Common use of Sopimuksen tausta ja tarkoitus Clause in Contracts

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Sopimuksen taustalla on korkeakoulujen yhteinen tarve tarjota opiskelijoille joustava ja korkeakoulul- le kustannustehokas sähköinen tenttityökalu. Tenttisovellusta käytetään valvotussa tilassa, jossa opis- kelija tekee tentin itse valitsemanaan aikana. Nykyisin käytössä olevat palvelut eivät joko vastaa kor- keakoulujen tarpeisiin tai niiden varaan ei pystytä luomaan uusia palveluita. Osapuolten tarkoituksena on toteuttaa yhteinen kehittämisprojekti, jonka tehtävänä on: • selvittää keskeiset tarjolla olevat valmiit työkalut ja niiden soveltuvuus korkeakoulujen käyt- töön • kehittää valvotussa ympäristössä tehtävään tenttimiseen korkeakoulujen yhteinen toiminta- malli • tuottaa toimintamallia tukeva tietojärjestelmä, jossa tunnistetaan ja huomioidaan tietointe- graatiot sidosjärjestelmiin • kuvata järjestelmän edellyttämät liittymät ja mahdolliset ehdottomat vaatimukset sekä tuot- taa tarvittavat rajapintamääritykset • selvittää ja organisoida palveluun liittyviä yhteisiä tuki- ja kehittämistarpeita • mahdollistaa uusien kumppanien mukaantulo tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. • selvittää ja organisoida tuotetun ohjelmiston ylläpito, kehittäminen ja mahdollinen kaupalli- nen käyttö • tuottaa sähköisen tenttimisen käytäntöjä ja vaikuttavuutta käsittelevää tutkimusaineistoa Tällä sopimuksella sovitaan selvitys- ja kehittämistyön sekä tietojärjestelmän toteutuksesta ja osapuo- lien taloudellisista panostuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista projektin aikana. Projektin aikana osapuolet päättävät projektin tuotoksena syntyvän tietojärjestelmän ylläpidon ja jatkokehittämisen toimintamallista ja vastuista. Osapuolet perustavat projektin ja sen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän hallintaa varten yhteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen. Osapuolten tavoitteena on laajentaa tietojärjestelmään liittyvä yh- teistyö muihin korkeakouluihin saattamalla kehitettävä tietojärjestelmä myös näiden saataville. Kyseessä on korkeakoulujen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n yhteisrahoituksella toteutet- tava tutkimus- ja kehittämishanke (JHL 8.1 § 6 kohta). Projektin aikataulut, työjärjestys ja tutkimusta koskeva osuus kuvataan liitteenä olevassa projekti- suunnitelmassa. Projektiin eivät kuulu tilaratkaisut, fyysiset työvälineet, valvontaratkaisut eivätkä in- tegraatioiden ja tietovarastojen (esim. arkistointi) tai raportointiratkaisujen toteutus.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Sopimuksen taustalla on korkeakoulujen yhteinen tarve tarjota opiskelijoille joustava Tällä sopimuksella sovitaan Xxxxxxxx perusterveydenhuollon maksusitoumuksella luovutettavien lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden palveluprosessin hoitamisesta yhdessä, johon HUS ja korkeakoulul- le kustannustehokas sähköinen tenttityökaluKeusote ovat ilmaisseet halukkuutensa. Tenttisovellusta käytetään valvotussa tilassa, jossa opis- kelija tekee tentin itse valitsemanaan aikana. Nykyisin käytössä olevat palvelut eivät joko vastaa kor- keakoulujen tarpeisiin tai niiden varaan ei pystytä luomaan uusia palveluita. Osapuolten Yhteistyön tarkoituksena on toteuttaa yhteinen kehittämisprojektihyödyntää sopijapuolten asiantuntemusta ja resursseja tehokkaalla tavalla. Tavoitteena on myös mahdollistaa yhtenäisiä palvelukäytäntöjä HUS-alueella ja siten edistää yhdenvertaisuutta apuvälinekäytänteissä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on 24 kunnan muodostama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on: • selvittää keskeiset tarjolla olevat valmiit työkalut on tuottaa sen jäsenkuntien ja niiden soveltuvuus korkeakoulujen käyt- töön • kehittää valvotussa ympäristössä tehtävään tenttimiseen korkeakoulujen yhteinen toiminta- malli • sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja. Keski-Uudenmaan sote - kuntayhtymä (Keusote) vastaa alueensa jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuotannosta. Keusoten jäsenkuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Nämä jäsenkunnat ovat myös HUSin jäsenkuntia. HUS-kuntayhtymän perussopimuksen 3. kohdan mukaan lakisääteisten tehtäviensä lisäksi HUS-kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntiensa puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi, jonka lisäksi kuntayhtymä voi tuottaa toimintamallia tukeva tietojärjestelmämyös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita. Lisäksi todetaan, jossa tunnistetaan että Xxxxxxx on em. kuuden jäsenkuntansa omistama hankintalain 15 §:ssä tarkoitettu sidosyksikkö, ja huomioidaan tietointe- graatiot sidosjärjestelmiin • kuvata järjestelmän edellyttämät liittymät ja mahdolliset ehdottomat vaatimukset sekä tuot- taa tarvittavat rajapintamääritykset • selvittää ja organisoida palveluun liittyviä yhteisiä tuki- ja kehittämistarpeita • mahdollistaa uusien kumppanien mukaantulo tutkimus- ja kehittämishankkeeseenHUS-kuntayhtymä on vastaavalla tavalla Keusoten kunkin jäsenkunnan sidosyksikkö. • selvittää ja organisoida tuotetun ohjelmiston ylläpito, kehittäminen ja mahdollinen kaupalli- nen käyttö • tuottaa sähköisen tenttimisen käytäntöjä ja vaikuttavuutta käsittelevää tutkimusaineistoa Tällä sopimuksella sovitaan selvitys- ja kehittämistyön sekä tietojärjestelmän toteutuksesta ja osapuo- lien taloudellisista panostuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista projektin aikana. Projektin aikana osapuolet päättävät projektin tuotoksena syntyvän tietojärjestelmän ylläpidon ja jatkokehittämisen toimintamallista ja vastuista. Osapuolet perustavat projektin ja sen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän hallintaa varten yhteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen. Osapuolten tavoitteena on laajentaa tietojärjestelmään liittyvä yh- teistyö muihin korkeakouluihin saattamalla kehitettävä tietojärjestelmä myös näiden saataville. Kyseessä on korkeakoulujen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus OyHankintalain 15 §:n yhteisrahoituksella toteutet- tava tutkimus- ja kehittämishanke (JHL 8.1 § 6 kohta)momentin perusteella kyseistä lakia ei sovelleta tilanteisiin, joissa sidosyksikkö, joka on hankintayksikkö, tekee hankinnan saman hankintayksikön määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä. Projektin aikataulutNäin ollen sopijapuolten välillä voidaan tehdä ns. sidosyksikköhankintoja. Sopijapuolet voivat tehdä myös hankintalain 16 §:n mukaista ns. horisontaalista yhteistyötä. Horisontaalista yhteistyötä voidaan tehdä kuntien tai kuntayhtymien välillä kuntalain perusteella. Yhteistyö katsotaan horisontaaliseksi, työjärjestys ja tutkimusta koskeva osuus kuvataan liitteenä olevassa projekti- suunnitelmassa. Projektiin eivät kuulu tilaratkaisut, fyysiset työvälineet, valvontaratkaisut eivätkä in- tegraatioiden ja tietovarastojen (esim. arkistointi) tai raportointiratkaisujen toteutus.mikäli seuraavat kolme edellytystä täyttyvät:

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Sopimuksen taustalla Tällä sopimuksella sovitaan hankintayhteistyöstä osapuolten välillä. Yhteistyön tavoitteena on korkeakoulujen yhteinen tarve tarjota opiskelijoille joustava tukipalveluiden tuottaminen molemmille osapuolille tarkoituksenmukaisella tavalla synergia- etuja hyödyntäen. Osapuolet sopivat palvelujen tilaamisesta ja korkeakoulul- le kustannustehokas sähköinen tenttityökalutuottamisesta sekä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Tenttisovellusta käytetään valvotussa tilassa, jossa opis- kelija tekee tentin itse valitsemanaan aikanaTämän sopimuksen myötä voidaan kehittää osapuolia hyödyttäviä yhteistoiminnassa tuotetta- via palveluja tarpeen mukaan. Nykyisin käytössä olevat palvelut eivät joko vastaa kor- keakoulujen tarpeisiin tai niiden varaan ei pystytä luomaan uusia palveluita. Osapuolten tarkoituksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on toteuttaa yhteinen kehittämisprojekti24 kunnan muodostama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on: • selvittää keskeiset tarjolla olevat valmiit työkalut on tuottaa sen jäsenkuntien ja niiden soveltuvuus korkeakoulujen käyt- töön • kehittää valvotussa ympäristössä tehtävään tenttimiseen korkeakoulujen yhteinen toiminta- malli • sairaanhoitopiirin järjestämis- vastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) vastaa alueensa jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuo- tannosta. Jäsenkuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Keusoten jäsenkunnat ovat myös HUSin jäsenkuntia. HUS-kuntayhtymän perussopimuksen 3. kohdan mukaan lakisääteisten tehtäviensä lisäksi HUS-kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntiensa puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi, jonka li- säksi kuntayhtymä voi tuottaa toimintamallia tukeva tietojärjestelmämyös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita. Sopijapuolten välinen yhteistyö on ensisijaisesti julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopi- muksista annetun lain (1397/2016, jossa tunnistetaan ja huomioidaan tietointe- graatiot sidosjärjestelmiin • kuvata järjestelmän edellyttämät liittymät ja mahdolliset ehdottomat vaatimukset sekä tuot- taa tarvittavat rajapintamääritykset • selvittää ja organisoida palveluun liittyviä yhteisiä tuki- ja kehittämistarpeita • mahdollistaa uusien kumppanien mukaantulo tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. • selvittää ja organisoida tuotetun ohjelmiston ylläpito, kehittäminen ja mahdollinen kaupalli- nen käyttö • tuottaa sähköisen tenttimisen käytäntöjä ja vaikuttavuutta käsittelevää tutkimusaineistoa Tällä sopimuksella sovitaan selvitys- ja kehittämistyön sekä tietojärjestelmän toteutuksesta ja osapuo- lien taloudellisista panostuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista projektin aikana. Projektin aikana osapuolet päättävät projektin tuotoksena syntyvän tietojärjestelmän ylläpidon ja jatkokehittämisen toimintamallista ja vastuista. Osapuolet perustavat projektin ja sen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän hallintaa varten yhteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen. Osapuolten tavoitteena on laajentaa tietojärjestelmään liittyvä yh- teistyö muihin korkeakouluihin saattamalla kehitettävä tietojärjestelmä myös näiden saataville. Kyseessä on korkeakoulujen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oyjäljempänä hankintalaki) 21 §:n yhteisrahoituksella toteutet- tava tutkimus- ja kehittämishanke mukaista yhteishankintaa (JHL 8.1 § 6 kohtans. hankintarengasmalli). Projektin aikataulutEdellä mainittu tarkoittaa tämän sopimuksen mukaisessa toimin- nassa pääsääntöisesti sitä, työjärjestys että HUS Logistiikan hankintapalvelut kilpailuttavat hankintasopi- mukset Keusoten puolesta. Lisäksi voidaan todeta, että Xxxxxxx on em. kuuden jäsenkuntansa omistama hankintalain 15 §:ssä tarkoitettu sidosyksikkö, ja tutkimusta HUS-kuntayhtymä on vastaavalla tavalla Keusoten kunkin jäsenkunnan sidosyksikkö. Hankintalain 15 §:n 6 momentin perusteella kyseistä lakia ei sovel- leta tilanteisiin, joissa sidosyksikkö, joka on hankintayksikkö, tekee hankinnan saman hankin- tayksikön määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä. Näin ollen sopijapuolten välillä voi- daan tehdä ns. sidosyksikköhankintoja. Sopijapuolet voivat tehdä myös hankintalain 16 §:n mukaista ns. horisontaalista yhteistyötä. Horisontaalista yhteistyötä voidaan tehdä kuntien tai kuntayhtymien välillä kuntalain perus- teella. Kuntalain 50 §:n 1 momentin mukaan, jos kunta sopii kuntalain 8 §:n mukaisesti kun- nalle laissa säädetyn tehtävän järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhty- mälle, siirtämiseen ei sovelleta hankintalakia. Yhteistyö katsotaan horisontaaliseksi, mikäli seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: 1) järjestelyn pitää olla aitoa yhteistyötä ja hinnan pitää olla omakustannusperusteinen, 2) tehtävien on oltava yhteiset tai toisiaan täydentävät sekä 3) tehtävä voi olla lakisääteinen tai vapaaehtoinen. Tämä sopimus on osapuolten välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on varmistaa osapuolten vastuulle kuuluvien palveluiden tarjoaminen. Yhteistyöllä ei ole kaupallista luonnetta, vaan yhteistyön toteuttamista ohjaavat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat eivätkä osa- puolet harjoita toimintaansa markkinoilla. Edellä mainituilla perusteilla sopimus ei ole luon- teeltaan hankintaa koskeva osuus kuvataan liitteenä olevassa projekti- suunnitelmassa. Projektiin eivät kuulu tilaratkaisut, fyysiset työvälineet, valvontaratkaisut eivätkä in- tegraatioiden ja tietovarastojen (esim. arkistointi) tai raportointiratkaisujen toteutussopimus eikä sopimus myöskään vääristä kilpailua.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Yhtiö on rekisteröity vuoden 2018 aikana ja Osakkaat ovat allekirjoittaneet Yhtiön perustamisvaiheen osakassopimuksen. Tämä Sopimus korvaa kokonaisuudessaan Osapuolten aikaisemmin allekirjoittaman osakassopimuksen sen jälkeen, kun se on allekirjoitettu kaikkien Osakkaiden toimesta. Sopimuksen taustalla on korkeakoulujen yhteinen tarve tarjota opiskelijoille joustava ja korkeakoulul- le kustannustehokas sähköinen tenttityökalu. Tenttisovellusta käytetään valvotussa tilassa, jossa opis- kelija tekee tentin itse valitsemanaan aikana. Nykyisin käytössä olevat palvelut eivät joko vastaa kor- keakoulujen tarpeisiin tai niiden varaan ei pystytä luomaan uusia palveluita. Osapuolten tarkoituksena on toteuttaa yhteinen kehittämisprojektisopia Yhtiön omistuksesta, jonka tehtävänä on: • selvittää keskeiset tarjolla olevat valmiit työkalut hallinnosta ja niiden soveltuvuus korkeakoulujen käyt- töön • kehittää valvotussa ympäristössä tehtävään tenttimiseen korkeakoulujen yhteinen toiminta- malli • tuottaa toimintamallia tukeva tietojärjestelmä, jossa tunnistetaan ja huomioidaan tietointe- graatiot sidosjärjestelmiin • kuvata järjestelmän edellyttämät liittymät ja mahdolliset ehdottomat vaatimukset sen liiketoiminnan järjestämisestä sekä tuot- taa tarvittavat rajapintamääritykset • selvittää ja organisoida palveluun liittyviä yhteisiä tuki- ja kehittämistarpeita • mahdollistaa uusien kumppanien mukaantulo tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. • selvittää ja organisoida tuotetun ohjelmiston ylläpito, kehittäminen ja mahdollinen kaupalli- nen käyttö • tuottaa sähköisen tenttimisen käytäntöjä ja vaikuttavuutta käsittelevää tutkimusaineistoa Tällä sopimuksella sovitaan selvitys- ja kehittämistyön sekä tietojärjestelmän toteutuksesta ja osapuo- lien taloudellisista panostuksista, sen Osapuolien oikeuksista ja velvollisuuksista projektin aikanaYhtiöön ja toisiinsa nähden Yhtiön osakkeenomistajina. Projektin Lisäksi tällä Sopimuksella sovitaan osakkeiden omistukseen ja luovutuksiin liittyvistä asioista. Osakkaiden tarkoituksena on hallinnoida ja kehittää Yhtiön liiketoimintaa siten, että Yhtiö osallistuu Osakkaiden asettamien tavoitteiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämiseen. Yhtiöllä on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämiseksi ohjelmia, joihin Osakkaat voivat osallistua. Osakkaat tiedostavat, että heidän toimintansa Osakkaina ja sitoutumisensa toimimaan Yhtiössä on tärkeää Osakkaiden asettamien yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Osakas osallistuu yhteiseen kehittämistyöhön Osakkaiden ja Yhtiön välisissä sopimuksissa tarkemmin määritettävällä tavalla. Mikäli Osakas ei kahdentoista (12) kuukauden aikana osapuolet päättävät projektin tuotoksena syntyvän tietojärjestelmän ylläpidon hanki Yhtiöltä palveluita, Osakas sitoutuu luopumaan osakkuudestaan tämän Sopimuksen ehtojen mukaisesti. Edellä mainittu ei koske Osakkaana olevia ICT-inhouse-yhtiöitä. Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen vaan Osakkaiden yhteisten tavoitteiden toteuttaminen yhtiömuodossa Osakkaiden yhdenvertaisuus huomioiden. Yhtiö palvelee julkisen edun edellyttämän julkisen palvelun toteuttamista. Yhtiö on perustettu julkisista hankinnoista ja jatkokehittämisen toimintamallista käyttöoikeussopimuksista annetun lain (2016/1397) 15 §:n mukaiseksi sidosyksiköksi ja vastuista20 §:n mukaiseksi yhteishankintayksiköksi. Osapuolet perustavat projektin sitoutuvat huolehtimaan siitä, että Yhtiön sidosyksikköasema ei poistu tai vaarannu Osapuolten toimien seurauksena. Kaikilla Osakkailla on sidosyksikköaseman myötä mahdollisuus ostaa Yhtiön palveluita ja sen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän hallintaa varten yhteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen. Osapuolten tavoitteena on laajentaa tietojärjestelmään liittyvä yh- teistyö muihin korkeakouluihin saattamalla kehitettävä tietojärjestelmä myös näiden saataville. Kyseessä on korkeakoulujen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n yhteisrahoituksella toteutet- tava tutkimus- ja kehittämishanke (JHL 8.1 § 6 kohta). Projektin aikataulut, työjärjestys ja tutkimusta koskeva osuus kuvataan liitteenä olevassa projekti- suunnitelmassa. Projektiin eivät kuulu tilaratkaisut, fyysiset työvälineet, valvontaratkaisut eivätkä in- tegraatioiden ja tietovarastojen (esim. arkistointi) tai raportointiratkaisujen toteutusosallistua hankintoihin.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Sopimuksen taustalla Kuntahankinnat on korkeakoulujen yhteinen tarve tarjota opiskelijoille joustava hankintalain 11 §:n mukainen Kuntaliiton kokonaan omistama, voittoa tavoittelematon yhteishankintayksikkö, jolla on oikeus kilpailuttaa ja korkeakoulul- le kustannustehokas sähköinen tenttityökalutehdä tavaroita ja palveluja koskevia puitejärjestelyjä, puitesopimuksia ja hankintaso- pimuksia kunta-asiakkaiden puolesta. Tenttisovellusta käytetään valvotussa tilassaAsiakkaita voivat olla kunnat, jossa opis- kelija tekee tentin itse valitsemanaan aikana. Nykyisin käytössä olevat palvelut eivät joko vastaa kor- keakoulujen tarpeisiin tai niiden varaan ei pystytä luomaan uusia palveluita. Osapuolten tarkoituksena on toteuttaa yhteinen kehittämisprojektikuntayhty- mät, jonka tehtävänä on: • selvittää keskeiset tarjolla olevat valmiit työkalut ja niiden soveltuvuus korkeakoulujen käyt- töön • kehittää valvotussa ympäristössä tehtävään tenttimiseen korkeakoulujen yhteinen toiminta- malli • tuottaa toimintamallia tukeva tietojärjestelmäliikelaitokset, jossa tunnistetaan ja huomioidaan tietointe- graatiot sidosjärjestelmiin • kuvata järjestelmän edellyttämät liittymät ja mahdolliset ehdottomat vaatimukset kunta-omisteiset yhtiöt sekä tuot- taa tarvittavat rajapintamääritykset • selvittää ja organisoida palveluun liittyviä yhteisiä tuki- ja kehittämistarpeita • mahdollistaa uusien kumppanien mukaantulo tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. • selvittää ja organisoida tuotetun ohjelmiston ylläpito, kehittäminen ja mahdollinen kaupalli- nen käyttö • tuottaa sähköisen tenttimisen käytäntöjä ja vaikuttavuutta käsittelevää tutkimusaineistoa Tällä sopimuksella sovitaan selvitys- ja kehittämistyön sekä tietojärjestelmän toteutuksesta ja osapuo- lien taloudellisista panostuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista projektin aikana. Projektin aikana osapuolet päättävät projektin tuotoksena syntyvän tietojärjestelmän ylläpidon ja jatkokehittämisen toimintamallista ja vastuistahankintarenkaat. Osapuolet perustavat projektin sopivat tällä sopimuksella hankintarengasyhteistyötä, koska Kuntahan- kinnoilla ei ole evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja sen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän hallintaa organisaatioihin nähden samaa asemaa kuin kunta-asiakkailla. Kuntahankintojen kilpailutuksiin voivat osallistua Suomen evankelis-luterilaisen kirkon organisaatioyksiköt ja siihen läheisesti liittyvät muut kirkolliset organisaa- tioyksiköt, joiden on noudatettava hankintalakia esim. Kirkon Ulkomaanavun Sää- tiö siten, että ao. organisaatio, Kirkon keskusrahasto, kirkkohallitus ja Kuntahan- kinnat solmivat yhteistyön alussa hankintarengasyhteistyötä koskevan sopimuk- sen tässä kuvatuin ehdoin. Asiakkaat päättävät itsenäisesti osallistumisestaan yhteishankintoihin hyväksy- mällä tämän raamisopimuksen ja antamalla jokaista kilpailutusta varten yhteisen tutkimus- Kunta- hankinnoille sitoumusvaltakirjan kilpailuttaa hankinta ja kehittämishankkeenoikeuttaa Kirkon keskusrahasto tekemään Asiakkaan puolesta sitova hankintapäätös ja allekirjoittamaan hankintaa koskeva sopimus ja hoitamaan muita kilpailutukseen liittyviä asioita Asiakkaan puolesta. Osapuolten tavoitteena on laajentaa tietojärjestelmään liittyvä yh- teistyö muihin korkeakouluihin saattamalla kehitettävä tietojärjestelmä myös näiden saataville. Kyseessä on korkeakoulujen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n yhteisrahoituksella toteutet- tava tutkimus- ja kehittämishanke Asiakas lähettää päätöksen osallistumisestaan yhteishankintaan, tämän raamisopimuksen sekä kilpailutuskohtaisen sitoumuksen sekä valtakirjat allekirjoitettuina Kirkkohallituksen hankintayksikköön (JHL 8.1 § 6 kohtaPL 185, 00161 Helsinki). Projektin aikataulutKirkkohallituksen hankitayksikkö toimittaa asiakirjat Kuntahankinnoille. Kirkkohallituksen hankintayksikkö kokoaa päätökset, työjärjestys raamisopimukset, valtakirjat, kilpailutusta varten tavittavat volyymitiedot sekä muut tarvitavat tiedot ja tutkimusta koskeva osuus kuvataan liitteenä olevassa projekti- suunnitelmassatoimittaa ne Kuntahankinnoille viimeistään ennen hankintailmoituksen julkaisemista. Projektiin eivät kuulu tilaratkaisut, fyysiset työvälineet, valvontaratkaisut eivätkä in- tegraatioiden ja tietovarastojen (esim. arkistointi) tai raportointiratkaisujen toteutusKirkkohallitus vaikuttaa aktiivisesti riittävän volyymin kokoamisessa kirkon organisaatioista.

Sopimuksen tausta ja tarkoitus. Kumppanuussopimus liittyy Kasvo-pilotin tavoitteeseen monitoimijaisen verkoston tarjoamien palveluiden kehit- tämiseen asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kumppanuussopimuksella työ- ja elinkeinohallinnon palvelut, sen hankkimat ostopalvelut, Kelan, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien työllisyydenhoidon palvelut sidotaan yhteen laadukkaaksi kokonaisuudeksi. Kumppanuussopimus ei korvaa nykyisiä työllistymistä edistävien monialais- ten palveluiden sopimuksia eli ns. TYP sopimuksia. Kumppanuussopimuksen tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää eteläsavolaisten työnhakijoiden palvelua ja pro- sessia sekä täsmentää eri toimijoiden roolit. Palvelun tehostuminen näkyy varhaisempana ja parempana asiakkaan kokonaistilanteen arvioimisena ja suurempana aktivointiasteena kohderyhmässä sekä siirtyminä avoimille työ- markkinoille, oikeiden palveluiden piiriin tai osallisuutena kumppaneiden palveluissa. Palvelua tuottavien organi- saatioiden yhteistyö ja toiminnan vaikuttavuus kehittyvät. Sopimuksen taustalla kautta varmistutaan siitä, että eteläsavolai- set työttömät, joilla on korkeakoulujen yhteinen vaikeuksia työllistymisessä, saavat tarvitsemansa palvelut sekä henkilökohtaisen tuen mo- nialaiselta ja -toimijaiselta verkostolta asiantuntevasti, laadukkaasti ja oikea-aikaisesti. Osapuolet myötävaikutta- vat osaltaan tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumisessa. Osapuolet pyrkivät toimimaan hyvässä yhteistyössä Kasvo-pilotin toteuttamiseksi. Etelä-Savon Kasvo-pilotissa kohderyhmänä ovat työttömät henkilöt, joiden työnsaanti on vaikeutunut eri syistä tai heillä on työttömyyden pitkittymisen riski. Syinä voivat olla puutteellinen ja/tai vanhentunut koulutus, muuttu- nut työmarkkinatilanne, vajaakuntoisuus, terveydelliset esteet tai sosiaaliset syyt. Lisäksi asiakkailla voi olla työhal- linnon palveluiden lisäksi tarve tarjota opiskelijoille joustava sosiaali- ja korkeakoulul- le kustannustehokas sähköinen tenttityökaluterveydenhuollon sekä Kelan palveluihin. Tenttisovellusta Kohderyhmän asiakkaat tun- nistetaan työnhakija-asiakkaan palvelutarvearviossa yksilöllisesti, asiakastietojärjestelmästä (URA) tai kumppani tunnistaa asiakkaan omassa palvelussaan. TE-toimisto vastaa Etelä-Savon TE-hallinnon muiden asiakkaiden palve- lusta. Kuvassa asiakkaan polku Kasvo-pilottiin, kumppanuussopimuksen palvelujen piiriin. Kohderyhmää ovat myös pilotin toimijat. Tavoitteena on, että pilotti mahdollistaa asiantuntijoiden ja organisaati- oiden yhteiskehittämisen, erilaiset koulutukset sekä työkalut tukemaan uusia toimintamalleja. Yhteiskehittämises- sä käytetään valvotussa tilassatarpeen mukaan eri asiantuntijoita sekä ostopalveluja. Etelä-Savossa maakunnassa on työttömien määrä ollut viime vuosina laskeva. Samaan aikaan työnantajat kokevat rekrytointiongelmia. Etelä-Savossa oli työttömänä helmikuun 2019 lopussa 6 878 henkilöä, jossa opis- kelija tekee tentin itse valitsemanaan aikanaeli noin 800 vähemmän kuin vuotta aiemmin, lisäksi aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 3 507 henkilöä. Nykyisin käytössä olevat Talous- ja työllisyysti- lanteen parantuessa korostuu vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakija-asiakkaiden määrä ja monialai- nen palvelutarve kaikissa TE-toimiston palveluissa. Kasvo-pilotin kohderyhmän asiakkaita on Etelä-Savon työnhaki- joista n. 60%. Tavoitteena on saada pilotin monialaisiin palveluihin n. 2000 henkilöasiakasta kahden vuoden aika- na. Tulevaisuuden ennakointitiedon mukaan osaavan työvoiman saatavuus voi muodostua haasteeksi elinkeinoelä- män kehittymiselle. Etelä-Savon kaikkien alueiden väestönkehitys herättää huolta työvoiman riittävyyden sekä aluetalouden ja aluekehityksen näkökulmista. Hyvästä työmarkkinatilanteesta huolimatta osalla työnhakijoista on suuria haasteita työllistymisessä. Etelä-Savon työttömistä työnhakijoista noin puolella on olemassa erilaisia haas- teita työ- ja toimintakyvyssä tai osaamisessa, jotka vaikuttavat negatiivisesti heidän työllistymiseensä joko hidasta- en tai estäen työllistymistä. Nykyisen työllistymistä edistävien monialaisten palveluiden eli TYP-lainsäädännön puitteissa monialaisia palveluita tarvitsevat asiakkaat ohjautuvat ko. palveluiden piiriin myöhään, jolloin työllistymistä haittaavat tekijät ovat kasau- tuneet tai muuttuneet vaikeammiksi. Nykyisen eri toimijoiden tuottamien palveluiden kokonaisuus on hyvin pirs- taleinen ja vaikeasti hallittava. Palvelut eivät kohtaa asiakkaiden palvelutarpeita ja palveluihin pääseminen voi olla hidasta. Monialaisessa palvelujärjestelmässä on myös päällekkäisiä palveluita ja toimijoiden roolit ovat osin epä- selvät. Usein asiakkaalla on myös palveluihin sitouttamattomuutta, jota nykyinen palvelujärjestelmä ei kokonaan pysty poistamaan. Vaikeassa työmarkkina-asemassa oleviin asiakkaisiin kohdistetut yksittäiset palvelut eivät joko vastaa kor- keakoulujen tarpeisiin tai niiden varaan yksi- nään riitä auttamaan heitä työmarkkinoille pääsemisessä, vaan asiakkaat tarvitsevat muiden palveluiden samanai- kaista tukea, muita auttavia palveluita sekä neuvoa palveluissa asiointiin. TE-toimisto on nykyisellään maakunnassa usein ainoa taho, joka kokoaa asiakkaan tarvitsemia palveluita yhteen, vaikka asiakkaalla ei pystytä luomaan uusia palveluitaolisi ensisijaisesti työllistymistä edistävien palveluiden tarve. Osapuolten Terveydenhuollon palveluja tuot- tavat Etelä-Savossa kuntayhtymät, kunnat itse sekä yksityiset toimijat kunnasta riippuen. Osalla Etelä-Savon kun- nista on omaa työllisyydenhoitoa ja osalla ei, lisäksi näiden palvelujen sisältö vaihtelee suuresti kunnasta riippuen erilaisesta pajatoiminnasta palveluohjaukseen. Etelä-Savossa toimii neljä erillistä työllistämistä edistävää monia- laista yhteispalvelua eli TYPiä sijoittuneina kunnissa eri palvelualueiden alle. Tämä palveluiden, alueiden ja palvelu- tuottajien moninaisuus näyttäytyy asiakkaille pirstaleisena ja haasteellisena toimia. Palveluverkon suunnittelulla huolehditaan palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Palveluverkko sisältää sekä fyysiset toimipisteet että sähköiset palvelut. Etelä-Savon palveluverkko valmistellaan kaikki maakunnan palvelut huomioiden. Pilotin palvelut muotoutuvat yhteisen tavoitteenasettelun ja toiminnan suunnittelun kautta. Jokainen organisaatio tuo toimintaan oman asiantuntemuksensa ja palvelunsa kohderyhmälle. Osa palveluista ostetaan palveluntuotta- jilta. Palvelukokonaisuutta kehitetään kohderyhmän palvelutarpeiden mukaisesti koko pilotin ajan. Mikäli Xxxx julkisten työvoima- ja yrityspalveluista on sisällöllisesti merkittävästi muuttunut voimaan tullessaan tä- män sopimuksen allekirjoitushetken tilanteesta, sitoutuvat sopimusosapuolet tarkastelemaan tätä sopimusta so- veltuvilta osilta uudelleen. Sopimuksen tarkoituksena on toteuttaa yhteinen kehittämisprojekti, jonka tehtävänä on: • selvittää keskeiset tarjolla olevat valmiit työkalut sopia kumppanuuden toteuttamisen ehdoista sekä vastuiden ja niiden soveltuvuus korkeakoulujen käyt- töön • kehittää valvotussa ympäristössä tehtävään tenttimiseen korkeakoulujen yhteinen toiminta- malli • tuottaa toimintamallia tukeva tietojärjestelmä, jossa tunnistetaan ja huomioidaan tietointe- graatiot sidosjärjestelmiin • kuvata järjestelmän edellyttämät liittymät ja mahdolliset ehdottomat vaatimukset sekä tuot- taa tarvittavat rajapintamääritykset • selvittää ja organisoida palveluun liittyviä yhteisiä tuki- ja kehittämistarpeita • mahdollistaa uusien kumppanien mukaantulo tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. • selvittää ja organisoida tuotetun ohjelmiston ylläpito, kehittäminen ja mahdollinen kaupalli- nen käyttö • tuottaa sähköisen tenttimisen käytäntöjä ja vaikuttavuutta käsittelevää tutkimusaineistoa Tällä sopimuksella sovitaan selvitys- ja kehittämistyön sekä tietojärjestelmän toteutuksesta ja osapuo- lien taloudellisista panostuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista projektin aikana. Projektin aikana osapuolet päättävät projektin tuotoksena syntyvän tietojärjestelmän ylläpidon ja jatkokehittämisen toimintamallista ja vastuista. Osapuolet perustavat projektin ja sen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän hallintaa varten yhteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen. Osapuolten tavoitteena on laajentaa tietojärjestelmään liittyvä yh- teistyö muihin korkeakouluihin saattamalla kehitettävä tietojärjestelmä myös näiden saataville. Kyseessä on korkeakoulujen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n yhteisrahoituksella toteutet- tava tutkimus- ja kehittämishanke (JHL 8.1 § 6 kohta). Projektin aikataulut, työjärjestys ja tutkimusta koskeva osuus kuvataan liitteenä olevassa projekti- suunnitelmassa. Projektiin eivät kuulu tilaratkaisut, fyysiset työvälineet, valvontaratkaisut eivätkä in- tegraatioiden ja tietovarastojen (esim. arkistointi) tai raportointiratkaisujen toteutusoikeuksien jakau- tumisesta sopijapuolten kesken.