Sovittelu. Jos työnantajan ja työntekijän kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta, eivätkä asianomaisten keskinäiset neuvottelut (ks. Luottamusmiessopimus) ole johtaneet sovintoon, siirretään asia allekirjoittaneiden järjestöjen ratkaistavaksi.
Sovittelu. Osapuoli voi pyytää toista osapuolta aloittamaan sovittelumenettelyn liitteen VII mukaisesti minkä tahansa sellaisen toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti osapuolten väliseen kauppaan tai investointeihin.
Sovittelu. 1 artikla
Sovittelu. 1. Kumpikin osapuoli voi milloin tahansa pyytää toista osapuolta aloittamaan sovittelumenettelyn minkä tahansa sellaisen toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti osapuolten väliseen kauppaan tai investointeihin.
Sovittelu. Heikompaa osapuolta on mahdollista suojata sopimuksen sovittelusäännöksin kohtuusperiaatetta noudattaen. Sopimusoikeudellinen kohtuus perustuu hyvin pitkälti OikTL:n 36 §:än, jonka mukaan ehtoa voidaan sovitella, jos se on kohtuuton tai voisi johtaa kohtuuttomuuteen.100 Sovittelu on myös keino rajoittaa sopimuksen sitovuutta.101 OikTL:n 36 § taas koskee yleistä sovittelusäännöstä, joka kohdistuu eriarvoisten osapuolten sopimusehtojen sovitteluun. Laki ei varsinaisesti koske heikomman suojaa, mutta ottaa kuitenkin huomioon osapuolten aseman ja on tarkoitettu sovitteluun epätasavertaisten sopijapuolten välillä.102 KSL 4 luvun 1 ja 2 §:n nojalla sen sijaan voidaan sovitella kuluttajasopimuksia. Luvuista ensimmäinen koskee hinnan sovittelua ja toinen sopimusehtoa, johon kuluttaja ei ole ennen sopimista voinut vaikuttaa. Lisäksi toisessa luvussa säännellään hyvän tavan vastaisia ehtoja, jotka voivat johtaa epätasapainoon kuluttajan vahingoksi.103 Esimerkiksi tapauksessa KKO 1994:140 heikompaa osapuolta suojattiin asettamalla heikomman suojan periaate sovittelun estävien säännösten edelle. Sovitteluun turvauduttiin, sillä vahvemman osapuolen laatima ehto tulkittiin OikTL:n nojalla kohtuuttomaksi. Tapauksessa useampi henkilö oli varannut asunto-osakkeita kiinteään hintaan tekemällä yhtiön kanssa sopimuksen. Myöhemmin asunto-osakkeita varanneille oli ilmoitettu, että hinta tulee kohonneiden kustannusten takia nousemaan ja samalla heille oli annettu mahdollisuus purkaa varaus. Uusiin sopimuksiin oli korkeamman hinnan lisäksi sisällytetty ehto, jonka mukaan varaajat eivät voisi hinnan muutoksen takia kohdistaa yhtiötä vastaan vaateita. Korkein oikeus tulkitsi hinnan korotuksen OikTL:n 36 §:n nojalla kohtuuttomaksi, joten korotus jätettiin huomioimatta, ja yhtiö velvoitettiin palauttamaan ostajille alkuperäisen ja korotetun hinnan välinen erotus. Ostajilla ei heikommasta asemastaan johtuen olisi ollut mahdollisuutta neuvotella sellaista sopimusta, jossa sovitun kaltainen asunto olisi rakennettu ilman hinnan 98 Lehtinen 1995, s. 137.
Sovittelu. 1. Sopimusvaltio, joka on tämän yleissopimuksen tulkin- nasta tai soveltamisesta syntyneen riidan osapuolena, voi esittää toisille osapuolille, että riita annettaisiin selvitettä- väksi V liitteen 1 osaston mukaisessa tai muussa sovitte- lumenettelyssä.
Sovittelu. 1 osasto
Sovittelu. 1. Jos neuvotteluissa ei päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun, osapuolet voivat sopia sovittelijan käyttämisestä. Jolleivät osapuolet toisin sovi, sovittelun tehtävänä on sama kysymys kuin neuvotteluja koskevassa pyynnössä.
Sovittelu. Kaikki tästä vuokrasopimuksesta johtuvat riitaisuudet ratkaistaan vuokralleantajan kotipaikan alioikeudessa tai vuokranantajan niin tahtoessa vuokraajan kotipaikan alioikeudessa.
Sovittelu. 1. Kuka tahansa henkilö, jolla on oikeus hakea sovittelumenettelyä, voi milloin tahansa ennen Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimelle tehtyä sovittelukannetta pyytää riidan ratkaisemista näiden sääntöjen mukaisesti sovittelumenettelyllä.