Vuosiloman alkaminen ja päättyminen Mallilausekkeet

Vuosiloman alkaminen ja päättyminen. Vuosiloma alkaa ja päättyy työntekijän työhönottopaikalla.
Sample 1Sample 2Sample 3See All (6)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Vuosiloman alkaminen ja päättyminen. 56 19.2 Vuosilomapalkka 56 19.3 Erityisiä säännöksiä työssäolon veroiseksi luettavasta ajasta 56 19.4 Vuosiloma ja keskeneräinen työkomennus 57 19.5 Vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät 57 19.6 Lomaraha 57 20 § SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ 61 20.1 Sairausajalta maksettava palkka 61 20.2 Sairausajalta maksettavan palkan edellytykset 61 20.3 Sairausajan palkanmaksun karenssi 61 20.4 Sairaudesta ilmoittaminen 62 20.5 Todistus sairaudesta 62 20.6 Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella 62 20.7 Sairauden uusiutuminen 63 20.8 Äitiys- ja isyysloman palkanmaksu sekä adoptio 63 20.9 Väärinkäytösten ehkäisy 63 20.10 Sairauspoissaolojen seuranta 64 20.11 Lääkärintarkastukset 64 20.12 Kvartsipölylle altistuneiden työntekijöiden terveystarkastukset 65 20.13 Xxxxxx sairaus 65 21 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA 66 21.1 Kunnallisista tehtävistä aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen 66 21.2 Henkilökohtaisten merkkipäivien viettäminen palkallisina vapaapäivinä 66 21.3 Kutsunnasta aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen 66 21.4 Reserviharjoitusajan palkka 66 21.5 Omaisten kuolemantapaukset 66 21.6 Korvausten määrä ja korvausten saajat 67 21.7 Harjannostajaistilaisuudet 67 22 § TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET 67 23 § SUOJAVAATETUS JA TYÖVÄLINEET 68 24 § SOSIAALITILAT 69 25 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS 69 26 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN 70 27 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDEN AIKANA 70 28 § MENETTELYTAPAMÄÄRÄYKSIÄ 70 29 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA 70 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 71 Lähtökohtia 71 Perusoikeudet 71 Työnjohto-oikeus 71 Ennakkoilmoitus työtaisteluista 71 Organisaatio- yms. muutokset 71 Lakiviittaukset 71 SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA TALOTEKNIIKKA-ALAN YIRTYKSISSÄ 72 Yleisiä määräyksiä 72 1 § Työnantajan edustajat 72 2 § Työntekijöiden edustajat 73 3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset 73 4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto 74 5 § Työntekijöiden edustajan valinta 74 6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät 75 7 § Työntekijöiden edustajien vapautus ja ansionmenetyksen korvaus 75 8 § Toimitilat ja tarvikkeet 76 9 § Työmaakäynnit 77 10 § Oikeus osallistua koulutukseen 77 11 § Ammattitaidon kehittäminen 77 12 § Palkka ja siirtosuoja 77 13 § Luottamusmiehen töihin sijoittaminen 78 14 § Työsuhdeturva 78 15 § Työnantajan tiedottamisvelvoitteet 80 16 § Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vastuu 83 17 § Oikeudet ja velvollisuudet 83 18...
Sample 1See All (5)
Vuosiloman alkaminen ja päättyminen. Ilman työntekijän suostumusta ei lomaa saa antaa suomalaiselle eikä Suomessa asuvalle työntekijälle muussa kuin jossakin Suomen satamassa. Muulle työntekijälle on loma annettava hänen kotimaansa satamassa taikka satamassa, jossa työsopimus on solmittu. Jos loman antaminen 1 momentissa tarkoitetussa satamassa edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katsotaan loman alkavan matkallelähtöpäivää seuraavana päivänä kello 24. Muussa tapauksessa katsotaan loman alkavan matkallelähtöpäivänä kello 24. Vuosiloman tai sen osan päätyttyä on työntekijällä oikeus palata ensisijaisesti siihen alukseen, josta hän lähti lomalle. Jollei muusta sovita, tulee työntekijän palata lomalta siten, että hän säännönmukaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa työn aluksessa tai matkan alukseen.
Sample 1
Vuosiloman alkaminen ja päättyminen. 63 19.2 Vuosilomapalkka 63 19.3 Erityisiä säännöksiä työssäolon veroiseksi luettavasta ajasta 64 19.4 Vuosiloma ja keskeneräinen työkomennus 64 19.5 Vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät 64 19.6 Lomaraha 64 20 § SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ 68 20.1 Sairausajalta maksettava palkka 68 20.2 Sairausajalta maksettavan palkan edellytykset 68 20.3 Sairausajan palkanmaksun karenssi 68 20.4 Sairaudesta ilmoittaminen 69 20.5 Todistus sairaudesta 69 20.6 Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella 69 20.7 Sairauden uusiutuminen 70 20.8 Äitiys- ja isyysloman palkanmaksu sekä adoptio 70 20.9 Väärinkäytösten ehkäisy 70 20.10 Sairauspoissaolojen seuranta 71 20.11 Lääkärintarkastukset 71 20.12 Kvartsipölylle altistuneiden työntekijöiden terveystarkastukset 72 20.13 Xxxxxx sairaus 72 21 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA 73
Sample 1

Related to Vuosiloman alkaminen ja päättyminen

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

  • Työsuhteen alkaminen 1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4. momentissa mainituin edellytyksin ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus pur- kamisesta tehtiin. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ: 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saadaan sopia enintään puoleksi työsuhteen kestosta. 2. Työsopimukset tehdään kirjallisina. Enintään viikon kestävästä määräaikai- sesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, et- tä työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika, määräaikaisuu- den peruste ja säännöllinen työaika. Ennen työsuhteen alkua työntekijän on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus soveltuvuudestaan työtehtävään. Työsopimus raukeaa, ellei todistusta esitetä kohtuullisessa määräajassa. 3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein. 4. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan jär- jestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijöiden luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa. Työntekijän niin halutessa luottamusmiehellä on oikeus tarkistaa työsopimus.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty. 15.2. Sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korottamisessa noudatetaan lisäksi mitä sähkömarkkinalain 26 a §:ssä on säädetty. 15.3. Verkonhaltijalla on: • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkkopalveluun liittyvien pääomakustannusten tason, kuten korkokustannusten muutos, verkon kehittämiseen liittyvien investointitarpeiden muutos tai verkostoon sidotun pääoman poisto- tai takaisinmaksuajan muutos, joka ei johdu verkonhaltijasta; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkonrakennus- tai ylläpitokustannusten muutokset, verkonhaltijan muille verkonhaltijoille suoritettavien maksujen muutokset, häviösähkön hankintakustannusten muutokset, muiden kuin verkoston rakentamiseen tai ylläpitoon mutta verkkopalveluun liittyvien työvoima- tai muiden toimintakustannusten muutokset, verkkopalvelun tarjoamiseksi tarpeellisten muiden palvelujen tuottamisen kustannusten muutokset tai verkkopalveluun kohdistuvien velvoitteiden muutokset; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen hintoja siten, että hinnoittelu muutoksen jälkeenkin vastaa sähkömarkkinalain 24 § 2 momentin mukaisen kohtuullisen hinnoittelun vaatimuksia. Tämän kohdan perusteella verkkosopimusta ei voida muuttaa niin, että verkkosopimuksen sisältö siitä olennaisesti muuttuisi. 15.4. Verkonhaltijalla on oikeus muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja, jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai viranomaisen päätökseen, jota verkonhaltija ei ole voinut ottaa lukuun verkkosopimusta tehtäessä. 15.5. Verkonhaltija voi muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja myös sellaisen lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen päätöksen perusteella, joka on ollut sopimusta tehtäessä tiedossa, edellyttäen, ettei muutos olennaisesti muuta verkkosopimuksen hintoja tai muuta sisältöä. 15.6. Jos verkonhaltijan vastuualue muuttuu, verkonhaltijalla on oikeus muuttaa verkkopalvelujen hintoja tai muita sopimusehtoja yhtenäisen hinnoittelun toteuttamiseksi. Yksittäisten käyttäjien maksuihin merkittäviä muutoksia aiheuttavat hintamuutokset tulee toteuttaa Energiaviraston ennen uuden hinnoittelun käyttöönottoa hyväksymän siirtymäajan kuluessa. 15.7. Verkonhaltijalla on lisäksi oikeus muuttaa sopimusehtoja ja hintoja, jos muutokseen on erityistä syytä, • olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta; • vanhentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen takia tai • energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. 15.8. Verkonhaltijalla on oikeus vaihtaa käyttäjän vanhentunut verkkopalvelutuote toiseen tuotehinnastossa olevaan käyttäjälle soveltuvaan verkkopalvelutuotteeseen kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle tuotteen lakkautussuunnitelma, josta käy ilmi miten ja millä aikataululla vanhentunut tuote lakkautetaan. Suunnitelma on lähetettävä käyttäjälle kohtuullisessa ajassa ennen muutosta. 15.9. Verkonhaltijalla on oikeus sellaisiin vähäisiin sopimusehtojen muutoksiin, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. 15.10. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon, kuluttajien osalta kuukauden, kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoitus lähetetään käyttäjän laskutusosoitteeseen tai muuhun erikseen sovittuun osoitteeseen, ja se voi sisältyä esimerkiksi käyttäjälle tulevaan laskuun. 15.11. Jos muutoksen perusteena on lainsäädännön muuttuminen tai viranomaisen päätös, on verkonhaltijalla oikeus toteuttaa muutos siitä päivästä lukien kun muutos tai päätös tuli voimaan. Muutos voidaan toteuttaa myöhemminkin verkonhaltijan määräämänä ajankohtana, jollei kyseessä ole muutos käyttäjän eduksi. Verkonhaltijan on ilmoitettava näillä perusteilla tehtävistä muutoksista mahdollisimman pian.

  • Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelu- tuloksen 13.1.2022 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 21.1.2022 alkaen. Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 21.1.2022 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voi- maantulon osalta muusta sovittu.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Palkan maksaminen Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on mak- settava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole paikallisesti sovittu palkan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.