VUOROVAIKUTUS. Toimen hoitamisen edellyttämän vuorovaikutuksen vaativuudella on merkitystä toimen vaativuu- den arvioinnissa. Tämän mukaisesti ihmisten välisen kanssakäymisen ja tehtävään kuuluvien yh- teyksien laatu, laajuus ja tarkoitus ovat merkitseviä. Vuorovaikutuksen vaativuudessa arvioidaan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin vaikutta- misen vaativuutta. Vuorovaikutuksen vaativuutta lisää yhteyksien esiintyminen usein, vaikuttami- sen edellyttämä asiantuntemus, vaikuttamisen tavoitteellisuus ja merkitys yritykselle ja vuorovai- kutuksen kohteelle, vuorovaikutuksen taloudellinen ja inhimillinen merkitys sekä kommunikointi- ja yhteysverkon laajuus ja monipuolisuus. Vuorovaikutus on sitä vaativampaa, mitä laajemmille tahoille se ulottuu. Kommunikointi työn lähi- piirissä edellyttää tietojen vastaanottamiseen ja jakeluun liittyviä yhteyksiä toimen välittömässä lä- hipiirissä. Omaa työryhmää laajemmat yhteydet edellyttävät tietojen vastaanottoon, jakeluun tai hyödyntämiseen liittyviä yhteyksiä työpaikan sisäisesti, yrityksen muihin toimipisteisiin, asiakkai- siin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Ammatilliseen vuorovaikutukseen kuuluu vuorovaikutus tehtävän lähipiirissä toimivien työtoverei- den, asiakkaiden tai viranomaisten kanssa. Omaan työhön liittyvillä asiantuntijatason yhteyksillä tarkoitetaan työtehtävien satunnaisesti kuuluvaa tietojen hankintaa yrityksen omasta organisaati- osta, viranomaisilta tai alan asiantuntijoilta. Asiantuntijayhteyksissä tehtävän normaaliin toimenku- vaan kuuluu kanssakäyminen alan asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtainen tai erittäin laaja hen- kilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksen tekoon vaihtelevissa olosuhteissa kohdistuu sisäisissä yhteyksissä esimerkiksi tuotantoon, logistiikkaan, taloushallintoon, markkinointiin, tuo- tekehitykseen tms. ja ulkoisissa yhteyksissä asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Henkilökohtainen tai erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin tai päätöksen tekoon vaihtelevissa olosuhteissa käsittää henkilökohtaisen vaikuttamisen ratkaisuihin ja päätöksente- koon yrityksen sisällä, asiakaskunnassa tai muissa sidosryhmissä. Esimiestehtäviin liittyvän vuorovaikutuksen vaativuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota joh- dettavien alaisten lukumäärään, heidän tehtäviensä vaativuustasoon sekä esimiesasemassa an- nettavien määräysten ja palautteen laatuun ja laajuuteen. Pelkkä alaisten lukumäärä ei kuitenkaan yksin anna oikeaa kuvaa esimiestehtävän vaa...
VUOROVAIKUTUS. Tekijällä arvioidaan tehtävän hoitamiseen liittyvien työyhteyksien määrää, suuntautumista ja yhteydenpitoon liittyvän vaikuttamisen luonnetta. Vuorovaikutus on sitä vaativampaa, mitä laajempi on vuorovaikutusver- kosto, mitä oma-aloitteisempaa yhteydenpitoa tehtävän hoitaminen vaatii ja mitä tavoitteellisempaa se on luonteeltaan.
VUOROVAIKUTUS. Vaativuus on sitä suurempi, – mitä enemmän neuvottelu- ja yhteistyötaitoja toimen hoitaminen vaatii tai – mitä syvällisempi ja laajempi on neuvonnan, opastamisen ja motivoinnin vaatimus – mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta- ja johtamisjärjestelmissä.
VUOROVAIKUTUS. Vuorovaikutukseen keskittyvässä luvussa paneudutaan siihen, millä tavoin haastateltavat pitävät yhteyttä vuokratyöntekijöidensä kanssa, sekä millaiseksi vuorovaikutussuhde heidän välilleen muodostuu. Osiossa selvitetään myös, millaisten asioiden haastateltavat kokevat vaikuttavan siihen, millaiseksi vuorovaikutussuhde muodostuu työntekijän kanssa, ja miten merkittävänä he ylipäätään näkevät oman toimintansa vuokratyöntekijöiden kannalta. Vuokratyöntekijöiden kanssa ollaan pääosin yhteydessä sähköpostin, puheluiden ja tekstiviestien välityksellä. Yrityksellä on myös käytössään järjestelmä, jonka kautta voi lähettää viestejä. Useimmat haastateltavat kertovat, että vähemmän kiireellisissä asioissa asioidaan usein viestien välityksellä ja kiireellisissä asioissa puhelimitse. Haastateltava C kertoo suosivansa useimmiten viestejä, koska monet työntekijöistä tekevät sellaista työtä, että heillä ei ole työaikana mahdollisuutta vastaanottaa puheluita, tai he tekevät vuorotyötä. On myös olemassa tiettyjä tilanteita, joissa työntekijöihin ollaan yhteydessä puhelimitse. Xxxxxxxxxxxxx C mainitsee käytänteen, jossa työntekijään ollaan yhteydessä ennen kuin hänen koeaikansa päättyy. Silloin hän kertoo soittavansa työntekijälle. Useampi haastateltava kertookin, että yhteydenpidon määrää ohjaa osaltaan myös yrityksen omat ohjeistukset siitä, milloin vuokratyöntekijöihin ollaan yhteydessä. Lähes kaikki haastateltavat sanovat, että yhteydenpidon määrä on myös pitkälti työntekijäkohtaista ja vaihtelee esimerkiksi sen mukaan, tekeekö työntekijä keikkatyötä tai onko hän pidempiaikaisessa työsuhteessa. Haastateltavan B mukaan pidempiaikaisessa työsuhteessa olevan kanssa saatetaan olla yhteydessä lähinnä sairauspoissaolojen tai loma-asioiden yhteydessä. Toisaalta tällaisen työntekijän kanssa saatetaan hänen mukaansa joskus myös keskustella uusista uramahdollisuuksista. Haastateltava E sanoo, että työntekijän omalla aktiivisuudella on myös vaikutusta yhteydenpidon määrään. Samaa sanovat myös Haastateltavat A ja C. Kuten Haastateltava B mainitsee, joskus soitetaan myös kyselläkseen ”fiiliksistä”. Useimmiten yhteydenoton syynä on kuitenkin jokin hoidettava tai selvitettävä asia. Haastateltava D kertoo, ettei oikeastaan ota yhteyttä, jos hänellä ei ole jotakin asiaa, mutta pohtii, että välillä voisi myös useammin soittaa kyselläkseen kuulumisia, jos ei ole ollut pitkään aikaan yhteydessä. Haastateltava C kertoo myös, että hänellä ei ole tapana soitella kyselläkseen miten menee, jos e...
VUOROVAIKUTUS. Vuorovaikutuksella mitataan työkokonaisuuden hoitamiseen liittyvien työ- yhteyksien määrää, suuntautumista sekä niihin liittyvän vaikuttamisen luonnetta. Vaativuus on sitä suurempi ˗ mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (si- säiset tai ulkoiset asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihank- kijat ja vastaavat sidosryhmät), ˗ mitä oma-aloitteisempaa yhteydenpito on, ˗ mitä tavoitteellisempaa se on luonteeltaan, ja ˗ mitä suurempaa asiantuntemusta se vaatii. Osatekijöiden merkitys korostuu myös silloin, kun tehtäväkokonaisuuteen sisältyy työryhmän tai tiimin toiminnan ohjaamiseen tai kehittämiseen liit- tyviä tehtäviä tai esimiesvastuita. Vaativuus lisääntyy toiminnan itseohjau- tuvuuden myötä.
VUOROVAIKUTUS. Vaativuus on sitä suurempi,
VUOROVAIKUTUS. Tässä luvussa käsitellään KETS II -kauden aikana tapahtuvia vuorovaikutuksiin liittyviä ai- heita. Viestinnässä käsitellään tiedottamisen tavoitteet ja periaatteet. Koulutuksen tavoitteet ja oppimismenetelmät käsitellään omassa alaluvussaan. KETS II- kauden ajaksi perustetaan energiatehokkuustyöryhmät. Osa vuorovaikutuksen ta- voitteista on näkyä energia- ja ympäristötapahtumien kautta. Tästä suunnitelmasta kerrotaan lisää viimeisissä alaluvuissa.