Työhyvinvoinnin edistäminen. Työehtosopimus
Työhyvinvoinnin edistäminen. Sopijapuolet korostavat työpaikalla tapahtuvan työhyvinvointitoiminnan merkitystä ja sen edistämisen tärkeyttä osana yrityksien tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista. TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS Liitot jatkavat yhteistä ”Ovi hyvään työpäivään” –työhyvinvointihanketta sopimuskauden aikana. Liitot kannustavat ja tukevat työpaikkoja työhyvinvointihankkeiden toteuttamises- sa.
Työhyvinvoinnin edistäminen. Valtion keskustason osapuolten yhteisenä tavoitteena on edistää valtion henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä valtion työyhteisöjen tuloksellista toimintaa. Työhyvinvointia edistetään jatkuvalla ja kokonaisvaltaisella työn, työympäristön ja työyhteisöjen kehittämisellä. Työhyvinvoin- tia edistävien toimien vaikutukset näkyvät virastoissa parantuneena työssä jaksamisena sekä vähen- tyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläköitymisinä sekä työn tuloksellisuuden paranemi- sena. Työssä jatkamista edistetään hyödyntämällä käytettävissä olevia virka- ja työehtosopimusten sekä valtion henkilöstöjohtamisen linjausten mukaisia keinoja. Eri-ikäisille ja erityistä tukea tarvitseville virkamiehille ja työntekijöille suunnattuja työhyvinvointia edistäviä toimia suunnitellaan virastoissa osana yhteistoimintaa. Osapuolet asettavat työryhmän edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tarkastella valtion henkilöstölle suunnatun työterveyshuollon sisältöä koskevaa ohjetta sekä valtion työsuojelun yhteistoimintasopimuksen sisältöä ja tehdä niihin tarvittavat päivitykset. Työryhmän toimikausi on 1.4.2020-28.2.2022.
Työhyvinvoinnin edistäminen. Osapuolet käynnistävät sopimuskauden aikana työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella sopimuskauden aikana terveellisten ja turvallisten työaikojen suunnitteluun liittyvä ohjeistus.
Työhyvinvoinnin edistäminen. Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä työntekijöiden työelämän laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä. Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Työhyvinvointia edistävässä ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantuntemusta. Sopijapuolet pyrkivät järjestämään sopimuskauden aikana yhteisiä työhyvinvoinnin edistämistä ja sairauspoissaolojen vähentämistä koskevia seminaareja, joissa käsitellään mm.: - tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa sekä muussa teollisuudessa olevia käytäntöjä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi - Asiantuntijaorganisaatioiden näkemyksiä olemassa olevista käytännöistä.
Työhyvinvoinnin edistäminen. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yritysjohdon, esimiesten, henkilöstön ja sen edustajien sekä työterveyshuollon yhteistyönä. Tehokas vaikuttaminen edellyttää toimintamallia, joka koostuu ongelmien kartoituksesta, tavoitteiden asettamisesta ja käytännön toimenpiteistä. Toimenpiteenä voidaan paikallisesti selvittää esimerkiksi yrityksessä tai työpaikalla käyttöön otettava oma ilmoitus –menettely lyhytaikaisissa poissaoloissa, joissa työntekijän sairauden hoito tai työkyvyn selvittäminen ei vaadi lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla käyntiä. Työnantajalla on oikeus määrätä työntekijä työterveyslääkärin tarkastettavaksi. Työehtosopimusalan yrityksissä on otettu käyttöön esimerkiksi vaihtoehtoisen työn malli tai poissaolomahdollisuus omalla ilmoituksella tilanteissa, joissa voi olla kysymys äkillisestä influenssasta, vatsataudista, migreenistä tai vastaavasta muusta syystä johtuvasta lyhytaikaisesta poissaolosta, joka ei vaadi lääkärin hoitoa. Liitot toteavat, että edellä kuvatuista malleista on alan yrityksissä hyviä kokemuksia, joilla on voitu lyhentää sairauspoissaolojen pituuksia ja vähentää työterveyslääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla käyntejä tilanteissa, joissa siihen ei ole tosiasiallista tarvetta. Osapuolet korostavat, että harkittaessa mallin käyttöön ottoa on työpaikalla syytä laatia selkeät ohjeet ainakin seuraavista seikoista: − mitä tilanteita ja miten pitkiä poissaoloja menettely koskee − kenelle ilmoitus tehdään − millä tavalla ilmoitus tehdään − miten toimitaan sairauden jatkuessa − mahdolliset rajoitukset menettelyn käytölle − työnantajan oikeus määrätä työntekijä työterveyslääkärin tarkastettavaksi.
Työhyvinvoinnin edistäminen. Liitot suosittelevat, että työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnanta- jan selvityksen (esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä tai työpaikalla toteutetun työhyvinvointikyselyn) pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista.
Työhyvinvoinnin edistäminen. Liitot suosittelevat, että työpaikoille laaditaan yhteistoiminnassa ohjeet epäasiallisen kohtelun ja häirinnän varalta.
Työhyvinvoinnin edistäminen. Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menes- tyvälle liiketoiminnalle. Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvinvointikortin suo- rittamista kaikissa työyhteisöissä. Liitot suosittelevat, että työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen (esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä tai työpai- kalla toteutetun työhyvinvointikyselyn) pohjalta keskustelun niistä toimenpiteis- tä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista.
Työhyvinvoinnin edistäminen. Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä työntekijöiden työelämän laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä. Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Työhyvinvointia edistävässä ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantuntemusta. Liitot asettivat vuonna 2010 Hyvää huomenta - Hyvää huomista -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää työhyvinvointia, kehittää osaamista, pidentää työuria, vähentää sairastavuutta ja lisätä tuottavuutta. Hankkeen tarkoituksena on etsiä uusia näkökulmia, ideoita sekä konkreettisia keinoja ja työvälineitä työhyvinvointiin yhdessä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa. Liitot kannustavat ja tukevat työpaikkoja hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa. Vuonna 2013 osapuolet tiedottavat hankkeesta kertyneistä hyvistä käytännöistä alan yrityksille.