Työyhteisö. Työyhteisön on sitouduttava päihteettömään työkulttuuriin. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työ- paikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yhdyshenkilö. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei pidä sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.
Työyhteisö. Työyhteisön tulee jokapäiväisissä toimissaan sitoutua päih- teettömään työkulttuuriin. Runsasta alkoholitarjoilua vältetään työpaikan tilaisuuksissa, ja alkoholista kieltäytyminen tehdään helpoksi. Tämä koskee myös työpaikan järjestämiä vapaa-ajan tilaisuuksia. Humalajuomista ei hyväksytä missään olosuhteis- sa. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yhdys- henkilö (päihdeyhdyshenkilö). Päihteiden käytön piilohyväksyn- tää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. Asiallinen, rakentava ja joutuisa ongelmiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen. Liialliseksi koettu työkuormitus voi olla merkittävä päihteiden riskikäytölle ja tämän myötä päihdeongelman kehittymiselle altistava tekijä. Hyvä työn organisointi ja johtaminen ehkäisevät osaltaan liiallista työkuormitusta ja työperäistä stressiä ja siten päihdeongelmien syntymistä.
Työyhteisö. Työyhteisöä käsittelevässä osiossa tarkastellaan sitä, miten haastateltavat kokevat itsensä ja vuokratyöntekijöidensä asemoituvan haastateltavien omaan käsitykseen työyhteisöstä ja sen jäsenistä. Vastauksista ilmenee haastateltavien olevan yksimielisiä siitä, että he eivät koe vuokratyöntekijöiden kuuluvan kanssaan samaan työyhteisöön. Kun heitä pyydetään kertomaan, keiden he kokevat kuuluvan työyhteisöönsä, suurin osa mainitsee omat kollegat, muut toimihenkilöt tai ne, jotka työskentelevät samassa toimistossa. Haastateltava C mainitsee muita laajemmin työyhteisönsä osaksi myös samassa organisaatiossa tai saman työnantajan palveluksessa työskentelevät henkilöt, todeten kuitenkin, että ei koe kaikkien kuuluvan omaan työyhteisöönsä yhtä läheisesti. Suurin osa haastateltavista ei mainitse työyhteisöstä kysyttäessä vuokratyöntekijöitä lainkaan ennen kuin heidän kuulumisestaan työyhteisöön kysytään erikseen. Vaikuttaa siis varsin selvältä, että haastateltavat eivät lähtökohtaisesti miellä vuokratyöntekijöitä työyhteisönsä jäseniksi, vaikka he virallisesti työskentelevätkin saman työnantajan palveluksessa. Erikseen vuokratyöntekijöistä kysyttäessä kaikki haastateltavat vastaavat, että vuokratyöntekijät eivät kuulu heidän työyhteisöönsä. Samaa mieltä on myös Haastateltava C, vaikka alun perin hän mainitsi työyhteisöönsä kuuluvan kaikki saman työnantajan palveluksessa työskentelevät henkilöt. Muutamat haastateltavat perustelevat vuokratyöntekijöiden kuulumattomuutta työyhteisöönsä sillä, että kokevat heidän olevan jollain tapaa irrallisia omasta arjestaan. He eivät ole vuokratyöntekijöiden kanssa suoraan tekemisissä päivittäin tai edes viikoittain, ja silloinkin kun yhteyttä pidetään, niin se tapahtuu yleensä puheluiden tai viestien välityksellä. Xxxxxxxxxxxxx B mainitsee yhdeksi syyksi myös sen, että yhteyttä pidetään lähinnä työsuhteen alussa ja lopussa, ja työsuhteen aikainen yhteydenpito on puolestaan yleensä negatiivissävytteistä. Haastateltava D toteaakin, että töiden sujuessa ei ole välttämättä tarvetta olla yhteydessä. Haastateltava C vertaa puolestaan asetelmaa siihen, että samalla tavalla, kun hän ei koe asiakkaitakaan työyhteisönsä jäseniksi, niin hän ei koe myöskään vuokratyöntekijöitä. Hän rinnastaa työyhteisön olevan yhtä kuin kollegat.