Johtaminen. 1.1. Johtamisjärjestelmää kehitetään tavoitteena yhdessäohjautuvat asiantuntijaorganisaatiot
Johtaminen. Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä aloitti toimintansa alkuvuodesta 2018. Johtoryhmä kokoontuu pääasiassa kuukausittain. Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat mm. strategia, yhteen sovittaminen, linjaukset, palvelukokonaisuus sekä perhekeskustoiminnan johtaminen. Työryhmässä on nimetyt jäsenet kaikista lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimijoista: maakunnan alueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien palvelut, järjestöt, seurakunta ja yritykset. Yhteistyöllä tavoitellaan palvelukokonaisuuteen liittyvien eri osa-alueiden kokonaisvaltaista yhteistä näkemystä ja linjauksia. Sopimuskaudeksi valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarkistetaan johtoryhmän jäsenet, tehtävät ja tavoitteet.
Johtaminen a) henkilöiden johtaminen
b) taloudellinen johtaminen
Johtaminen. Etelä-Savoon perustetun lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän tavoitteena on toimia johtamisen yhteistyörakenteena, jossa yhteensovitetaan strategioita, toimintamalleja, perhekeskustoiminnan johtamista ja koordinointia sekä tuen ja palveluiden kokonaisuutta. Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä aloitti toimintansa alkuvuodesta 2018. Johtoryhmä kokoontuu pääasiassa kuukausittain. Johtoryhmän tehtävät ovat: - Tukea palveluiden integroitumista ja monitoimijuutta maakunnallisen perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Edistää ja yhteensovittaa johtamista sekä palveluiden kehittämistä. - Vahvistaa lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin mukaisia päätöksiä ja toimintaa. - Linjata ja sopia maakunnallisista yhteisistä toimintamalleista ja näyttöön perustuvista menetelmistä. - Käsitellä keskeiset palvelukokonaisuuteen liittyvät asiakirjat ja esitykset ennen niiden siirtymistä kunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekoon. - Määritellä ja koota maakunnallisia palvelukokonaisuuteen liittyviä tiedon indikaattoreita ja strategisia suunnitelmia. - Viedä tietoa ja lisätä ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuudesta yhteistyöverkostoissa. Työryhmässä on nimetyt jäsenet kaikista lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimijoista: hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien palvelut, järjestöt, seurakunta ja yritykset. Yhteistyöllä tavoitellaan palvelukokonaisuuteen liittyvien eri osa-alueiden kokonaisvaltaista yhteistä näkemystä ja linjauksia. Sopimuskaudeksi valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarkistetaan johtoryhmän jäsenet, tehtävät ja tavoitteet.
Johtaminen a) henkilöiden johtaminen
b) taloudellinen johtaminen OHJELMATYÖNTEKIJÄT TOIMITUKSELLISET 24.8.2010
Johtaminen nähtiin tärkeänä, että esimies olisi samalla asemalla, jolloin työntekijät pystyisivät käy- mään yksikön asioita läpi kasvotusten ja keskusteluja olisi mahdollista aloittaa mata- lammalla kynnyksellä • osa yksiköiden työntekijöistä koki, että esimies ei ole kiinnostunut yksikön toiminnasta eikä työntekijöiden kehitysideoista • esimiehet seuraavat työturvallisuutta ja työhyvinvointia kehityskeskustelujen sekä eri- laisten järjestelmien, kuten Pronton ja poikkeamailmoitusten kautta • kahden organisaation alaisuudessa toimivaa yksikköä ei koettu toimivaksi ratkaisuksi esimiestoiminnan osalta Yksiköissä koettiin tärkeänä, että esimies olisi samalla asemalla, jolloin työntekijät pystyisivät käymään yksikön asioita läpi kasvotusten ja keskusteluja olisi mahdollista aloittaa matalammalla kynnyksellä. Mikäli yksikössä kaikki toimii hyvin ja ohjeita noudatetaan, ei esimiehen tulisi puut- tua yksikön asioihin, vaan sen sijaan kannustaa työntekijöitä. Yksiköiden lähiesimiehet eivät aina työskennelleet samalla asemalla yksikön kanssa. Tällöin työntekijät olivat yhteydessä esimie- heen mm. puhelimitse tai sähköpostilla ja esimiehet kävivät säännöllisesti yksikön asemapai- kalla. Työntekijät toivoivat, että esimiehet ymmärtäisivät toimintamallin tarkoituksen ja miten sitä pystyttäisiin hyödyntämään. Osa yksiköiden työntekijöistä koki, että esimies ei ole kiinnostunut yksikön toiminnasta eikä työntekijöiden kehitysideoista. Toisaalta haastatteluissa myös koettiin lähiesimiehen kuuntelevan hyvin alaisiaan. Esimiehet seuraavat työturvallisuutta ja työhyvinvointia kehityskeskustelujen sekä erilaisten jär- jestelmien, kuten Pronton ja poikkeamailmoitusten kautta. Esimiehet seuraavat yksiköitä myös varmistamalla minkälaista henkilöstöä tehtävälle on lähtenyt. Lähiesimiesten tulee seurata yk- sikön kaluston ja varusteiden kuntoa, mutta rikkoontuneista varusteista tulee myös työntekijän ilmoittaa eteenpäin. Yhdellä alueista oltiin toteuttamassa vaikuttavuuteen liittyvä kysely kaikille alueen moniamma- tillisille yksiköille, ja osa kysymyksistä linkittyi työturvallisuuteen. Alueella oli myös otettu käyt- töön monitoimiyksikkötiimi, jossa on edustusta moniammatillisten yksiköiden työntekijöistä, niin ensihoitajista kuin pelastajista, sekä ensihoito- että aluepalomestari. Tiimin on tarkoitus ko- koontua säännöllisesti, ja johto toivoo saavansa tiimin kautta enemmän tietoa mm. toiminta- mallin työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Johtamisen näkökulmasta kahd...
Johtaminen. Palveluntarjoaja on tunnistanut ydintoimintoihinsa liittyvät jatkuvuuden ja erityistilanteiden hallintaa ohjaavat keskeiset tekijät, velvoitteet ja riippuvuudet.
Johtaminen. Organisaation koko johdon toiminta luo toimintavarmuuden tueksi jatkuvuus- ja valmiussuunnitteluun selkeyttä ja yhtenäisyyttä sekä ympäristön, jossa organisaation johto ja muu henkilöstö tietävät vastuunsa vakavien häiriöiden estämisessä ja hallinnassa. Johto määrittelee jatkuvuussuunnittelun organisoinnin ja painopisteet. Johto kehittää, toimeenpanee ja seuraa jatkuvuudenhallinnan johtamista ja kehittymistä. Se arvioi vakavien häiriöiden hallintakykyä. Johto määrittelee jatkuvuussuunnittelulle tavoitteet. Tavoitteet määritellään analysoimalla liiketoiminnan tarpeet sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet. Tavoitteiden määrittelyssä on huomioitava myös lakisääteiset velvoitteet. Johdon tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta organisaatio pystyy palvelemaan jatkuvasti muuttuvaa yhteiskuntaa. Johto etsii itse uudistumisen ja kehittämisen mahdollisuuksia.
Johtaminen. Allianssin johtamiseen liittyvät asiat on määritelty pääpiirteissään toteutusvaiheen allianssisopimuksessa. Allianssin johtamisjärjestelmään sisältyvät lisäksi allianssin toimintakulttuuri, toimintatavat ja -menetelmät sekä toiminnan mittaaminen, seuraaminen ja kehittäminen. Henkilöstön sitouttamisen näkökulmasta näitä työstetään yhteisessä työpajassa heti, kun henkilöstö on koossa. Näin henkilöstö pääsee itse määrittämään, mitä toimintaperiaatteet heille merkitsevät ja miten he voivat ja haluavat niitä käytännössä toteuttaa. Tämä parantaa sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Allianssimallilla luodaan aivan uutta toimintamallia. Tämä vaatii systeemisiä muutoksia, ja kaikkien allianssin osapuolten on oltava valmiita muutokseen sekä sitoutumaan tavoitteisiin, joiden toteutustapa ei etukäteen ole tiedossa. Vain systeemisen muutoksen kautta voidaan luoda uudenlaisia toimintatapoja ja prosesseja, jotka voivat paitsi toteuttaa mahdollisen sote-uudistuksen tavoitteita, toimia myös suunnannäyttäjinä valtakunnalliselle kehitykselle. Allianssin johtamisfilosofia perustuu Arvoa rahalle -ajatteluun, yhteistyöhön Hankkeen parhaaksi -periaatteella sekä Lean-metodologiaan. Arvoa rahalle -ajattelu on lähtökohtamme kaikissa palveluissamme. Perinteisissä sote-hankinnoissa ongelmana on osaoptimointi: kun pyritään minimoimaan yhden palvelun hintaa, tingitään väistämättä laadusta eikä lopputulos ole kokonaisuudessaan kustannustehokas. Tyypillisesti suurimmat kustannukset tulevat raskaimpien palveluiden käytöstä ja palveluiden epätarkoituksenmukaisesta käytöstä, joten asiakasohjaukseen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tuotamme palveluita kuntalaisille, kuntalaisten rahoilla, joten velvollisuutemme on tuottaa kuntalaisille arvoa. Käytämme toiminnan arvioinnissa hoidon vaikuttavuuden mittausjärjestelmää, jotta voimme konkreettisesti mitata ja kehittää kuntalaisille tuottamaamme arvoa eli hyvinvointia ja osoittaa Tilaajalle tuottamamme arvo rahalle. Hankkeen parhaaksi -periaate tarkoittaa yhteisten tavoitteiden ja kokonaisuuden optimoinnin asettamista omien intressien edelle. Allianssimallissa periaate on ensisijaisen tärkeä, ja tätä periaatetta koetellaan etenkin vastoinkäymisten sattuessa tai kohdattaessa erimielisyyksiä. Oikea ratkaisu voidaan löytää miettimällä, mikä vaihtoehdoista on hankkeen parhaaksi. Lean-periaatteet sisältävät arvon tuottamisen asiakkaalle, standardoidut prosessit, ”hukan” poistamisen, jatkuvan parantamisen ja visuaalisen ohjauksen. Toimintaa kehit...
Johtaminen. Olympiakomitean HUY johtaa suomalaista huippu-urheilua neljän eri ohjelmansa kautta. Ohjelmat ovat huippuvaiheen ohjelma, urheiluakatemiaohjelma, kisaohjelma ja osaamisohjelma. Lajit vastaavat omasta menestyssuunnitelmasta ja toimintansa kehittämisestä. Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset toimivat toiminnan ja menestyksen mahdollistavina ympäristöinä urheilijoille, valmentajille ja asiantuntijoille. Valimotie 10, 00380 Helsinki Puh. (09) 348 121 xxxxxxxxxxxxxx.xx Valtakunnallinen taso Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö johtaa valtakunnallisen huippu-urheiluverkoston toimintaa, ja antaa vuosittain lausunnon Opetus- ja kulttuuriministeriölle valmennuskeskusten ja urheiluakatemioiden harkinnanvaraisista valtionapuhakemuksista. Paikallinen taso Varalan Urheiluopiston valmennuskeskus johtaa Tampereen Urheiluakatemian* toimintaa, vastaa asiantuntijatoiminnan, kaksoisuratyön ja valmennuksen kehittämisestä sekä toteutuksesta yhdessä valtakunnallisen verkoston ja paikallisen Yhteistyöverkoston kanssa. Tampereen kaupunki vastaa Tampereen keskukseen valittujen lajien harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden kehittämisestä ja ylläpidosta, ja osallistuu sovitusti urheiluakatemian asiantuntijatoiminnan, valmennuksen ja muun toiminnan resurssointiin. *Tampereen Urheiluakatemia on urheilun yhteistyöverkosto, joka tukee urheilijoita, valmentajia ja seuroja urheilijan polulla. Tampereella Urheiluakatemian toimintaa koordinoi Varalan Urheiluopisto ja sitä rahoittavat Tampereen kaupunki, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Varalan Urheiluopisto ja yksityiset kumppanit. Verkostoon kuuluvat oppilaitokset yläkouluista korkeakouluihin, valmennuksen, terveydenhuollon ja muiden tukipalveluiden asiantuntijat, liikunnan aluejärjestö, paikalliset urheiluseurat sekä toimintaansa Tampereelle keskittäneet lajiliitot.