Osaaminen. 2.1. Henkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan vasun tai toimintasuunnitelman vaatimuksiin
Osaaminen. Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.
Osaaminen. Tehtävän edellyttämän osaamisen arvioinnissa otetaan huomioon sellainen ammattitaito, jota tehtävässä tosi- asiallisesti käytetään. Tehtävän edellyttämän osaami- sen syvyys tai monipuolisuus lisää tehtävän vaativuutta. Kysymyksiä: • Millaista teoreettista ja käytännön osaamista edellytetään? • Millaista kokemusta? • Millaisia erityistaitoja?
Osaaminen a) esiintymisosaaminen
Osaaminen a) esiintymisosaaminen b) monipuolinen asiaosaaminen
Osaaminen. Henkilökunnan osaamisen tulee olla asiakkaiden avustuksen tarpeen edellyttämällä tasolla. Palveluntuottajan henkilökunta tekee yhteistyötä asiakkaan, hänen omaisten/ läheisten sekä muiden asiakkaan palveluverkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa.
Osaaminen. Palokuntakoulutus päivitetään yhteis- kunnan muutosten ja kentän vaatimus- ten mukaisesti säännöllisin väliajoin. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon myös osaamisen tunnustaminen ja viikkoharjoitustoi- minta. Sopimusjärjestelmä on valtakunnallinen niin, että kullakin palokuntamuodolla on samankaltainen sopimuskohtelu kaikkialla maassa. Sopimusjärjestelmä on läpinäkyvä ja se vastaa muuttuvan yhteis- kunnan tarpeisiin. Sopimusjärjestelmän toimivuutta tarkastellaan säännöllisesti.
Osaaminen. Lähijohtajat tarvitsevat monipuolista osaamista. Erityisesti esimiesasema asettaa osaamiselle omat vaatimuksensa. Koska lähijohtajat toimivat työnantajiensa edustajina, edellytetään heiltä myös oikeudellista osaamista, joka kohdistuu sekä omien että työntekijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemiseen. Esimiehen tärkein oikeus ja velvollisuus on työnjohto-oikeus, eli direktio-oikeus, jonka perusteet tulevat työsopimuslaista (Ahlroth & Havunen 2015, 82,106). Monet eri lait ja sopimukset toimivat myös työnjohto-oikeutta rajoittavani tekijöinä ohjaten muun muassa henkilöstöjohtamista ja työsuhdeasioiden hoitamista. Koska nämä monet lait, asetukset ja työehtosopimukset määrittävät yksittäisen työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta, tulisi jokaisen lähijohtajan tuntea niistä työnsä kannalta keskeisimmät (Viitala 2013, 270). Tämä mahdollistaa, että he osaavat toimia lakien ja sopimuksien edellyttämällä tavalla esimiestyötä tehdessään ja vastuullista henkilöstöjohtamista toteuttaessaan. Monesti nämä tiedot ja taidot opitaan työelämässä tai erillisen koulutuksen kautta. Viime kädessä työnantajat ovat kuitenkin vastuussa siitä, että lähijohtajat hallitsevat työssään tarvitsemansa lainsäädännön ja työehtosopimuksen. Lähijohtaja ja lähijohtaminen ovat käsitteinä melko uusia. Ne pohjautuvat käsitteisiin esimies ja työnjohtaja. Näiden käsitteiden rinnalla käytetään yleisesti myös käsitteitä esimiestyö ja esimies, kuten myös tässä tutkielmassa. (Reikko, Salonen & Uusitalo 2010, 19–20.)
Osaaminen. Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen kes- keisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatil- linen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavu- tettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallin- taa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation ar- voista ja tavoitteista.
Osaaminen. Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tieto- jen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennys- koulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Xxxxxxxx kuvaa myös tavoitteen- asettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.