Common use of Voimassaolo Clause in Contracts

Voimassaolo. Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla ja proviisoreilla on lakiin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan. Apteekkarille on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselle. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asiana. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2018 ja on voimassa toistaiseksi 3 toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallair- tisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31toukokuun 9. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 2018 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry Pintaurakoitsijat ry ja proviisoreilla Rakennusliitto ry ovat sopineet aiemmin keskusjärjestöjen välisen sopimuksen pohjalta ammattiyhdistys- jäsenmaksujen perinnästä. Tällä sopimksella ei ole tarkoitus muuttaa keskusjärjestöjen asiempaa käytäntöä tai sopimusta si- sällöllisesti, vaan ainoastaan saattaa ajan tasalle käytetyt tekstit. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä on lakiin perus- tuva sovittu seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on ennakonperinnän alai- nen palkka Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausit- tain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perusteella. Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnanta- jan harkinnan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistys- jäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työn- antaja tilittää perityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton pankkitilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimis- tään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee pe- rityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityksessä on tietoa työntekijöistä, jotka ovat teh- neet perintäsopimuksen työnantajan kanssa mutta, joilta työn- antaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osal- ta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Jäsenmak- sujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuun ottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Pintaurakoitsijoiden hyväksymää jä- senmaksujen perintäsopimusta. Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irti- sanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Pintaurakoitsijoiden hyväksymää päät- tymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Pintaurakoitsijoille kuu- kautta ennen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoitetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voi- da tänä aikana muuttaa, ellei muutos johdu työttömyyskassa- maksun muutoksesta joko lain tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen takia. Mikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lu- kien ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työn- antajatilittäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2012 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuk- sen kanssa. Helsingissä 8. päivänä maaliskuuta 2012 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry Maalausalalla erityistä haittaa aiheuttavat ensisijaisesti työssä käytettävistä maaleista, maalinpoistoaineista ja tasoitteista haih- tuvat liuottimet sekä ruiskutussumu ja hiontapöly. Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan materiaalintoimittajiin, suun- nittelijoihin, rakennuttajiin, urakoitsijoihin sekä työntekijöihin, jotta käytettävät materiaalit valitaan sekä työt järjestetään siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaratekijöitä ter- veydelle ja siten tarvetta henkilönsuojainten käyttöön maalaus- alan töitä tekeville sekä muille henkilöille. Työnantaja toimittaa työmaalle vain sellaisia materiaaleja, joissa on säädöstenmukaiset pakkausmerkinnät, sekä kustakin tuotteesta käyttöturvallisuustiedotteen. Työnantaja antaa työnte- kijöiden käyttöön veloituksetta työtehtävien mukaiset henkilön- suojaimet suomenkielisine (ja tarvittaessa ruotsinkielisine) käyttöohjeineen. Jos työntekijä huomaa puutteita työmaalle toimitettujen ma- teriaalien pakkausmerkinnöissä, käyttöturvallisuustiedotteissa tai henkilönsuojaimissa, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä työnantajalle. Työnantajan velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan. Apteekkarille on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselle. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asiana. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamistatällöin korjata havai- tut puutteet viipymättä. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman tulee käyttää annettuja henkilönsuojaimia ohjei- den mukaisesti ja hän vastaa niiden puhdistuksesta käytön jäl- keen ja säilytyksestä ohjeiden mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 19.4.2010 ja on voimassa toistaiseksi 3 tois- taiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31huhtikuun 19. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 2010 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry Pintaurakoitsijat ry ja proviisoreilla Rakennusliitto ry ovat sopineet aiemmin keskusjärjestöjen välisen sopimuksen pohjalta ammattiyhdistys- jäsenmaksujen perinnästä. Tällä sopimksella ei ole tarkoitus muuttaa keskusjärjestöjen asiempaa käytäntöä tai sopimusta si- sällöllisesti, vaan ainoastaan saattaa ajan tasalle käytetyt tekstit. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä on lakiin perus- tuva sovittu seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on ennakonperinnän alai- nen palkka Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausit- tain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perusteella. Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnanta- jan harkinnan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistys- jäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työn- antaja tilittää perityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton pankkitilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimis- tään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee pe- rityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityksessä on tietoa työntekijöistä, jotka ovat teh- neet perintäsopimuksen työnantajan kanssa mutta, joilta työn- antaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osal- ta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Jäsenmak- sujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuun ottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Pintaurakoitsijoiden hyväksymää jä- senmaksujen perintäsopimusta. Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irti- sanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Pintaurakoitsijoiden hyväksymää päät- tymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Pintaurakoitsijoille kuu- kautta ennen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoitetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voi- da tänä aikana muuttaa, ellei muutos johdu työttömyyskassa- maksun muutoksesta joko lain tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen takia. Mikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lu- kien ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työn- antajatilittäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2012 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuk- sen kanssa. Helsingissä 8. päivänä maaliskuuta 2012 PINTAURAKOITSIJAT ry RAKENNUSLIITTO ry Maalausalalla erityistä haittaa aiheuttavat ensisijaisesti työssä käytettävistä maaleista, maalinpoistoaineista ja tasoitteista haih- tuvat liuottimet sekä ruiskutussumu ja hiontapöly. Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan materiaalintoimittajiin, suun- nittelijoihin, rakennuttajiin, urakoitsijoihin sekä työntekijöihin, jotta käytettävät materiaalit valitaan sekä työt järjestetään siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaratekijöitä ter- veydelle ja siten tarvetta henkilönsuojainten käyttöön maalaus- alan töitä tekeville sekä muille henkilöille. Työnantaja toimittaa työmaalle vain sellaisia materiaaleja, joissa on säädöstenmukaiset pakkausmerkinnät, sekä kustakin tuotteesta käyttöturvallisuustiedotteen. Työnantaja antaa työnte- kijöiden käyttöön veloituksetta työtehtävien mukaiset henkilön- suojaimet suomenkielisine (ja tarvittaessa ruotsinkielisine) käyttöohjeineen. Jos työntekijä huomaa puutteita työmaalle toimitettujen ma- teriaalien pakkausmerkinnöissä, käyttöturvallisuustiedotteissa tai henkilönsuojaimissa, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä työnantajalle. Työnantajan velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan. Apteekkarille on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselle. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asiana. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamistatällöin korjata havai- tut puutteet viipymättä. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman tulee käyttää annettuja henkilönsuojaimia ohjei- den mukaisesti ja hän vastaa niiden puhdistuksesta käytön jäl- keen ja säilytyksestä ohjeiden mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 21.5.2018 ja on voimassa toistaiseksi 3 toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisano- misajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31toukokuun 21. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 2018 Lattiapäällysteyhdistys ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Kes- kusliiton välillä 13.päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta am- mattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alainen palkka Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaanteella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan har- kinnan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kun- kin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmak- sut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää perityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuk- sessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jäsen- kohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvi- tyksessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopi- muksen työnantajan kanssa mutta, joilta työnantaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvityk- seen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä vero- tusta varten annettavaa selvitystä lukuun ottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityk- sen lisäksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Rakennus- liiton painattamaa ja Lattiapäällysteyhdistyksen hyväksymää jä- senmaksujen perintäsopimusta. Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irtisano- taan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennusliiton painattamaa ja Lattiapäällysteyhdistyksen hyväksymää päätty- misilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Lattiapäällysteyhdistykselle kuukautta ennen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (pro- sentti) ilmoitetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muuttaa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muu- toksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajati- littäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 27.1.2000 ja on voimassa toistaisek- si. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 4. Ammattitaidon ylläpitämisen päivänä helmikuuta 2000 Tämä Työsuojeluopas on tehty tiiviiksi tietopaketista keskeisistä työsuojelumääräyksistä lattianpäällystysalan yritysten ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeestatyösuo- jeluvaltuutettujen käyttöön. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista Oppaan tarkoituksena on parantaa työsuojelumääräysten tunnettavuutta ja heidän odotuksistaanherättää keskustelua hy- vässä hengessä työnjohdon ja henkilöstön välillä. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella Jokainen väl- tettävissä oleva työtapaturma / sairausloma on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelmayhteinen tavoit- teemme.

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 19.4.2010 ja on voimassa toistaiseksi 3 toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisano- misajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31huhtikuun 19. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 2010 Lattiapäällysteyhdistys ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Kes- kusliiton välillä 13.päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta am- mattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alainen palkka Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaanteella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan har- kinnan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kun- kin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmak- sut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää perityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuk- sessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jäsen- kohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvi- tyksessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopi- muksen työnantajan kanssa mutta, joilta työnantaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvityk- seen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä vero- tusta varten annettavaa selvitystä lukuun ottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityk- sen lisäksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Rakennus- liiton painattamaa ja Lattiapäällysteyhdistyksen hyväksymää jä- senmaksujen perintäsopimusta. Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irtisano- taan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennusliiton painattamaa ja Lattiapäällysteyhdistyksen hyväksymää päätty- misilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Lattiapäällysteyhdistykselle kuukautta ennen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (pro- sentti) ilmoitetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muuttaa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muu- toksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelmaMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajati- littäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua.

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi 3 toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31marraskuun 30. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla ASFALTTILIITTO RAKENNUSLIITTO Asfalttiliitto ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnanta- jien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vä- lillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdis- tysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alai- nen palkka. Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaanteella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityk- sessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorit- tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta. Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irtisa- notaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää päättymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Asfalttiliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajati- littäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 1.2.2001 ja on voimassa toistai- seksi. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 30. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toimintapäivänä marraskuuta 2002 ISBN 978-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.952-267-260-5

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi 3 toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31marraskuun 30. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla ASFALTTILIITTO RAKENNUSLIITTO Asfalttiliitto ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnanta- jien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vä- lillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdis- tysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alai- nen palkka. Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaanteella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityk- sessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorit- tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta. Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irtisa- notaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää päättymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Asfalttiliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajati- littäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 1.2.2001 ja on voimassa toistai- seksi. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 30. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.päivänä marraskuuta 2002

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 on voimassa toistaiseksi 3 toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31joulukuun 11. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 1997 Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Kattoliitto ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdistysjä- senmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alai- nen palkka. Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaantella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityk- sessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorit- tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta. Silloin, kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irti- sanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennuslii- ton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää päättymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Kattoliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajatilit- täjälle ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 26.1.2000 ja on voimassa toistai- seksi. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 27. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.päivänä tammikuuta 2000 Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi 3 toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallair- tisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31marraskuun 30. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla Asfalttiliitto ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnanta- jien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vä- lillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdis- tysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alai- nen palkka. Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaanteella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut ti- litetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää peri- tyt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimis- tään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuu- kauden kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvi- tyksessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopi- muksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvityk- seen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä verotus- ta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen li- säksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta. Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus ir- tisanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennuslii- ton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää päättymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Asfalttiliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantaja- tilittäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 1.2.2001 ja on voimassa toistai- seksi. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 30. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.päivänä marraskuuta 2002

Voimassaolo. Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla ja proviisoreilla on lakiin perus- tuva perustuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan. Apteekkarille on puo- lestaan puolestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselle. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asiana. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jätekijä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan jatkamaan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen hankkiminen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen koulutukseen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden ammattihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-toiminta- ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön henkilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma. PALKKARYHMITTELY‌‌‌‌‌‌ Proviisorit ja farmaseutit sijoitetaan palkkaryhmiin seuraavasti: Proviisorit, jotka tekevät farmaseutista työtä päätehtävänään, elleivät he jäljempänä olevan perusteella kuulu johonkin muuhun palkkaryhmään. Farmaseutit, jotka tekevät farmaseuttista työtä päätehtävänään, elleivät he jäljempänä olevan perusteella kuulu johonkin muuhun palkkaryhmään. Apteekeissa esimiehinä toimivat, joille työnantaja on henkilökunnan suuren lukumäärän tai muun vastaavan syyn vuoksi antanut tehtäväksi alaistensa työnjohtamisen. Työnjohtamiseen sisältyvät työsuoritusten valvonta, töiden organisointi, työaika-, vapaapäivä- ja lomajärjestelyt, poissaolot, sijaisuudet sekä näihin liittyvä lakien ja sopimusten soveltaminen. Alle 10 000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat. 10 000–50 000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat. Yli 50 000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat. Palkkaryhmä määräytyy edellisen kalenterivuoden reseptuurin perusteella. FARMASEUTTIEN PALKAT 1.1.2018 ALKAEN‌ Palkkaryhmä 1.–2. vuotena 3.–5. vuotena 6.–8. vuotena 9.–11. 12.– vuotena vuotena II 2 409 2 4 91 2 586 2 732 2 928 III 2 507 2 606 2 705 2 862 3 050 IV 2 6 1 7 2 7 1 9 2 825 2 990 3 1 8 8 V 2 730 2 838 2 947 3 1 1 8 3 329 VI 2 845 2 959 3 069 3 248 3 465 Farmasiaoppilaan palkka on 1.1.2018 alkaen 1 084 euroa kuukaudessa.

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus on sitovana voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajallaensimmäisen vaiheen ajan ja siirtyy edustajiston päivittämänä toiseen vaiheeseen. Helsingissä tammikuun 31Päivitetty sopimus tulee osakkeiden tarkasteltavaksi syksyllä 2023. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla Mahdolliset tätä sopimusta, yhteisomistusta ja proviisoreilla kimppahevosia koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan keskenään sopimalla, mutta viime kädessä erimielisyydet ratkaisee Espoon käräjäoikeus. Tätä sopimusta on lakiin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaanlaadittu kuusi kappaletta: yksi edustajistolle, yhdet kimppahevosten kaikille valmentajille ja yksi säilytettäväksi Vermo Areenalla osakkaiden lukuun. Apteekkarille on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselleOsakas saa pyynnöstä jäljennöksen sopimuksesta. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäKahdessa erässä osuuden maksavan osakkaan tulee maksaa toinen osuus 3kk sisällä ensimmäisestä maksusuorituksesta. Ammattitaidon ylläpitämistä Mikäli maksusuoritusta ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaole tehty, muistutetaan osakasta sähköpostitse aiheesta kaksi kertaa viikon välein. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi Mikäli viimeisen muistutuksen jälkeen viikon sisällä maksua ei ole suoritettu, vapautuu osakkuus myyntiin. Osakas menettää 1. eräsuorituksen sekä osakkuuden Suurkimppaan. Osakkaita muistutetaan tiedotuskanavissa myös yleisellä tasolla toisen erän maksamisesta. Liite 1, yhteistyökumppaniyritys Yhteistyökumppanuus maksaa 4 000 € (STM Työryhmämuistioita 2002:3alv 0%), ajanjakso kesä 2021 - 31.12.2023 (1. vaihe). - Tärkeä osa suurta raviyhteisöä - Kumppani omistaa yhden osuuden o Kumppanin toivotaan lahjoittavan mahdollisen palautussumman hyväntekeväisyyteen vuoden 2023 jälkeen - Kaksi henkilöä yrityksestä voivat osallistua ilmaiseksi Vermo Areenan ravitapahtumiin (pois lukien suurtapahtumat) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena sopimuskauden ajan o Ilmainen sisäänpääsy kahdelle myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa Suureen Suomalaiseen Derbyyn 3.-4.9.2021 - Kumppanin logo Team Vermon nettisivuilla sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toimintamobiilisovelluksessa - Kumppanin maininta sosiaalisessa mediassa satunnaisesti eri tilanteissa - Näkyvyys Vermo Areenan etuaidassa kaviouran päärakennuksen puolella o 3m x 1m alue per kumppani o Kumppani saa valita parhaan vapaana olevan paikan - Kumppani Suuren Suomalaisen Podcastin -jaksossa vieraana kumppanuuskauden aikana - Tandem-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.ajelu (6 hlöä) totoraveissa kumppanuuskauden aikana

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 on voimassa toistaiseksi 3 toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31joulukuun 11. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 1997 Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Kattoliitto ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdistysjä- senmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alai- nen palkka. Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaantella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityk- sessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorit- tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta. Silloin, kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irti- sanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennuslii- ton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää päättymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Kattoliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajatilit- täjälle ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 26.1.2000 ja on voimassa toistai- seksi. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 27. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toimintapäivänä tammikuuta 2000 Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx ISBN 978-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.952-267-366-4

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 on voimassa toistaiseksi 3 toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31joulukuun 11. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 1997 Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Kattoliitto ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdistysjä- senmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alai- nen palkka. Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaantella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityk- sessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorit- tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta. Silloin, kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irti- sanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennuslii- ton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää päättymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Kattoliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajatilit- täjälle ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 26.1.2000 ja on voimassa toistai- seksi. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 27. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toimintapäivänä tammikuuta 2000 Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx ISBN 978-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.952-267-277-3

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 on voimassa toistaiseksi 3 toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisano- misajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31joulukuun 11. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 1997 Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx Kattoliitto ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdistys- jäsenmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alai- nen palkka. Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaantella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut ti- litetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää peri- tyt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimis- tään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuu- kauden kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvi- tyksessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopi- muksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvityk- seen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä verotus- ta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen li- säksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta. Silloin, kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus ir- tisanotaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennus- liiton painattamaa ja Kattoliiton hyväksymää päättymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Kattoliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta luki- en, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnanta- jatilittäjälle ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 26.1.2000 ja on voimassa toistai- seksi. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa yhden (1) kuukauden ir- tisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 27. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.päivänä tammikuuta 2000 Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2020 ja on voimassa toistaiseksi 3 toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31huhtikuun 24. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 2020 Asfalttiliitto ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnanta- jien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vä- lillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdis- tysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alai- nen palkka. Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaanteella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityk- sessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorit- tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta. Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irtisa- notaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää päättymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Asfalttiliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajati- littäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 1.2.2001 ja on voimassa toistai- seksi. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 30. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.päivänä marraskuuta 2002

Voimassaolo. Sopimus Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2020 ja on voimassa toistaiseksi 3 toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisanomisajallairtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Helsingissä tammikuun 31huhtikuun 24. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla 2020 ASFALTTILIITTO RAKENNUSLIITTO Asfalttiliitto ja proviisoreilla Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnanta- jien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vä- lillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdis- tysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa: Jäsenmaksujen perinnän perusteena on lakiin ennakonperinnän alai- nen palkka. Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaanteella. Apteekkarille Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille. Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityk- sessä on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselletietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorit- tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttäJäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta. Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irtisa- notaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää päättymisilmoitusta. Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Asfalttiliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää tai sosiaali- ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asianaterveysministeriön päätöksen takia. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijäMikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajati- littäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessasopimus tulee voimaan 1.2.2001 ja on voimassa toistai- seksi. Ammatillista koulutusta Tämä sopimus voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissairtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolellaHelsingissä 30. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toimintapäivänä marraskuuta 2002 ISBN 978-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.952-267-364-0

Voimassaolo. Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003 SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla ja proviisoreilla on lakiin perus- tuva perustuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan. Apteekkarille on puo- lestaan puolestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselle. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asiana. Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa. Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jätekijä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan jatkamaan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen hankkiminen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta. Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen koulutukseen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden ammattihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella. Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-toiminta- ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan. Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön henkilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.