Johtaminen. 1.1. Johtamisjärjestelmää kehitetään tavoitteena yhdessäohjautuvat asiantuntijaorganisaatiot
Johtaminen. Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä aloitti toimintansa alkuvuodesta 2018. Johtoryhmä kokoontuu pääasiassa kuukausittain. Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat mm. strategia, yhteen sovittaminen, linjaukset, palvelukokonaisuus sekä perhekeskustoiminnan johtaminen. Työryhmässä on nimetyt jäsenet kaikista lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimijoista: maakunnan alueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien palvelut, järjestöt, seurakunta ja yritykset. Yhteistyöllä tavoitellaan palvelukokonaisuuteen liittyvien eri osa-alueiden kokonaisvaltaista yhteistä näkemystä ja linjauksia. Sopimuskaudeksi valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarkistetaan johtoryhmän jäsenet, tehtävät ja tavoitteet.
Johtaminen a) henkilöiden johtaminen
Johtaminen työsuojeluorganisaatiota oli hyödynnetty toiminnan suunnittelussa ja seurannassa • työsuojelu oli tutustunut yksikön toimintaan ja ajoneuvoon alkuvaiheen perehdytyk- sessä Kaikilla alueilla ei osattu vastata siihen, kuinka johto, etenkin ylempi johto, seuraa yhden hengen yksikön työturvallisuutta tai työhyvinvointia. Työntekijät olivat ymmärryksessä, että seurantaa tehdään HaiPro-järjestelmän kautta, etenkin ylemmän johdon osalta, ja lisäksi yhdessä yksikössä kerrottiin täytettävän erillistä sähköistä kyselylomaketta yksikön toiminnan ja työturvallisuuden seuraamiseen. Joidenkin yksiköiden osalta lähiesimiehet kävivät keskustelemassa henkilöstön kanssa yksikön tilanteesta. Lähtökohtaisesti työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioista henkilökunta oli yhteydessä lä- hiesimieheen. Keskustelutilanteet saattoivat olla kahden hengen keskusteluiden lisäksi yksikön yhteisiä kokouksia, jossa käytiin läpi mikä on yksikön tilanne ja tunnelma. Työsuojelu oli ollut osalla alueista mukana toimintamallin suunnittelukokouksesta lähtien. Hei- dän näkökulmansa oli haluttu muun muassa siihen, kuinka yksikköä hälytetään tehtäville ja kuinka kohteeseen mennään. Lisäksi työturvallisuusohjeistusta oli käyty läpi ja tehty riskienkar- toitus, sekä suunniteltu näihin mallit toimia. Osalla alueista oli työsuojelun puolelta tutustuttu yksikön toimintaan usein alkuvaiheen perehdytyksessä, mutta alueesta riippuen työsuojelu ei ollut juurikaan osallistunut yksikön kehittämiseen tai asioita oli käyty hyvin läpi. Työturvallisuus- linjaukset saattoivat olla ainoastaan talon yhtenäiset ohjeistukset. Yksikön ajoneuvo oli käyty läpi osalla alueista työterveyden ja työsuojelun yhteiskäynnillä. Li- säksi työterveyden ja työsuojelun henkilöitä oli informoitu siitä, minkälainen toimintamalli on kyseessä. Mikäli yhden hengen ensihoitoyksiköllä oli uusi asemapaikka, oli työterveydenhuollon lisäksi asemapaikalla käynyt työsuojelu, jolloin tarkastettiin aseman olosuhteet. Haastatteluissa nousi esille myös työturvallisuusryhmä, jossa työsuojeluvaltuutettu on mukana. Ryhmässä käsi- tellään työturvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet ja pohditaan erilaisia keinoja parantaa myös yhden hengen ensihoitoyksikön työturvallisuutta.
Johtaminen. Kokeilua johdetaan ja hallinnoidaan yhteisvastuullisesti Jämsän, Keuruun ja Saarijärven kaupunkien toimesta. Kokeilun johtoryhmä vastaa kokeilun organisoinnista kuntakohtaista toteutusta lukuun ottamatta ja esittelee asiat ohjausryhmälle.
Johtaminen. Olympiakomitean HUY johtaa suomalaista huippu-urheilua neljän eri ohjelmansa kautta. Ohjelmat ovat huippuvaiheen ohjelma, urheiluakatemiaohjelma, kisaohjelma ja osaamisohjelma. Lajit vastaavat omasta menestyssuunnitelmasta ja toimintansa kehittämisestä. Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset toimivat toiminnan ja menestyksen mahdollistavina ympäristöinä urheilijoille, valmentajille ja asiantuntijoille. Valimotie 10, 00380 Helsinki Puh. (09) 348 121 xxxxxxxxxxxxxx.xx Valtakunnallinen taso Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö johtaa valtakunnallisen huippu-urheiluverkoston toimintaa, ja antaa vuosittain lausunnon Opetus- ja kulttuuriministeriölle valmennuskeskusten ja urheiluakatemioiden harkinnanvaraisista valtionapuhakemuksista. Paikallinen taso Varalan Urheiluopiston valmennuskeskus johtaa Tampereen Urheiluakatemian* toimintaa, vastaa asiantuntijatoiminnan, kaksoisuratyön ja valmennuksen kehittämisestä sekä toteutuksesta yhdessä valtakunnallisen verkoston ja paikallisen Yhteistyöverkoston kanssa. Tampereen kaupunki vastaa Tampereen keskukseen valittujen lajien harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden kehittämisestä ja ylläpidosta, ja osallistuu sovitusti urheiluakatemian asiantuntijatoiminnan, valmennuksen ja muun toiminnan resurssointiin. *Tampereen Urheiluakatemia on urheilun yhteistyöverkosto, joka tukee urheilijoita, valmentajia ja seuroja urheilijan polulla. Tampereella Urheiluakatemian toimintaa koordinoi Varalan Urheiluopisto ja sitä rahoittavat Tampereen kaupunki, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Varalan Urheiluopisto ja yksityiset kumppanit. Verkostoon kuuluvat oppilaitokset yläkouluista korkeakouluihin, valmennuksen, terveydenhuollon ja muiden tukipalveluiden asiantuntijat, liikunnan aluejärjestö, paikalliset urheiluseurat sekä toimintaansa Tampereelle keskittäneet lajiliitot.
Johtaminen. Organisaation koko johdon toiminta luo toimintavarmuuden tueksi jatkuvuus- ja valmiussuunnitteluun selkeyttä ja yhtenäisyyttä sekä ympäristön, jossa organisaation johto ja muu henkilöstö tietävät vastuunsa vakavien häiriöiden estämisessä ja hallinnassa. Johto määrittelee jatkuvuussuunnittelun organisoinnin ja painopisteet. Johto kehittää, toimeenpanee ja seuraa jatkuvuudenhallinnan johtamista ja kehittymistä. Se arvioi vakavien häiriöiden hallintakykyä. Johto määrittelee jatkuvuussuunnittelulle tavoitteet. Tavoitteet määritellään analysoimalla liiketoiminnan tarpeet sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet. Tavoitteiden määrittelyssä on huomioitava myös lakisääteiset velvoitteet. Johdon tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta organisaatio pystyy palvelemaan jatkuvasti muuttuvaa yhteiskuntaa. Johto etsii itse uudistumisen ja kehittämisen mahdollisuuksia.
Johtaminen. Allianssin johtamiseen liittyvät asiat on määritelty pääpiirteissään toteutusvaiheen allianssisopimuksessa. Allianssin johtamisjärjestelmään sisältyvät lisäksi allianssin toimintakulttuuri, toimintatavat ja -menetelmät sekä toiminnan mittaaminen, seuraaminen ja kehittäminen. Henkilöstön sitouttamisen näkökulmasta näitä työstetään yhteisessä työpajassa heti, kun henkilöstö on koossa. Näin henkilöstö pääsee itse määrittämään, mitä toimintaperiaatteet heille merkitsevät ja miten he voivat ja haluavat niitä käytännössä toteuttaa. Tämä parantaa sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Allianssimallilla luodaan aivan uutta toimintamallia. Tämä vaatii systeemisiä muutoksia, ja kaikkien allianssin osapuolten on oltava valmiita muutokseen sekä sitoutumaan tavoitteisiin, joiden toteutustapa ei etukäteen ole tiedossa. Vain systeemisen muutoksen kautta voidaan luoda uudenlaisia toimintatapoja ja prosesseja, jotka voivat paitsi toteuttaa mahdollisen sote-uudistuksen tavoitteita, toimia myös suunnannäyttäjinä valtakunnalliselle kehitykselle. Allianssin johtamisfilosofia perustuu Arvoa rahalle -ajatteluun, yhteistyöhön Hankkeen parhaaksi -periaatteella sekä Lean-metodologiaan. Arvoa rahalle -ajattelu on lähtökohtamme kaikissa palveluissamme. Perinteisissä sote-hankinnoissa ongelmana on osaoptimointi: kun pyritään minimoimaan yhden palvelun hintaa, tingitään väistämättä laadusta eikä lopputulos ole kokonaisuudessaan kustannustehokas. Tyypillisesti suurimmat kustannukset tulevat raskaimpien palveluiden käytöstä ja palveluiden epätarkoituksenmukaisesta käytöstä, joten asiakasohjaukseen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tuotamme palveluita kuntalaisille, kuntalaisten rahoilla, joten velvollisuutemme on tuottaa kuntalaisille arvoa. Käytämme toiminnan arvioinnissa hoidon vaikuttavuuden mittausjärjestelmää, jotta voimme konkreettisesti mitata ja kehittää kuntalaisille tuottamaamme arvoa eli hyvinvointia ja osoittaa Tilaajalle tuottamamme arvo rahalle. Hankkeen parhaaksi -periaate tarkoittaa yhteisten tavoitteiden ja kokonaisuuden optimoinnin asettamista omien intressien edelle. Allianssimallissa periaate on ensisijaisen tärkeä, ja tätä periaatetta koetellaan etenkin vastoinkäymisten sattuessa tai kohdattaessa erimielisyyksiä. Oikea ratkaisu voidaan löytää miettimällä, mikä vaihtoehdoista on hankkeen parhaaksi. Lean-periaatteet sisältävät arvon tuottamisen asiakkaalle, standardoidut prosessit, ”hukan” poistamisen, jatkuvan parantamisen ja visuaalisen ohjauksen. Toimintaa kehit...