Kehityskeskustelut. Jokaisella virkamiehellä ja työntekijällä on oikeus vuosittaisten kehityskeskustelujen käymiseen osana hyvää johtamista ja esimiestyötä. Osapuolet suosittelevat, että kehityskeskusteluiden ja muiden yhteistoiminnallisten keskusteluiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota koko henkilöstön osaamistarpeisiin, mahdollisuuksiin ke- hittyä tehtävissään sekä ennakoitaviin viraston toiminnassa tapahtuviin muutoksiin. Ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla kehityskeskusteluissa tulee myös käydä läpi työuran pidentä- mistä tukevia toimenpiteitä vähintään viisi vuotta ennen arvioitua eläkkeelle jäämistä tai heidän täy- tettyään 58 vuotta. Kehityskeskustelussa esille nousseiden toimenpiteiden pohjalta voidaan tarvitta- essa laatia yksilöllinen etenemismalli (työurasuunnitelma), jossa huomioidaan erilaisia työhön (työ- tehtävät, työolosuhteet, työajat jne.) ja työuralla jatkamiseen liittyviä kehittämistarpeita sekä osaami- sen siirtäminen.
Kehityskeskustelut. Kehityskeskusteluun käytetystä ajasta maksetaan työntekijälle palkkaa seuraavasti: – Aikatyöstä tulevalle henkilökohtainen aikapalkka – Urakkatyöstä tulevalle työmaalla käytävän kehityskeskustelun ajalta henkilökohtainen aikapalkka – Urakkatyöstä tulevalle muualla kuin työmaalla käytävän kehityskes- kustelun ajalta keskituntiansio
Kehityskeskustelut. 1. Työpaikoilla tulee kehittää sellaisia menettelytapoja, jotka mahdollistavat työntekijän ja esimiehen väliset kehityskeskustelut. Niiden tavoitteena on pyrkiä luomaan työntekijälle mahdollisuuksia kehittyä työssään ja saada molemminpuolista palautetta yhteistyön kehittämiseksi.
2. Kehityskeskustelu voidaan myös käydä arviointikeskustelun yhteydessä, jos niin sovitaan työntekijän ja esimiehen kesken.
3. Kehityskeskustelu tulee kuitenkin käydä esimiehen aloitteesta aina, kun henkilöarvion yhdenkin tekijän arviointi alenee.
Kehityskeskustelut. Jokaisella virkamiehellä ja työntekijällä on oikeus vuosittaisten kehityskeskustelujen käymiseen osana hyvää johtamista ja esimiestyötä. Ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla kehityskeskusteluissa tulee myös käydä läpi työuran pidentämistä tukevia toimenpiteitä vähintään viisi vuotta ennen arvi- oitua eläkkeelle jäämistä tai heidän täytettyään 58 vuotta. Kehityskeskustelussa esille nousseiden toi- menpiteiden pohjalta voidaan tarvittaessa laatia yksilöllinen etenemismalli (työurasuunnitelma), jossa huomioidaan erilaisia työhön (työtehtävät, työolosuhteet, työajat jne.) ja työuralla jatkamiseen liittyviä kehittämistarpeita sekä osaamisen siirtäminen.
Kehityskeskustelut. CAF- ja VmBaro-ky- selyt Tulostavoite 2: Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa VUOSI VÄLITAVOITTEET MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI 2020 - • Henkilöstö sitoutuu lisäkoulutuksiin • Jokainen työntekijä pitää lukuhetkiä ja jakaa arvokkaaksi tulkitse- maansa tietoa muille Osallistuminen lisä- 23 koulutukseen Kalentereiden rau- hoittuminen Tulostavoite 3: Työnjako on selkeä ja tarkoituksenmukainen VUOSI VÄLITAVOITTEET MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI 2020 - 23 • Työnkuvat käydään vuosittain läpi paitsi kehityskeskusteluissa myös CAF-kyselyssä ja yhteisesti toimistossa Työn tehokkuus ja työtyytyväisyys Tulostavoite 4: Työyhteisö on turvallinen ja tukeva VUOSI VÄLITAVOITTEET MITTARI/ ARVIOINTIKRI- TEERI 2020 - • Työsuojelun toimintaohjelma pidetään ajantasaisena • Työsuojeluvaltuutettu jatkaa toimintaansa • Ohjeet epäasiallisesta käyttäytymisestä ja häirinnästä pidetään ajantasaisina • Kannustetaan avoimuuteen • Pyritään rakentavaan ilmaisuun
Kehityskeskustelut. Kehityskeskustelu on tarpeellinen väline tehtävä- ja henkilökohtaisten palkkojen arviointiin. Sillä tarkoitetaan yleensä ennalta sovittua ja valmisteltua säännöllistä sekä systemaattista keskustelua viranhaltijan tai työntekijän ja lähimmän esihenkilön välillä. Kehityskeskustelu perustuu vuoropuheluun ja rakentavaan palautteeseen. Keskeisin osa on menneen toiminnan arviointi ja tulevan toiminnan läpikäyminen. Kehityskeskustelut on hyvä käydä vähintään kerran vuodessa yhtenäistä menettelytapaa noudattaen ja varata niihin riittävästi aikaa vuorovaikutustilannetta korostavissa sekä keskittymisrauhan takaavissa tiloissa. Kehityskeskustelussa käytetään aineistona laadittua tehtäväkuvausta ja tehtyä henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia. Kehityskeskusteluissa käydään läpi sitä varten valmistellut asiat ja viranhaltijaa tai työntekijää koskevat tavoitteet. Ammattialalisäprosentit ovat neljä (4) prosenttia kolmen vuoden palvelusajan jälkeen ja kahdeksan (8) prosenttia viiden vuoden palvelusajan jälkeen. Teknisen alan liitteen 8 §:n 1 mom. 3 kohdan mukaan ammattialalisää voi kerryttää myös yritystoiminnassa palveltu aika, jos siitä on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä; vuosiloman pituutta laskettaessa kuitenkin enintään viisi vuotta. Vuosilomaa kertyy teknisen alan liitteen soveltamisalalla yhtä paljon kuin HYVTES:n työkokemuslisämääräysten piirissä. Muun työnantajan palvelua arvioidaan 1.1.2012 lukien vain olennaisen hyödyn perusteella. Samalla ammattialalla palvelusta katsotaan kuitenkin olevan olennaista hyötyä. Palvelussuhteessa 31.12.2011 olevien viranhaltijoiden/ työntekijöiden palvelussuhteita tai yritystoimintaa ei arvioida uudelleen olennaisen hyödyn suhteen, ellei hänen tehtävänsä oleellisesti muutu mainitun ajankohdan jälkeen. EL on euromääräinen palkan osa. EL:n maksaminen liittyy vain poikkeuksellisiin tapauksiin, kuten erilaisiin palkkauksen muutostilanteisiin ja työvoiman saatavuuden ja säilyttämisen turvaamiseen. Erillislisän poistumisesta tai pienentymisestä on määräykset 9 §:n 2–4 momenteissa. EL (9 §:n 1 momentin 1–6 kohdat) • TS-95:n 29 §:n siirtymämääräysten perusteella EL:ksi muodostettu palkan osa (1 kohta). Tätä 1 kohdan mukaista erillislisää ei ole voinut muodostua TS-95:n jälkeen. • TS-95:n 29 §:n 7 momentin soveltamisohjeessa tarkoitettu henkilökohtainen palkka ns. ”betoni” EL (2 kohta; TS-95:n 29 §:n teksti on tämän oppaan lopussa). Tätä 2 kohdan mukaista erillislisää ei ole voinut muodostua TS-95:n jälkeen. • tehtäväkohtaisten...