Palkan muodostuminen Mallilausekkeet

Palkan muodostuminen. Palkka muodostuu yleisen osan II luvun 2 §:n mukaisesti.
Palkan muodostuminen. Palkkausjärjestelmässä työntekijän henkilökohtainen palkka muodostuu työn vaativuusluokan mukaisesta tunti- tai kuukausipalkasta ja mahdolli- sesta henkilökohtaisten tekijöiden mukaan määräytyvästä palkanosasta. Lisäksi maksetaan muovi- ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopi- muksen mukaisesti palvelusaikalisästä vuoro- ym. lisät, suorituspal- kat sekä mahdolliset muut tulos-, voittopalkkio- jne. erät.
Palkan muodostuminen. Työntekijän palkka muodostuu seuraavien asioiden perusteella: – työkokonaisuuden vaativuuden arvioinnin perusteella määriteltävä taulukkopalkka, – työkokemusaikaan perustuva kokemuslisä, – ammatinhallintaan ja työskentelytavan arviointiin perustuva henkilökohtainen palkanosa sekä – erikseen todettava moniosaaminen.
Palkan muodostuminen. Toimihenkilön palkka muodostetaan seuraavien palkkausjärjestelmään sisältyvien tekijöi- den perusteella: - palkkaryhmä, - toimen asettama vastuu ja vaatimukset, - koulutus, - pätevyys, - kyky, - kokemus, - työsuoritus ja - muut henkilökohtaiset ominaisuudet. Näistä tekijöistä työehtosopimuksessa on määräyksiä - palkkaryhmistä, - koulutuksesta ja - kokemuksesta. Muut kuin edellisen kappaleen luettelossa olevat palkan muodostustekijät ovat sellaisia, joita työnantaja ja työntekijä voivat käyttää apuna harkintansa mukaan neuvotellessaan ja sopies- saan palkasta. Palkkauksessa näillä tekijöillä on vaikutusta, kun niistä on hyötyä tehtävän hoitamisessa, jolloin työnantaja huomioi niiden vaikutuksen palkan määrässä. Käytännön työelämässä työsuoritukseen perustuvat palkkatekijät määritellään hyvin usein suorituspalk- kausjärjestelmissä, jotka perustuvat palkkiopalkkaukseen (esim. provisio, bonus). Toimilohkot ovat palkkausjärjestelmän perusdokumentteja, jotka sisältävät autoalalla esiin- tyvien erilaisten toimintokokonaisuuksien sisältämät työn vaativuuteen perustuvat ryhmitte- lymääritelmät ja niiden mukaiset vaativuusryhmittelyt. Toimilohkot on koottu siten, että ne toisaalta kattavat autoalan erilaiset toiminnalliset koko- naisuudet ja toisaalta sisältävät kunkin toiminnallisen kokonaisuuden erilaiset työt ja tehtä- väkokonaisuudet. Toimilohkoja ovat: - Korjaamot - Maahantuojien ja valmistajien takuu- ja huolto-osastot sekä huoltokoulut - Katsastusalan yritysten katsastajien ryhmittely- ja palkkaehdot (sisältää myös tutkinnon vastaanottajat) - Katsastusalan yritysten toimistotyötä tekevien toimihenkilöiden vaativuus- ryhmittely. Toimilohkojen sisältämien ryhmittelymääräysten käytännön soveltamisen apuna ovat niiden jälkeen työehtosopimuskirjassa oleva osa Täydentäviä ryhmittelymääräyksiä. Niiden jälkeen oleva osa Tuotanto- ja ylläpitotöiden johto sisältää varsinaisten ryhmittelymääritelmien poh- jana olevat määritykset otsikon mukaisista töistä. Ryhmittelymääritelmät perustuvat autoalalla esiintyvien erilaisten töiden ja työkokonaisuuk- sien työnkuvauksiin ja sisältävät töiden ja työkokonaisuuksien keskinäisiin vaativuuseroihin perustuvan töiden ja työnkokonaisuuksien järjestyksen. Ryhmiteltäessä yksittäisen työntekijän työtä käytetään sitä toimilohkoa, jonka piiriin senlaa- tuiset työt yleisesti autoalalla sisältyvät. Ryhmittelyn perustana on työnantajan ja toimihenki- lön yhdessä tekemä toimenkuvaus (tehtävänkuvaus), johon kirjataan ryhmiteltävän tehtävän si...
Palkan muodostuminen. 1 mom. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tulok- sellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeuden- mukaisella palkalla, jonka perusteena on Soveltamisohje
Palkan muodostuminen. 1 mom. Soveltamisohje

Related to Palkan muodostuminen

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Sopimuksen muuttaminen Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain molempien sopijaosapuolten asianmukaisesti allekirjoittamalla asiakirjalla.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Vakuutussopimuksen Muuttaminen 15.1 Vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana (VSL 18 §)

  • Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan tässä kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoittamisella.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Tiedottaminen Samalla vuokralainen sitoutuu tiedottamaan uusia asuntoja myytäessä tuleville ostajille asunto- osakkeiden kauppakirjaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen sisällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista. Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokralaisena olevan yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Mainitun vaiheen valmistumispäivänä pidetään rakennuttajan kaupunkiympäristön asuntopalvelulle ilmoittamaa muuttopäivää. Muuttopäivän tulee olla sama rakennusvaiheen kaikkien huoneistojen osalta. Valmistumispäivänä pidetään toissijaisesti ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontapalvelu on hyväksynyt rakennusvaiheen käyttöön otettavaksi.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Lomauttaminen Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu. Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä. Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.