Sovittelu Mallilausekkeet
Sovittelu. Jos työnantajan ja työntekijän kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta, eivätkä asianomaisten keskinäiset neuvottelut (ks. Luottamusmiessopimus) ole johtaneet sovintoon, siirretään asia allekirjoittaneiden järjestöjen ratkaistavaksi.
Sovittelu. Osapuoli voi pyytää toista osapuolta aloittamaan sovittelumenettelyn liitteen VII mukaisesti minkä tahansa sellaisen toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti osapuolten väliseen kauppaan tai investointeihin.
Sovittelu. Jos riidan osapuoli sitä pyytää, peruste- taan sovittelulautakunta. Jolleivät osapuolet toisin päätä, lautakuntaan kuuluu viisi jä- sentä, joista kumpikin riidan osapuoli ni- meää kaksi, ja nämä neljä jäsentä nimeävät puheenjohtajan.
Sovittelu. 1. Jos neuvotteluissa ei päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun, osapuolet voivat sopia sovittelijan käyttämisestä. Jolleivät osapuolet toisin sovi, sovittelun tehtävänä on sama kysymys kuin neuvotteluja koskevassa pyynnössä.
2. Jolleivät osapuolet pääse sovittelijasta sopimukseen kymmenen päivän kuluessa siitä, kun sovittelupyynnöstä on sovittu, talouskumppanuussopimuskomitean puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö valitsee sovittelijan arvalla 64 artiklassa tarkoitetusta sellaisten henkilöiden joukosta, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia. Valinta on tehtävä 20 päivän kuluessa siitä, kun sovittelupyynnöstä tehty sopimus on jätetty, ja kummankin osapuolen edustajan läsnä ollessa. Sovittelija kutsuu koolle osapuolten kokouksen viimeistään 30 päivän kuluessa valinnastaan. Sovittelijan on saatava kunkin osapuolen selvitykset viimeistään 15 päivää ennen kokousta ja annettava lausunto viimeistään 45 päivää valintansa jälkeen.
3. Sovittelijan lausuntoon voi sisältyä suositus siitä, miten riita olisi ratkaistava 53 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukaisesti. Sovittelijan lausunto ei ole sitova.
4. Osapuolet voivat sopia edellä 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen muuttamisesta. Myös sovittelija voi päättää näiden määräaikojen muuttamisesta joko jonkin osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kyseisen osapuolen kohtaamien erityisten vaikeuksien tai tapauksen monimutkaisuuden vuoksi.
5. Sovittelumenettelyt ja erityisesti kaikki osapuolten näiden menettelyjen aikana antamat tiedot ja ottamat kannat ovat luottamuksellisia.
Sovittelu. 1. Kumpikin osapuoli voi milloin tahansa pyytää toista osapuolta aloittamaan sovittelumenettelyn minkä tahansa sellaisen toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti osapuolten väliseen kauppaan tai investointeihin.
2. Sovittelumenettely aloitetaan, toteutetaan ja päätetään sovittelumekanismin mukaisesti.
3. Kumppanuuskomitea hyväksyy sovittelumekanismin päätöksellään ensimmäisessä kokouksessa ja voi päättää siihen tehtävistä muutoksista.
Sovittelu. Kaikki tästä vuokrasopimuksesta johtuvat riitaisuudet ratkaistaan vuokralleantajan kotipaikan alioikeudessa tai vuokranantajan niin tahtoessa vuokraajan kotipaikan alioikeudessa.
Sovittelu. 1 osasto
Sovittelu. 1. Sopimusvaltio, joka on tämän yleissopimuksen tulkin- nasta tai soveltamisesta syntyneen riidan osapuolena, voi esittää toisille osapuolille, että riita annettaisiin selvitettä- väksi V liitteen 1 osaston mukaisessa tai muussa sovitte- lumenettelyssä.
2. Jos pyyntöön suostutaan ja osapuolet sopivat käytet- tävästä sovittelumenettelystä, osapuoli voi antaa riidan ratkaistavaksi tällä tavoin.
3. Jos pyyntöön ei suostuta tai osapuolet eivät pysty sopimaan menettelystä, sovittelu katsotaan päättyneeksi.
4. Kun riita on annettu ratkaistavaksi sovittelemalla, sovittelu voidaan päättää vain sovitun sovittelumenettelyn mukaisesti, jolleivät osapuolet toisin sovi.
Sovittelu. Heikompaa osapuolta on mahdollista suojata sopimuksen sovittelusäännöksin kohtuusperiaatetta noudattaen. Sopimusoikeudellinen kohtuus perustuu hyvin pitkälti OikTL:n 36 §:än, jonka mukaan ehtoa voidaan sovitella, jos se on kohtuuton tai voisi johtaa kohtuuttomuuteen.100 Sovittelu on myös keino rajoittaa sopimuksen sitovuutta.101 OikTL:n 36 § taas koskee yleistä sovittelusäännöstä, joka kohdistuu eriarvoisten osapuolten sopimusehtojen sovitteluun. Laki ei varsinaisesti koske heikomman suojaa, mutta ottaa kuitenkin huomioon osapuolten aseman ja on tarkoitettu sovitteluun epätasavertaisten sopijapuolten välillä.102 KSL 4 luvun 1 ja 2 §:n nojalla sen sijaan voidaan sovitella kuluttajasopimuksia. Luvuista ensimmäinen koskee hinnan sovittelua ja toinen sopimusehtoa, johon kuluttaja ei ole ennen sopimista voinut vaikuttaa. Lisäksi toisessa luvussa säännellään hyvän tavan vastaisia ehtoja, jotka voivat johtaa epätasapainoon kuluttajan vahingoksi.103 Esimerkiksi tapauksessa KKO 1994:140 heikompaa osapuolta suojattiin asettamalla heikomman suojan periaate sovittelun estävien säännösten edelle. Sovitteluun turvauduttiin, sillä vahvemman osapuolen laatima ehto tulkittiin OikTL:n nojalla kohtuuttomaksi. Tapauksessa useampi henkilö oli varannut asunto-osakkeita kiinteään hintaan tekemällä yhtiön kanssa sopimuksen. Myöhemmin asunto-osakkeita varanneille oli ilmoitettu, että hinta tulee kohonneiden kustannusten takia nousemaan ja samalla heille oli annettu mahdollisuus purkaa varaus. Uusiin sopimuksiin oli korkeamman hinnan lisäksi sisällytetty ehto, jonka mukaan varaajat eivät voisi hinnan muutoksen takia kohdistaa yhtiötä vastaan vaateita. Korkein oikeus tulkitsi hinnan korotuksen OikTL:n 36 §:n nojalla kohtuuttomaksi, joten korotus jätettiin huomioimatta, ja yhtiö velvoitettiin palauttamaan ostajille alkuperäisen ja korotetun hinnan välinen erotus. Ostajilla ei heikommasta asemastaan johtuen olisi ollut mahdollisuutta neuvotella sellaista sopimusta, jossa sovitun kaltainen asunto olisi rakennettu ilman hinnan 98 Lehtinen 1995, s. 137.
Sovittelu. Vakuutetun tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin tai vilpillisen menettelyn seuraamuksia voidaan sovitella, jos ne johtaisivat vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen