Pohdinta ja johtopäätökset. Kunnanjohtajan asema viranhaltijana on erikoinen, koska hän nauttii viime kädessä poliittista luottamusta. Seikka on omiaan korostamaan tarvetta kunnanjohtajan johta- jasopimukselle. Malli johtajasopimukselle on lainattu yksityiseltä sektorilta, toimitus- johtajan johtajasopimuskäytännöstä. Uudessa kuntalaissa kunnanjohtajan johtajasopimus on säädetty pakolliseksi. Aikaisemmin johtajasopimuksen juridinen velvoittavuus oli epäselvä. Lakiin kirjaaminen on sinällään selkeyttänyt asiaa ja lisännyt johtajasopimuksen legitimiteettiä. Lisäksi kuntalakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Toivottavaa on, että johtajasopimuskäytäntö ohjaa kuntia ja kunnanhallituksen työskentelyä aiempaa strategisempaan suuntaan. Tämä tukisi ja vahvistaisi omalta osaltaan dualistisen johtamisen ideaalimallia, jossa poliittinen ja operatiivinen johtaminen on selkeästi erotettu toisistaan. Strateginen johtaminen ei vielä tällä hetkellä erityisesti korostu suurimmassa osassa tarkasteltavana olleista johtajasopimuksista. Kunnanjohtajan johtajasopimukset pohjautuvat pääsääntöisesti kuntaliiton tekemään mallisopimukseen. Mallisopimus on luonteeltaan mahdollistava. Viime kädessä kunnat saavat itse päättää johtajasopimuksen sisällön yksityiskohtineen. Pääsääntöisesti johtajasopimukset ovat selkeitä ja asianmukaisia asiakirjoja, mutta empiirinen materiaali sisälsi myös epäselviä ja tulkinnanvaraisia kirjauksia. Johtajasopimuksissa otetaan tyypillisesti kantaa kunnanjohtajan tehtäviin ja painopistealueisiin, mutta kovin tarkasti tehtäviä ei yleensä ole tapana määritellä. Myös poliittisen johdon ja kunnanjohtajan väliseen työnjakoon on tapana viitata vain lyhyesti. Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot määritellään osin KVTES-sopimuksessa, mutta palkkaus jää kunnan ja kunnanjohtajan välisten neuvottelujen varaan. Huomionarvoista on myös se, että kunnat eivät pysty kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa pätevistä johtajista palkalla kuin rajallisesti. Erokorvausta ei ole pakko liittää johtajasopimukseen, mutta erokorvaus on käytännössä kiinteä osa johtajasopimuskäytäntöä. On huomattava, että mikäli sopimus ei sisältäisi erokorvausta, olisi sopimus käytännössä keskeiseltä osin puutteellinen, koska tällöin johtajasopimus ei kykenisi tarjoamaan nopeaa ja yksinkertaista ratkaisua kunnan ja kunnanjohtajan sovittamattomien ristiriitojen ratkaisuun. Sen paremmin laki kuin Xxxxxxxxxxx mallisopimuskaan eivät ota kantaa erokorvauksen suuruuteen. Vakiintunut tapa on...
Pohdinta ja johtopäätökset. Xxxxxxxx on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, ja vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta. Lisäksi energiatehokkuustoiminta edistää kestävää kehitystä. Energiatehokkuustoiminta tukee hyvin Kokkolan kaupungin strategisia tavoitteita, ja energiatehokkuussopimukseen liittyminen antaisi hyvän selkänojan toiminnalle. KETSin avulla kaupungin olisi helpompi perustella miksi tiettyjä toimenpiteitä on päätetty toteuttaa. Tehdessäni opinnäytetyön toiminnallista osuutta huomasin, että kunnan liittyminen energiatehokkuussopimukseen ei ole mikään helppo prosessi. Sama ilmeni myös haastatellessani Seinäjoen kaupungin ja Muhoksen kunnan edustajia. Liittymisvaiheessa energiankulutustietojen kerääminen on työlästä, ja esimerkiksi Muhoksen kunta ei olisi selvinnyt prosessista ilman ulkopuolista apua. Kuitenkin molemmat kunnat olivat sitä mieltä, että työ on ollut kannattavaa. Molemmassa kunnassa energiatehokkuustoiminnan alkuvaiheessa on ollut tarvetta erilliselle työryhmälle energiatehokkuustoiminnan organisointiin. Kun työ on lähtenyt käyntiin ja vakiintunut, ei työryhmää ole koettu enää tarpeelliseksi, ja toiminnasta on vastannut kuntaorganisaation sisällä muutamat avainhenkilöt. Lisäksi raportointia ei ole koettu liian työlääksi, kun energiankulutuksen seuranta on ollut järjestelmällistä. Energiatehokkuustoiminnan hyvä organisointi ja suunnitelmallisuus takaavat, että toiminta on menestyksekästä eikä vaadi liikaa kunnan resursseja. Kun energiatehokkuustoiminnan pohja on rakennettu hyvin, energiatyöryhmän rooli työn operatiivisessa toiminnassa pienenee. Haastatteluissa nousi esille, että kaikissa kunnissa on energiatehokkuutta ensisijaisesti lähdetty parantamaan kiinteistöautomaation kautta. Kun nämä perusasiat on saatu kuntoon, voidaan lähteä miettimään muita ratkaisuja, kuten uusiutuvan energian ja energian varastoinnin hyödyntämistä. Myös Kokkolan kaupungissa energiatehokkuustoiminnan suunnittelussa olisi hyvä lähteä liikkeelle perusasioista. Kun kiinteistöautomaation avulla on kiinteistöjen energiatehokkuus saatu hyvälle tasolle, ja kiinteistönhoitajien ja -käyttäjien toimintatavat on saatu kuntoon, voidaan lähteä miettimään muita energiatehokkuusratkaisuja. Kokkolan kaupungin työntekijöitä haastatellessa nousi esille, että työkentän laajuus ja kiinteistönhoitajien osaamisen tai motivaation puute ovat haasteita. Kiinteistönhoitajien ja - käyttäjien olisi hyvä hahmottaa kokonaiskuva energ...
Pohdinta ja johtopäätökset. Lopuksi olen kasannut omia pohdintojani tutkimustuloksista. Olen jakanut poh- dinnat alaotsikoihin helpottaakseen lukemista.