Johtaminen. 1.1. Johtamisjärjestelmää kehitetään tavoitteena yhdessäohjautuvat asiantuntijaorganisaatiot
Johtaminen. Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä aloitti toimintansa alkuvuodesta 2018. Johtoryhmä kokoontuu pääasiassa kuukausittain. Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat mm. strategia, yhteen sovittaminen, linjaukset, palvelukokonaisuus sekä perhekeskustoiminnan johtaminen. Työryhmässä on nimetyt jäsenet kaikista lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimijoista: maakunnan alueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien palvelut, järjestöt, seurakunta ja yritykset. Yhteistyöllä tavoitellaan palvelukokonaisuuteen liittyvien eri osa-alueiden kokonaisvaltaista yhteistä näkemystä ja linjauksia. Sopimuskaudeksi valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarkistetaan johtoryhmän jäsenet, tehtävät ja tavoitteet.
Johtaminen a) henkilöiden johtaminen
b) taloudellinen johtaminen OHJELMATYÖNTEKIJÄT TOIMITUKSELLISET 24.8.2010
Johtaminen a) henkilöiden johtaminen
b) taloudellinen johtaminen
Johtaminen. Etelä-Savoon perustetun lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän tavoitteena on toimia johtamisen yhteistyörakenteena, jossa yhteensovitetaan strategioita, toimintamalleja, perhekeskustoiminnan johtamista ja koordinointia sekä tuen ja palveluiden kokonaisuutta. Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä aloitti toimintansa alkuvuodesta 2018. Johtoryhmä kokoontuu pääasiassa kuukausittain. Johtoryhmän tehtävät ovat: - Tukea palveluiden integroitumista ja monitoimijuutta maakunnallisen perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Edistää ja yhteensovittaa johtamista sekä palveluiden kehittämistä. - Vahvistaa lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin mukaisia päätöksiä ja toimintaa. - Linjata ja sopia maakunnallisista yhteisistä toimintamalleista ja näyttöön perustuvista menetelmistä. - Käsitellä keskeiset palvelukokonaisuuteen liittyvät asiakirjat ja esitykset ennen niiden siirtymistä kunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekoon. - Määritellä ja koota maakunnallisia palvelukokonaisuuteen liittyviä tiedon indikaattoreita ja strategisia suunnitelmia. - Viedä tietoa ja lisätä ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuudesta yhteistyöverkostoissa. Työryhmässä on nimetyt jäsenet kaikista lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimijoista: hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien palvelut, järjestöt, seurakunta ja yritykset. Yhteistyöllä tavoitellaan palvelukokonaisuuteen liittyvien eri osa-alueiden kokonaisvaltaista yhteistä näkemystä ja linjauksia. Sopimuskaudeksi valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarkistetaan johtoryhmän jäsenet, tehtävät ja tavoitteet.
Johtaminen nähtiin tärkeänä, että esimies olisi samalla asemalla, jolloin työntekijät pystyisivät käy- mään yksikön asioita läpi kasvotusten ja keskusteluja olisi mahdollista aloittaa mata- lammalla kynnyksellä • osa yksiköiden työntekijöistä koki, että esimies ei ole kiinnostunut yksikön toiminnasta eikä työntekijöiden kehitysideoista • esimiehet seuraavat työturvallisuutta ja työhyvinvointia kehityskeskustelujen sekä eri- laisten järjestelmien, kuten Pronton ja poikkeamailmoitusten kautta • kahden organisaation alaisuudessa toimivaa yksikköä ei koettu toimivaksi ratkaisuksi esimiestoiminnan osalta Yksiköissä koettiin tärkeänä, että esimies olisi samalla asemalla, jolloin työntekijät pystyisivät käymään yksikön asioita läpi kasvotusten ja keskusteluja olisi mahdollista aloittaa matalammalla kynnyksellä. Mikäli yksikössä kaikki toimii hyvin ja ohjeita noudatetaan, ei esimiehen tulisi puut- tua yksikön asioihin, vaan sen sijaan kannustaa työntekijöitä. Yksiköiden lähiesimiehet eivät aina työskennelleet samalla asemalla yksikön kanssa. Tällöin työntekijät olivat yhteydessä esimie- heen mm. puhelimitse tai sähköpostilla ja esimiehet kävivät säännöllisesti yksikön asemapai- kalla. Työntekijät toivoivat, että esimiehet ymmärtäisivät toimintamallin tarkoituksen ja miten sitä pystyttäisiin hyödyntämään. Osa yksiköiden työntekijöistä koki, että esimies ei ole kiinnostunut yksikön toiminnasta eikä työntekijöiden kehitysideoista. Toisaalta haastatteluissa myös koettiin lähiesimiehen kuuntelevan hyvin alaisiaan. Esimiehet seuraavat työturvallisuutta ja työhyvinvointia kehityskeskustelujen sekä erilaisten jär- jestelmien, kuten Pronton ja poikkeamailmoitusten kautta. Esimiehet seuraavat yksiköitä myös varmistamalla minkälaista henkilöstöä tehtävälle on lähtenyt. Lähiesimiesten tulee seurata yk- sikön kaluston ja varusteiden kuntoa, mutta rikkoontuneista varusteista tulee myös työntekijän ilmoittaa eteenpäin. Yhdellä alueista oltiin toteuttamassa vaikuttavuuteen liittyvä kysely kaikille alueen moniamma- tillisille yksiköille, ja osa kysymyksistä linkittyi työturvallisuuteen. Alueella oli myös otettu käyt- töön monitoimiyksikkötiimi, jossa on edustusta moniammatillisten yksiköiden työntekijöistä, niin ensihoitajista kuin pelastajista, sekä ensihoito- että aluepalomestari. Tiimin on tarkoitus ko- koontua säännöllisesti, ja johto toivoo saavansa tiimin kautta enemmän tietoa mm. toiminta- mallin työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Johtamisen näkökulmasta kahd...
Johtaminen. Organisaation koko johdon toiminta luo toimintavarmuuden tueksi jatkuvuus- ja valmiussuunnitteluun selkeyttä ja yhtenäisyyttä sekä ympäristön, jossa organisaation johto ja muu henkilöstö tietävät vastuunsa vakavien häiriöiden estämisessä ja hallinnassa. Johto määrittelee jatkuvuussuunnittelun organisoinnin ja painopisteet. Johto kehittää, toimeenpanee ja seuraa jatkuvuudenhallinnan johtamista ja kehittymistä. Se arvioi vakavien häiriöiden hallintakykyä. Johto määrittelee jatkuvuussuunnittelulle tavoitteet. Tavoitteet määritellään analysoimalla liiketoiminnan tarpeet sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet. Tavoitteiden määrittelyssä on huomioitava myös lakisääteiset velvoitteet. Johdon tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta organisaatio pystyy palvelemaan jatkuvasti muuttuvaa yhteiskuntaa. Johto etsii itse uudistumisen ja kehittämisen mahdollisuuksia.
Johtaminen. Palveluntarjoaja on tunnistanut ydintoimintoihinsa liittyvät jatkuvuuden ja erityistilanteiden hallintaa ohjaavat keskeiset tekijät, velvoitteet ja riippuvuudet.
Johtaminen. Kokeilua johdetaan ja hallinnoidaan yhteisvastuullisesti Jämsän, Keuruun ja Saarijärven kaupunkien toimesta. Kokeilun johtoryhmä vastaa kokeilun organisoinnista kuntakohtaista toteutusta lukuun ottamatta ja esittelee asiat ohjausryhmälle.
Johtaminen. Moniammatillisen viranomaistyöryhmän toimintaa johdetaan kumppanuusjohtamisen periaatteita soveltaen. Lähtökohtana työryhmän johtamisessa on neuvotteleva johtajuus kumppaniorganisaatioiden esihenkilöiden kesken. Kukin sopimusosapuoli vastaa henkilöstönsä johtamisesta, henkilöstöasioista sekä työterveyshuollosta.