POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET. Suomessa APA-menettelyn ensimmäinen vaihe on verovelvollisen ja Suomen toimivaltaisen viranomaisen välillä käytävä alustava keskustelu. Alustavassa keskustelussa on tarkoitus yh- dessä selvittää se, soveltuuko APA-sopimus ratkaisuksi verovelvollisen esittämään siirtohin- noittelukysymykseen. Mikäli APA-sopimus katsotaan soveltuvaksi ratkaisuksi, sovitaan seu- raavasta tapaamisesta (ns. pre-filing meeting). Pre-filing meetingissä on tarkoitus sopia APA- hakemuksen keskeisistä asioista. Verovelvollisen olisi syytä esittää ennen tapaamista toimival- taiselle viranomaiselle suunnitellun hakemuksen sisältämä siirtohinnoittelukysymys, APA:n ta- voiteltu laajuus ja muut asian arviointiin vaadittavat seikat. Varsinaiselle APA-hakemukselle ei Suomessa ole annettu määrämuotoa. Suomen toimivaltainen viranomainen edellyttää sen sisäl- tävän vain riittävästi tietoa markkinaehtoisuuden todentamiseksi. APA-hakemus suositellaan laadittavaksi englanninkielellä. APA-hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin, sillä käsittelyajat ovat pitkiä. Kun toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet neuvottelunsa päätökseen, Suomen toimivaltainen viranomainen ilmoittaa neuvottelujen tuloksen verovelvolliselle. Mikäli neuvot- teluissa on päästy sopimukseen, Suomen toimivaltainen viranomainen vahvistaa verovelvolli- selle, että verotus hoidetaan jatkossa APA-sopimuksen mukaisesti. APA-sopimuksen voimas- saoloaikana verovelvollisen on laadittava vuosittain raportti Suomen toimivaltaiselle viran- omaiselle, jossa todennetaan pitäytyminen APA-sopimuksen ehdoissa. APA-menettelyt ovat sujuneet tähän mennessä Suomessa hyvin, pitkistä käsittelyajoista huolimatta. APA-menettelyä suositellaan erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa on muutoin mahdollista ajautua korkean pro- fiilin siirtohinnoitteluriitoihin. Suomen toimivaltaisen viranomaisen tämänhetkisen tulkinnan mukaan heillä on oikeus sekä velvollisuus ryhtyä neuvotelemaan APA-sopimuksesta verovelvollisen pyynnöstä, niiden val- tioiden kanssa, joilla on verosopimus Suomen kanssa ja verosopimus sisältää keskinäistä sopi- musmenettelyä koskevan artiklan. Tässä tutkielmassa tämä tulkinta asetettiin kriittiseen tarkas- teluun. Tutkielmassa tehdyn oikeudellisen päättelyn pohjalta muodostettiin tulkintasuositus, jonka perusteella verosopimuksen keskinäistä sopimusmenettelyä koskevan artiklan kappale 3 oikeuttaa Suomen toimivaltaisen viranomaisen neuvottelemaan APA-sopimuksia verovelvolli- sen pyynnöstä, niiden valtioiden toimivaltaisten viranomaist...
POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET. Lopuksi olen kasannut omia pohdintojani tutkimustuloksista. Olen jakanut poh- dinnat alaotsikoihin helpottaakseen lukemista.
POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET. Xxxxxxxx on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, ja vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta. Lisäksi energiatehokkuustoiminta edistää kestävää kehitystä. Energiatehokkuustoiminta tukee hyvin Kokkolan kaupungin strategisia tavoitteita, ja energiatehokkuussopimukseen liittyminen antaisi hyvän selkänojan toiminnalle. KETSin avulla kaupungin olisi helpompi perustella miksi tiettyjä toimenpiteitä on päätetty toteuttaa. Tehdessäni opinnäytetyön toiminnallista osuutta huomasin, että kunnan liittyminen energiatehokkuussopimukseen ei ole mikään helppo prosessi. Sama ilmeni myös haastatellessani Seinäjoen kaupungin ja Muhoksen kunnan edustajia. Liittymisvaiheessa energiankulutustietojen kerääminen on työlästä, ja esimerkiksi Muhoksen kunta ei olisi selvinnyt prosessista ilman ulkopuolista apua. Kuitenkin molemmat kunnat olivat sitä mieltä, että työ on ollut kannattavaa. Molemmassa kunnassa energiatehokkuustoiminnan alkuvaiheessa on ollut tarvetta erilliselle työryhmälle energiatehokkuustoiminnan organisointiin. Kun työ on lähtenyt käyntiin ja vakiintunut, ei työryhmää ole koettu enää tarpeelliseksi, ja toiminnasta on vastannut kuntaorganisaation sisällä muutamat avainhenkilöt. Lisäksi raportointia ei ole koettu liian työlääksi, kun energiankulutuksen seuranta on ollut järjestelmällistä. Energiatehokkuustoiminnan hyvä organisointi ja suunnitelmallisuus takaavat, että toiminta on menestyksekästä eikä vaadi liikaa kunnan resursseja. Kun energiatehokkuustoiminnan pohja on rakennettu hyvin, energiatyöryhmän rooli työn operatiivisessa toiminnassa pienenee. Haastatteluissa nousi esille, että kaikissa kunnissa on energiatehokkuutta ensisijaisesti lähdetty parantamaan kiinteistöautomaation kautta. Kun nämä perusasiat on saatu kuntoon, voidaan lähteä miettimään muita ratkaisuja, kuten uusiutuvan energian ja energian varastoinnin hyödyntämistä. Myös Kokkolan kaupungissa energiatehokkuustoiminnan suunnittelussa olisi hyvä lähteä liikkeelle perusasioista. Kun kiinteistöautomaation avulla on kiinteistöjen energiatehokkuus saatu hyvälle tasolle, ja kiinteistönhoitajien ja -käyttäjien toimintatavat on saatu kuntoon, voidaan lähteä miettimään muita energiatehokkuusratkaisuja. Kokkolan kaupungin työntekijöitä haastatellessa nousi esille, että työkentän laajuus ja kiinteistönhoitajien osaamisen tai motivaation puute ovat haasteita. Kiinteistönhoitajien ja - käyttäjien olisi hyvä hahmottaa kokonaiskuva energ...