Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä. Tavoite: Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräilykaupunki (kaikissa taajamissa), jossa maankäyttöä suunnataan kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeille alueiden ominaispiirteitä vahvistamalla. Ener- gia- ja ilmastostrategian mukaisesti henkilöautosuoritteen kasvun tulisi kääntyä laskuun (kaupunkiseuduilla) vuoteen 2025 mennessä ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen matkamäärien tulisi kasvaa merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Koko seudun tavoite kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudeksi on vuonna 2030 40 % ja Turun kaupungin 66 %. Lisäksi MAL -sopimuksen tavoitteena on Turun seudun lii- kenteen päästöjen vähentäminen vähintään valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä.
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä. Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva Keskustojen maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittaminen Julkisen henkilöliikenteen kehittäminen Seudun kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen MAL-tiedolla johtaminen Asumisen politiikka
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä. MAL-sopimuksen toimeenpano etenee suunnitelmallisesti • Asumisen asemakaavoitus on keskittynyt MAL4- sopimuksen kohde-alueille keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille • Asumisen kaavavarantoa on keskeisimmillä sijainneilla yli viiden vuoden kehityksen tarpeisiin. • Kustannustehokkaasta MAL-rahoituksesta on allokoitu suunnitellusti 1,1M€/3,95M€
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä. 5) Asuminen ja elinympäristön laatu
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä. Asumisen kaavojen kerrosalasta 94 % (tavoite 90 %) sijoittui MAL 2019-suunnitelmassa määritellyille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille. • Valtio on myöntänyt seudun kunnille sovitusti kunnallistekniikan avustuksia (15,7 milj. €). Korkotuettujen asuntojen käynnistysavustuksia myönnettiin 17,4 milj. € (tavoite 20 milj. €). • Liikennejärjestelmän toimenpiteet ovat edenneet pääosin hyvin. Espoon kaupunkiradan toteutus, pääradan Pasila- Riihimäki-välin 2. vaihe sekä Helsinki-Pasila välin toimenpiteet, kaikki ratikkahankkeet sekä metron kapasiteetin nostoon liittyvät toimenpiteet etenevät suunnitellusti. • Valtio on myöntänyt avustuksia vuodelle 2021 joukkoliikennetoimijoille julkisen henkilöliikenteen palveluiden järjestämiseen MAL-sopimuksen mukaisesti sekä erillisellä joukkoliikennetuella. Joukkoliikenteen taloustilanne on ollut koronapandemian ja sen aiheuttaman matkustajamäärien ja lipputulojen romahduksen takia erittäin vaikea edelleen koko vuoden 2021. Xxxxxxxxxxx on kuitenkin pidetty edelleen vakaana. • Sekä KUUMA-seudun että Espoon KUHA-hankkeet etenevät sovitusti. Valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla myönnettiin vuonna 2021 Helsingin seudulle n. 6,8 miljoonaa euroa. • MAL-suunnittelu etenee hyväksytyn puiteohjelman mukaisesti. • Yhdessä edistettävät toimenpiteet matkaketjujen, raportoinnin, digitalisaation osalta ovat edenneet ja automaation tiekartta valmistui alkuvuodesta 2022. • Edellytykset sopimuksen toteuttamiseksi ovat olemassa. Seudullisissa toimenpiteissä, muun muassa lähijunaliikenteen varikoiden, raskaan liikenteen palvelualueiden sijaintien sekä Santaradan korvaavan ratkaisun löytämisessä on haasteita. • Kunnat asemakaavoittivat 1,57 milj. k-m2 asumiseen tarkoitettua rakennusoikeutta vuonna 2021, yli 100 % tavoitteesta. • Hyväksyttyjen asemakaavojen asumiseen varattua kerrosalaa tuli voimaan n. 1,0 milj. k-m2. • Asuntoja valmistui vuonna 2021 reilusti yli vuosittaisen 16 500 asunnon tavoitteen: 19 019 kpl • Valmistuneista asunnoista 2020-21 94 % oli ensisijaisilla vyöhykkeillä, mikä kertoo myös siitä että ensisijaisten vyöhykkeiden kaavojen toteuttamisedellytykset ovat kunnossa, eikä kaavoituksen ja asuntotuotannon välillä ole pullonkauloja seudullisella tasolla. Kunnittain tilanne toki vaihtelee paljon. • Valtion tukeman korkotukituotannon osalta ei koko seudun tasolla ole vuosina 2020-21 päästy tavoitteena olevaan asuntojen määrään (tavoite: 9 122 asuntoa, valmistuneita: 7 768, toteumapr...
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä. Maankäytön suuntaaminen kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeille on hyvä ja ajankohtainen valinta.
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä. Tavoitetila 2030: Seutu on kasvanut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Arjen sujuvuus ja kestävät valinnat on mahdollistettu; Asuminen, työvoima- ja palveluintensiiviset työpaikat ja palvelut on suunnattu pääosin keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle, erityisesti kehitettäville asemanseuduille ja raitiotiekäytäviin. • Yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja autokannan kehittyminen kokonaisuutena on mahdollistanut liikenneturvallisuudelle, päästöille ja saavutettavuudelle asetetut tavoitteet. Seudun matkoista vuonna 2030 vähintään 60% tehdään kestävillä kulkumuodoilla: kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 %. Toimenpiteiden perusteista ja keskeisistä vaikutuksista: otteita vaikutustenarviointityöstä 2019 Joukkoliikennejärjestelmän, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen ja liikenteen kysynnän hallinta: Vaikutukset • Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen mahdollistaa rakenteen tiivistämisen ja kasvun kestävän vastaanottamisen. • Liikennejärjestelmän kehittäminen ja liikenteen hallinnan keinot mahdollistavat: – Kestävien kulkutapojen kulkutapaosuuden nostamisen n. 15%-yksikköä päästövähennystavoitteen edellyttämälle tasolle. Ilman tieliikenteen hinnoittelu nousu n. 5%-yksikköä. – Tieverkon ruuhkattomuuden. – Liikenneonnettomuuksien merkittävän pienenemisen (-16%). • Kestävään liikkumiseen perustuvan liikennejärjestelmän kehittämisellä on lisäksi merkittävät vaikutukset terveyteen, liikenteen positiivisten vaikutusten lisääntymisen ja negatiivisten vaikutusten vähenemisen kautta.
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä