Tehtäväkohtainen palkka Mallilausekkeet

Tehtäväkohtainen palkka. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus. Soveltamisohje
Tehtäväkohtainen palkka. TYÖNVAATIVUUSJÄRJESTELMÄN ARVIOINTITEKIJÄT
Tehtäväkohtainen palkka. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy pääasiallisen työn sekä vartiointitehtävän ohella suoritettavien palvelutehtävien mukaisesti. Työstä maksetaan sen palkka- luokan palkkaa, johon yli puolet tehtävästä kuuluu. Jos työstä merkittävä osa on vähintään kaksi vaativuustasoa korkeampaa työtä kuin työntekijän pääasiallinen työ, on tehtäväkohtaisessa palkassa otettava huo- mioon työn kokonaiskuvan mukainen vaativuus. Jos tehtävässä tapahtuu olennaisia muutoksia, tehtäväluokitus ja henkilökohtai- nen palkanosa tarkistetaan vastaamaan muutosta.
Tehtäväkohtainen palkka. Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/ työntekijän tehtävien vaativuus. Katso 9 §.
Tehtäväkohtainen palkka. Kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää paikallisten yleisten periaatteiden mukaisesti viranhaltijan ja työn- tekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon seuraavat te- kijät: * tehtäviin kuuluva päätösvalta, – ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset – harkintavallan laajuus ja itsenäisyys * töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus, * asema organisaatiossa, * tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen, * työnantajan edellyttämä koulutus, * työnantajan edellyttämä kokemus, * tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja * työolosuhteet. Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua kirjalliseen tehtä- väkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään.
Tehtäväkohtainen palkka. Tehtävien vaativuuden arviointi suoritetaan ensisijaisesti kokonaisarviona käyttäen perusteena palkkausluvun 3 §:n 2 momentin soveltamisohjeissa mainittuja yleisiä vaativuustekijöitä. Arvioinnissa voidaan käyttää myös muita kuin soveltamisohjeissa mainittuja perusteita, kunhan ne ovat objek- tiivisia. Kokonaisarvioinnin sijasta voidaan käyttää myös analyyttista arvi- ointia, joskin analyyttisen arviointijärjestelmän käyttöönotto vaatii yleensä enemmän aikaa ja erityisosaamista. Tarkoituksena ei ole siis arvioida keskenään eri palkkaryhmiin kuuluvien tehtävien vaativuutta. Paikallisesti päätetään tarkemmin tehtävien vaativuuden arvioinnista ja muista siihen liittyvistä toimenpiteistä, kuten siitä ketkä suorittavat tehtä- vien vaativuuden arvioinnin. Yhdenmukaisen linjan turvaamiseksi keskus- hallinnon edustajan (esim. palkka-asiamiehen) pitää huolehtia tarpeelli- sesta koordinoinnista ja yhteistoiminnasta eri yksiköiden välillä. Hankkeeseen on mahdollista yhdistää henkilökohtaisen lisän asteittainen käyttöönotto työsuorituksen arviointeineen. Tällöin hankkeen tarkoituk- sen-mukainen toteuttaminen saattaa edellyttää sitä, että valmistelun joh- tamistehtävä annetaan johtoryhmätasoiselle henkilölle, jonka apuna voi toimia tarvittaessa ns. sisäinen konsultti. Palkka-asiamiehellä tulee ole- maan keskeinen asema valmistelun toteuttamisessa ja hän voi toimia esim. jommassakummassa edellä mainituista tehtävistä. Uudistuksen toteuttamisesta ja arviointiperusteista käydään tarpeelliset neuvottelut pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Tarvittaessa voidaan asettaa paikallisesti yhteinen seurantaryhmä, joka käsittelee uudistuksen toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä mukaan luettuna henkilökohtaisen lisän käyttöönotto perusteineen. Tavoitteena on laaja yksimielisyys arvioin- Saipio 21.12.2000 ti-perusteista ja toteuttamismenettelystä. Pääsopijajärjestöjen edustajat on syytä pitää koko ajan ajan tasalla uudistuksen etenemisestä ja eri toteut- tamisvaiheista. Myös henkilöstöä pitää informoida siten, että he tietävät tavoitteet ja toteuttamisaikataulun. Arviointiperusteena käytetään sopimuksen soveltamisohjeissa olevia ylei- siä vaativuustekijöitä. Kysymyksessä on ensisijaisesti karkeahko koko- naisarvio, jossa ei tarvitse yksityiskohtaisesti perustella yksittäisten vaati- vuustekijöiden esiintymistä ja painottumista. Arvioinnin kohteena on lähinnä olemassa olevat virat ja toimet (tehtävä- kokonaisuudet) niihin kuuluvine tehtävineen. Epäolennaiset tai lyhytaikai- set teht...
Tehtäväkohtainen palkka tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin teh- täviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona. – – – – – – Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisimman samanlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on. Mikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voi- daan pitää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulu- tuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukainen palkka tehtävään siirty- misestä lukien. Lomautettaessa viranhaltijaa noudatetaan vastaa- via periaatteita.
Tehtäväkohtainen palkka. Palkka muodostuu kahdesta osasta, työtehtävän vaativuudesta (tehtäväkohtainen palkanosa) ja hen- kilökohtaisesta osaamisesta eli pätevyydestä ja työsuorituksesta (henkilökohtainen palkanosa).

Related to Tehtäväkohtainen palkka

  • Henkilökohtainen palkanosa Henkilön tullessa uutena viraston palvelukseen tai tehtävien vaativuustason alentuessa maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaavan hänen pätevyyttään, osaamistaan, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Henkilön tehtävien vaativuustason noustessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan aluksi hänen siihen mennessä vahvistettua suoritustasoaan yhtä alemman suoritustason mukaisesti. Vaativuustason noustessa kokonaiskuukausipalkka on 4 momentissa sanotusti määräytyvän henkilökohtaisen palkanosan maksamiseen saakka kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin hänen kokonaiskuukausipalkkansa oli aikaisemmalla vaativuustasolla. Mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen määritellään myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Tällöin henkilökohtainen palkanosa säilytetään aluksi ennallaan. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa suoritus arvioidaan uudelleen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelukseen tulemisesta tai vaativuustason muuttumisesta taikka 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä suoritusarvioinnista. Sitten henkilökohtainen palkanosa määräytyy siten arvioidun suoritustason mukaisesti. Jos henkilö on ollut osan vuotuisen kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli tällainen poissaolo on kestänyt puolet vuotuisen arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä, osaamista, työkokemusta ja aikaisempaa suoriutumista.

  • Sopimuksen päättäminen Tuottajalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella Yritykselle, jos Yritys rikkoo sopimusta, eikä korjaa menettelyään Tuottajan kirjallisesti Yritykselle ilmoittamassa määräajassa. Jos Yritys edellä todetun määräajan jälkeen korjaa menettelynsä ja Sopijapuolet sopivat jatkavansa kehitystyötä, Yritys on velvollinen korvaamaan kaikki Tuottajalle sopimuksen irtisanomisesta ja jatkamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset ennen kehittämistoiminnan jatkamista. Tuottajalla on myös oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella Yritykselle, jos Yritys on maksukyvytön, asetetaan, hakee tai haetaan konkurssiin tai yrityssaneerausmenettelyyn. Tuottajalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella Yritykselle, jos Yrityksen toimittama Tuote, Tausta-aineisto tai niiden osa tai niiden käyttäminen loukkaa tai sen väitetään perustellusti loukkaavan kolmannen osapuolen omistus- tai Immateriaalioikeutta niin, että oikeus estää tai viivästyttää Kehittämissuunnitelman mukaisen kehitystyön suorittamisen. Yritys on tällöin velvollinen korvaamaan Tuottajalle oikeudenloukkauksen johdosta sille aiheutuneet vahingot. Mikäli Tuottaja irtisanoo sopimuksen Yrityksestä johtuvasta syystä, on Yritys lisäksi velvollinen maksamaan suoritetusta työn osasta sovitun veloitusperiaatteen mukaisen korvauksen sopimuksen päättymispäivään saakka sekä korvaamaan Tuottajalle sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuneet kustannukset, taloudelliset menetykset ja välittömät vahingot. Jos Tuottaja ei yksinomaan Tuottajasta johtuvasta syystä kykene olennaisesti suoriutumaan kehitystyöstä sovitulla tavalla tai Tuottaja yksinomaan Tuottajasta johtuvasta syystä viivästyy olennaisesti oman suorituksensa osalta, eikä ilmoita olennaisesta suoritusesteestä tai viivästyksestä Yritykselle viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa suoritusesteestä tai viivästyksestä tiedon saatuaan, on Yrityksellä oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella ilmoituksella Tuottajalle. Yrityksellä ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa sopimusta, jos suorituseste tai viivästys sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä johtuu Tuottajan oman toiminnan ensisijaisuuden asettamista vaatimuksista. Tällöin myöskään mitään suoritusesteeseen tai viivästykseen liittyvää vahingonkorvausvelvollisuutta ei ole. Yrityksellä on myös oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella ilmoituksella Tuottajalle, mikäli Tuottaja on muulla tavoin olennaisesti rikkonut Kehittämissopimusta, eikä ole korjannut rikkomustaan 30 päivän kuluessa saatuaan sopimusrikkomuksesta kirjallisesti tiedon. Molemmilla Sopijapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella, jos sopimuksen täyttäminen tulee mahdottomaksi tai viivästyy yli kuusi (6) kuukautta ylivoimaisen esteen vuoksi, eikä kumpikaan Sopijapuoli voi vaatia vahingonkorvausta tällaisen irtisanomisen johdosta. Mikäli Yrityksen maksu viivästyy maksukehotuksesta huolimatta yli kolmekymmentä (30) päivää sen erääntymispäivästä, Tuottajalla on myös oikeus keskeyttää kehitystyö kunnes Yritys on maksanut kaikki erääntyneet maksut Tuottajalle.

  • Sopimuksen päättyminen Sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei muuta ole sovittu. Asiakas saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ilmoittamalla siitä Toimittajalle. Sopimus päättyy tällöin irtisanomiskuukauden lopussa, mikäli irtisanominen on tehty viimeistään kuukauden 20. päivä. Jos irtisanominen on tehty kuukauden 20. päivän jälkeen, sopimus päättyy irtisanomista seuraa-van kuukauden lopussa. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa päättymään kesken sopimuskauden, ellei toisin ole sovittu. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus ennen määräaikaisen sopimuskauden päättymistä, mikäli asiakas muuttaa Toimittajan toimialueelta, taikka asiakas joutuu omaa syyttään työttömäksi, pitkäaikaissairaaksi tai asiakkaan taloudellinen asema muutoin heikkenee vastaavasta syystä olennaisesti. Asiakas on velvollinen asianmukaisesti osoittamaan edellä mainitun syyn olemassaolon. Toimittaja ei tällöin peri takaisin asiakkaan mahdollisesti saamia kestotilausetuja. Toimittajalla on oikeus irtisanoa kokonaan tai osittain tietyn ohjelmapalvelun osalta sopimus, mikäli Toimittaja lopettaa tietyn ohjelmapalvelun, jonka asiakas on tilannut. Tässä tapauksessa asiakkaan jo suorittama ohjelmapalvelumaksu palautetaan siltä osin kuin maksu kohdistuu irtisanomisen voimaantuloajankohdan jälkeiseen aikaan. Asiakas on velvollinen palauttamaan Laitteen viimeistään viikon kuluessa sopimuksen päättymisestä Toimittajalle. Laitteen tulee palautettaessa olla sen käyttöikään nähden normaaliksi katsottavassa kunnossa. Mikäli asiakas ei palauta Laitetta, Toimittaja on oikeutettu perimään asiakkaalta kulloinkin voimassa olevan Laitteen uushankintahinnan. Mikäli Laite noudetaan Toimittajan toimesta asiakkaalta, on asiakas velvollinen korvaamaan noudosta aiheutuneet kustannukset.

  • Työsuhteen päättyminen Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle loppu- tilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.

  • Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

  • Korvauksen maksaminen Fennia maksaa korvauksen, kun vakuutuksenottaja on selvittänyt, ettei omaisuutta ole kiinnitetty velan vakuudeksi tai kun kiinnityksen haltijat ovat antaneet Fennialle tiedot korvauksen maksamiseksi. Ensiksi maksetaan korvaus, jonka määrä saadaan vähentämällä päivänarvon mukaisesta vahingon määrästä, mutta kuitenkin enintään omaisuuden käyvästä arvosta omavastuu ja ottamalla huomioon mahdollinen alivakuutus kohdan 1.13 mukaisesti sekä suojeluohjeiden mahdollisen laiminlyönnin ja yleisten sopimusehtojen perusteella tehtävät korvauksen vähennykset mainitussa järjestyksessä. Jos omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta, mutta käypää arvoa suurempi, Fennia maksaa päivänarvoon ja käypään arvoon perustuvan korvauksen erotuksen, jos Fennia on kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta saanut selvityksen korjaus- tai jälleenhankintatoimenpiteistä ja siitä, että ensiksi maksettu korvaus on käytetty korjaamiseen tai jälleenhankintaan. Jos omaisuuden päivänarvo on vähintään 50 % jälleenhankinta-arvosta, Fennia maksaa jälleenhankinta-arvoon ja käypään arvoon perustuvan korvauksen erotuksen, jos Fennia on kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta saanut selvityksen korjaus- tai jälleenhankintatoimenpiteistä ja siitä, että ensiksi maksettu korvaus on käytetty korjaamiseen tai jälleenhankintaan. Oikeus jälleenhankinta-arvon mukaiseen korvaukseen on vain sillä, joka oli vakuutettuna vakuutustapahtuman sattuessa. Oikeutta ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Kolmannella osapuolella on oikeus vain päivänarvon mukaiseen korvaukseen. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen pakottavan määräyksen vuoksi, määräyksestä välittömästi aiheutuva viivästysaika lisätään kahden vuoden määräaikaan. Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut omaisuuteen, johon voidaan vahvistaa kiinteistö- tai yrityskiinnitys, korvausta maksettaessa noudatetaan maakaaren ja yrityskiinnityslain määräyksiä. Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut leasing-vuokrattuun omaisuuteen, korvaus maksetaan omaisuuden omistajalle.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Vakuutussopimuksen Päättyminen Y-16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vakuutus kirjallisella ilmoituksella – yhtä kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, – 30 vuorokauden kuluessa ehtojen muutoksesta tai maksunkorotusta koskevan tiedon lähettämisestä tai – vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaihtaessa omistajaa niin, että vakuutuksenottajan vakuuttamistarve lakkaa. (Vakuutus voidaan tällöin päättää omistusoikeuden siirtymispäivästä.) Mikäli irtisanomista ei suoriteta kirjallisesti, irtisanominen on mitätön. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutusta päättymään aiemmin, ellei toisin sovita.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Sopimuksen Tekeminen 3.1. Sopimus tulee voimaan, kun toimittaja on hyväksynyt asiakkaan tilauksen esimerkiksi toimittamalla tilausvahvistuksen tai avaamalla palvelun. 3.2. Toimittajalla on oikeus hankkia tarvittavat luottotiedot luottotietoja rekisteröiviltä tahoilta. 3.3. Toimittajalla on oikeus vaatia sopimuksen voimaantulon edellytyksenä taikka maksuviivästyksestä tai vastaavasta perustellusta syystä myös sopimuksen tekemisen jälkeen, että asiakas suorittaa toimittajan määrittämän ennakkomaksun tai asettaa toimittajan hyväksymän vakuuden toimittajan määräämässä ajassa. Ennakkomaksulle tai vakuudelle ei makseta korkoa. Toimittajalla on oikeus realisoida vakuus kertyneine tuottoineen ja sijaan tulleine varoineen parhaaksi katsomallaan tavalla erääntyneiden saataviensa sekä perimis- ja oikeudenkäyntikulujen kattamiseksi. Asiakas vastaa vakuuden hoito- ja realisointikustannuksista. 3.4. Toimittajalla on oikeus asettaa sopimuksen voimaantulon edellytykseksi käyttö- tai luottoraja. Käyttö- tai luottorajan asettaminen ei vapauta asiakasta velvollisuudesta suorittaa palvelun käytöstä aiheutuneet maksut, vaikka maksujen määrä ylittäisi käyttö- tai luottorajan.