Osaamisen kehittäminen. Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatissa tarvit- tavaa osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulu- tussuunnitelman laatimisesta työpaikoilla. Tavoitteena lisätä toi- mihenkilöiden tietämystä tulevaisuuden työelämän edellyttämästä osaamisesta ja siitä, miten ja mistä tällaista osaamista voi hankkia.
Osaamisen kehittäminen. Neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, että esimiesten ja muiden toimihen- kilötehtävissä toimivien osaaminen vastaa muuttuvan työelämän vaatimuk- sia. Neuvotteluosapuolet suosittavat, että kehityskeskusteluiden ja muiden yh- teistoiminnallisten keskusteluiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomio- ta henkilöstön osaamistarpeisiin, mahdollisuuksiin kehittyä esimiestehtä- vässä sekä ennakoitaviin yrityksen toiminnassa tapahtuviin muutoksiin. Liitot aloittavat sopimuskauden aikana toimialakohtaisen vuoropuhelun teknologian kehityksen ja digitalisaation vaikutuksista toimihenkilötyön ke- hittymiseen, koulutustarpeisiin, työympäristön ja työn tekemisen muotojen uudistumiseen sekä muihin työelämän muutoksiin.
Osaamisen kehittäminen. Työnantaja voi osoittaa ylemmälle toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellisia työpaikalla tai työnantajan osoitta- massa paikassa järjestettäviä koulutus/kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia ka- lenterivuodessa, ilmoittamalla siitä viimeistään viikkoa ennen. Koulutusta tai kehit- tämistilaisuutta osoitettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ylem- män toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa so- vitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuu- den ajalta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka osa-ajan palkkaa koskevan ohjeen mukaisesti. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mah- dollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutok- sista.
Osaamisen kehittäminen. Osaamisen ennakoinnilla varmistetaan, että henkilöstövoimavarojen kehittäminen perustuu tu- levaisuuden tarpeisiin ja tukee yritysten strategian toteuttamista. Jatkuva muutos edellyt- tää osaamistarpeiden muutosten, tarpeettomaksi käyvän osaamisen sekä aivan uuden osaa- mistarpeen ennakointia ja analysointia. Liitot pitävät tärkeänä, että työyhteisön ja tätä kautta toimihenkilön osaamista kehitetään tule- vaisuuden kehitystarpeisiin perustuen. Osaava henkilöstö on muutostilanteissa edelläkävijä eikä sopeutuja, innovatiivinen eikä passiivinen. Yrityksen osaamistarpeisiin vaikuttavat muun muassa hiilineutraalisuuteen tähtäävät toimet, palveluiden ja tuotantotapojen uudistukset, tek- nologiakehitys sekä työurien pidentyminen. Osaamisen kehittäminen edistää monitaitoisuutta, käytettävyyttä erilaisissa tehtävissä ja sitä kautta työurien pidentymistä sekä toimihenkilöiden työllistymistä. Kehityskeskustelussa tai vastaavassa on suositeltavaa käydä läpi toimihenkilön yksilölliset yri- tyksen strategisista tavoitteista johdetut osaamisen kehittämisen tarpeet. Osaamista voidaan kehittää sekä työpaikan sisäisissä että ulkoisissa koulutuksissa ja perehdytyksissä. Osaami- sen kehittämisen tarpeisiin voidaan vastata esimerkiksi työhön liittyvällä oppimisella, osallistu- malla projekteihin tai työryhmiin tai opiskelemalla omaehtoisesti ammatillista jatko- ja täyden- nyskoulutusta tai suorittamalla kokonaan uusi tutkinto. Eläkeikää lähestyttäessä on aiheellista suunnitella jäljellä olevia työvuosia. Kehityskeskuste- luissa tai muussa yhteydessä on syytä käsitellä myös eläkkeelle siirtymistä ja sen ajankohtaa, kertyneen osaamisen siirtämistä nuoremmille työntekijöille sekä mahdollista halua osallistua työelämään eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Liitot selvittävät sopimuskauden aikana hyviä käytäntöjä työpaikalla tapahtuvan osaamisen kehittämisestä ja työpaikan ulkopuolella järjestetyistä koulutustilaisuuksista sekä koetusta kou- lutusten vaikuttavuudesta.
Osaamisen kehittäminen. Meneillään olevien henkilöstön koulutuskokonaisuuksien jatkuminen pyritään mahdollistamaan kokeilussa. Kokeilu mahdollistaa koulutukseen pääsyn kokeilun tarpeiden mukaan. Mikäli TE-hallinnon koulutuksissa on aluekohtaisia kiintiöitä, TE- toimisto määrittelee yhteisiin yleisen alan koulutuksiin esitettävät osallistujat kokeilua kuuntelemalla. KEHA-keskus vastaa koulutuksista tiedottamisesta suoraan kokeilun yhteyshenkilölle silloin, kun koulutukset eivät ole yleisiä verkossa informoituja koulutuksia. KEHA-keskus ohjeistaa, miten koulutusesityksiä tehdään ja mitä koulutuksia on pelkästään kokeilussa toimivalle henkilöstölle. Matkustamisessa noudatetaan valtion virkaehtosopimusta ja annettu budjettia. Matkoihin käytetään henkilökohtaista maksukorttia. Matkalaskut hyväksyy TE- toimiston hallinnollinen esimies TE-toimiston M2-järjestelmässä.
Osaamisen kehittäminen. Työnantaja voi osoittaa ylemmälle toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellisia koulutus/kehittämis- tilaisuuksia enintään 3 päivää/24 tuntia kalenterivuodessa. Edellytyksenä on, että työnantaja ilmoittaa kyseisestä tilaisuudesta vähintään viikkoa en- nen sen toteutumista. Työnantajan tulee lisäksi keskustella koulutustar- peesta ylempien toimihenkilöiden kanssa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen/kehit- tämistilaisuuden ajalta maksetaan:
Osaamisen kehittäminen. Kunnanjohtajalla on velvollisuus pitää ammattitaitonsa ajan tasalla. Kunnanjohtaja ylläpitää hyvää ammattitaitoa tarpeelliseksi katsomallaan pienimuotoisella koulutuksella. Osaamisen ylläpitämiseksi pyritään mahdollistamaan esimerkiksi ylikunnallisia tehtäviä, jotka tukevat osaamisen kehittämistä ja jotka samalla hyödyttävät kuntaa tai ovat kunnalle vaikutukseltaan neutraaleja. Kunnanjohtajan kanssa käydään kehityskeskustelu vuosittain lokakuussa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja päättävät kehityskeskusteluun osallistuvista luottamushenkilöistä kunnanjohtajaa kuultuaan.
Osaamisen kehittäminen. Vuonna 2020 tavoitteena on määritellä osana kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä strategiset kyvykkyydet. Näitä hyödynnetään strategisen henkilöstösuunnittelun ja osaamisen johtamisen uudistamisessa. Tavoitteena on parantaa strategian toimeenpanoa tukevaa osaamista, jota on muun muassa automatisointi, data science, ilmiöanalyysi, monikanavainen viestintä ja ketteryys. Osaamisen kehittämisessä tavoitteena on työn hallinnan ja tulosten aikaansaamisen varmistaminen ja parantaminen muuttuvassa organisaatiossa. Uusien ideoiden levittämiseen kannustetaan. Osaamisen kehittämisessä on tavoitteena ottaa käyttöön oppimismuotoilun menetelmiä, jossa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja oppia. Oppimismuotoilun ja kollegasparrauksen avulla tuetaan työssä ja vuorovaikutuksessa oppimista.
Osaamisen kehittäminen. Muutostilanteisiin sopeutumiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen parannetaan. Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotukset, miten lisätään henkilöstön kehittymismahdollisuuksien kattavuutta erilaisten työpaikkojen ja eri henkilöstöryhmien osalta. Osapuolten tavoitteena on luoda työpaikoille toimintamalleja, joilla työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä tehdään suunnitelmallisesti liiketoiminnan ja julkispalvelujen tarpeista sekä työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuuksista lähtien. Edellä mainittujen toimintamallien jalkauttamiseksi työpaikoille työryhmä laatii työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen mallin, miten edistetään yhteistoimintalakien mukaisten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien käyttöä. Työryhmä selvittää koulutusrahaston uudistetun aikuiskoulutustuen käyttöä ja valmistelee ehdotuksia koulutusrahaston toiminnan kehittämiseksi. Selvityksen kohteena on hallitusohjelmassa mainittu työsuhteen aikana kertyvä koulutusoikeus sekä koulutusrahaston tehtävien laajentaminen sen sekä mahdollisen tilimallin hallinnointiin. Kertyneen koulutusoikeuden voi käyttää työsuhteen aikana tai sen päättymisen jälkeen ammattitaidon kehittämiseen. Koulutusoikeus kertyisi jokaisen henkilökohtaiselle koulutustilille tai muuhun vastaavaan järjestelmään. Koulutusoikeudesta sovittaisiin tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa. Työmarkkinaosapuolten selvitystyötä tehdään myös yhteistyössä hallituksen aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista ja kansalaisten henkilökohtaisia koulutustilejä koskevan selvitystyön sekä opintovapaalainsäädäntöä koskevan valmistelun kanssa. Työryhmä tekee edellä mainitut ehdotukset 30.4.2012 mennessä.
Osaamisen kehittäminen. Etevan toiminta rakentuu osaamiselle, keskinäiselle luottamukselle ja ratkaisukeskeiselle työot- teelle. Osaamisen kehittämisen tehtävänä on luoda edellytykset henkilöstön perusosaamiselle, am- matilliselle kehittymiselle ja mahdollistaa kehittyminen alan huippuosaajaksi. Osaamisen kehittämi- sen linjauksissa huomioidaan lisäksi monimuotoiset palveluprosessit ja palvelukulttuurin muutos sekä näistä tunnistetut osaamistarpeet. Osaamisen kehittämisen toimenpiteet on suunniteltu tu- kemaan näitä tavoitteita.