Common use of Yhteenveto ja johtopäätökset Clause in Contracts

Yhteenveto ja johtopäätökset. Sopimuksella sopimuksen osapuolet luovat välilleen oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisinaan sopimuksen sisällöstä kuitenkin syntyy erimielisyyksiä ja sopimusta joudutaan tulkitsemaan. Sopimusriitojen ytimessä on usein juuri sopimuksen tulkintaan liittyvät erimielisyydet. Sopimustulkinnan keinoin pyritään selvittämään, mikä sopimusosapuolten yhteinen tavoite ja tarkoitus on ollut sopimusta solmittaessa. 152 Oikeusmuotoilun keinoin selvennetään monimuotoista ja -merkityksellistä juridista kieltä sekä kehitetään juridisten palveluiden eettisyyttä ja tehokuutta 153 . Mikäli sopimukset laaditaan alusta alkaen oikeusmuotoilun keinoja hyödyntäen niin, että niiden ehtojen sisältö on yksiselitteinen ja helposti ymmärrettävä, vähentää tämä huomattavasti osapuolten välisten erimielisyyksien syntymistä sopimuksen sisällöstä ja sen tulkinnasta. Hyvin muotoiltu sopimus määrittelee tarkasti osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, mikä auttaa estämään sopimuksen osapuolten välisiä väärinkäsityksiä. Esimerkiksi käyttöehdot, maksuaikataulut ja muut tärkeät seikat tulisi esittää sopimuksessa selkeästi, jotta osapuolet voivat helposti ymmärtää, mitä heiltä odotetaan. Tällöin sopimuksen noudattaminen sujuu ongelmitta ja mahdolliset erimielisyydet voidaan tällä tavoin ehkäistä. Kuitenkin on myös syytä huomioida, että sopimusriitojen syyt eivät rajoitu mustavalkoisesti pelkästään sopimusten tulkintakysymyksiin. Riitatilanteet voivat johtua myös muista tekijöistä, kuten osapuolten erilaisista odotuksista tai sopimuksen täytäntöönpanolle asetetusta tiukasta aikarajasta. Jokainen riitatilanne on ainutlaatuinen ja sen taustalla voi olla monia sopimusympäristöön ja - kontekstiin liittyviä tekijöitä. Oikeusmuotoilun yksiselitteinen määritteleminen on vaikeaa. Esimerkiksi edellä tutkielmassa esitellyt Xxxxxxx (2016) ja Klemolan (2018) määritelmät poikkesivat hieman toisistaan, mutta molemmissa lähteissä oikeusmuotoilulle esitettiin myös merkittäviä yhdistäviä tekijöitä. 154 Tutkielmassa nousi esille monista eri lähteistä, että oikeusmuotoilu on poikkitieteellinen lähestymistapa, jonka ydin on sopimusten ymmärrettävyyden, ihmis- ja käyttäjälähtöisyyden, käytettävyyden ja saavutettavuuden lisäämisessä. Oikeusmuotoilu hyödyntää käyttäjälähtöistä muotoiluajattelua juridisten ongelmien ja ristiriitatilainteiden välttämiseksi ja ratkaisemiseksi sekä pyrkii 152 Annola & Kärkkäinen, 2022, s. 1–2 153 Nousiainen, 2022b, s. 141 154 Hagan, 2016 & Klemola, 2018 vähentämään juridisen kielen monitulkintaisuutta ja vaikeaselkoisuutta. Eri lähteissä oikeusmuotoilu määriteltiin hieman eri tavoin, mutta edellä mainitut piirteet yhdistivät niitä kaikkia. 155 Usein oikeus- ja palvelumuotoilua hyödynnetään rinnakkain erilaisissa yritysten palveluprosessien kehittämisessä. Oikeusmuotoilu keskittyy erityisesti oikeusjärjestelmän ja juridisten palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Sen tarkoituksena on tehdä oikeudellisista prosesseista saavutettavampia, ymmärrettävämpiä ja tehokkaampia. Palvelumuotoilu taas tähtää liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Sen perusajatus on, että palvelut suunnitellaan asiakkaan näkökulmasta, jotta ne vastaavat asiakkaiden odotuksia ja tarpeita mahdollisimman hyvin. Tämä voi tarkoittaa asiakaspalautteen keräämistä, palveluprosessien yksinkertaistamista tai käyttäjäystävällisten digitaalisten palveluiden luomista. Lähestymistapoja yhdistää siis erityisesti asiakas- tai käyttäjälähtöisyys. Tutkielmassa esiteltiin erilaisia sopimustyyppejä, sillä tulee huomioida, että erilaiset sopimukset vaativat erilaista muotoilua – esimerkiksi vakioehtoista ja yksilöllistä sopimusta tulee lähestyä sopimusvalmistelun ja tämän osana sopimuksen oikeusmuotoilun näkökulmasta eri tavoin. Myös erilaiset sopimusriskit ovat tärkeitä pyrkiä tunnistamaan jo sopimusvalmistelun varhaisessa vaiheessa, jotta oikeusmuotoilun avulla näitä riskejä voitaisiin parhaiten ennakoida ja ehkäistä. 156 Sopimusasiakirjat ja muut sopimustekstit voidaan nähdä kahden tai useamman sopimusosapuolen liityntäkohtana. Oikeusmuotoilun keinoja voidaan käyttää näiden toisinaan tarpeettomankin monimutkaisten sopimusten yksinkertaistamisen ja selkeyttämisen keinona. Oikeusmuotoilu voi myös tulevaisuudessa muuttaa laajemminkin sopimuksiin ja niiden laatimiseen liittyvää asennoitumista ja yritysten ja 155 Doherty, 2022, Xxxxx & Xxxx, 2019, s. 35–36, Hurmerinta-Haanpää, 2020 & 2021, Kiltilä, 2019, s. 23, Nousiainen, 2022a ja Nousiainen 2022b, s. 138–140 156 Nousiainen, 2022b, s. 141 muiden tahojen harjoittamaa sopimustoimintaa. Puhutaankin niin kutsutuin seuraavan sukupolven sopimuksista ja jopa paradigmamuutoksesta. 157 Oikeusmuotoilu pyrkii oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Oikeusmuotoilun tavoitteet ovat moninaiset: se pyrkii tekemään oikeudellisista prosesseista käyttäjäystävällisempiä, lisäämään oikeuden saatavuutta ja parantamaan oikeudellisten palveluiden laatua. Xxxxxxx todeta, että oikeustieteelliselle tutkimukselle oikeusmuotoiluun liittyen on tarvetta sen tavoitteiden ja keinojen arvioimiseksi sekä oikeusmuotoilun asemoimiseksi suhteessa oikeuden vakiintuneempiin lähestymistapoihin ja menetelmiin. Oikeusmuotoilun voidaan sanoa täydentävän ja rikastuttavan perinteisiä oikeudellisia käytäntöjä. 158 Kaiken kaikkiaan oikeusmuotoilu edustaa muutosta juridiikan tekemisen ajattelutavassa ja se voi tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Oikeusmuotoilua ja sopimusten saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä koskevia säädöksiä ei suoranaisesti löydy laista, mutta julkista sektoria ja sen viranomaisia koskevaa HL 9 § (hyvän kielenkäytön vaatimus) voidaan pitää osaltaan tällaisena. Sen mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä 159 . Säädös ei kuitenkaan sido kuin viranomaisasemassa olevia toimijoita ja näiden tuottamia erilaisia ja eri kanavissa julkaistuja tekstejä. Säännöllisin väliajoin julkiseen keskusteluun nousevat esimerkiksi epäselvinä pidetyt Kansaneläkelaitoksen etuuspäätökset. Näissä keskusteluissa vedotaan usein juuri tähän viranomaista velvoittavaan hyvän kielenkäytön vaatimukseen ja siihen, että vaikeasti ymmärrettävät päätöstekstit aiheuttavat epäselvyyden lisäksi luottamuspulaa kansalaisten ja viranomaisten välillä. Nämä seikat nostavat esiin tarpeen kehittää käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka parantavat annettavien päätöstekstien laatua ja selkeyttä. Lisäksi on syytä huomioida, että vaikka lainsäädäntö ei velvoita yksityisiä toimijoita, selkeiden ja ymmärrettävien sopimusten ja muiden asiatekstien laadinta on elintärkeää liiketoimintasuhteiden ja 157 Xxxxxxxx ja muut, 2019b, s. 7 158 Xxxxxxxx & Xxxxxxxxxx, 2023, s. 1181–1182 159 Hallintolaki 434/2003 asiakaskokemusten kannalta. Voidaan siis todeta, että sopimustekstien oikeusmuotoilulle on tarvetta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Julkisessa keskustelussa nousee usein esille, kuinka vaikeaselkoisina ja turhan laajoina juridista tekstiä sisältävät päätökset ja muut asiakirjat koetaan. Harva kokee täysin ymmärtävänsä lukemaansa juridista tekstiä. Juridista tekstiä sisältävien päätösten, sopimusten ja muiden asiakirjojen selkeydelle ja ymmärrettävyyden lisäämiselle on selkeä tarve. 160 Nousiaisen (2023) väitöskirjassa nousee esille erityisesti sopimuksen osapuolten tiedollisen epäsymmetrian vähentäminen. Tämä termi kokoaa hyvin yhteen sopimusten oikeusmuotoilun tavoitteet: sopimustekstin ymmärrettävyyden, käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden lisäämisen keinoin sopimuksen osapuolet saatetaan sopimuksen tavoitteista ja velvoitteista tiedollisesti samalle tasolle, jolloin molemmilla sopimuksen osapuolella on tarvittava ymmärrys siitä, mihin he ovat sitoutumassa. Sopimuksen osapuolten tiedollisen epäsymmetrian korjaamisella oikeusmuotoilun keinoin vähennetään myös ristiriitatilanteita, kun sopimus on jo sen laatimisvaiheessa laadittu molempien sopimusosapuolten kannalta palvelevaan ja ymmärrettävään muotoon. 161 Oikeusmuotoilulla voidaan todeta olevan paljon annettavaa yritysten sopimustoiminnalle ja sen tehostamiselle. Sopimusten oikeusmuotoilulla saavutettava hyöty voi parhaimmillaan olla yritykselle merkittävä ja asettaa sen erinomaiseen kilpailuasemaan muihin saman alan yrityksiin nähden. Lisäksi oikeusmuotoiltu sopimusteksti voi olla myös tavanomaista sopimustekstiä keveämpi muodostaa. Kuitenkin matka perinteisten ja raskasrakenteistenkin sopimusten totutusta hyödyntämisestä ja perinteisen sopimuskäsityksen syvälle juurtuneista opeista modernien, muotoiltujen sopimusten nykyistä yleisempään hyödyntämiseen on vielä melko pitkä. On kuitenkin tunnistettu, että hyvä ja toimiva sopimustoiminta luo yritykselle lisäarvoa ja kilpailuetua. 162 160 Xxxx Xxxxxxxx juristikirjeen toimitus, 2023 ja Nousiainen, 2022a 161 Nousiainen, 2022a 162 Finnegan, 2021, s. 199 Kuitenkin on muistettava, että täydellistä optimisopimusta on useinkaan mahdoton saavuttaa – olemassa olevien mahdollisesti realisoituvien sopimusriskien ja sopimuksen soveltamistilanteiden määrä on valtava. Yksittäisen sopimuksen kohdalla on tärkeää arvioida sitä, miten merkittävä ja kriittinen laadittava sopimus on yrityksen liiketoiminnalle ja sen kannattavuudelle. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon laadittavaan sopimukseen on järkevää käyttää yrityksen resursseja ja henkilöstötyötunteja. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa, että yrityksen tehokkuus mitataan paljolti sen tulojen ja menojen suhdetta tarkastellessa. Tämän vuoksi on tärkeää keskittää resursseja yrityksen sopimustoiminnassa erityisesti sen toiminnan kannalta kaikista kriittisimpiin ja tärkeimpiin sopimuksiin ja niiden muotoiluun.163 Sopimukset ovat ennen kaikkea viestinnän välineitä ja niiden tarkoitus on välittää selkeästi osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Käytettävyys ja käyttäjäystävällisyys ovat toimivan viestinnän kulmakiviä, sillä ne vaikuttavat siihen, kuinka hyvin sopimus palvelee sopimuksen osapuolia viestinnän välineenä. Tästä huolimatta perinteisen sopimuksen ulkoasu on usein pitkä, vaikealukuinen ja raskasrakenteinen, joka vähentää sen käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä. Pitkät ja raskaat sopimukset voivat luoda epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä osapuolten välillä. Tämä puolestaan voi johtaa riitoihin, sillä osapuolet saattavat tulkita sopimuksen ehtoja eri tavoin. Kun sopimuksen sisältö on vaikeasti lähestyttävä, se heikentää osapuolten mahdollisuuksia ymmärtää omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Tämä ei vain lisää riskiä oikeudellisista ongelmista, vaan voi myös vaikuttaa negatiivisesti liiketoimintasuhteisiin ja luottamukseen.164 Tutkielmassa esitellään oikeusmuotoilun tarjoamia keinoja parantaa sopimusten käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä. Selkeät ja visuaalisesti houkuttelevat sopimusasiakirjat, joissa käytetään ymmärrettävää kieltä, voivat merkittävästi parantaa niiden käyttäjäkokemusta. Esimerkiksi sopimustekstien tiivistelmät, selkeät otsikot, taulukot ja kaaviot voivat auttaa jäsentämään ja ymmärtämään sopimuksen sisältöä ja 163 Hemmo, 2005, s.105 & Xxxxxxxx, 2021, s. 199 164 Finnegan, 2021, s. 199–202 tekemään siitä helpommin hahmotettavan. Oikeusmuotoilu voi auttaa kehittämään käytännön ratkaisuja, jotka tekevät sopimuksista tehokkaampia ja käyttäjäystävällisempiä, edistäen siten sujuvampaa ja ongelmattomampaa viestintää osapuolten välillä. Tutkielmassa olennaiseen rooliin sopimusten oikeusmuotoilun ohella nousivat Nousiaisen (2023) esittelemä teoria sopimusosapuolten tiedollisesta symmetriasta, Haapion (2014) esittelemä sopimuslukutaidon käsite sekä Hurmerinta-Haanpään (2021) esittelemä funktionaalinen sopimuskäsitys. Tutkielmassa funktionaalinen sopimuskäsitys hahmotettiin oikeusmuotoilun ohella perinteistä sopimuskäsitystä haastavana ajatustapana. Yhdessä muiden vaihtoehtoisten sopimusteorioiden rinnalla funktionaalisen sopimuskäsityksen ja oikeusmuotoilun voidaan ajatella muodostavan perinteisen sopimuskäsityksen rinnalle uuden, modernin sopimuskäsityksen. Sopimuslukutaidon ja tiedollisen symmetrian käsitteet puolestaan hahmotettiin tutkielmassa osana yrityksen sopimustoimintaa. Sopimuslukutaito tarkoittaa yksittäisen sopimusosapuolen taitoa ja ymmärrystä hahmottaa sopimuksen näkyviä ja näkymättömiä osia. Tämä osaaminen kertyy vuosien saatossa kokemuksen ja tietotaidon kertyessä. 165 Tiedollisen symmetrian saavuttaminen osana sopimusneuvotteluita puolestaan on sopimuksen osapuolten yhteinen tavoite ja tehtävä, jos he haluavat tehdä sopimuksesta mahdollisimman ymmärrettävän 166 . Tutkielmassa esitettiin, että sopimuksen osapuolten tiedollisen symmetrian saavuttamisella ja sopimuksen oikeusmuotoilulla voidaan vaikuttaa merkittävästi sopimuksen tulkintariskin hallintaan. Tutkielman tutkimustulosten perusteella voidaan siis todeta, että oikeusmuotoilulla on merkittävä rooli sekä sopimuskäsityksen muutokselle että yritysten sopimustoiminnan kehittämiselle. 165 Haapio, 2014, s. 31—33 166 Nousiainen, 2022a, s. 251

Yhteenveto ja johtopäätökset. Sopimuksella sopimuksen osapuolet luovat välilleen oikeuksia Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vuokrasopimuksia koskeva kansainväli- nen tilinpäätöskäytäntö muuttuu ja velvollisuuksiavaikuttaako se Toyota Finance Finland Oy:n lea- singasiakkaisiin. Toisinaan sopimuksen sisällöstä kuitenkin syntyy erimielisyyksiä Työni teoriaosuudessa perehdyin muutoksen sisältöön ja sopimusta joudutaan tulkitsemaantaustoihin sekä asiakasyrityksiä koskevaan kirjanpidolliseen kontekstiin. Sopimusriitojen ytimessä Kvalitatiivinen tutki- mukseni oli kaksiosainen. Se käsitti haastattelututkimuksen case-yrityksen sisällä ja kyselytutkimuksen taloushallintoalan ammattilaisille. Teoriaosuudessa käytiin läpi, miten standardi muuttuu. Suurimmat erot uuden käy- tännön ja IAS 17 -standardin välillä olivat näkökulma ero ja se, ettei sopimuksia enää erotella kahteen eri ryhmään. Uusi lähestymistapa on usein juuri sopimuksen tulkintaan käyttöoikeuteen perustuva (right-of-use) näkökulma, jonka mukaan sopimukset käsitellään, olipa leasingsopi- muksen nimi mikä tahansa. Uudessa mallissa vuokralleottaja (lessee) merkitsee ta- seeseensa varoiksi käyttöoikeuden arvon ja veloiksi vuokramaksujen määrän. Tase- merkintöjen lisäksi vuokralleottaja merkitsee tuloslaskelmaansa käyttöoikeudesta tehtävistä poistoista syntyvät kulut sekä korkokulut, jotka liittyvät erimielisyydetvelvollisuuteen maksaa vuokramaksuja. Sopimustulkinnan keinoin pyritään selvittämäänUudessa standardissa leasingaika nähdään kokonaisuutena, mikä sopimusosapuolten yhteinen tavoite ja tarkoitus on ollut sopimusta solmittaessa. 152 Oikeusmuotoilun keinoin selvennetään monimuotoista ja -merkityksellistä juridista kieltä joka käsittää sekä kehitetään juridisten palveluiden eettisyyttä ja tehokuutta 153 . Mikäli sopimukset laaditaan alusta alkaen oikeusmuotoilun keinoja hyödyntäen niinso- pimuksen voimassaoloajankohdan, että niiden ehtojen sisältö sen jatkomahdollisuudet velvoitteineen ja mahdollisuuksineen. Tämä tulee johtamaan entistä suurempaan tasevaikutukseen, kun varoja ja velkoja kirjataan taseeseen yhä pidemmältä ajanjaksolta. IAS 17 - standardin mukaan rahoitusleasingsopimuksissa vuokralleottajan tulee ainoastaan merkitä kohde-etuuden arvo taseeseensa ja tällöin veloiksi merkitään yhtä suuri arvo kuin varoiksi. Käyttöleasingsopimuksien tapauksessa ei vuokralleottajan tarvitse merkitä taseeseensa mitään. Vuokralleottaja ainoastaan merkitsee tuloslaskelmaan- sa kuluiksi vuokramaksut, jotka se hyödykkeen käytöstä joutuu maksamaan. Vuokralleantajalle (lessor) muutos on yksiselitteinen ja helposti ymmärrettävämonimutkainen, vähentää tämä huomattavasti osapuolten välisten erimielisyyksien syntymistä sopimuksen sisällöstä ja sen tulkinnastamikäli se harjoittaa käyttö- leasingtoimintaa. Hyvin muotoiltu sopimus määrittelee tarkasti osapuolten oikeudet ja velvollisuudetUusi standardi tarjoaa kaksi vaihtoehtoa sopimuksien kirjanpidolli- seen käsittelyyn, mikä auttaa estämään sopimuksen osapuolten välisiä väärinkäsityksiä. Esimerkiksi käyttöehdot, maksuaikataulut ja muut tärkeät seikat tulisi esittää sopimuksessa selkeästi, jotta osapuolet voivat helposti ymmärtää, mitä heiltä odotetaan. Tällöin sopimuksen noudattaminen sujuu ongelmitta ja mahdolliset erimielisyydet voidaan tällä tavoin ehkäistä. Kuitenkin on myös syytä huomioida, että sopimusriitojen syyt eivät rajoitu mustavalkoisesti pelkästään sopimusten tulkintakysymyksiin. Riitatilanteet voivat johtua myös muista tekijöistä, kuten osapuolten erilaisista odotuksista tai sopimuksen täytäntöönpanolle asetetusta tiukasta aikarajasta. Jokainen riitatilanne on ainutlaatuinen ja sen taustalla voi olla monia sopimusympäristöön ja - kontekstiin liittyviä tekijöitä. Oikeusmuotoilun yksiselitteinen määritteleminen on vaikeaa. Esimerkiksi edellä tutkielmassa esitellyt Xxxxxxx riskit huomioiva (2016performance obligation approach) ja Klemolan riskit huomiot- ta jättävä (2018derecognition approach) määritelmät poikkesivat hieman toisistaanlähestymistapa. Ne poikkeavat toisistaan sen mukaan, mutta molemmissa lähteissä oikeusmuotoilulle esitettiin kenen nähdään hallitsevan kohde-etuutta sopimussuhteen aikana ja näin ollen myös merkittäviä yhdistäviä tekijöitäkantavan siihen liittyvät riskit. 154 Tutkielmassa nousi esille monista eri lähteistä, että oikeusmuotoilu on poikkitieteellinen lähestymistapa, jonka ydin on sopimusten ymmärrettävyyden, ihmis- Haastattelututkimuksen tuloksena merkittävimmäksi asiakasryhmäksi korostuivat pienet ja käyttäjälähtöisyyden, käytettävyyden ja saavutettavuuden lisäämisessä. Oikeusmuotoilu hyödyntää käyttäjälähtöistä muotoiluajattelua juridisten ongelmien ja ristiriitatilainteiden välttämiseksi ja ratkaisemiseksi sekä pyrkii 152 Annola & Kärkkäinen, 2022, s. 1–2 153 Nousiainen, 2022b, s. 141 154 Hagan, 2016 & Klemola, 2018 vähentämään juridisen kielen monitulkintaisuutta ja vaikeaselkoisuutta. Eri lähteissä oikeusmuotoilu määriteltiin hieman eri tavoin, mutta edellä mainitut piirteet yhdistivät niitä kaikkia. 155 Usein oikeus- ja palvelumuotoilua hyödynnetään rinnakkain erilaisissa yritysten palveluprosessien kehittämisessä. Oikeusmuotoilu keskittyy erityisesti oikeusjärjestelmän ja juridisten palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Sen tarkoituksena on tehdä oikeudellisista prosesseista saavutettavampia, ymmärrettävämpiä ja tehokkaampia. Palvelumuotoilu taas tähtää liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Sen perusajatus on, että palvelut suunnitellaan asiakkaan näkökulmasta, jotta ne vastaavat asiakkaiden odotuksia ja tarpeita mahdollisimman hyvin. Tämä voi tarkoittaa asiakaspalautteen keräämistä, palveluprosessien yksinkertaistamista tai käyttäjäystävällisten digitaalisten palveluiden luomista. Lähestymistapoja yhdistää siis erityisesti asiakas- tai käyttäjälähtöisyys. Tutkielmassa esiteltiin erilaisia sopimustyyppejä, sillä tulee huomioida, että erilaiset sopimukset vaativat erilaista muotoilua – esimerkiksi vakioehtoista ja yksilöllistä sopimusta tulee lähestyä sopimusvalmistelun ja tämän osana sopimuksen oikeusmuotoilun näkökulmasta eri tavoin. Myös erilaiset sopimusriskit ovat tärkeitä pyrkiä tunnistamaan jo sopimusvalmistelun varhaisessa vaiheessa, jotta oikeusmuotoilun avulla näitä riskejä voitaisiin parhaiten ennakoida ja ehkäistä. 156 Sopimusasiakirjat ja muut sopimustekstit voidaan nähdä kahden tai useamman sopimusosapuolen liityntäkohtana. Oikeusmuotoilun keinoja voidaan käyttää näiden toisinaan tarpeettomankin monimutkaisten sopimusten yksinkertaistamisen ja selkeyttämisen keinona. Oikeusmuotoilu voi myös tulevaisuudessa muuttaa laajemminkin sopimuksiin ja niiden laatimiseen liittyvää asennoitumista ja yritysten ja 155 Doherty, 2022, Xxxxx & Xxxx, 2019, s. 35–36, Hurmerinta-Haanpää, 2020 & 2021, Kiltilä, 2019, s. 23, Nousiainen, 2022a ja Nousiainen 2022b, s. 138–140 156 Nousiainen, 2022b, s. 141 muiden tahojen harjoittamaa sopimustoimintaa. Puhutaankin niin kutsutuin seuraavan sukupolven sopimuksista ja jopa paradigmamuutoksesta. 157 Oikeusmuotoilu pyrkii oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Oikeusmuotoilun tavoitteet ovat moninaiset: se pyrkii tekemään oikeudellisista prosesseista käyttäjäystävällisempiä, lisäämään oikeuden saatavuutta ja parantamaan oikeudellisten palveluiden laatua. Xxxxxxx todeta, että oikeustieteelliselle tutkimukselle oikeusmuotoiluun liittyen on tarvetta sen tavoitteiden ja keinojen arvioimiseksi sekä oikeusmuotoilun asemoimiseksi suhteessa oikeuden vakiintuneempiin lähestymistapoihin ja menetelmiin. Oikeusmuotoilun voidaan sanoa täydentävän ja rikastuttavan perinteisiä oikeudellisia käytäntöjä. 158 Kaiken kaikkiaan oikeusmuotoilu edustaa muutosta juridiikan tekemisen ajattelutavassa ja se voi tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Oikeusmuotoilua ja sopimusten saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä koskevia säädöksiä ei suoranaisesti löydy laista, mutta julkista sektoria ja sen viranomaisia koskevaa HL 9 § (hyvän kielenkäytön vaatimus) voidaan pitää osaltaan tällaisena. Sen mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä 159 . Säädös ei kuitenkaan sido kuin viranomaisasemassa olevia toimijoita ja näiden tuottamia erilaisia ja eri kanavissa julkaistuja tekstejä. Säännöllisin väliajoin julkiseen keskusteluun nousevat esimerkiksi epäselvinä pidetyt Kansaneläkelaitoksen etuuspäätökset. Näissä keskusteluissa vedotaan usein juuri tähän viranomaista velvoittavaan hyvän kielenkäytön vaatimukseen ja siihen, että vaikeasti ymmärrettävät päätöstekstit aiheuttavat epäselvyyden lisäksi luottamuspulaa kansalaisten ja viranomaisten välillä. Nämä seikat nostavat esiin tarpeen kehittää käytäntöjä ja toimintatapojakeskisuuret yritykset, jotka parantavat annettavien päätöstekstien laatua ovat merkkiuskollisuuden ja selkeyttämarkkinatilanteen kannalta kohdeyritykselle erinomainen asiakassegmentti. Lisäksi on syytä huomioida, että vaikka lainsäädäntö ei velvoita yksityisiä toimijoita, selkeiden ja ymmärrettävien sopimusten ja muiden asiatekstien laadinta on elintärkeää liiketoimintasuhteiden ja 157 Xxxxxxxx ja muut, 2019b, s. 7 158 Xxxxxxxx & Xxxxxxxxxx, 2023, s. 1181–1182 159 Hallintolaki 434/2003 asiakaskokemusten kannalta. Voidaan siis todeta, että sopimustekstien oikeusmuotoilulle on tarvetta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Julkisessa keskustelussa nousee usein esille, kuinka vaikeaselkoisina ja turhan laajoina juridista tekstiä sisältävät päätökset ja muut asiakirjat koetaan. Harva kokee täysin ymmärtävänsä lukemaansa juridista tekstiä. Juridista tekstiä sisältävien päätösten, sopimusten ja muiden asiakirjojen selkeydelle ja ymmärrettävyyden lisäämiselle on selkeä tarve. 160 Nousiaisen (2023) väitöskirjassa nousee esille erityisesti sopimuksen osapuolten tiedollisen epäsymmetrian vähentäminen. Tämä termi kokoaa hyvin yhteen sopimusten oikeusmuotoilun tavoitteet: sopimustekstin ymmärrettävyyden, käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden lisäämisen keinoin sopimuksen osapuolet saatetaan sopimuksen tavoitteista ja velvoitteista tiedollisesti samalle tasolle, jolloin molemmilla sopimuksen osapuolella on tarvittava ymmärrys siitä, mihin he ovat sitoutumassa. Sopimuksen osapuolten tiedollisen epäsymmetrian korjaamisella oikeusmuotoilun keinoin vähennetään myös ristiriitatilanteita, kun sopimus on jo sen laatimisvaiheessa laadittu molempien sopimusosapuolten kannalta palvelevaan ja ymmärrettävään muotoon. 161 Oikeusmuotoilulla voidaan todeta olevan paljon annettavaa yritysten sopimustoiminnalle ja sen tehostamiselle. Sopimusten oikeusmuotoilulla saavutettava hyöty voi parhaimmillaan olla yritykselle merkittävä ja asettaa sen erinomaiseen kilpailuasemaan muihin saman alan yrityksiin nähden. Lisäksi oikeusmuotoiltu sopimusteksti voi olla myös tavanomaista sopimustekstiä keveämpi muodostaa. Kuitenkin matka perinteisten ja raskasrakenteistenkin sopimusten totutusta hyödyntämisestä ja perinteisen sopimuskäsityksen syvälle juurtuneista opeista modernien, muotoiltujen sopimusten nykyistä yleisempään hyödyntämiseen on vielä melko pitkä. On kuitenkin tunnistettu, että hyvä ja toimiva sopimustoiminta luo yritykselle lisäarvoa ja kilpailuetua. 162 160 Xxxx Xxxxxxxx juristikirjeen toimitus, 2023 ja Nousiainen, 2022a 161 Nousiainen, 2022a 162 Finnegan, 2021, s. 199 Kuitenkin on muistettava, että täydellistä optimisopimusta on useinkaan mahdoton saavuttaa – olemassa olevien mahdollisesti realisoituvien sopimusriskien ja sopimuksen soveltamistilanteiden määrä on valtava. Yksittäisen sopimuksen kohdalla on tärkeää arvioida sitä, miten merkittävä ja kriittinen laadittava sopimus on yrityksen liiketoiminnalle ja sen kannattavuudelle. Tämä Mitä kautta standardimuu- tos voisi vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon laadittavaan sopimukseen on järkevää käyttää yrityksen resursseja ja henkilöstötyötunteja. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa, että yrityksen tehokkuus mitataan paljolti sen tulojen ja menojen suhdetta tarkastellessa. Tämän vuoksi on tärkeää keskittää resursseja yrityksen sopimustoiminnassa erityisesti sen toiminnan kannalta kaikista kriittisimpiin ja tärkeimpiin sopimuksiin ja niiden muotoiluun.163 Sopimukset ovat ennen kaikkea viestinnän välineitä ja niiden tarkoitus on välittää selkeästi osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Käytettävyys ja käyttäjäystävällisyys ovat toimivan viestinnän kulmakiviä, sillä ne vaikuttavat siihen, kuinka hyvin sopimus palvelee sopimuksen osapuolia viestinnän välineenä. Tästä huolimatta perinteisen sopimuksen ulkoasu on usein pitkä, vaikealukuinen ja raskasrakenteinen, joka vähentää sen käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä. Pitkät ja raskaat sopimukset voivat luoda epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä osapuolten välillä. Tämä puolestaan voi johtaa riitoihin, sillä osapuolet saattavat tulkita sopimuksen ehtoja eri tavoin. Kun sopimuksen sisältö on vaikeasti lähestyttävä, se heikentää osapuolten mahdollisuuksia ymmärtää omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Tämä ei vain lisää riskiä oikeudellisista ongelmista, vaan voi myös vaikuttaa negatiivisesti liiketoimintasuhteisiin ja luottamukseen.164 Tutkielmassa esitellään oikeusmuotoilun tarjoamia keinoja parantaa sopimusten käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä. Selkeät ja visuaalisesti houkuttelevat sopimusasiakirjat, joissa käytetään ymmärrettävää kieltä, voivat merkittävästi parantaa niiden käyttäjäkokemusta. Esimerkiksi sopimustekstien tiivistelmät, selkeät otsikot, taulukot ja kaaviot voivat auttaa jäsentämään ja ymmärtämään sopimuksen sisältöä ja 163 Hemmo, 2005, s.105 & Xxxxxxxx, 2021, s. 199 164 Finnegan, 2021, s. 199–202 tekemään siitä helpommin hahmotettavan. Oikeusmuotoilu voi auttaa kehittämään käytännön ratkaisuja, jotka tekevät sopimuksista tehokkaampia ja käyttäjäystävällisempiä, edistäen siten sujuvampaa ja ongelmattomampaa viestintää osapuolten välillä. Tutkielmassa olennaiseen rooliin sopimusten oikeusmuotoilun ohella nousivat Nousiaisen (2023) esittelemä teoria sopimusosapuolten tiedollisesta symmetriasta, Haapion (2014) esittelemä sopimuslukutaidon käsite sekä Hurmerinta-Haanpään (2021) esittelemä funktionaalinen sopimuskäsitys. Tutkielmassa funktionaalinen sopimuskäsitys hahmotettiin oikeusmuotoilun ohella perinteistä sopimuskäsitystä haastavana ajatustapana. Yhdessä muiden vaihtoehtoisten sopimusteorioiden rinnalla funktionaalisen sopimuskäsityksen ja oikeusmuotoilun voidaan ajatella muodostavan perinteisen sopimuskäsityksen rinnalle uuden, modernin sopimuskäsityksen. Sopimuslukutaidon ja tiedollisen symmetrian käsitteet puolestaan hahmotettiin tutkielmassa osana yrityksen sopimustoimintaa. Sopimuslukutaito tarkoittaa yksittäisen sopimusosapuolen taitoa ja ymmärrystä hahmottaa sopimuksen näkyviä ja näkymättömiä osia. Tämä osaaminen kertyy vuosien saatossa kokemuksen ja tietotaidon kertyessä. 165 Tiedollisen symmetrian saavuttaminen osana sopimusneuvotteluita puolestaan on sopimuksen osapuolten yhteinen tavoite ja tehtävä, jos he haluavat tehdä sopimuksesta mahdollisimman ymmärrettävän 166 . Tutkielmassa esitettiin, että sopimuksen osapuolten tiedollisen symmetrian saavuttamisella ja sopimuksen oikeusmuotoilulla voidaan vaikuttaa merkittävästi sopimuksen tulkintariskin hallintaan. Tutkielman tutkimustulosten perusteella voidaan siis todeta, että oikeusmuotoilulla on merkittävä rooli sekä sopimuskäsityksen muutokselle että yritysten sopimustoiminnan kehittämiselle. 165 Haapio, 2014, s. 31—33 166 Nousiainen, 2022a, s. 251tähän asiakasryhmään? Vaikutus kanavia löytyi tutkimuksessa kolme:

Yhteenveto ja johtopäätökset. Sopimuksella sopimuksen osapuolet luovat välilleen oikeuksia Pro gradu-tutkielman viimeinen kappale käsittelee työtä kokonaisuudessaan ja velvollisuuksiatekee tutkimuksen tuloksista yhteenvedon. Toisinaan sopimuksen sisällöstä kuitenkin syntyy erimielisyyksiä Kappaleessa tarkastellaan tutkimuk- sen tuloksia ja sopimusta joudutaan tulkitsemaanarvioidaan tehtyä tutkimusta sekä esitetään johtopäätöksiä tut- kimuksesta. Sopimusriitojen ytimessä Kappaleen lopussa annetaan ehdotuksia jatkotutkimuksille. Pro gradu-työn ensimmäinen osio käsittelee työn johdantoa ja johdattelee luki- jan aiheeseen. Työn päätutkimuskysymys on: ”Miten IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutos vaikuttaa vuokralle ottajayri- tyksien kirjanpitoon ja tilinpäätökseen?” Tähän kysymykseen on usein juuri sopimuksen tulkintaan liittyvät erimielisyydettutkimuksessa pyritty vastaamaan laajasti teoriaosuu- den sekä empiirisen osion avulla. Sopimustulkinnan keinoin pyritään selvittämäänPäätutkimuskysymykselle asetetut alatutki- muskysymykset täydentävät päätutkimuskysymystä. Alatutkimuskysymysten avulla saatiin tutkimukselle laajempaa näkökulmaa. Pro gradu-tutkielma käsitte- lee IAS 17-standardin muutosta vuokralle ottajayritysten näkökulmasta, mikä sopimusosapuolten yhteinen tavoite tämä näkökulma valittiin, koska standardimuutoksella on suurimmat vaikutukset vuok- ralle ottajiin. Tutkimuksen tavoitteena oli nähdä standardimuutoksen vaikutukset vuokralle ottajayritysten näkökulmasta, eli miten muutos vaikuttaa yritysten kir- janpitoon ja tarkoitus tilinpäätökseen sekä minkälaisia mielipiteitä vuokralle ottajayrityksil- lä on ollut sopimusta solmittaessastandardimuutosta kohtaan. 152 Oikeusmuotoilun keinoin selvennetään monimuotoista Standardimuutos tuo suuren muutoksen ver- rattuna nykyiseen IAS 17-vuokrasopimusstandardiin, koska standardimuutok- sessa IFRS 16 vuokrasopimusten jaottelu poistuu ja -merkityksellistä juridista kieltä kaikki vuokrasopimukset kirjataan taseeseen. Pro gradu-tutkielman teoriaosuus koostuu 3 kappaleesta. Ensimmäisessä kap- paleessa käsiteltiin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja sekä kehitetään juridisten palveluiden eettisyyttä niiden säätämistä ja tehokuutta 153 muutosprosessia. Mikäli sopimukset laaditaan alusta alkaen oikeusmuotoilun keinoja hyödyntäen niin, että niiden ehtojen sisältö on yksiselitteinen ja helposti ymmärrettävä, vähentää tämä huomattavasti osapuolten välisten erimielisyyksien syntymistä sopimuksen sisällöstä ja sen tulkinnastaTeoriaosuuden toinen kappale käsitteli IAS 17- vuokraso- pimusstandardia eli nykyistä vuokrasopimusstandardia. Hyvin muotoiltu sopimus määrittelee tarkasti osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, mikä auttaa estämään sopimuksen osapuolten välisiä väärinkäsityksiä. Esimerkiksi käyttöehdot, maksuaikataulut Kappaleessa käsiteltiin nykyisen standardin määritelmä sekä rahoitusleasingsopimus ja muut tärkeät seikat tulisi vuokra- sopimukset. Nykyisen käytössä olevan vuokrasopimusstandardin mukaan vuok- rasopimukset jaotellaan kahteen eri ryhmään, jaottelun perusteella vuokrasopi- mukset kirjataan yrityksien taseeseen tai liitetietoihin. Kappaleen viimeisenä osiona käsiteltiin aikaisemmat tieteelliset tutkimukset aiheesta. Teoriaosuuden kolmannessa kappaleessa käytiin läpi uusi standardi IFRS 16, joka astuu voi- maan 1.1.2019. Kappaleessa käytiin läpi kokonaisuudessaan IFRS 16- stan- dardi ja kappaleen lopussa vertailtiin IFRS 16 ja IAS 17-standardien eroja. IFRS 16- standardimuutoksen tärkeimpiä muutoksia verrattuna nykyiseen standardiin on vuokrasopimuksen luokittelun poistuminen sekä kaikkien yli 12 kuukautta kestävien vuokrasopimusten kirjaaminen taseeseen. Tutkielman empiirinen osio jatkoi suoraan teoriaosion asiasisältöä johdonmukaisesti tarkastelemalla stan- dardimuutosta. Empiirinen osio tuo esille vuokralle ottajayritysten mielipiteitä ja kommenttikirje- vastauksia sekä esittää sopimuksessa selkeästistandardimuutoksen käytännössä esimerkkilaskelman avulla. Empiirisessä osiossa aihetta käsiteltiin aluksi IASB:n ja FASB:n 5/2013 kommenttikirjevastauksia analysoiden. Analyysin perusteella selvitettiin vuokral- le ottajayritysten näkökulma standardiluonnoksesta. Tutkimusaineisto koostui 5/2013 standardiluonnoksen kommenttikirjevastauksista, jotta osapuolet voivat helposti ymmärtääjoiden joukosta valikoi- tiin tutkimukselle sopivin tutkimusotos 70 kommenttikirjettä. Tutkimusotoksen kommenttikirjevastauksista käytiin läpi tiettyjen kysymysten vastayksia, mitä heiltä odotetaanjotka olivat IASB:n esittämiä sekä koskivat tutkittavaa aihetta, analyysi toteutettiin käsitekartan ja teemoittelun avulla. Tällöin sopimuksen noudattaminen sujuu ongelmitta Kohdistettuna tiettyihin kysymyksiin kom- menttikirjeissä vastusten avulla voitiin mitata vuokralle ottajayritysten mielipiteitä kyseistä muutosta kohtaan, puolesta, vastaan ja mahdolliset erimielisyydet ei vastausta. Analyysin perus- teella pystyttiin hahmottamaan vuokralle ottajayritysten näkökulmaa ja mielipi- dettä standardiluonnoksesta 5/2013. Analyysin perusteella voidaan tällä tavoin ehkäistä. Kuitenkin on myös syytä huomioida, että sopimusriitojen syyt eivät rajoitu mustavalkoisesti pelkästään sopimusten tulkintakysymyksiin. Riitatilanteet voivat johtua myös muista tekijöistä, kuten osapuolten erilaisista odotuksista tai sopimuksen täytäntöönpanolle asetetusta tiukasta aikarajasta. Jokainen riitatilanne on ainutlaatuinen ja sen taustalla voi olla monia sopimusympäristöön ja - kontekstiin liittyviä tekijöitä. Oikeusmuotoilun yksiselitteinen määritteleminen on vaikeaa. Esimerkiksi edellä tutkielmassa esitellyt Xxxxxxx (2016) ja Klemolan (2018) määritelmät poikkesivat hieman toisistaan, mutta molemmissa lähteissä oikeusmuotoilulle esitettiin myös merkittäviä yhdistäviä tekijöitä. 154 Tutkielmassa nousi esille monista eri lähteistä, että oikeusmuotoilu on poikkitieteellinen lähestymistapa, jonka ydin on sopimusten ymmärrettävyyden, ihmis- ja käyttäjälähtöisyyden, käytettävyyden ja saavutettavuuden lisäämisessä. Oikeusmuotoilu hyödyntää käyttäjälähtöistä muotoiluajattelua juridisten ongelmien ja ristiriitatilainteiden välttämiseksi ja ratkaisemiseksi sekä pyrkii 152 Annola & Kärkkäinen, 2022, s. 1–2 153 Nousiainen, 2022b, s. 141 154 Hagan, 2016 & Klemola, 2018 vähentämään juridisen kielen monitulkintaisuutta ja vaikeaselkoisuutta. Eri lähteissä oikeusmuotoilu määriteltiin hieman eri tavoin, mutta edellä mainitut piirteet yhdistivät niitä kaikkia. 155 Usein oikeus- ja palvelumuotoilua hyödynnetään rinnakkain erilaisissa yritysten palveluprosessien kehittämisessä. Oikeusmuotoilu keskittyy erityisesti oikeusjärjestelmän ja juridisten palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Sen tarkoituksena on tehdä oikeudellisista prosesseista saavutettavampia, ymmärrettävämpiä ja tehokkaampia. Palvelumuotoilu taas tähtää liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Sen perusajatus on, että palvelut suunnitellaan asiakkaan näkökulmasta, jotta ne vastaavat asiakkaiden odotuksia ja tarpeita mahdollisimman hyvin. Tämä voi tarkoittaa asiakaspalautteen keräämistä, palveluprosessien yksinkertaistamista tai käyttäjäystävällisten digitaalisten palveluiden luomista. Lähestymistapoja yhdistää siis erityisesti asiakas- tai käyttäjälähtöisyys. Tutkielmassa esiteltiin erilaisia sopimustyyppejä, sillä tulee huomioida, että erilaiset sopimukset vaativat erilaista muotoilua – esimerkiksi vakioehtoista ja yksilöllistä sopimusta tulee lähestyä sopimusvalmistelun ja tämän osana sopimuksen oikeusmuotoilun näkökulmasta eri tavoin. Myös erilaiset sopimusriskit ovat tärkeitä pyrkiä tunnistamaan jo sopimusvalmistelun varhaisessa vaiheessa, jotta oikeusmuotoilun avulla näitä riskejä voitaisiin parhaiten ennakoida ja ehkäistä. 156 Sopimusasiakirjat ja muut sopimustekstit voidaan nähdä kahden tai useamman sopimusosapuolen liityntäkohtana. Oikeusmuotoilun keinoja voidaan käyttää näiden toisinaan tarpeettomankin monimutkaisten sopimusten yksinkertaistamisen ja selkeyttämisen keinona. Oikeusmuotoilu voi myös tulevaisuudessa muuttaa laajemminkin sopimuksiin ja niiden laatimiseen liittyvää asennoitumista ja yritysten ja 155 Doherty, 2022, Xxxxx & Xxxx, 2019, s. 35–36, Hurmerinta-Haanpää, 2020 & 2021, Kiltilä, 2019, s. 23, Nousiainen, 2022a ja Nousiainen 2022b, s. 138–140 156 Nousiainen, 2022b, s. 141 muiden tahojen harjoittamaa sopimustoimintaa. Puhutaankin niin kutsutuin seuraavan sukupolven sopimuksista ja jopa paradigmamuutoksesta. 157 Oikeusmuotoilu pyrkii oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Oikeusmuotoilun tavoitteet ovat moninaiset: se pyrkii tekemään oikeudellisista prosesseista käyttäjäystävällisempiä, lisäämään oikeuden saatavuutta ja parantamaan oikeudellisten palveluiden laatua. Xxxxxxx todeta, että oikeustieteelliselle tutkimukselle oikeusmuotoiluun liittyen suurin osa vastaajista vastasi kysymyksiin vastaan, eli suuri joukko vastaajista suhtautui standardiluonnokseen negatiivisesti sekä kommenteissaan ilmaisivat huolensa kustannusten kasvusta ja liitetietovaatimusten laajentamista kohtaan. Standardiluonnoksen 5/2013 kommenttikirjevastausanalyysin jälkeen empiiri- sessä osiossa havainnollistettiin tuleva standardimuutos käytännössä, eli miten muutos tulisi vaikuttamaan yritysten kirjanpitoon. Esimerkkilaskelma laadittiin Excel-ohjelmalla ja käytettiin esimerkkinä kuvitteellista yritystä. Esimerkkilas- kelman alkutekijät eli luvut pyrittiin pitämään realistisina, jotta muutoksen vaiku- tukset tulisivat kirjanpidossa selkeästi esille. Esimerkkilaskelmassa huomioitiin vain vuokrasopimuksia koskevat luvut, jolloin kirjaukset tehtiin vain tileille, joille vuokrasopimukset ja niistä aiheutuvat kuluvaikutukset kirjataan. Esimerkkilas- kelma sisälsi myös pelkistetyt tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelma ja tase eivät sisältäneet muita kuin esimerkkilaskelmassa käytettäviä tilejä. Esimerkki- laskelma ja standardiluonnoksen 5/2013 kommenttikirjevastausanalyysi tukevat toisiaan ja esimerkkilaskelman avulla voitiin näyttää muutoksen vaikutuksia käy- tännössä ja vertailla kommenttikirjevastauksia. Esimerkkilaskelman tulosten perusteella voidaan tukea kommenttikirjevastauksista tehtyä analyysiä. Kom- menttikirjeissä ilmaistut vuokralle ottajayritysten näkemykset standardiluonnok- sesta ja esimerkkilaskelmassa esitetty standardimuutos tukevat toisiaan, esi- merkkilaskelma osoitti kommenttikirjevastauksista saatujen mielipiteiden pitävän paikkaansa ja huoli standardimuutoksesta on tarvetta sen tavoitteiden todellinen. Analyysissä keskei- seksi asiaksi nousi vastaajayritysten huoli kustannusten kasvusta ja keinojen arvioimiseksi sekä oikeusmuotoilun asemoimiseksi suhteessa oikeuden vakiintuneempiin lähestymistapoihin ja menetelmiinyli 12 kuu- kautta kestävien vuokrasopimusten kirjaamisesta taseeseen. Oikeusmuotoilun voidaan sanoa täydentävän ja rikastuttavan perinteisiä oikeudellisia käytäntöjä. 158 Kaiken kaikkiaan oikeusmuotoilu edustaa muutosta juridiikan tekemisen ajattelutavassa ja se voi tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Oikeusmuotoilua ja sopimusten saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä koskevia säädöksiä ei suoranaisesti löydy laista, mutta julkista sektoria ja sen viranomaisia koskevaa HL 9 § (hyvän kielenkäytön vaatimus) voidaan pitää osaltaan tällaisena. Sen mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä 159 . Säädös ei kuitenkaan sido kuin viranomaisasemassa olevia toimijoita ja näiden tuottamia erilaisia ja eri kanavissa julkaistuja tekstejä. Säännöllisin väliajoin julkiseen keskusteluun nousevat esimerkiksi epäselvinä pidetyt Kansaneläkelaitoksen etuuspäätökset. Näissä keskusteluissa vedotaan usein juuri tähän viranomaista velvoittavaan hyvän kielenkäytön vaatimukseen ja siihenEsimerkkilaskel- masta voitiin päätellä, että vaikeasti ymmärrettävät päätöstekstit aiheuttavat epäselvyyden lisäksi luottamuspulaa kansalaisten ja viranomaisten välillävuokralle ottajayritysten kustannukset tulevat kasva- maan standardimuutoksesta johtuen sekä muutos todennäköisesti vaikuttaa yritysten tunnuslukuihin, koska taseessa tapahtuu muutoksia, esimerkiksi velat kasvavat. Nämä seikat nostavat esiin tarpeen kehittää käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka parantavat annettavien päätöstekstien laatua ja selkeyttä. Lisäksi on syytä huomioidaEsimerkkilaskelmassa käytetty tapa kirjata vuokravastuut yhtenä erä- nä kirjanpitoon osoitti sen, että vaikka lainsäädäntö ei velvoita yksityisiä toimijoita, selkeiden ja ymmärrettävien sopimusten ja muiden asiatekstien laadinta on elintärkeää liiketoimintasuhteiden ja 157 Xxxxxxxx ja muut, 2019b, s. 7 158 Xxxxxxxx & Xxxxxxxxxx, 2023, s. 1181–1182 159 Hallintolaki 434/2003 asiakaskokemusten kannalta. Voidaan siis todeta, että sopimustekstien oikeusmuotoilulle on tarvetta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Julkisessa keskustelussa nousee usein esille, kuinka vaikeaselkoisina ja turhan laajoina juridista tekstiä sisältävät päätökset ja muut asiakirjat koetaan. Harva kokee täysin ymmärtävänsä lukemaansa juridista tekstiä. Juridista tekstiä sisältävien päätösten, sopimusten ja muiden asiakirjojen selkeydelle ja ymmärrettävyyden lisäämiselle on selkeä tarve. 160 Nousiaisen (2023) väitöskirjassa nousee esille erityisesti sopimuksen osapuolten tiedollisen epäsymmetrian vähentäminen. Tämä termi kokoaa hyvin yhteen sopimusten oikeusmuotoilun tavoitteet: sopimustekstin ymmärrettävyyden, käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden lisäämisen keinoin sopimuksen osapuolet saatetaan sopimuksen tavoitteista ja velvoitteista tiedollisesti samalle tasollestandardimuutoksen myötä liitetietovaatimukset kasvavat, jolloin molemmilla sopimuksen osapuolella on tarvittava ymmärrys siitäyritys joutuu esittämään tarkemmat erittelyt liitetiedoissaan, mihin he ovat sitoutumassa. Sopimuksen osapuolten tiedollisen epäsymmetrian korjaamisella oikeusmuotoilun keinoin vähennetään myös ristiriitatilanteita, kun sopimus on jo sen laatimisvaiheessa laadittu molempien sopimusosapuolten kannalta palvelevaan ja ymmärrettävään muotoon. 161 Oikeusmuotoilulla voidaan todeta olevan paljon annettavaa yritysten sopimustoiminnalle ja sen tehostamiselle. Sopimusten oikeusmuotoilulla saavutettava hyöty voi parhaimmillaan olla yritykselle merkittävä ja asettaa sen erinomaiseen kilpailuasemaan muihin saman alan yrityksiin nähden. Lisäksi oikeusmuotoiltu sopimusteksti voi olla myös tavanomaista sopimustekstiä keveämpi muodostaa. Kuitenkin matka perinteisten ja raskasrakenteistenkin sopimusten totutusta hyödyntämisestä ja perinteisen sopimuskäsityksen syvälle juurtuneista opeista modernien, muotoiltujen sopimusten nykyistä yleisempään hyödyntämiseen on vielä melko pitkä. On kuitenkin tunnistettu, että hyvä ja toimiva sopimustoiminta luo yritykselle lisäarvoa ja kilpailuetua. 162 160 Xxxx Xxxxxxxx juristikirjeen toimitus, 2023 ja Nousiainen, 2022a 161 Nousiainen, 2022a 162 Finnegan, 2021, s. 199 Kuitenkin on muistettava, että täydellistä optimisopimusta on useinkaan mahdoton saavuttaa – olemassa olevien mahdollisesti realisoituvien sopimusriskien ja sopimuksen soveltamistilanteiden määrä on valtava. Yksittäisen sopimuksen kohdalla on tärkeää arvioida sitä, miten merkittävä ja kriittinen laadittava sopimus on yrityksen liiketoiminnalle ja sen kannattavuudelle. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon laadittavaan sopimukseen on järkevää käyttää yrityksen resursseja ja henkilöstötyötunteja. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa, että yrityksen tehokkuus mitataan paljolti sen tulojen ja menojen suhdetta tarkastellessa. Tämän vuoksi on tärkeää keskittää resursseja yrityksen sopimustoiminnassa erityisesti sen toiminnan kannalta kaikista kriittisimpiin ja tärkeimpiin sopimuksiin ja niiden muotoiluun.163 Sopimukset ovat ennen kaikkea viestinnän välineitä ja niiden tarkoitus on välittää selkeästi osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Käytettävyys ja käyttäjäystävällisyys ovat toimivan viestinnän kulmakiviä, sillä ne vaikuttavat siihen, kuinka hyvin sopimus palvelee sopimuksen osapuolia viestinnän välineenä. Tästä huolimatta perinteisen sopimuksen ulkoasu on usein pitkä, vaikealukuinen ja raskasrakenteinen, joka vähentää sen käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä. Pitkät ja raskaat sopimukset voivat luoda epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä osapuolten välillä. Tämä puolestaan voi johtaa riitoihin, sillä osapuolet saattavat tulkita sopimuksen ehtoja eri tavoin. Kun sopimuksen sisältö on vaikeasti lähestyttävä, se heikentää osapuolten mahdollisuuksia ymmärtää omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Tämä ei vain lisää riskiä oikeudellisista ongelmista, vaan voi myös vaikuttaa negatiivisesti liiketoimintasuhteisiin ja luottamukseen.164 Tutkielmassa esitellään oikeusmuotoilun tarjoamia keinoja parantaa sopimusten käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä. Selkeät ja visuaalisesti houkuttelevat sopimusasiakirjat, joissa käytetään ymmärrettävää kieltä, voivat merkittävästi parantaa niiden käyttäjäkokemusta. Esimerkiksi sopimustekstien tiivistelmät, selkeät otsikot, taulukot ja kaaviot voivat auttaa jäsentämään ja ymmärtämään sopimuksen sisältöä ja 163 Hemmo, 2005, s.105 & Xxxxxxxx, 2021, s. 199 164 Finnegan, 2021, s. 199–202 tekemään siitä helpommin hahmotettavan. Oikeusmuotoilu voi auttaa kehittämään käytännön ratkaisuja, jotka tekevät sopimuksista tehokkaampia ja käyttäjäystävällisempiä, edistäen siten sujuvampaa ja ongelmattomampaa viestintää osapuolten välillä. Tutkielmassa olennaiseen rooliin sopimusten oikeusmuotoilun ohella nousivat Nousiaisen (2023) esittelemä teoria sopimusosapuolten tiedollisesta symmetriasta, Haapion (2014) esittelemä sopimuslukutaidon käsite sekä Hurmerinta-Haanpään (2021) esittelemä funktionaalinen sopimuskäsitys. Tutkielmassa funktionaalinen sopimuskäsitys hahmotettiin oikeusmuotoilun ohella perinteistä sopimuskäsitystä haastavana ajatustapana. Yhdessä muiden vaihtoehtoisten sopimusteorioiden rinnalla funktionaalisen sopimuskäsityksen ja oikeusmuotoilun voidaan ajatella muodostavan perinteisen sopimuskäsityksen rinnalle uuden, modernin sopimuskäsityksen. Sopimuslukutaidon ja tiedollisen symmetrian käsitteet puolestaan hahmotettiin tutkielmassa osana yrityksen sopimustoimintaa. Sopimuslukutaito tarkoittaa yksittäisen sopimusosapuolen taitoa ja ymmärrystä hahmottaa sopimuksen näkyviä ja näkymättömiä osia. Tämä osaaminen kertyy vuosien saatossa kokemuksen ja tietotaidon kertyessä. 165 Tiedollisen symmetrian saavuttaminen osana sopimusneuvotteluita puolestaan on sopimuksen osapuolten yhteinen tavoite ja tehtävä, jos he haluavat tehdä sopimuksesta mahdollisimman ymmärrettävän 166 . Tutkielmassa esitettiin, että sopimuksen osapuolten tiedollisen symmetrian saavuttamisella ja sopimuksen oikeusmuotoilulla voidaan vaikuttaa merkittävästi sopimuksen tulkintariskin hallintaan. Tutkielman tutkimustulosten perusteella voidaan siis todeta, että oikeusmuotoilulla on merkittävä rooli sekä sopimuskäsityksen muutokselle että yritysten sopimustoiminnan kehittämiselle. 165 Haapio, 2014, s. 31—33 166 Nousiainen, 2022a, s. 251kirjaamalla vuokravastuut samalla tavalla kuin esimerkkilaskelmassa.

Yhteenveto ja johtopäätökset. Sopimuksella sopimuksen osapuolet luovat välilleen oikeuksia Tämän opinnäytetyön tavoitteina oli rakentaa aihepiiristä luotettava, kattava ja velvollisuuksiaselkeä kokonaisuus sekä selvittää, millaisia vaikutuksia vuokrasopimusstandar- din uudistamisella tulee olemaan toimeksiantajan tilinpäätökseen. Toisinaan sopimuksen sisällöstä kuitenkin syntyy erimielisyyksiä Mielestäni näissä tavoitteissa on onnistuttu. Viitekehykseen on koottu kaikki aiheen kannalta tärkeä teoriatieto, johon perehtymällä lukija saa kattavan pohjan toiminnallisen osuuden tulosten tulkintaan. Toiminnallisen osuuden tuloksista on raportoitu ha- vainnollistavasti, edeltävään viitekehykseen tukeutuen. Työ antaa selkeän ja sopimusta joudutaan tulkitsemaanpe- rustellun vastauksen myös kysymykseen vuokrasopimusstandardin uudistuksen vaikutuksista Yrityksen X tilinpäätökseen. Sopimusriitojen ytimessä Toiminnallista osuutta aloitettaessa Yrityksellä X oli hallussaan kahdenlaisia ope- ratiivisia vuokrasopimuksia, joihin standardimuutos tulee vaikuttamaan: yksi maa-aluetta koskeva vuokrasopimus sekä 20 kappaletta autojen vuokrasopimuk- sia. IFRS 16 mukainen käsittely siirtää vuokrasopimukset taseeseen käyttöoi- keusomaisuuseriksi sekä vuokrasopimusveloiksi, joista kirjataan tulosvaikuttei- sesti poistot ja korkokulut. Yrityksen X vuokrasopimusten osalta kyseiset kirjauskäsittelyiden muutokset kasvattavat hieman sen taseen loppusumma sekä muuttavat tuloslaskelmaa. Nämä muutokset jäävät kokonaisuudessaan vain vä- häisiksi, eivätkä näin ollen merkittävästi vaikuta myöskään tunnuslukuihin. Työssä esitettyjen havaintojen perusteella voi johtopäätöksenä todeta, ettei vuok- rasopimusstandardin muutoksella tule olemaan merkittävää vaikutusta Yrityksen X tilinpäätökseen. Yleisesti, uuden vuokrasopimusstandardin soveltamisen myötä suurin tilinpäätösraportointiin vaikuttava tekijä on usein juuri sopimuksen tulkintaan liittyvät erimielisyydetyhtiön jo olemassa oleva vuokrasopimuskanta. Sopimustulkinnan keinoin pyritään selvittämään, mikä sopimusosapuolten yhteinen tavoite ja tarkoitus on ollut sopimusta solmittaessa. 152 Oikeusmuotoilun keinoin selvennetään monimuotoista ja -merkityksellistä juridista kieltä Muutokset tilinpäätösraportoinnissa sekä kehitetään juridisten palveluiden eettisyyttä ja tehokuutta 153 . Mikäli sopimukset laaditaan alusta alkaen oikeusmuotoilun keinoja hyödyntäen niin, että niiden ehtojen sisältö on yksiselitteinen ja helposti ymmärrettävä, vähentää tämä huomattavasti osapuolten välisten erimielisyyksien syntymistä sopimuksen sisällöstä ja sen tulkinnasta. Hyvin muotoiltu sopimus määrittelee tarkasti osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, mikä auttaa estämään sopimuksen osapuolten välisiä väärinkäsityksiä. Esimerkiksi käyttöehdot, maksuaikataulut ja muut tärkeät seikat tulisi esittää sopimuksessa selkeästi, jotta osapuolet voivat helposti ymmärtäätunnusluvuissa tulevat olemaan sitä huomattavampia, mitä heiltä odotetaanenemmän yhtiöllä on merkittäviä ny- kyisen IAS 17 mukaan operatiivisiksi luokiteltuja vuokrasopimuksia. Tällöin sopimuksen noudattaminen sujuu ongelmitta Yrityksen X vuokrasopimuskannasta iso osa tulee menemään IFRS 16 sisältämän helpotuk- sen piiriin, ja mahdolliset erimielisyydet voidaan tällä tavoin ehkäistäuuden standardin mukainen vuokrasopimusten kirjaaminen vuok- ralle ottajan taseeseen ulottuu ainoastaan kahteen työssä kuvattuun vuokrasopi- mustyyppiin. Kuitenkin on myös syytä huomioidaHuomioitaessa IFRS 16 mukainen soveltaminen kyseisiin sopimuksiin, että sopimusriitojen syyt eivät rajoitu mustavalkoisesti pelkästään sopimusten tulkintakysymyksiintulee niiden kirjanpitokäsittelyssä tapahtuvien muutosten vaikutus kokonaiskuvassa jäämään ainoastaan vähäiseksi. Riitatilanteet voivat johtua myös muista tekijöistä, kuten osapuolten erilaisista odotuksista tai sopimuksen täytäntöönpanolle asetetusta tiukasta aikarajasta. Jokainen riitatilanne on ainutlaatuinen ja Työn johtopäätöstä sekä sen taustalla voi olla monia sopimusympäristöön ja - kontekstiin liittyviä tekijöitä. Oikeusmuotoilun yksiselitteinen määritteleminen on vaikeaa. Esimerkiksi edellä tutkielmassa esitellyt Xxxxxxx (2016) ja Klemolan (2018) määritelmät poikkesivat hieman toisistaan, mutta molemmissa lähteissä oikeusmuotoilulle esitettiin myös merkittäviä yhdistäviä tekijöitä. 154 Tutkielmassa nousi esille monista eri lähteistä, että oikeusmuotoilu on poikkitieteellinen lähestymistapa, jonka ydin on sopimusten ymmärrettävyyden, ihmis- ja käyttäjälähtöisyyden, käytettävyyden ja saavutettavuuden lisäämisessä. Oikeusmuotoilu hyödyntää käyttäjälähtöistä muotoiluajattelua juridisten ongelmien ja ristiriitatilainteiden välttämiseksi ja ratkaisemiseksi sekä pyrkii 152 Annola & Kärkkäinen, 2022, s. 1–2 153 Nousiainen, 2022b, s. 141 154 Hagan, 2016 & Klemola, 2018 vähentämään juridisen kielen monitulkintaisuutta ja vaikeaselkoisuutta. Eri lähteissä oikeusmuotoilu määriteltiin hieman eri tavoin, mutta edellä mainitut piirteet yhdistivät niitä kaikkia. 155 Usein oikeus- ja palvelumuotoilua hyödynnetään rinnakkain erilaisissa yritysten palveluprosessien kehittämisessä. Oikeusmuotoilu keskittyy erityisesti oikeusjärjestelmän ja juridisten palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Sen tarkoituksena on tehdä oikeudellisista prosesseista saavutettavampia, ymmärrettävämpiä ja tehokkaampia. Palvelumuotoilu taas tähtää liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Sen perusajatus on, että palvelut suunnitellaan asiakkaan näkökulmasta, jotta ne vastaavat asiakkaiden odotuksia ja tarpeita mahdollisimman hyvin. Tämä voi tarkoittaa asiakaspalautteen keräämistä, palveluprosessien yksinkertaistamista tai käyttäjäystävällisten digitaalisten palveluiden luomista. Lähestymistapoja yhdistää siis erityisesti asiakas- tai käyttäjälähtöisyys. Tutkielmassa esiteltiin erilaisia sopimustyyppejä, sillä luotettavuutta arvioitaessa tulee huomioida, että erilaiset sopimukset vaativat erilaista muotoilua – esimerkiksi vakioehtoista ja yksilöllistä sopimusta tulee lähestyä sopimusvalmistelun ja tämän osana sopimuksen oikeusmuotoilun näkökulmasta eri tavoin. Myös erilaiset sopimusriskit ovat tärkeitä pyrkiä tunnistamaan jo sopimusvalmistelun varhaisessa vaiheessa, jotta oikeusmuotoilun avulla näitä riskejä voitaisiin parhaiten ennakoida ja ehkäistä. 156 Sopimusasiakirjat ja muut sopimustekstit voidaan nähdä kahden tai useamman sopimusosapuolen liityntäkohtana. Oikeusmuotoilun keinoja voidaan käyttää näiden toisinaan tarpeettomankin monimutkaisten sopimusten yksinkertaistamisen ja selkeyttämisen keinona. Oikeusmuotoilu voi myös tulevaisuudessa muuttaa laajemminkin sopimuksiin ja niiden laatimiseen liittyvää asennoitumista ja yritysten ja 155 Doherty, 2022, Xxxxx & Xxxx, 2019, s. 35–36, Hurmerinta-Haanpää, 2020 & 2021, Kiltilä, 2019, s. 23, Nousiainen, 2022a ja Nousiainen 2022b, s. 138–140 156 Nousiainen, 2022b, s. 141 muiden tahojen harjoittamaa sopimustoimintaa. Puhutaankin niin kutsutuin seuraavan sukupolven sopimuksista ja jopa paradigmamuutoksesta. 157 Oikeusmuotoilu pyrkii oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Oikeusmuotoilun tavoitteet ovat moninaiset: se pyrkii tekemään oikeudellisista prosesseista käyttäjäystävällisempiä, lisäämään oikeuden saatavuutta ja parantamaan oikeudellisten palveluiden laatua. Xxxxxxx todeta, että oikeustieteelliselle tutkimukselle oikeusmuotoiluun liittyen on tarvetta sen tavoitteiden ja keinojen arvioimiseksi sekä oikeusmuotoilun asemoimiseksi suhteessa oikeuden vakiintuneempiin lähestymistapoihin ja menetelmiin. Oikeusmuotoilun voidaan sanoa täydentävän ja rikastuttavan perinteisiä oikeudellisia käytäntöjä. 158 Kaiken kaikkiaan oikeusmuotoilu edustaa muutosta juridiikan tekemisen ajattelutavassa ja se voi tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Oikeusmuotoilua ja sopimusten saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä koskevia säädöksiä ei suoranaisesti löydy laista, mutta julkista sektoria ja sen viranomaisia koskevaa HL 9 § (hyvän kielenkäytön vaatimus) voidaan pitää osaltaan tällaisena. Sen mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä 159 . Säädös ei kuitenkaan sido kuin viranomaisasemassa olevia toimijoita ja näiden tuottamia erilaisia ja eri kanavissa julkaistuja tekstejä. Säännöllisin väliajoin julkiseen keskusteluun nousevat esimerkiksi epäselvinä pidetyt Kansaneläkelaitoksen etuuspäätökset. Näissä keskusteluissa vedotaan usein juuri tähän viranomaista velvoittavaan hyvän kielenkäytön vaatimukseen ja siihen, että vaikeasti ymmärrettävät päätöstekstit aiheuttavat epäselvyyden lisäksi luottamuspulaa kansalaisten ja viranomaisten välilläsiinä ottaa huomi- oon Yrityksen X liiketoiminnassa hiljattain tapahtuneet muutokset. Nämä seikat nostavat esiin tarpeen kehittää käytäntöjä ja toimintatapojamuutok- set ovat sellaisia, jotka parantavat annettavien päätöstekstien laatua ja selkeyttäjoilla olisi mahdollisesti ollut vaikutusta työn lopputulemaan, mi- käli ne olisi otettu huomioon toiminnallisen osuuden toteutuksessa. Lisäksi on syytä huomioida, että vaikka lainsäädäntö ei velvoita yksityisiä toimijoita, selkeiden ja ymmärrettävien sopimusten ja muiden asiatekstien laadinta on elintärkeää liiketoimintasuhteiden ja 157 Xxxxxxxx ja muut, 2019b, s. 7 158 Xxxxxxxx & Xxxxxxxxxx, 2023, s. 1181–1182 159 Hallintolaki 434/2003 asiakaskokemusten kannalta. Voidaan siis todeta, että sopimustekstien oikeusmuotoilulle on tarvetta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Julkisessa keskustelussa nousee usein esille, kuinka vaikeaselkoisina ja turhan laajoina juridista tekstiä sisältävät päätökset ja muut asiakirjat koetaan. Harva kokee täysin ymmärtävänsä lukemaansa juridista tekstiä. Juridista tekstiä sisältävien päätösten, sopimusten ja muiden asiakirjojen selkeydelle ja ymmärrettävyyden lisäämiselle on selkeä tarve. 160 Nousiaisen (2023) väitöskirjassa nousee esille erityisesti sopimuksen osapuolten tiedollisen epäsymmetrian vähentäminen. Tämä termi kokoaa hyvin yhteen sopimusten oikeusmuotoilun tavoitteet: sopimustekstin ymmärrettävyyden, käyttäjälähtöisyyden ja saavutettavuuden lisäämisen keinoin sopimuksen osapuolet saatetaan sopimuksen tavoitteista ja velvoitteista tiedollisesti samalle tasolle, jolloin molemmilla sopimuksen osapuolella on tarvittava ymmärrys siitä, mihin he ovat sitoutumassa. Sopimuksen osapuolten tiedollisen epäsymmetrian korjaamisella oikeusmuotoilun keinoin vähennetään myös ristiriitatilanteita, kun sopimus on jo Näin ollen esitetty johtopäätös perustuu ainoastaan Yrityksen X sen laatimisvaiheessa laadittu molempien sopimusosapuolten kannalta palvelevaan ja ymmärrettävään muotoon. 161 Oikeusmuotoilulla voidaan todeta olevan paljon annettavaa yritysten sopimustoiminnalle ja sen tehostamiselle. Sopimusten oikeusmuotoilulla saavutettava hyöty voi parhaimmillaan olla yritykselle merkittävä ja asettaa sen erinomaiseen kilpailuasemaan muihin saman alan yrityksiin nähden. Lisäksi oikeusmuotoiltu sopimusteksti voi olla myös tavanomaista sopimustekstiä keveämpi muodostaa. Kuitenkin matka perinteisten ja raskasrakenteistenkin sopimusten totutusta hyödyntämisestä ja perinteisen sopimuskäsityksen syvälle juurtuneista opeista modernien, muotoiltujen sopimusten nykyistä yleisempään hyödyntämiseen on vielä melko pitkä. On kuitenkin tunnistettu, että hyvä ja toimiva sopimustoiminta luo yritykselle lisäarvoa ja kilpailuetua. 162 160 Xxxx Xxxxxxxx juristikirjeen toimitus, 2023 ja Nousiainen, 2022a 161 Nousiainen, 2022a 162 Finnegan, 2021, s. 199 Kuitenkin on muistettava, että täydellistä optimisopimusta on useinkaan mahdoton saavuttaa – olemassa olevien mahdollisesti realisoituvien sopimusriskien ja sopimuksen soveltamistilanteiden määrä on valtava. Yksittäisen sopimuksen kohdalla on tärkeää arvioida sitä, miten merkittävä ja kriittinen laadittava sopimus on yrityksen liiketoiminnalle ja sen kannattavuudelle. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon laadittavaan sopimukseen on järkevää käyttää yrityksen resursseja ja henkilöstötyötunteja. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa, että yrityksen tehokkuus mitataan paljolti sen tulojen ja menojen suhdetta tarkastellessa. Tämän vuoksi on tärkeää keskittää resursseja yrityksen sopimustoiminnassa erityisesti sen toiminnan kannalta kaikista kriittisimpiin ja tärkeimpiin sopimuksiin ja niiden muotoiluun.163 Sopimukset ovat ennen kaikkea viestinnän välineitä ja niiden tarkoitus on välittää selkeästi osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Käytettävyys ja käyttäjäystävällisyys ovat toimivan viestinnän kulmakiviä, sillä ne vaikuttavat siihen, kuinka hyvin sopimus palvelee sopimuksen osapuolia viestinnän välineenä. Tästä huolimatta perinteisen sopimuksen ulkoasu on usein pitkä, vaikealukuinen ja raskasrakenteinen, joka vähentää sen käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä. Pitkät ja raskaat sopimukset voivat luoda epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä osapuolten välillä. Tämä puolestaan voi johtaa riitoihin, sillä osapuolet saattavat tulkita sopimuksen ehtoja eri tavoin. Kun sopimuksen sisältö on vaikeasti lähestyttävä, se heikentää osapuolten mahdollisuuksia ymmärtää omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Tämä ei vain lisää riskiä oikeudellisista ongelmista, vaan voi myös vaikuttaa negatiivisesti liiketoimintasuhteisiin ja luottamukseen.164 Tutkielmassa esitellään oikeusmuotoilun tarjoamia keinoja parantaa sopimusten käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä. Selkeät ja visuaalisesti houkuttelevat sopimusasiakirjat, joissa käytetään ymmärrettävää kieltä, voivat merkittävästi parantaa niiden käyttäjäkokemusta. Esimerkiksi sopimustekstien tiivistelmät, selkeät otsikot, taulukot ja kaaviot voivat auttaa jäsentämään ja ymmärtämään sopimuksen sisältöä ja 163 Hemmo, 2005, s.105 & Xxxxxxxx, 2021, s. 199 164 Finnegan, 2021, s. 199–202 tekemään siitä helpommin hahmotettavan. Oikeusmuotoilu voi auttaa kehittämään käytännön ratkaisuja, jotka tekevät sopimuksista tehokkaampia ja käyttäjäystävällisempiä, edistäen hetkiseen tilanteeseen eikä ole siten sujuvampaa ja ongelmattomampaa viestintää osapuolten välillä. Tutkielmassa olennaiseen rooliin sopimusten oikeusmuotoilun ohella nousivat Nousiaisen (2023) esittelemä teoria sopimusosapuolten tiedollisesta symmetriasta, Haapion (2014) esittelemä sopimuslukutaidon käsite sekä Hurmerinta-Haanpään (2021) esittelemä funktionaalinen sopimuskäsitys. Tutkielmassa funktionaalinen sopimuskäsitys hahmotettiin oikeusmuotoilun ohella perinteistä sopimuskäsitystä haastavana ajatustapana. Yhdessä muiden vaihtoehtoisten sopimusteorioiden rinnalla funktionaalisen sopimuskäsityksen ja oikeusmuotoilun voidaan ajatella muodostavan perinteisen sopimuskäsityksen rinnalle uuden, modernin sopimuskäsityksen. Sopimuslukutaidon ja tiedollisen symmetrian käsitteet puolestaan hahmotettiin tutkielmassa osana yrityksen sopimustoimintaa. Sopimuslukutaito tarkoittaa yksittäisen sopimusosapuolen taitoa ja ymmärrystä hahmottaa sopimuksen näkyviä ja näkymättömiä osia. Tämä osaaminen kertyy vuosien saatossa kokemuksen ja tietotaidon kertyessä. 165 Tiedollisen symmetrian saavuttaminen osana sopimusneuvotteluita puolestaan on sopimuksen osapuolten yhteinen tavoite ja tehtävä, jos he haluavat tehdä sopimuksesta mahdollisimman ymmärrettävän 166 . Tutkielmassa esitettiin, että sopimuksen osapuolten tiedollisen symmetrian saavuttamisella ja sopimuksen oikeusmuotoilulla voidaan vaikuttaa merkittävästi sopimuksen tulkintariskin hallintaan. Tutkielman tutkimustulosten perusteella voidaan siis todeta, että oikeusmuotoilulla on merkittävä rooli sekä sopimuskäsityksen muutokselle että yritysten sopimustoiminnan kehittämiselle. 165 Haapio, 2014, s. 31—33 166 Nousiainen, 2022a, s. 251enää nykytilanteeseen sovellettavissa.