Sovittelu. Jos työnantajan ja työntekijän kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta, eivätkä asianomaisten keskinäiset neuvottelut (ks. Luottamusmiessopimus) ole johtaneet sovintoon, siirretään asia allekirjoittaneiden järjestöjen ratkaistavaksi.
Sovittelu. Osapuoli voi pyytää toista osapuolta aloittamaan sovittelumenettelyn liitteen VII mukaisesti minkä tahansa sellaisen toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti osapuolten väliseen kauppaan tai investointeihin.
Sovittelu. Jos riidan osapuoli sitä pyytää, peruste- taan sovittelulautakunta. Jolleivät osapuolet toisin päätä, lautakuntaan kuuluu viisi jä- sentä, joista kumpikin riidan osapuoli ni- meää kaksi, ja nämä neljä jäsentä nimeävät puheenjohtajan.
Sovittelu. 1. Kuka tahansa henkilö, jolla on oikeus hakea sovittelumenettelyä, voi milloin tahansa ennen Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimelle tehtyä sovittelukannetta pyytää riidan ratkaisemista näiden sääntöjen mukaisesti sovittelumenettelyllä.
2. Jos riidan asianosaisina ovat johtaja tai varajohtaja ja kehittämiskeskus, kantaja pyytää komiteaa asettamaan sovittelijan. Komitea nimittää sovittelijan 60 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
3. Jos riidan asianosaisina ovat henkilöstön jäsen ja kehittämiskeskus, kantaja pyytää hallintoneuvostoa asettamaan sovittelijan. Nimitys on tehtävä 45 päivän kuluessa.
4. Xxxxx henkilö voitaisiin nimetä sovittelijaksi, hänen on oltava sopimuksen allekirjoittajavaltion kansalainen.
5. Sovittelua hakeva asian-osainen antaa hakemuksensa tiedoksi toiselle asianosaiselle ja sovittelijalle 30 päivän kuluessa sitä, kun sovittelijan nimitys on annettu tiedoksi. Hakemus koostuu hakijan sovitteluhakemuskirjelmästä, jossa on mukana asiaankuuluvat jäljennökset ja asiakirjat.
6. Toisella asianosaisella on hakemusta koskevan tiedoksiannon vastaanottamisesta 30 päivää aikaa antaa sovittelijalle ja hakijalle vastaus tämän sovitteluhakemuskirjelmään.
7. Sovittelijan tehtävä täytetään niin epämuodollisesti ja nopeasti kuin on riidan oikeudenmukaiseksi ja puolueettomaksi ratkaisemiseksi mahdollista ja se perustuu kummankin asianosaisen oikeudenmukaiseen kuulemiseen. Kumpaakin asianosaista voi edustaa tai avustaa asianosaisen valitsema avustaja.
8. Tutkittuaan asian sovittelija esittää asianosaisille yksityiskohtaiset säännöt riidan ratkaisemiseksi.
9. Jos riita ratkaistaan, sovittelija laatii ja allekirjoittaa ratkaisua koskevan pöytäkirjan. Asianosaiset allekirjoittavat tämän pöytäkirjan sekä ilmoittavat hyväksyvänsä sen. Allekirjoitettu pöytäkirja on asianosaisia sitova.
10. Allekirjoitetun, riidan ratkaisua koskevan pöytäkirjan jäljennökset luovutetaan asianosaisille.
11. Jos mitään ratkaisua ei saada aikaan neljän kuukauden kuluessa sovittelijan nimittämisestä, asianosaiset saavat antaa riitansa Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi; tällöin mikään, mitä on saavutettu sovittelijan käsittelyssä, ei millään tavalla vaikuta kummankaan asianosaisen oikeuksiin tuomioistuimessa.
12. Jos sovittelussa ei ole onnistuttu, asia voidaan kolmen kuukauden kuluessa antaa Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi. HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE V
Sovittelu. 1. Sopimusvaltio, joka on tämän yleissopimuksen tulkin- nasta tai soveltamisesta syntyneen riidan osapuolena, voi esittää toisille osapuolille, että riita annettaisiin selvitettä- väksi V liitteen 1 osaston mukaisessa tai muussa sovitte- lumenettelyssä.
2. Jos pyyntöön suostutaan ja osapuolet sopivat käytet- tävästä sovittelumenettelystä, osapuoli voi antaa riidan ratkaistavaksi tällä tavoin.
3. Jos pyyntöön ei suostuta tai osapuolet eivät pysty sopimaan menettelystä, sovittelu katsotaan päättyneeksi.
4. Kun riita on annettu ratkaistavaksi sovittelemalla, sovittelu voidaan päättää vain sovitun sovittelumenettelyn mukaisesti, jolleivät osapuolet toisin sovi.
Sovittelu. 1 osasto
Sovittelu. Kaikki tästä vuokrasopimuksesta johtuvat riitaisuudet ratkaistaan vuokralleantajan kotipaikan alioikeudessa tai vuokranantajan niin tahtoessa vuokraajan kotipaikan alioikeudessa.
Sovittelu. Vakuutetun tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin tai vilpillisen menettelyn seuraamuksia voidaan sovitella, jos ne johtaisivat vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen
Sovittelu. Heikompaa osapuolta on mahdollista suojata sopimuksen sovittelusäännöksin kohtuusperiaatetta noudattaen. Sopimusoikeudellinen kohtuus perustuu hyvin pitkälti OikTL:n 36 §:än, jonka mukaan ehtoa voidaan sovitella, jos se on kohtuuton tai voisi johtaa kohtuuttomuuteen.100 Sovittelu on myös keino rajoittaa sopimuksen sitovuutta.101 OikTL:n 36 § taas koskee yleistä sovittelusäännöstä, joka kohdistuu eriarvoisten osapuolten sopimusehtojen sovitteluun. Laki ei varsinaisesti koske heikomman suojaa, mutta ottaa kuitenkin huomioon osapuolten aseman ja on tarkoitettu sovitteluun epätasavertaisten sopijapuolten välillä.102 KSL 4 luvun 1 ja 2 §:n nojalla sen sijaan voidaan sovitella kuluttajasopimuksia. Luvuista ensimmäinen koskee hinnan sovittelua ja toinen sopimusehtoa, johon kuluttaja ei ole ennen sopimista voinut vaikuttaa. Lisäksi toisessa luvussa säännellään hyvän tavan vastaisia ehtoja, jotka voivat johtaa epätasapainoon kuluttajan vahingoksi.103 Esimerkiksi tapauksessa KKO 1994:140 heikompaa osapuolta suojattiin asettamalla heikomman suojan periaate sovittelun estävien säännösten edelle. Sovitteluun turvauduttiin, sillä vahvemman osapuolen laatima ehto tulkittiin OikTL:n nojalla kohtuuttomaksi. Tapauksessa useampi henkilö oli varannut asunto-osakkeita kiinteään hintaan tekemällä yhtiön kanssa sopimuksen. Myöhemmin asunto-osakkeita varanneille oli ilmoitettu, että hinta tulee kohonneiden kustannusten takia nousemaan ja samalla heille oli annettu mahdollisuus purkaa varaus. Uusiin sopimuksiin oli korkeamman hinnan lisäksi sisällytetty ehto, jonka mukaan varaajat eivät voisi hinnan muutoksen takia kohdistaa yhtiötä vastaan vaateita. Korkein oikeus tulkitsi hinnan korotuksen OikTL:n 36 §:n nojalla kohtuuttomaksi, joten korotus jätettiin huomioimatta, ja yhtiö velvoitettiin palauttamaan ostajille alkuperäisen ja korotetun hinnan välinen erotus. Ostajilla ei heikommasta asemastaan johtuen olisi ollut mahdollisuutta neuvotella sellaista sopimusta, jossa sovitun kaltainen asunto olisi rakennettu ilman hinnan 98 Lehtinen 1995, s. 137.
Sovittelu. 1. Kumpikin osapuoli voi milloin tahansa pyytää toista osapuolta aloittamaan sovittelumenettelyn minkä tahansa sellaisen toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti osapuolten väliseen kauppaan tai investointeihin.
2. Sovittelumenettely aloitetaan, toteutetaan ja päätetään sovittelumekanismin mukaisesti.
3. Kumppanuuskomitea hyväksyy sovittelumekanismin päätöksellään ensimmäisessä kokouksessa ja voi päättää siihen tehtävistä muutoksista.