Common use of Tutkimusmenetelmä Clause in Contracts

Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Haastattelun mene- telmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu (Hirsjärvi & Hurme 2009, 47). Puo- listrukturoitu haastattelu valittiin sen takia, koska tiedettiin melko tarkasti, mitä halutaan kysyä. Hirsjärvi ym. (2000, 213–214) ovat todenneet, että kyselytutkimuksen validius eli luotettavuus voi kärsiä, jos vastaaja ymmärtää kysymyksen eri tavalla kuin tutkimuksen tekijä on sen ajatellut. Opinnäytetyöstä pyrittiin saamaan mahdolli- simman luotettava ja sen takia haastattelua pidettiin lomakekyselyä parempana vaihtoehtona. Haastattelun luotettavuutta pyrittiin lisäämään myös haastattelu- rungon huolellisella suunnittelulla. Haastattelurungon suunnittelu olikin yksi eni- ten aikaa ja ajattelua vaatineita työvaiheita tätä opinnäytetyötä tehdessä. Haastattelua pidettiin parempana vaihtoehtona myös sen takia, koska se mah- dollisti tarkentavien kysymysten kysymisen. Haastatteluissa saattoi esimerkiksi tulla esille sellaisia tärkeitäkin asioita, joita ei ollut osattu ajatella tutkimusta suunniteltaessa. Tällaiset seikat olisivat voineet jäädä lomakekyselyssä koko- naan huomaamatta. Tarkentavien kysymysten kysyminen parantaa myös osal- taan haastattelututkimuksen luotettavuutta. Haastattelun etuna pidettiin myös sitä, että sillä saavutetaan todennäköisesti parempi vastausprosentti kuin loma- kekyselyllä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina. Puhelinhaastattelun etuina ovat taloudellisuus, nopeus sekä se, että sillä voidaan tavoittaa kiireisiä ja pitkien välimatkojen päässä asuvia ihmisiä. Puhelinhaastattelun maksimikestona pide- tään yleensä 20–30 minuuttia. Puhelinhaastattelut sopivat parhaiten strukturoi- tuihin ja puolistrukturoituihin haastatteluihin. On myös todettu että puhelinhaas- tattelussa kysymysten pitää olla lyhyempiä kuin kasvokkain tehtävässä haastat- telussa. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 64–65). Näiden syiden takia haastattelujen tekemistä puhelimitse pidettiin tähän opinnäytetyöhön sopivana ratkaisuna. Maastotiedot kerättiin mittaamalla. Mittaamisen lisäksi käytettiin jossain määrin myös systemaattista havainnointia (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 199– 203). Menetelmät valittiin siksi, koska halutut tiedot olivat sellaisia joita pystyt- tiin mittaamaan tarkasti. Valinnan syynä oli tietysti myös se, ettei muita käyttö- kelpoisia menetelmiä oikeastaan ole olemassa.

Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksenaTutkimusaineisto koostuu leasingstandardiluonnoksen 5/2013 julkaistuista 641 kommenttikirjeestä. Haastattelun mene- telmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu (Hirsjärvi & Hurme 2009Tutkimusaineistoon perehdyttiin rajaamalla 641 kommentti- kirjeestä tutkimuksen kannalta tutkimusaineistoksi soveltuvat kommenttikirjeet. Kommenttikirjeiden soveltuvuuden luokittelu tutkimusaineistoon tapahtui avaa- malla jokainen kommenttikirje kokonaistutkimusaineistosta ja luokittelemalla soveltuvaksi tai ei soveltuvaksi tutkimuksen otokseen. Aineistosta luotiin käsite- kartta, 47)jonka avulla kommenttikirjeitä luokiteltiin. Puo- listrukturoitu haastattelu valittiin Aineiston valinnassa ratkaise- vana tekijänä oli kummalle IASB:lle vai FASB:lle kommenttikirjevastaus oli suunnattu. Kaikki kommenttikirjeet, jotka oli suunnattu IASB:lle otettiin mukaan aineiston rajaamisen seuraavalle kierrokselle. Tässä vaiheessa aineistosta kar- sittiin pois kaikki rajauksen ulkopuolella olevat yritykset ja yhteisöt kuten pankit, konsultointiyritykset jne. Viimeiselle rajauskierrokselle mukaan päässeet kom- menttikirjeet luettiin kertaalleen läpi ja katsottiin oliko kirjeissä vastattu kaikkiin 12 kysymykseen ja ennen kaikkea oliko kommenttikirjeissä vastattu tämän tut- kimuksen kannalta tärkeimpiin kommenttikirjekysymyksiin. Lopulliseen tutki- musaineistoon otettiin mukaan myös sellaisia kommenttikirjeitä, joissa ei oltu vastattu kaikkiin IASB:n esittämiin kysymyksiin, mutta oli kattavasti ilmaistu vuokralle ottajan mielipiteitä tutkimukselle tärkeisiin aihealueisiin. Tutkimusai- neiston luokittelun avulla päädyttiin 70 kommenttikirjeen tutkimusaineistoon. Tutkimusaineiston otoskokoon 70 päädyttiin tarkastelemalla kommenttikirjeitä tutkimukseen valitun näkökulman perusteella sekä huomioiden tutkimuksen tut- kimusongelma sekä tavoitteet. Tutkimusaineisto jaettiin teemoittain, jolloin tutkimusaineistolle syntyi 4 päätee- maa, joiden avulla pyritään vastaamaan pää- ja alatutkimuskysymyksiin sekä luomaan pohjaa Excel-taulukon esimerkkilaskelmalle. Tutkimusaineiston teemat muodostuivat standardimuutoksen vaikutuksista vuokralle ottajien kirjanpitoon, uuden standardin käyttöönoton kustannukset vuokralle ottajayritysten näkökul- masta, vuokralle ottajien suhtautuminen kaikkien yli 12 kuukautta kestävien xxx- singsopimusten kirjaamisesta taseeseen sekä standardiluonnoksessa ehdotettu kaksoisluokittelumalli. Tutkimusaineiston jako teemoihin perustuu alatutkimus- kysymyksiin. Tutkittavan aineiston analyysissä teemat jaoteltiin vielä alaluokkiin, joita syntyi 2, tällä pyritään parantamaan tutkimusaineiston analyysin laatua ja tarkkuutta. Ensimmäisen teeman alaluokka koostui IASB:n kysymyksestä 4 ” leasingsopimuksen määritelmä” ja ” leasingsopimusten kirjaaminen taseeseen, jotka kestävät yli 12 kuukautta”. Toisen alaluokan muodosti IASB:n kommenttikirjeen kysymys 8 ” tilinpäätöstie- dot” ja ” leasingstandardiluonnoksen riittävä ohjeistus” sekä ”standardiluonnok- sen takiakustannukset käyttöönotosta”. Vastaukset molempiin IASB:n kysymyksiin 4 ja 8 luokiteltiin vastaan, puolesta ja ei vastausta. IASB:n kysymys 8 ja ”leasing- standardiluonnoksen riittävä ohjeistus” sekä ”standardiluonnoksen kustannukset käyttöönotosta” pyrkivät kattamaan vuokralle ottajan näkökulmaa ja kartoitta- maan määrällisesti niitä vuokralle ottajia, jotka ovat tyytymättömiä standardi- luonnoksen ohjeistukseen. Tämän alateeman avulla saatiin vuokralle ottajayri- tysten mielipiteitä standardimuutoksesta, jolloin esimerkkilaskelman avulla voi- daan vertailla käytäntöä ja vuokralle ottajayritysten mielipiteitä. Teeman ala- luokittelulla pyrittiin kartoittamaan vuokralle ottajayritysten näkemyksiä leasing- standardiluonnoksen muutoksen kustannuksista, jotka kohdistuvat vuokralle ottajiin. Tutkimusaineiston analyysissä hyödynnettiin kommenttikirjeiden avoimia vasta- uksia tuomaan tutkimuksen tuloksiin enemmän syvyyttä ja nostamaan vuokralle ottajayritysten mielipiteitä paremmin esille. Kommenttikirjeiden avoimia vasta- uksia hyödynnettiin tutkimusaineiston analyysissä suorina lainauksina sekä lai- nauksina, jotka tutkija ”omin sanoin” on kirjoittanut auki, koska tiedettiin melko tarkastikommenttikirje- vastaukset olivat englanniksi. Kommenttikirje 5/2013 sisältää 12 kysymystä, mitä halutaan kysyäjoihin IASB on pyytänyt julkisesti kommentteja. Hirsjärvi ymNäistä 12 kysymyksestä 9 ky- symystä käsittelee IAS 17-standardiluonnosta ja 3 kysymystä ainoastaan FASB:n standardiluonnosta leasingsopimuksista. (2000Tutkimusaineiston analyysis- sä 70 kommenttikirjevastauksessa huomioitiin kysymykset 1,2,4,5 ja 8, 213–214) jotka olivat IASB:n esittämiä, muita IASB:n kysymyksiä ei huomioitu analyysissä. FASB:n esittämät kysymykset jäivät tutkimusaineiston analyysin ulkopuolelle. Kommenttikirjeen 12 kysymystä ovat todenneetnähtävissä tämän tutkimuksen liitteessä 1. Tutkimusaineiston analyysin sekä viimeisimmän standardimuutoksen perusteel- la voitiin tehdä alustava esimerkkilaskelma standardista Excel-taulukolla. Esi- merkkilaskelman avulla voitiin analysoida standardimuutoksen vaikutuksia vuokralle ottajayritysten näkökulmasta. Laskelman avulla voitiin nähdä standar- dimuutos käytännössä ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla yrityksien kirjanpi- toon. Esimerkkilaskelma perustuu standardiluonnoksen 5/2013 kommenttikirjei- den analyysiin sekä IASB:n julkaisemaan standardimuutokseen IFRS 16, että kyselytutkimuksen validius eli luotettavuus voi kärsiä, jos vastaaja ymmärtää kysymyksen eri tavalla kuin jonka on määrä astua voimaan 1.1.2019. Esimerkkilaskelma on nähtävissä tämän tutkimuksen tekijä on sen ajatellutliitteessä 2. Opinnäytetyöstä pyrittiin saamaan mahdolli- simman luotettava Tutkimusaineiston analyysin apuna käytettiin Excel- ja sen takia haastattelua pidettiin lomakekyselyä parempana vaihtoehtona. Haastattelun luotettavuutta pyrittiin lisäämään myös haastattelu- rungon huolellisella suunnittelulla. Haastattelurungon suunnittelu olikin yksi eni- ten aikaa ja ajattelua vaatineita työvaiheita tätä opinnäytetyötä tehdessä. Haastattelua pidettiin parempana vaihtoehtona myös sen takia, koska se mah- dollisti tarkentavien kysymysten kysymisen. Haastatteluissa saattoi esimerkiksi tulla esille sellaisia tärkeitäkin asioita, joita ei ollut osattu ajatella tutkimusta suunniteltaessa. Tällaiset seikat olisivat voineet jäädä lomakekyselyssä koko- naan huomaamatta. Tarkentavien kysymysten kysyminen parantaa myös osal- taan haastattelututkimuksen luotettavuutta. Haastattelun etuna pidettiin myös sitä, että sillä saavutetaan todennäköisesti parempi vastausprosentti kuin loma- kekyselyllä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina. Puhelinhaastattelun etuina ovat taloudellisuus, nopeus sekä se, että sillä voidaan tavoittaa kiireisiä ja pitkien välimatkojen päässä asuvia ihmisiä. Puhelinhaastattelun maksimikestona pide- tään yleensä 20–30 minuuttia. Puhelinhaastattelut sopivat parhaiten strukturoi- tuihin ja puolistrukturoituihin haastatteluihin. On myös todettu että puhelinhaas- tattelussa kysymysten pitää olla lyhyempiä kuin kasvokkain tehtävässä haastat- telussa. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 64–65). Näiden syiden takia haastattelujen tekemistä puhelimitse pidettiin tähän opinnäytetyöhön sopivana ratkaisuna. Maastotiedot kerättiin mittaamalla. Mittaamisen lisäksi käytettiin jossain määrin myös systemaattista havainnointia (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 199– 203). Menetelmät valittiin siksi, koska halutut tiedot olivat sellaisia joita pystyt- tiin mittaamaan tarkasti. Valinnan syynä oli tietysti myös se, ettei muita käyttö- kelpoisia menetelmiä oikeastaan ole olemassaWord-ohjelmia.

Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksenaTutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Haastattelun mene- telmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu (Hirsjärvi & Hurme 2009, 47). Puo- listrukturoitu haastattelu valittiin sen takia, koska tiedettiin melko tarkasti, mitä halutaan kysyä. Hirsjärvi ym. (2000, 213–214) ovat todenneet, että kyselytutkimuksen validius eli luotettavuus voi kärsiä, jos vastaaja ymmärtää kysymyksen eri tavalla kuin tutkimuksen tekijä on sen ajatellut. Opinnäytetyöstä pyrittiin saamaan mahdolli- simman luotettava Tutkimusaineistoa kerätään yleensä valmiilla posti- ja sen takia haastattelua pidettiin lomakekyselyä parempana vaihtoehtona. Haastattelun luotettavuutta pyrittiin lisäämään myös haastattelu- rungon huolellisella suunnittelulla. Haastattelurungon suunnittelu olikin yksi eni- ten aikaa ja ajattelua vaatineita työvaiheita tätä opinnäytetyötä tehdessä. Haastattelua pidettiin parempana vaihtoehtona myös sen takia, koska se mah- dollisti tarkentavien kysymysten kysymisen. Haastatteluissa saattoi esimerkiksi tulla esille sellaisia tärkeitäkin asioita, joita ei ollut osattu ajatella tutkimusta suunniteltaessa. Tällaiset seikat olisivat voineet jäädä lomakekyselyssä koko- naan huomaamatta. Tarkentavien kysymysten kysyminen parantaa myös osal- taan haastattelututkimuksen luotettavuutta. Haastattelun etuna pidettiin myös sitä, että sillä saavutetaan todennäköisesti parempi vastausprosentti kuin loma- kekyselyllä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina. Puhelinhaastattelun etuina ovat taloudellisuus, nopeus sekä se, että sillä voidaan tavoittaa kiireisiä ja pitkien välimatkojen päässä asuvia ihmisiä. Puhelinhaastattelun maksimikestona pide- tään yleensä 20–30 minuuttia. Puhelinhaastattelut sopivat parhaiten strukturoi- tuihin ja puolistrukturoituihin haastatteluihin. On myös todettu että puhelinhaas- tattelussa kysymysten pitää olla lyhyempiä kuin kasvokkain tehtävässä haastat- telussa. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 64–65). Näiden syiden takia haastattelujen tekemistä puhelimitse pidettiin tähän opinnäytetyöhön sopivana ratkaisuna. Maastotiedot kerättiin mittaamalla. Mittaamisen lisäksi käytettiin jossain määrin myös systemaattista havainnointia verkkokyselyillä tai kontrolloidulla kyselyillä (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 20002009, 199– 203196). Menetelmät valittiin siksiKontrolloitu kysely vaikuttaa vastausten luotet- tavuuteen, koska halutut tiedot olivat sellaisia joita pystyt- tiin mittaamaan tarkastisillä tutkija jakaa lomakkeet henkilökohtaisesti tai valvoo sähköiseen kyselyyn vastaamista. Valinnan syynä oli tietysti Mahdollista on myös, että tutkija lähettää kyselyn postis- sa, mutta noutaa lomakkeet itse tai kontrolloi sähköiseen kyselyyn vastaamista. (Martikainen 2014.) Posti- ja verkkokyselyn etuna on nopea ja vaivaton aineis- ton saanti. Päädyinkin verkkokyselyyn, sillä se tutkitusti säästää aikaa, vaivaa ja rahaa eli on näin ollen tehokas kyselymuoto. (Hirsjärvi ym. 2009, 195–196.) Kyselytutkimuksen etuna on mahdollistaa monien kysymysten esittämisen use- alle eri ihmiselle ja saadaan kerättyä laaja tutkimusaineisto, sekä vastaajat pys- tyvät itse valitsemaan sopivan ajankohdan vastata kyselyyn. (Xxxxxxxx & Järvi- nen 2004, 147.) Jos kohderyhmänä olisi ollut esimerkiksi ikäihmiset, en olisi valinnut Internet-kyselyä. Tällä alalla työskentelevät ovat kuitenkin yleisesti tot- tuneet käyttämään sähköisiä työvälineitä, joten en usko asenteiden sähköistä kyselyä kohtaan karsineen vastaajia. Vaikka kysely on oiva menetelmä kerätä tutkimustietoa, on siinä omat heikkou- tensa. Kyselytutkimuksessa saatua aineistoa pidetään pinnallisena ja tutkimus- tuloksia vaatimattomina (Hirsjärvi ym. 2009, 195). Esimerkiksi kysely suorite- taan usein kerran ja tämäkin etänä, joten tutkija ei voi tarkistaa vastaajan suh- tautumistapaa tai onko vastaaja ymmärtänyt kysymykset oikein (Xxxxxxxx & Jär- vinen 2004, 147). Lisäksi hyvän kyselyn laatiminen vie aikaa (Hirsjärvi ym. 2009, 195). Kyselyssä on myös sehaasteena vastausten kato. Kysely on helppo ohittaa ja jättää vastaamatta, ettei muita käyttö- kelpoisia menetelmiä oikeastaan ole olemassaverraten esimerkiksi sovittuun haastatteluun. Vali- koimattoman joukon vastausprosentti saattaa yltää parhaimmillaankin vain 30- 40%. Valikoidun erityisryhmän vastausprosentti voi nousta 70-80%:iin, jos aihe vastaajista tuntuu tärkeältä. (Martikainen 2014.)