Työn laatu. Laadun arviointi sovitetaan kunkin tehtävän vaatimusten mukaisesti. Laatua määritettäessä on käytössä esimerkiksi seuraavia toimintaan liittyviä kriteerejä: Noudattaa hyväksyttyjä toimintatapoja ja arvoja Toimii tasapuolisesti ja pyrkii oikeudenmukaisiin ratkaisuihin Paneutuu asioihin perusteellisesti ja hoitaa ne määräajassa valmiiksi Xxxxxx oma-aloitteisesti ja vastuullisesti, työskentelytapa on rationaalinen. • Työn laatu on riittävä. • Työn laatu on hyvää. • Työn laatu on erinomaista. Tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus sekä työn laatu muodosta- vat kokonaisuuden, joka on arvioitava yhdessä. Määrä ei siis voi korvata laa- tua tai päinvastoin.
Työn laatu. YSE:n 10 ja 11 §:n lisäksi todetaan: Urakoitsija vastaa siitä, että suunnittelun ja työn laatu ovat sopimusasiakirjojen, alan yleisten laatuvaatimusten sekä lakien ja asetusten mukaisia ja täyttävät niille asetetut laadulliset ja toiminnalliset vaatimukset. Suunnittelun ja työsuoritteiden on täytettävä Euroopan Unionin velvoittavien säädösten, Suomen lakien sekä viranomaisten antamat määräykset ja standardit. Suunnittelussa ja urakan suorittamisessa noudatetaan Osapuolten kesken sovittuja määräyksiä ja käytäntöjä sekä alalla vallitsevia käytäntöjä. Urakka tulee suorittaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, rakennustyön yleisten laatuvaatimusten RYL sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Urakan kohteen tulee täyttää voimassa olevat rakentamismääräykset. Urakoitsija vastaa, että töihin käytettävät tarvikkeet, laitteet, materiaalit ja asennusvälineet ovat asianmukaisia ja soveltuvat käyttötarkoitukseensa. Lisäksi käytettävien materiaalien on täytettävä tarjouspyynnössä ja sen liiteasiakirjoissa esitetyt vaatimukset, sekä oltava Urakoitsijan tarjouksen pp.kk.vvvv mukaisia. Urakan suorittamisessa on noudatettava työturvallisuuslakia, työturvallisuusmääräyksiä sekä viranomaisen työturvallisuutta koskevia ohjeita ja standardeja.
Työn laatu. Suoritamme kaikki työsuoritukset hyvää rakentamistapaa ja voimassa olevia rakentamista koskevia säädöksiä noudattaen sekä hyvällä ammattitaidolla ja laadukkaasti varmistaaksemme, että
a) suunnittelun laatu on erinomainen,
b) kaikkien työsuoritusten laatu täyttää/ylittää suunnitteluperusteissa ja suunnitelmissa esitetyt vaatimukset, ja
c) työn lopputulos soveltuu tarkoitettuun käyttöön ja täyttää/ylittää lopputuotteelle asetetut laadulliset tavoitteet.
Työn laatu. Työn laatu vastaa tilaajan tarpeita ja vaatimuksia. - Huolehtii hyvästä järjestyksestä ja siisteydestä. - Haluaa kehittää työtaitojaan ja omaksua uutta. - Ei kaavoihin kangistunut. - Tarttuu ongelmiin viipymättä. - Osaa asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. - Osaa vaiheistaa ja organisoida oman työnsä tehok- kaasti. - Taito aikaansaada halutut taloudelliset tulokset. - Kustannustietoisuus. - Huomaa itse virheet ja korjaa ne. - Joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuudesta johtu- via virheitä.
Työn laatu. Yhtenä työsuhdetta määrittävänä ja siten myös sopimuksenulkoista isännänvastuuta tu- kevana tekijänä voidaan pitää työsopimuslain 1:1 §:stä löytyvää edellytystä, jonka mu- kaan työsuhteessa tehtävä työ tapahtuu työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. Tämä ei kuitenkaan edellytä työnantajan valtuuttaman työnjohtajan jatkuvaa paikallaoloa, vaan työnantajan valvonta- ja direktio-oikeus voi toteutua myös muilla ta- voin. Kuten eri oikeuslähteistä käy ilmi, työnantajan johdon ja valvonnan alla työskentely ei tarkoita tai edellytä toimeksiantajan toimesta reaaliaikaista valvontaa edes vahingon 141 Viitanen 2020. s. 128. 142 Mielityinen 2006. s. 373. sattuessa, vaan direktio-oikeuden edellytyksen kannalta merkitykselliseksi muodostuu, olisiko työnantajalla tai toimeksiantajalla ollut mahdollisuus valvoa työtä, vaikka valvon- taoikeus olisi jätetty käyttämättäkin143. Koska tosiasiallista valvontaa ei edellytetä työn- tekijäaseman arvioinnissa, tämä mahdollistaa sopimuksenulkoisen isännänvastuun ulot- tumisen periaatteessa myös itsenäisen elinkeinonharjoittajan työsuhteeseen verratta- vissa oloissa suorittamaan etätyöhön tämän itse määrittämänä ajankohtana. KKO:1997:48: Avoin yhtiö A oli suorittanut osakeyhtiö B:n kanssa solmimansa tur- vetuotantosopimuksen perusteella turpeen nostoa kokonaisurakointina B:n omistamalla suolla. Työkoneen kipinästä oli alkanut tulipalo, joka oli levinnyt naa- purissa sijainneen kuolinpesä C:n kiinteistöön tuhoten lähes kaiken rakennuskan- nan irtaimistoineen. Kuolinpesä C oli vaatinut vahingonkorvausta yhteisvastuulli- sesti sekä B:ltä että A:lta. B:n ja A:n välisessä urakkasopimuksessa oli sovittu kol- matta osapuolta kohtaan aiheutuvan vahingonkorvausvastuun olevan urakoitsi- jalla, mutta tämä ei kuitenkaan yksin voinut rajoittaa kolmannen oikeutta vahin- gonkorvaukseen muultakin taholta. B oli ennen urakkasopimuksen tekemistä suorittanut samaa työtä käyttäen omia työntekijöitään ja tavoitteena oli kummal- lakin tavalla tuottaa B:n hallitsemasta turvesuosta turvetta myyntiin B:lle mah- dollisimman hyvään hintaan. Vahingon aiheutuessa työtä oli suoritettu A:n toi- mesta käyttäen apuna sekä tämän ja aliurakoitsijoidensa omia että B:n laitteita. Urakkasopimuksessa oli korostettu A:n asemaa itsenäisenä yrittäjänä, mutta B:lle oli myös annettu suuri määräysvalta puuttua työnjohdon asemassa työn suorit- tamiseen. Vaikka korkein oikeus ei pitänytkään turvetuotantoa erityisen vaaralli- sena toimintana, siihen nähtiin kuitenk...