Common use of Tutkimusmenetelmä Clause in Contracts

Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyöni lähtökohtana on hermeneuttinen lähestymistapa tutkittavaan ilmi- öön. Hermeneutiikassa teoria ei ole sidoksissa niihin oletuksiin, joita kulloinenkin tutkija on tehnyt tutkimuksensa alussa, vaan teoria syntyy tutkimuksesta, tutkimi- sen tapahtumisesta ja jatkuvasta edellisen tason ylittämisestä. (Varto 1999, 108.) Kaikkeen tutkimukseen liittyy tutkijan oma mielenkiinto tutkittavaa aihetta tai koh- detta kohtaan. Tällä mielenkiinnolla tarkoitetaan tutkijan intressiä eli tutkimuksellis- ta mielenkiintoa. Intressiin sisältyy se tapa, jolla tutkija asennoituu tutkimukseensa, sen kohteeseen ja metodologiaan. Omaa mielenkiintoani opinnäytetyön aiheeseen kuvaa käytännöllisyys ja sovellukseen tähtäävä tiedon intressi. Tutkimustyöstä tulee kiinnostava tekijälleen, kun se liittyy tekijän arki- ja käytännöntyöhön. Tästä voi tulla myös haittaa, koska on vaarana, että tutkija kirjoittaa vain siitä mikä hyö- dyttää häntä itseään tai missä hän voi hyödyntää omia kokemuksia (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2009, 74; Varto 1992, 7.) Opinnäytetyön perustana on laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen viitekehys. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaan, ymmärtämään ja antamaan jollekin tapahtumalle tai ilmiölle mielekäs tulkinta. Tutkimuksessa kohteena on todellisen ja moninaisen elämän kuvaaminen tosiasioista käsin. Näin laadullinen tutkimus sopii palvelujärjestelmän toiminnan tutkimiseen. (Hirsjärvi ym. 2009, 74.) Tötön mukaan laadullisessa tutkimuksessa ”suvaitsevuuden hintana on epämää- räisyys”. Laadullisen tutkimuksen aineisto tarjoaa laajat mahdollisuudet uuden luontiin ja sitä pitää lähestyä toisin kuin määrällistä. Aineistoa lähestytään ennak- koluulottomasti ja sen pitää antaa puhua vapaasti tutkijalle. Vain näin sen vivah- teikas tarinointi pääsee oikeuksiinsa, tuottaa uusia näkökulmia ja tulkintoja eikä vain uusinna tutkijan ennakkokäsityksiä. Opinnäytetyössä esitän suoria lainauksia haastateltavien vastauksista ja tuon esille heidän näkökulmia tutkimusongelmaan. (Töttö 1999, 60–63, 126.)

Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyöni lähtökohtana Opinnäytetyö on hermeneuttinen lähestymistapa tutkittavaan ilmi- öönkuvaileva kirjallisuuskatsaus narratiivisin menetelmin. Hermeneutiikassa teoria Opinnäy- tetyössä hyödynnetään keskeisesti myös lainopillista menetelmää. Xxxxxxxx (2011, 2) viittaa Xxxxxxxxxx & Niiniluotoon (1986) todetessaan kirjallisuuskat- sauksen metodeilta vaadittavan samojen tieteellisen tutkimuksen vaatimusten täyttämistä kuin muiltakin metodeilta, kuten julkisuutta, kriittisyyttä ja objektiivi- suutta. Sivulla 4 Salminen (2011) toteaa kirjallisuuskatsauksen olevan sekoitus kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta, mutta siihen sisältyy painotuksen siir- tymä kuvailevan katsauksen laadullisesta ja hieman kevyemmästä metodisesta viitekehyksestä kohti matemaattista meta-analyysia, jossa määrällinen tutkimus- ote ja tiukempi metodinen viitekehys lisääntyy. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on yleiskatsaus vailla tiukkoja ja tarkkoja sääntöjä, mutta tutkittavaa ilmiötä kyetään kuitenkin kuvaamaan laaja-alaisesti, sekä luo- kittelemaan sen ominaisuuksia (Salminen 2011, 7). Opinnäytetyön tavoitteen kannalta tämä on luonteva menetelmä, koska tavoitteena on tutkia osakassopi- musta ja siihen liittyvää oikeuskäytäntöä niin, että saadaan tuotetuksi lopputulos, jossa kootaan keskeistä tietoa tiiviiseen pakettiin. Lainoppi on oikeudellista tekstiä tutkiva menetelmä, jossa oikeudellista tekstiä tulkitaan, eli pyritään hahmottamaan oikeuslähteiden vaikutuksia käytännössä (Hirvonen 2011, 36). Opinnäytetyön osalta esimerkiksi oikeuskirjallisuuden, lain- säädännön ja oikeusnormien tutkiminen ja tulkitseminen on keskeisessä roolissa, koska tavoitteena on selvittää, millaisia oikeuslähteitä on keskeistä huomioida osakassopimuksissa. Riskinä tämän metodin käytössä on tutkijan kompetenssin puuttuminen varsinaisesta juridiikasta, jolloin erilaisten oikeuslähteiden tulkin- nalle täytyykin löytää vakuuttavia perusteita. Aineiston määrä kirjallisuuskatsauksessa on usein laaja, eikä sen valintaa rajata metodisesti (Salminen 2011, 7). Tämä sopii tutkimukseen, jossa tavoitteena on perehtyä erilaisiin kirjallisiin lähteisiin, lainsäädäntöön, oikeusperiaatteisiin ja - käytäntöihin. Samalla se kuitenkin myös lisää riskiä tiedon valikoinnin osalta, jol- loin lähteeksi opinnäytteeseen voisi valikoitua soveltumatonta materiaalia, räi- keänä esimerkkinä mielipidekirjoitus. Narratiivinen tutkimusote tarjoaa mahdolli- suuden tuottaa laaja-alainen kuva ilmiöstä, kuin myös kerätä yhteen ja tuottaa ajantasaista tutkimustietoa. Se ei ole sidoksissa niihin oletuksiin, joita kulloinenkin tutkija on tehnyt tutkimuksensa alussa, vaan teoria syntyy tutkimuksesta, tutkimi- sen tapahtumisesta ja jatkuvasta edellisen tason ylittämisestäkuitenkaan tarjoa analyyttisinta tulosta. (Varto 1999, 108.) Kaikkeen tutkimukseen liittyy tutkijan oma mielenkiinto tutkittavaa aihetta tai koh- detta kohtaan. Tällä mielenkiinnolla tarkoitetaan tutkijan intressiä eli tutkimuksellis- ta mielenkiintoa. Intressiin sisältyy se tapa, jolla tutkija asennoituu tutkimukseensa, sen kohteeseen ja metodologiaan. Omaa mielenkiintoani opinnäytetyön aiheeseen kuvaa käytännöllisyys ja sovellukseen tähtäävä tiedon intressi. Tutkimustyöstä tulee kiinnostava tekijälleen, kun se liittyy tekijän arki- ja käytännöntyöhön. Tästä voi tulla myös haittaa, koska on vaarana, että tutkija kirjoittaa vain siitä mikä hyö- dyttää häntä itseään tai missä hän voi hyödyntää omia kokemuksia (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2009, 74; Varto 1992Salmi- nen 2011, 7.) Opinnäytetyön perustana Aineistonhankintamenetelmän osalta käytössä ovat valmiit aineistot, kuten kirjal- lisuus ja lainsäädäntö, joita havainnoidaan. Keskeistä on laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen viitekehyssuhtautua lähteisiin kriit- tisesti ja tunnistaa tiedon tyyppi, relevanttius, luotettavuus ja ajankohtaisuus. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaanVar- sinaista uutta aineistoa, ymmärtämään ja antamaan jollekin tapahtumalle tai ilmiölle mielekäs tulkinta. Tutkimuksessa kohteena on todellisen ja moninaisen elämän kuvaaminen tosiasioista käsin. Näin laadullinen tutkimus sopii palvelujärjestelmän toiminnan tutkimiseen. (Hirsjärvi ym. 2009kuten kyselytuloksia, 74ei ole tässä opinnäytteessä tarpeen tuottaa.) Tötön mukaan laadullisessa tutkimuksessa ”suvaitsevuuden hintana on epämää- räisyys”. Laadullisen tutkimuksen aineisto tarjoaa laajat mahdollisuudet uuden luontiin ja sitä pitää lähestyä toisin kuin määrällistä. Aineistoa lähestytään ennak- koluulottomasti ja sen pitää antaa puhua vapaasti tutkijalle. Vain näin sen vivah- teikas tarinointi pääsee oikeuksiinsa, tuottaa uusia näkökulmia ja tulkintoja eikä vain uusinna tutkijan ennakkokäsityksiä. Opinnäytetyössä esitän suoria lainauksia haastateltavien vastauksista ja tuon esille heidän näkökulmia tutkimusongelmaan. (Töttö 1999, 60–63, 126.)

Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyöni lähtökohtana Opinnäytteeni on hermeneuttinen lähestymistapa tutkittavaan ilmi- öönoikeustieteellinen tutkimus sen lainsäädäntöä käsittelevän luonteen vuoksi. Hermeneutiikassa teoria ei ole sidoksissa niihin oletuksiinOikeustiede on nimensä mukaisesti tiede, joita kulloinenkin tutkija joka tutkii oikeutta ja se voidaan jakaa esimerkiksi Xxxxxxxx mukaan kolmeen tieteenhaaraan: lainoppiin, oikeusteoriaan ja oikeuden yleistieteisiin.4 Työni aiheen perusteella päädyin tutkimusmetodin valinnassa oikeusdogmaattiseen, eli lainopilliseen tutkimukseen. Tutkimuksessani kyse on tehnyt tutkimuksensa alussasiitä, vaan teoria syntyy tutkimuksestamiten voimassaolevaa lainsäädäntöä voidaan soveltaa ja mitä ongelmia siihen liittyy, tutkimi- sen tapahtumisesta joten oikeusdogmaattinen tutkimusmenetelmä soveltuu luonnollisesti tässä tapauksessa parhaiten tutkimuskysymyksiin vastaamiseen ja jatkuvasta edellisen tason ylittämisestäsitä kautta tutkimusongelman ratkaisemiseen. (Varto 1999Lainoppi, 108.) Kaikkeen tutkimukseen liittyy tutkijan oma mielenkiinto tutkittavaa aihetta tai koh- detta kohtaanjonka kohteena on voimassa oleva oikeus, on ollut perinteisesti oikeustieteen ydinaluetta.5 Keskeisin tutkimusongelma lainopissa on selvittää, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö kulloinkin käsiteltävässä oikeusongelmassa. Tällä mielenkiinnolla tarkoitetaan tutkijan intressiä Xxxxxxxx pyrkii antamaan vastauksen siihen, miten tietyssä tilanteessa voimassa olevan oikeusjärjestyksen mukaan tulisi toimia. Tämä lainopin tehtävä johtuu epätietoisuudesta, joka koskee oikeusjärjestyksen sisältöä.6 Lainopin tuottama tieto on normatiivista tietoa eli tutkimuksellis- ta mielenkiintoatieteellistä tietoa oikeusnormeista. Intressiin sisältyy se tapa, jolla tutkija asennoituu tutkimukseensaOikeusnormi on käsitteenä monimerkityksinen. Sillä voidaan tarkoittaa jotakin lakikielen ilmaisua, sen kohteeseen ja metodologiaan. Omaa mielenkiintoani opinnäytetyön aiheeseen kuvaa käytännöllisyys ja sovellukseen tähtäävä tiedon intressi. Tutkimustyöstä tulee kiinnostava tekijälleensisältöä tai näiden kahden, kun se liittyy tekijän arki- ja käytännöntyöhön. Tästä voi tulla myös haittaa, koska on vaarana, että tutkija kirjoittaa vain siitä mikä hyö- dyttää häntä itseään tai missä hän voi hyödyntää omia kokemuksia (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2009, 74; Varto 1992, 7.) Opinnäytetyön perustana on laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen viitekehys. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaan, ymmärtämään ja antamaan jollekin tapahtumalle tai ilmiölle mielekäs tulkinta. Tutkimuksessa kohteena on todellisen ja moninaisen elämän kuvaaminen tosiasioista käsin. Näin laadullinen tutkimus sopii palvelujärjestelmän toiminnan tutkimiseen. (Hirsjärvi ym. 2009, 74.) Tötön mukaan laadullisessa tutkimuksessa ”suvaitsevuuden hintana on epämää- räisyys”. Laadullisen tutkimuksen aineisto tarjoaa laajat mahdollisuudet uuden luontiin ja sitä pitää lähestyä toisin kuin määrällistä. Aineistoa lähestytään ennak- koluulottomasti ilmaisun ja sen pitää antaa puhua vapaasti tutkijallesisällön yhdistelmää.7 Lainopin keskeisiä osia ovat oikeusjärjestyksen sääntöjen tutkimus ja niiden tulkinta eli sisältöjen selvittäminen.8 Toinen lainopin tehtävä on systematisoida eli jäsentää voimassa olevaa oikeutta. Vain näin sen vivah- teikas tarinointi pääsee oikeuksiinsaSystematisoinnin avulla luodaan ja kehitetään käsitejärjestelmää, tuottaa uusia näkökulmia jonka varassa tulkitaan oikeutta. Systematisointi auttaa kokonaiskuvan hahmottamisessa oikeusjärjestyksiin ja tulkintoja eikä vain uusinna tutkijan ennakkokäsityksiäniitten välisiin suhteisiin liittyen.9 Yhteenvetona lainoppi tutkii siis sitä, mikä on voimassaolevaa oikeutta sekä sitä, mikä merkitys on laista ja muista oikeuslähteistä löytyvällä materiaalilla. Opinnäytetyössä esitän suoria lainauksia haastateltavien vastauksista Muita oikeuslähteitä lakien lisäksi ovat esimerkiksi lainvalmisteluasiakirjat, Korkeimman oikeuden ja tuon esille heidän näkökulmia tutkimusongelmaan. (Töttö 1999, 60–63, 126.)EU- tuomioistuimen ratkaisut.10

Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyöni lähtökohtana on hermeneuttinen lähestymistapa tutkittavaan ilmi- öönOpinnäytetyössäni käytetään laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, kuten aiemmin mainitsin. Hermeneutiikassa teoria ei ole sidoksissa niihin oletuksiin, joita kulloinenkin tutkija on tehnyt tutkimuksensa alussa, vaan teoria syntyy tutkimuksesta, tutkimi- Tässä luvussa avaan tutkimusmenetelmä käsitettä laa- jemmin ja kuinka sitä hyödynnän omassa työssäni. Kyseisen tutkimusmenetel- män koin parhaaksi sen tapahtumisesta ja jatkuvasta edellisen tason ylittämisestä. (Varto 1999, 108.) Kaikkeen tutkimukseen liittyy tutkijan oma mielenkiinto tutkittavaa aihetta tai koh- detta kohtaan. Tällä mielenkiinnolla tarkoitetaan tutkijan intressiä eli tutkimuksellis- ta mielenkiintoa. Intressiin sisältyy se tapa, jolla tutkija asennoituu tutkimukseensa, sen kohteeseen ja metodologiaan. Omaa mielenkiintoani opinnäytetyön aiheeseen kuvaa käytännöllisyys ja sovellukseen tähtäävä tiedon intressi. Tutkimustyöstä tulee kiinnostava tekijälleen, kun se liittyy tekijän arki- ja käytännöntyöhön. Tästä voi tulla myös haittaavuoksi, koska opinnäytetyössäni haastattelen, ja perus- tan analyysini sekä pohdintani jo olemassa olevaan tietoon. Empiirinen tutkimuk- seni on vaaranakasuaalinen eli selittävä tutkimus. Aineistoa hankin haastattelemalla, että tutkija kirjoittaa vain siitä mikä hyö- dyttää häntä itseään tai missä hän voi hyödyntää omia kokemuksia xx- xxxxxxx sekä havainnoimalla. Xxxx käyttää laadullisen analyysin eri menetelmiä tutkimusaineiston käsittelemiseen. Analysoin työtäni mm. fenomenografisen ana- lysoinnin tavoin. Kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus eli tutkimuksessa tiedonhankinta ta- pahtuu todellisissa ympäristöissä. Todellisen elämän kuvaaminen on kvalitatiivi- sen lähtökohta tutkimukselle. Tutkimuksessa kohdetta tutkitaan siis kokonaisval- taisesti. Kvalitatiivinen tutkimus paljastaa ja löytää tosiasioita kohteestaan. Ta- paustutkimus (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2009, 74; Varto 1992, 7.case-tutkimus) Opinnäytetyön perustana on laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen viitekehysyksi muoto. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaanTutki- musotteeni on siis laadullinen tutkimus, ymmärtämään ja antamaan jollekin tapahtumalle tai ilmiölle mielekäs tulkinta. Tutkimuksessa kohteena on todellisen ja moninaisen elämän kuvaaminen tosiasioista käsin. Näin laadullinen tutkimus sopii palvelujärjestelmän toiminnan tutkimiseen. (Hirsjärvi ym. 2009, 74.) Tötön mukaan laadullisessa tutkimuksessa ”suvaitsevuuden hintana on epämää- räisyys”ehkä ripauksella määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen aineisto tarjoaa laajat mahdollisuudet uuden luontiin tuloksen on tarkoitus luoda yhtenäinen, selkeä ja sitä pitää lähestyä toisin kuin määrällistätiivis kuva hajanaisesta tiedosta, joka kuvaa tutkittavaa ilmiötä. Aineistoa lähestytään ennak- koluulottomasti Laadullisen tutkimuk- sen tulos perustuu loogiseen päättelyyn sekä tulkintaan. Laadullisessa tutkimuk- sessa pyritään ymmärtämään tutkimuksissa tarkasteltavia ilmiöitä tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden näkökulmista. Ollaan siis kiinnostuneita kohteena olevien henkilöiden kokemuksista, ajatuksista sekä tunteista ja niistä merkityk- sistä, joita ihmiset tutkimuksen kohteena olleelle aiheelle antavat. Laadullinen tut- kimus on saanut vaikutteita vuosikymmenien saatossa mm. hermeneutiikasta, fenomenologiasta sekä poststrukturalismista ja nämä ovatkin laadullisen tutki- muksen eri menetelmiä. Tällä hetkellä laadullisissa tutkimuksissa hermeneuttiset näkemykset ovat suuressa osassa. Tarkoittaa siis sitä, että tutkijan ajatellaan kir- joittavan sen pitää antaa puhua vapaasti tutkijalleperinteen valossa, jota aiheesta on aiemmin tutkittu. Vain näin Lisäksi tutkija pyrkii tuottamaan uusia tulkintoja aiemmin tutkitusta. Fenomenologiassa puoles- taan halutaan selvittää sitä, kuinka ihmiset itse kokevat ilmiöt, joiden sisällä he elävät ja ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka ihmiset konstruoivat eri merkitysyh- teyksin sen vivah- teikas tarinointi pääsee oikeuksiinsasosiaalisen todellisuuden, tuottaa uusia näkökulmia ja tulkintoja eikä vain uusinna tutkijan ennakkokäsityksiäminkä sisällä elävät. Opinnäytetyössä esitän suoria lainauksia haastateltavien vastauksista ja tuon esille heidän näkökulmia tutkimusongelmaanLaadullisen tutkimuk- sen menetelmät ovat induktiivisia eli laadullisella tutkimuksella pyritään tekemään johtopäätöksiä aineistosta käsin. (Töttö 1999Koppa 2021.) Laadullisesta tutkimuksesta yleisestä käytetään nimitystä aineistolähtöinen tutki- mus. Tällä puolestaan tarkoitetaan sitä, 60–63että tutkimuksessa käytetään paljon ai- neistoissa esiintyneitä käsitteitä, 126sanoja sekä lauseita, joita havainnoinnin sekä haastattelun kohteena olevat henkilöt ovat käyttäneet. Tiivistettynä laadulliselle tutkimukselle tyypillistä on se, että siinä pyritään tuottamaan rikasta ja yksityis- kohtaista tietoa jostain ilmiöstä. Ilmiöstä, johon tietoa pyritään hankkimaan ihmi- siltä, jotka toimivat omissa luonnollisissa ympäristöissään. (Juuti & Puusa, 2020.) Laadulliset tutkimukset ovat yleisesti hypoteesittomia eli aineistoa kerätään mah- dollisimman vähillä ennakko-oletuksilla. Ominaispiirteitä tutkimusmenetelmälle on myös sen suhde teoriaan. Teoria auttaa tutkimuksen tekemisessä sekä pää- semällä päämäärään. Päämäärään eteneminen teorian avulla tulee esiin mm. silloin, kun induktiivinen päättelytapa on käytössä ja aineiston pohjalta edetään yleiseen havaintoon yksittäisten kautta. Pyrkimys on siis luoda täysin uutta teo- reettista tietoa. Yleisenä piirteenä laadulliselle tutkimukselle pidetään harkinnan- varaista otantaa eli tutkitaan perusteellisesti pientä määrää tutkittavia yksiköitä. (Koppa 2021.)