahdollisuus vedota vahingonkorvauslain säännöksiin sekä perustuslaissa ja Kuntien oikeuksista ja velvollisuuksista Jätelakiin perustuvassa Tuottajayhteisön ja Kuntien yhteistoiminnassa järjestettävässä pakkausjätteen erilliskeräyksessäihmisoikeussopimuksessa turvattuun omaisuudensuojaan. Sopimuksella että maanomistajan alueelle kaavoitetaan lisää rakennusoikeutta. Laissa on siten säännöksiä maanomistajan velvollisuudesta osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Sen sijaan laissa ei ole vaikutusta Tuottajayhteisön ja Kuntien Jätelakiinnimenomaisia säännöksiä maankäyttösopimuksen nojalla suoritettujen maksujen palauttamisesta maanomistajalle, muihin lakeihin, asetuksiin mikäli kunta heikentää uudella asemakaavalla alueen rakennusoikeutta esimerkiksi supistamalla alueella sallittua rakentamista.7 Osapuolet eivät myöskään liioin sisällytä maankäyttösopimuksiin ehtoja kunnan korvausvelvollisuudesta tai muuhun lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.maksujen palauttamisvelvollisuudesta rakennusoikeuden heikentämisen seurauksena.8

Tausta. 2.1 Tämä Sopimus Kaupungin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen kehitysohjelmien palveluryhmä on jätelain (646/2011) toteuttanut kaupunginhallituksen 16.9.2019 § 389 päätöksen mukaisesti Hakametsä Sport Campus -hankkeen (”JätelakiHanke”) 49a §:ssä tarkoitettu sopimus kuntien konsepti- ja pakkausten tuottajayhteisön yhteistoiminnasta pakkausjätteen erilliskeräyksessä sekä siihen liittyvässä neuvonnassa, tiedotuksessa toteutuskilpailun. Hakametsän uudistamis- ja seurannassa. Lisäksi Sopimuksessa sovitaan Tuottajayhteisön kunnille erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta maksettavasta korvauksesta ja muusta Sopijapuolten yhteistoiminnasta. 2.2 Tuottajayhteisö on Jätelaissa tarkoitettu tuottajayhteisö, jonka tarkoituksena on huolehtia Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä velvollisuuksista järjestää tuottajavastuulle kuuluvan pakkausjätteen keräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys ja jätehuolto. 2.3 Tämän Sopimuksen liitteissä 1 mainitut kunnat ja liitteessä 2 mainitut kunnalliset jätelaitokset (kunnat ja jätelaitokset jäljempänä yhdessä ”Kunta” tai ”Kunnat”, ellei erikseen toisin mainittu) huolehtivat Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisestä. 2.4 Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Kuntaliitto edustaa liitteessä 1 mainittuja kuntia ja sillä on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.5 KIVO on kunnallisten jätelaitosten yhteistyöorganisaatio, joka edustaa liitteessä 2 mainittuja kuntien jätelaitoksia ja jolla on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.6 Kunnat ja kunnalliset jätelaitokset, jotka liittyvät tähän Sopimukseen jälkikäteen, antavat valtakirjan Sopijapuolelle allekirjoittaa sopimus valtakirjan antajan puolesta. Allekirjoittava Sopijapuoli ilmoittaa uusista Sopimukseen liittyvistä kunnista tai kunnallisista jätelaitoksista Tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö päivittää liitteen 11 lisäämällä siihen Sopimukseen jälkikäteen liittyneiden uusien kuntien ja kunnallisten jätelaitosten tiedot. 2.7 Muu tuottajayhteisö kuin Sopijapuolena oleva Tuottajayhteisö voi liittyä tähän Sopimukseen Sopijapuolten ja Sopimukseen liittyvän tuottajayhteisön tekemän erillisen sopimuksen perusteella. Sopimukseen liittymisen edellytyksenä täydennysrakentamishankkeen lähtökohtana on, että tällainen muu tuottajayhteisö Hakametsän jäähalli ja sitä ympäröivä alue vapautuvat laajalle käyttäjäkunnalle pääsarjan jääkiekon siirtyessä Tampereen Kannen - areenalle. Tavoitteena on, että kohteesta valmistuu liikunnan, kilpaurheilun ja liikuntatutkimuksen kampus, joka tarjoaa nykyaikaiset ja monipuoliset puitteet niin liikunnan harrastajille, urheiluseuroille ja -järjestöille, huippu-urheilijoille kuin yhteistyökumppaneille. Hakametsän saavutettavuus tulevan ratikkareitin varrella on Jätelain mukaan rekisteröity erinomainen. Konsepti- ja että se sitoutuu Sopimuksen velvoitteisiintoteutuskilpailun voittivat Peab ja YH Kodit yhteisellä kilpailutyöllään ”Hakamettä – ihan paras reenipaikka”. Sopimukseen liittyvää muuta tuottajayhteisöä ei saa asettaa Sopimukseen aiemmin liittyneisiin tuottajayhteisöihin nähden eriarvoiseen asemaanVoittajan valitsi pormestari Xxxxx Xxxxx nimeämä Hakametsän alueen kehittämistä ohjaava työryhmä 5.9.2018 § 120 (Dnro TRE:5309/00.01.05/2018). Pidetty konsepti- ja toteutuskilpailu oli luonteeltaan tontinluovutuskilpailu. Kilpailun hengen mukaisesti urheilu- ja liikuntarakentamisen toteutuminen on asuinrakentamisen rakennusoikeuden luovuttamisen ehtona. Osakkaiden välillä on solmittu 18.6.2021 aiesopimus, joka tähtää toteuttamissopimuksen solmimiseen. Lisäksi aiesopimuksessa Osakkaat ovat sitoutuneet neuvottelemaan yhteistyösopimuksen solmimisesta. Yhteistyösopimus solmitaan ennen Hankkeeseen liittyvän kaavaluonnoksen asettamista nähtäville, ja siinä sovitaan lähtökohtaisesti kilpailuohjelman periaatteiden mukaisesti mm. tontinluovutuksen periaatteista, pilaantuneiden maa-alueiden käsittelystä, runkojohtosiirtojen, kunnallistekniikan rakentamisen ja rakennusten purun vastuunjaoista sekä alustavasta liiketoimintasuunnitelmasta. Yhteistyösopimuksen jälkeen, kaavaluonnoksen tai -ehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä, solmitaan toteutussopimus, jolla sovitaan Hankkeen toteuttamisesta. 2.8 Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia Tuottajayhteisön ja Kuntien oikeuksista ja velvollisuuksista Jätelakiin perustuvassa Tuottajayhteisön ja Kuntien yhteistoiminnassa järjestettävässä pakkausjätteen erilliskeräyksessä. Sopimuksella ei ole vaikutusta Tuottajayhteisön ja Kuntien Jätelakiin, muihin lakeihin, asetuksiin tai muuhun lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Tausta. 2.1 Tämä Sopimus on jätelain (646/2011) Seuraavia vuokrakohteita koskevat vuokrasopimukset (”JätelakiVuokrasopimukset”) 49a §siirtyivät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa 1.1.2023 Ylivieskalta Pohteelle:ssä tarkoitettu sopimus kuntien a) Työkeskus Kipinä b) Paloasema c) Sipilän palvelukeskus d) Terveyskeskus (Jäljempänä ”Vuokrakohteet”) Pohteen aluehallitus on hyväksynyt kunnille tarjottavaksi ns. siirtyneiden vuokrasopi- musten tilalle erityistä A-mallin vuokrasopimusmallia. Pohteen A-mallin keskeiset ehdot ovat olleet seuraavat: Vuokra-aika on enintään vuoden 2028 vuoden loppuun asti edel- lyttäen, että kiinteistö on terveysturvallisesti käytettävässä kunnossa. Vuokra-aika pite- nee siis asetuksen mukaisesta minimistä kolme vuotta. Pääomavuokra on 4,5 % asetuk- sen mukaan laskettavasta teknisestä arvosta. Ylivieskan kaupunki on hyväksynyt A-mallin sopimusmallin ja pakkausten tuottajayhteisön yhteistoiminnasta pakkausjätteen erilliskeräyksessä sekä siihen liittyvässä neuvonnassa, tiedotuksessa ja seurannassasen mukaisesti irtisanonut Vuokrasopimukset päättymään 30.4.2024. Lisäksi Sopimuksessa sovitaan Tuottajayhteisön kunnille erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta maksettavasta korvauksesta ja muusta Sopijapuolten yhteistoiminnasta. 2.2 Tuottajayhteisö on Jätelaissa tarkoitettu tuottajayhteisö, jonka tarkoituksena on huolehtia Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä velvollisuuksista järjestää tuottajavastuulle kuuluvan pakkausjätteen keräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys ja jätehuolto. 2.3 Tämän Sopimuksen liitteissä 1 mainitut kunnat ja liitteessä 2 mainitut kunnalliset jätelaitokset (kunnat ja jätelaitokset jäljempänä yhdessä ”Kunta” tai ”Kunnat”, ellei erikseen toisin mainittu) huolehtivat Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisestä. 2.4 Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Kuntaliitto edustaa liitteessä 1 mainittuja kuntia ja sillä on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.5 KIVO on kunnallisten jätelaitosten yhteistyöorganisaatio, joka edustaa liitteessä 2 mainittuja kuntien jätelaitoksia ja jolla on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun. 2.6 Kunnat ja kunnalliset jätelaitokset, jotka liittyvät tähän Sopimukseen jälkikäteen, antavat valtakirjan Sopijapuolelle allekirjoittaa sopimus valtakirjan antajan puolesta. Allekirjoittava Sopijapuoli ilmoittaa uusista Sopimukseen liittyvistä kunnista tai kunnallisista jätelaitoksista Tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö päivittää liitteen 11 lisäämällä siihen Sopimukseen jälkikäteen liittyneiden uusien kuntien ja kunnallisten jätelaitosten tiedot. 2.7 Muu tuottajayhteisö kuin Sopijapuolena oleva Tuottajayhteisö voi liittyä tähän Sopimukseen Sopijapuolten ja Sopimukseen liittyvän tuottajayhteisön tekemän erillisen sopimuksen perusteella. Sopimukseen liittymisen edellytyksenä Ylivieskan kaupungin kanta on, että tällainen muu tuottajayhteisö se on Jätelain kä- sitellyt kaikkia sopimuksia kokonaisuutena eikä ole käsityksensä mukaan rekisteröity hyväksynyt ter- veysturvallisuutta vuokrasopimusten solmimisen edellytykseksi vaan kohteen kunnon osalta noudatettaisiin L Liikehuoneiston vuokrauksesta. Vuokrakohteista on laadittu uudet vuokrasopimusluonnokset ns. A-mallin vuokrasopi- mukset (”A-mallin vuokrasopimukset”). Pohteen aluehallitus on 21.11.2023 hyväksynyt A-mallin vuokrasopimuksen Terveyskeskuksen osalta ja todennut, että se sitoutuu Sopimuksen velvoitteisiinmuiden kohtei- den osalta tehdään viranhaltijapäätökset. Sopimukseen Aluehallituksen päätöksen ehtona on kirjattu: ”Ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista kohteessa tehdään kuntoarvio, jotta voi- daan varmistua sen olevan terveysturvallisesti käytettävässä kunnossa ja vuokrattavia ti- loja tarvittaessa rajataan”. Muiden kohteiden osalta A-mallin vuokrasopimukset edellyt- tävät Pohteen viranhaltijapäätöksiä ennen niiden allekirjoittamista ja samaa terveystur- vallisuuteen liittyvää muuta tuottajayhteisöä ehtoa sovelletaan näihin vuokrasopimuksiin. Osapuolten välillä on erimielisyys siitä, ovatko A-mallin vuokrasopimukset syntyneet jo 27.3.2023 vai onko Vuokrakohteiden ”terveysturvallisuus” edellytyksenä vuokrasopi- musten tekemiselle. Pohde on valmis allekirjoittamaan Kipinää ja Paloasemaa koskevat A-mallin vuokrasopi- mukset. Ylivieska käsittelee kaikkia Vuokrakohteita kokonaisuutena. Osapuolet ovat neuvotelleet useita kertoja tilanteesta. Pohde on teettänyt Polygon Oy:llä Sipilää ja Terveyskeskusta koskevat Sisäilmakatselmukset. Katselmuksien johto- päätökset suosittelevat lisätutkimuksien teettämistä kohteista. Osapuolet näkevät järkeväksi teettää lisätutkimuksia Terveyskeskuksen ja Sipilän osalta. Sipilän osalta kyse on lisäksi siitä, että kevättulva on aiheuttanut kohteen kellariin kos- teusvaurion; kyseinen vaurio on korjattava ennen kuin lisätutkimukset voidaan asianmu- kaisesti suorittaa. Lisätutkimukset voidaan teettää asianmukaisesti vasta korjaustoimen- piteiden suorittamisen jälkeen. Korjaus- ja lisätutkimukset tulevat kestämään Sipilän osalta arviolta kuukausia (”Väliaika”). Vuokrasopimuksien päätyttyä 30.4.2024 Vuokrakohteet ovat olleet ns. sopimuksetto- massa tilassa. Pohde on kuitenkin maksanut sopimuksista aiemmin voimassa olleiden so- pimusten mukaista vuokraa, koska jatkosopimusten osalta tilanne on ollut vielä avoin. Osapuolet sopivat tällä Väliaikaa koskevalla sopimuksella Vuokrakohteiden asemasta Si- pilän korjausten sekä Sipilässä että Terveyskeskuksessa suoritettavien lisätutkimusten ajaksi, toimenpiteistä lisätutkimusten tultua suoritetuksi sekä muista asiaan liittyvistä seikoista. Väliaikaa koskevat järjestelyt tehdään yhteisymmärryksessä pyrkimyksenä välttää asiaa koskevien riitaisuuksien käsittely oikeusasteissa. Tarkoituksena on saavuttaa Osapuolten välinen sovinnollinen ratkaisu. Mikäli tällaista ratkaisua ei saa asettaa Sopimukseen aiemmin liittyneisiin tuottajayhteisöihin nähden eriarvoiseen asemaansaavuteta, ei väliaikaa koske- villa järjestelyillä ole tarkoitus vaikuttaa osapuolten juridiseen asemaan ratkaistaessa sitä, ovatko Vuokrakohteiden vuokrasopimukset syntyneet kaikilta osin Ylivieskan kan- nan mukaisesti 27.3.2023 vai eivätkö ne ole. 2.8 Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia Tuottajayhteisön ja Kuntien oikeuksista ja velvollisuuksista Jätelakiin perustuvassa Tuottajayhteisön ja Kuntien yhteistoiminnassa järjestettävässä pakkausjätteen erilliskeräyksessä. Sopimuksella ei ole vaikutusta Tuottajayhteisön ja Kuntien Jätelakiin, muihin lakeihin, asetuksiin tai muuhun lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.