Työmaakokoukset. Työmaakokouksia pidetään tarvittaessa.
Työmaakokoukset. Ulkovalaistuksen seurantakokouksia pidetään puolivuosittain. Työmaiden- seurantakokouksia kutsutaan koolle tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 3 kuukauden välein. Rakentamiskohteissa urakoitsija osallistuu rakennuttajan koolle kutsumiin työmaakokouksiin.
Työmaakokoukset. Urakoitsija on velvollinen omalla kustannuksellaan osallistumaan kohteen rakennuttajan kanssa pidettäviin työmaakokouksiin tilaajan niin vaatiessa.
Työmaakokoukset. Työmaakokouksia sovitaan aloituskokouksessa.
Työmaakokoukset. Ennen urakkakauden alkua sekä kauden päätyttyä pidetään työmaakokoukset. Urakka-aikana pidettävistä työmaakokouskäytännöistä sovitaan sopimusneuvotteluissa.
Työmaakokoukset. Urakan toteuttamisen aikana pidetään säännöllisin välein työmaakoko- uksia. Xxxxx myös työturvallisuusasiakirjan kohta ”Turvallisuussäännöt
Työmaakokoukset. Urakoitsija on velvollinen ilman eri veloitusta osallistumaan kohteen rakennuttajan kanssa pidettäviin työmaakokouksiin tilaajan niin vaatiessa. Jos jompikumpi sopijapuolista haluaa ennen töiden aloittamista tai työn aikana saada suunnitelmien sisältöön tai toimittamiseen liittyvän seikan pätevästi todetuksi, pidetään suunnitelmakatselmus sitä pyytäneen sopijapuolen ilmoittamana tai yhdessä sovittavana ajankohtana. Katselmus voidaan pitää sopijapuolen poissaolosta huolimatta, ellei poissaololle ole pätevää syytä.
Työmaakokoukset. 1. Kun sopijapuolet pitävät yhteisiä työmaakokouksia, on näistä kokouksista pidettä- vä pöytäkirjaa, jonka tilaaja ja urakoitsija tai heidän edustajansa allekirjoittavat. Työmaakokouksissa toimii tilaaja tai hänen edustajansa puheenjohtajana ja xxxx- seen sovittu henkilö pöytäkirjan pitäjänä.
2. Työmaakokouksessa tehty pöytäkirjaan otettu huomautus tai ilmoitus, joka muu- toin olisi tehtävä kirjallisesti, katsotaan mainitunlaista kirjallista ilmoitusta vastaa- vaksi.
Työmaakokoukset. Työmaakokouksia pidetään tarvittaessa rakennuttajan järjestämässä tilassa. Urakoitsijan edustajan on oltava läsnä kokouksessa.
Työmaakokoukset. Työmaakokouksina voidaan pitää urakoitsijapalavereita ja työmaapalavereita. Ero näille on, että urakoitsijapalaveri on tarkoitettu työmaalla toimiville keskeisille urakoitsijoille. Työmaapalaveriin osallistuu lisäksi tilaaja. Tilaajan edustaja yleensä toimii työmaapalaverin kokouksen puheenjohtajana. (Xxxxxxxxx & Junnonen 2016, 141.) Urakoitsijapalaverissa puheenjohtajana toimii pääurakoitsijan edustaja. Palaverissa käsitellään kaikki eri urakoitsijoiden työsuorituksiin liittyvät asiat. Jokainen urakoitsija esittää työmaavahvuutensa sekä aikataulun etenemisen. Mahdolliset tulevat työmaan aputyöt tulee ilmoittaa urakoitsijapalaverissa pääurakoitsijalle. Urakoitsijapalaverissa käydään myös eri urakoitsijoiden suunnitelmia läpi. Jos ristiriitaisuuksia ilmenee, kirjataan ne pöytäkirjaan, jonka rakennusurakan valvoja (tilaajan edustaja) lukee läpi ja ottaa asian selvitettäväkseen. (Xxxxxxxxx & Junnonen 2016, 141—144.) Työmaapalaverissa toisin kuin urakoitsijapalaverissa käydään läpi myös tilaajan asiat. Työmaapalaveriin osallistuu urakoitsijoiden lisäksi suunnittelijoita sekä mahdollinen tilan käyttäjä. Palaverissa tuodaan samat asia esille kuin urakoitsijapalaverissakin, mutta lisäksi tilaajaan kohdistuvat asiat. Asiat voivat olla lisä- ja muutostöihin liittyviä tai toisen urakoitsijan suoritukseen liittyvä huomautus. Molemmista palavereista tulee pitää pöytäkirjaa ja hyväksyttää se jokaisella kokoukseen osallistuneella. Jos joku kokee, ettei pöytäkirja ole palaverin mukainen, voi hän vaatia pöytäkirjan korjaamista seuraavassa palaverissa. (Xxxxxxxxx & Junnonen 2016, 141—153.)