Työhyvinvointi. Lisätään allekirjoituspöytäkirjaan seuraava teksti: Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle ja tekee mahdolliseksi pidemmät työ- urat. Työhyvinvointi syntyy työyhteisön sekä yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta johtamisesta. Liitot kannustavat työhyvinvoinnin kehittämiseen yri- tyksissä suositellen: • hyödyntämään Työturvallisuuskeskuksen koulutustarjontaa ja viestintäalojen työalatoimikunnan asiantuntemusta. • ikäjohtamisessa kannattaa tutustua Työturvallisuuskeskuksen työkaarimalliin ja sen tarjoamiin ilmaisiin työkaluihin. • käsittelemään työsuojelutoimikunnassa työaikoihin liittyviä käytäntöjä ja yötyötä tekevien erityistarpeita ja jaksamista. Työaikapankkijärjestelmä saattaa tuoda lisämahdollisuuksia työaikakysymyksissä. • tutustumaan työhyvinvointikortti -koulutukseen.
Työhyvinvointi. Työryhmä kartoittaa ja selvittää pitkän tähtäimen suunnitelmia toimialan työhy- vinvointia lisääviksi toimenpiteiksi. Siltä osin kuin työryhmä pääsee yksimielisyyteen, työryhmä laatii yhteenvedon työryhmän työstä.
Työhyvinvointi. Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä. Yhdessä todettuja hyviä ratkaisumalleja hyödynnetään myös autonrengasalalla. Liitot kannustavat ja tukevat työpaikkoja hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa seuraamalla käynnissä olevia työhyvinvointihankkeita ja saattamalla niissä kertyneet hyvät käytännöt alan työpaikkojen tietoisuuteen.
Työhyvinvointi. Työhyvinvointi muodostuu siitä, että työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa. Myönteinen työilmapiiri parantaa työhyvinvointia ja auttaa työssä jaksamisessa. Jos työyhteisössä esiintyy ristiriitoja, ei ongelmiin puuttumista pidä pitkittää. Kaikkia selkkauksen osapuolia on kuultava ennen kuin arvioidaan syitä. Arvostelun kohde ei ehkä edes tiedä tehneensä virhettä tai että on hoitanut jonkin asian huonommin kuin on luullut.
Työhyvinvointi. Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaisten tarpeiden, resurssien ja vahvuuksien tunnistavasta sekä yhteen sovittavasta johta- misesta ja työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Sopimusosapuolten vuonna 2010 yhteisesti käynnistämä Hyvää huomista -ohjelma on vakiin- tunut edistämään työhyvinvointia alalla. Ohjelmassa toteutettavat työpaikkojen kehittämiskoh- teet voivat olla mitä tahansa yhteistyössä toteutettavaa työn, työmenetelmien, työyhteisön, prosessien, työympäristön tai tuottavuuden kehittämistä, joilla on myönteinen vaikutus ohjel- man tavoitteiden kannalta. Työnantaja- ja työntekijäliittojen nimittämä työryhmä valitsee yhtei- set kehittämisen teemat etsien uusia näkökulmia, ideoita ja konkreettisia työvälineitä työhyvin- voinnin ja tuottavuuden edistämiseksi yritysten käyttöön hyödyntäen aiempia Hyvää huomista -ohjelmassa saatuja kokemuksia. Sopijaosapuolet kannustavat työpaikkoja suunnitelmalliseen ja määrätietoiseen työhyvinvoin- nin ja tuottavuuden kehittämiseen sekä hyödyntämään Hyvää huomista -ohjelman palveluja ja tuloksia sekä muita työmarkkinajärjestöjen yhteistyössä tuotettuja materiaaleja - esimerkiksi keskusjärjestöjen julkaisemaa Työkaarimallia. Osana työhyvinvoinnin edistämistä sopijapuolet suosittavat työhyvinvointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.
Työhyvinvointi. A. Työehtosopimus Työryhmä tarkastelee työehtosopimuksen teknistä sisältöä, rakennetta ja syste- matisointia. Työryhmän tehtävänä on arvioida työehtosopimuksen selkeyttämis- tarpeita. Tavoitteena on parantaa työehtosopimuksen luettavuutta. Työryhmän työtä ohjaa työehtosopimuksen loppukäyttäjien eli lukijan näkökulma.
Työhyvinvointi. Xxxxxx toimijan työnantaja vastaa työntekijöiden työhyvinvoinnista. Vuosittain perhekeskustoimijoille järjestetään kehittämis-/virkistyspäivä. Perhekeskuksessa jokainen työntekijä pyrkii edistämään osaltaan hyvää työilmapiiriä.
Työhyvinvointi. Lisätään allekirjoituspöytäkirjaan seuraava teksti: Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle ja tekee mahdolliseksi pidemmät työurat. Työhyvinvointi syntyy työyhteisön sekä yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta johtamisesta. Liitot kannustavat työhyvinvoinnin kehittämiseen yrityksissä suositellen: • hyödyntämään Työturvallisuuskeskuksen koulutustarjontaa ja viestintäalojen työalatoimikunnan asiantuntemusta. • työehtosopimusosapuolet suosittelevat jokaiselle työpaikalle ikäohjelman tekemistä. Työuraansa aloittelevilla nuorilla, ruuhkavuosia elävillä ja pitkän uran tehneillä on erilaisia tarpeita ja vahvuuksia, jotka työpaikalla olisi hyvä huomioida. Ikäohjelman rakentamisen myötä syntyisivät uudet pelisäännöt, jotka voivat sisältää erilaisia menetelmiä ja joustoja. Pääasia olisi, että nämä pelisäännöt olisivat läpinäkyviä, jolloin ei syntyisi tilannetta, jossa mietittäisiin, että miksi toisella on erilaiset mahdollisuudet. Ikäjohtamisessa kannattaa tutustua Työturvallisuuskeskuksen työkaarimalliin ja sen tarjoamiin ilmaisiin työkaluihin. • käsittelemään työsuojelutoimikunnassa työaikoihin liittyviä käytäntöjä ja yötyötä tekevien erityistarpeita ja jaksamista. Työaikapankkijärjestelmä saattaa tuoda lisämahdollisuuksia työaikakysymyksissä. • tutustumaan työhyvinvointikortti -koulutukseen.
Työhyvinvointi. Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä. Liitot kannustavat osallistumaan käynnissä olevaan Työkaari kantaa - hankkeeseen ja jatkavat osallistuvien työpaikkojen tukemista hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa. Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuunnitelman laatimisesta työpaikoilla. Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää työmarkkinajärjestöjen laatimaa yhteistä aineistoa. Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista.
Työhyvinvointi. 11. Työhyvinvoinnin kannalta työntekijöiden työkyvyn ja sairauspoissaolojen seuranta työpaikalla on tärkeää. Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työpaikalla suositellaan kiinnitettävän erityistä huomiota työntekijöiden työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työntekijöiden yksilölliset piirteet huo- mioiden. Työkyvyn ylläpitämiseksi suunniteltavia toimenpiteitä käsitellään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lähtökohtana on sekä työnantajan että henkilöstön tarpeiden tunnistaminen, yhteisten etujen tavoittelu ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien ratkaisujen etsiminen. Samalla voidaan tar- kastella työntekijän ikääntymisen vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin. Työkyvyn ylläpidossa ja seurannassa työterveyshuolto on tärkeä yhteis- työkumppani. On suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä käyvät, viimeistään työnte- kijän täytettyä 60 vuotta, keskustelun niistä mahdollisista toimenpiteistä, jotka tukevat työntekijän työssä jaksamista ja jatkamista. Työnantaja voi tarvittaessa ohjata työntekijän työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja mahdollisten kuntoutustarpeiden selvittämistä varten.