Kuluttajariitalautakunta Mallilausekkeet

Kuluttajariitalautakunta. Kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisusuosituk- sen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisestä eri- mielisyydestä, joka koskee kulutushyödykkeen kuten rahoituspalvelun hankintaa. Se ei kuitenkaan käsittele asioita, jotka koskevat arvopaperiasioita eli esimer- kiksi rahastoja, osakkeita, osuustodistuksia tai obli- gaatioita koskevia asioita. Kuluttajariitalautakunta an- taa ratkaisusuosituksia ainoastaan kirjallisiin valituk- siin. Kuluttajariitalautakunnan yhteystiedot ovat: Hämeentie 3, PL 306, 00531 HELSINKI, puhelin 029 566 5200 . Tarkemmat ohjeet valituksen teke- miseen löytyvät Kuluttajariitalautakunnan internetsi- vuilta.
Kuluttajariitalautakunta. Kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välille syntyviä riitoja voidaan ratkaista kuluttajariitalautakunnassa. Kuluttajariitalautakunta on valtion rahoittama ja oikeusministeriön nimittämä lautakunta, jonka pyrkimys on edistää oikeudenmukaisuutta kuluttajakaupassa. Kuluttaja-asiamies voi myös tuoda kuluttajariitalautakuntaan käsiteltäväksi ryhmävalitusasian. Kuluttajariitalautakunnan ohjeistuksen mukaan asian vieminen lautakunnan käsittelyyn tulee ajankohtaiseksi silloin, kun on varmistuttu siitä, ettei sovintoratkaisu osapuolten välillä ole mahdollinen. Kuluttajariitalautakunta ei tee varsinaisia velvoittavia ratkaisuja, vaan ehdotuksia ja pyrkii siten auttamaan riidan sopimisessa. Kuluttajariitalautakunnan käyttäminen on erityisesti kuluttaja-asiakkaalle hyvä vaihtoehto taloudelliselta kannalta. Käsittely on molemmille osapuolille maksutonta, vain puhelin-, postitus- ja niitä vastaavat kulut jäävät osapuolten kustannettaviksi. Erillistä asiamiestä ei myöskään tarvita. Kuluttajariitalautakunnassa ei käsitellä yksityishenkilöiden väliseen kauppaan liittyviä riita-asioita. Poikkeuksena ovat kuitenkin asuntokauppaan, huoneenvuokraan tai asumisoikeuden luovutukseen liittyvät riidat. Lautakunta ei myöskään ota käsiteltäväksi asioita, joissa elinkeinonharjoittaja on kaupan ostava osapuoli, ei silloinkaan, että myyjä on yksityishenkilö.
Kuluttajariitalautakunta. Asiakkaalla on oikeus saattaa sopimusta koskeva erimielisyys kuluttajariitalautakunnan tutkittavaksi. Ennen asian viemistä kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn, asiakkaan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaneuvonnan verkko-osoite on xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx. Kuluttajariitalautakunnan yhteystiedot ovat: Kuluttajariitalautakunta Hämeentie 3, PL 3066 00531 HELSINKI Sähköposti: kril(at)xxxxxx.xx Puhelin: 029 566 5200 (vaihde) xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx
Kuluttajariitalautakunta. Suomessa vuokralaisen ja vuokranantajien välisiin riitoihin voi hakea neuvoa kulutta- jariitalautakunnan kautta, joka antaa suosituksia asian ratkaisemiseksi, mikäli kyseessä oleva huoneenvuokra-asia kuuluu heidän toimivaltaansa. Kuluttajariitalautakunta ei ratkaise riitoja, jotka koskevat esimerkiksi muuttopäivän siirtoa, häätöä tai vuokraso- pimuksen siirtämistä perheenjäsenelle. Kuluttajariitalautakuntaan voi tehdä valituksen huoneenvuokra-asioista silloin, kun sopimus on solmittu kahden yksityishenkilön välillä sekä silloin, kun vuokranantaja toimii elinkeinonharjoittajana. Kuluttajariita- lautakunnan antamia suosituksia ei ole pakko noudattaa. Käytännössä kuitenkin suurin osa, noin 80 % päätöksistä, johtaa lautakunnan antaman suosituksen mukaiseen lop- putulokseen. (Kuluttajariitalautakunnan www-sivut 2020a.) Vuonna 2019 kuluttajariitalautakunta vastaanotti huoneenvuokra- ja asumisoikeusasi- oissa 530 yhteydenottoa. Vuonna 2018 vastaava luku oli 436 yhteydenottoa. Useim- miten kuluttajariitalautakunnan käsittelemät riidat huoneenvuokra-asioissa koskevat joko asunnon kuntoa tai vuokravakuutta. (Kuluttajariitalautakunnan www-sivut 2020b; Ympäristöministeriö 2016, 15.)
Kuluttajariitalautakunta. Kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisusuosituksen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisestä erimielisyydestä, joka koskee kulutushyödykkeen kuten rahoituspalvelun hankintaa tai liittyy kulutushyödykesopimukseen. Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia ainoastaan kirjallisiin valituksiin. Kuluttajariitalautakunnan yhteystiedot ovat: Hämeentie 3, PL 306, 00531 HELSINKI, puh. 010 366 5200 (vaihde).
Kuluttajariitalautakunta. Sivu 2 (2) Jos asiakas haluaa käyttää peruuttamisoikeuttaan, hänen tulee ilmoittaa siitä puhelinpankkiin (puh. 0200 2580), tai verkkopankissa (xxx.xxxxxxxxxx.xx) kohdassa ”Ota yh- teyttä”. Ilmoitus puhelin- tai verkkopankkiin edellyttää Danske Bankin pankkitunnusten käyttöä. Ilmoituksessa on yksilöitävä peruutettava sopimus. Peruutettuaan sopimuksen asiakkaan on palautettava pan- kille luottosopimuksen nojalla saamansa varat täysimää- räisesti viimeistään 30 päivän kuluttua peruuttamisilmoi- tuksen lähettämisestä. Peruuttaminen raukeaa, mikäli va- roja ei palauteta pankille. asiakasneuvontaan, puhelin 0200 2580. Jos pankin ja asi- akkaan välillä syntyy rahoituspalveluun liittyvää erimieli- syyttä, josta ei päästä keskenään neuvotellen ratkaisuun, asiakas voi halutessaan pyytää Vakuutus- ja rahoitusneu- vonnan (xxx.xxxx.xx) apua tilanteen selvittämisessä tai viedä erimielisyyden ratkaistavaksi kuluttajariitalautakun- taan.
Kuluttajariitalautakunta. Kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisusuosituksen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisestä erimielisyy- destä, joka koskee kulutushyödykkeen kuten rahoitus- palvelun hankintaa. Se ei kuitenkaan käsittele asioita, jotka koskevat arvopaperiasioita eli esimerkiksi rahasto- ja, osakkeita, osuustodistuksia tai obligaatioita koskevia asioita. Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituk- sia ainoastaan kirjallisiin valituksiin. Kuluttajariitalautakunnan yhteystiedot ovat: Xxxxxxxxx 0, XX 000, 00000 XXXXXXXX, puhelin 029 566 5200. Tarkemmat ohjeet valituksen tekemiseen löytyvät Kulut- tajariitalautakunnan internetsivuilta.
Kuluttajariitalautakunta 

Related to Kuluttajariitalautakunta

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Luottamusmiehet 1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät. Työryhmät koostuvat samaan keskusjärjestöön kuuluvien työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestön edustajista, joita kukin osapuoli nimeää enintään kaksi. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah- dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin al- kua.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • EHTOJEN VOIMASSAOLO Nämä ehdot ovat voimassa 1.2.2021 alkaen toistaiseksi. Nämä ehdot korvaavat 1.7.2015 voimaan tulleet yleiset sopimusehdot kuluttajille. Näitä ehtoja sovelletaan myös ennen niiden voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ehtojen voimaantulosta alkaen. Sopimusehdot ovat saatavissa teleyritykseltä maksutta.

  • Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 18.2.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.