Työelämän kehittäminen. Allekirjoituspöytäkirjan liitteeksi on otettu työelämän kehittämistä koskeva asiakirja.
Työelämän kehittäminen. 1. Työvoiman käyttötavat
Työelämän kehittäminen. Keskusjärjestöjen väliseen raamisopimukseen sen toteutues- sa sisältyy lukuisia keskusjärjestöjen tai maan hallituksen valmisteluun meneviä työelämän kehittämiskohtia. Hallituksen kannanotto, joka ei ole tämän työehtosopimuksen osa, on liit- teenä 2.
Työelämän kehittäminen. Allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet työelämän kehittämisestä liitteen 1 mukaisesti. Sopimusalakohtaisissa soveltamisneuvotteluissa on otettava huomioon liitteen kohdat
Työelämän kehittäminen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 signeeratun raamiratkaisun osana hy- väksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta seuraavasti: Yritysten henkilöstösuunnitelmia tai vastaavia tarkistetaan siten, että niissä mahdolliste- taan edellä mainittu järjestely.
Työelämän kehittäminen. Työelämän kehittämistä varten perustetun työryh- män työtä jatketaan: Sopimuskauden aikana liitot yhdessä • ohjeistavat ja kouluttavat jäsenistöä sovittujen TES-muutosten soveltamisessa sekä seuraavat muutosten vaikutuksia niin yritysten kilpailuky- vyn kuin henkilöstön hyvinvoinnin kannalta; • määrittelevät, millaista koulutustarjontaa tulisi luottamusmiesten osaamisen vahvis-tamiseksi olla tarjolla ja osallistuvat yhdessä tällaisen kou- lutuksen suunnitteluun; • tutkivat, millaisin toimin, keskusjärjestöjen välil- lä sovittujen linjausten mukaisesti, painotoimi- alalla voitaisiin tukea työurien pidentämistä ja työhyvinvoinnin parantamista.
Työelämän kehittäminen. Liitot toteavat, että maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Xxxxxxxxxxx kannanotto, joka ei ole tämän työehtosopimuksen osa, on liitteenä. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
1 § Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätä- missä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vas- taavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen lii- tepöytäkirjan mukaisesti.
2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät, rekisteröi- ty yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.
3 § Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkea- miselle. Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käy- tävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa nou- dattaen. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.
4 § Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimusosa- puolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän sopimuksen 1 §:n
Työelämän kehittäminen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 signeeratun raamiratkaisun osana hyväksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta seuraavasti: Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista lisäävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä. Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013. Yritysten henkilöstösuunnitelmia tai vastaavia tarkistetaan siten, että niissä mahdollistetaan edellä mainittu järjestely.
Työelämän kehittäminen. Maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan keskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Hallituksen kannanotto on seuraava:
Työelämän kehittäminen. Osapuolet seuraavat työmarkkinakeskusjärjestöjen asettaman osaami- sen kehittämistä valmistelevan työryhmän työskentelyä ja neuvottelevat työryhmän ehdotusten mahdollisista vaikutuksista työehtosopimukseen.