Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen Mallilausekkeet

Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen. 1. Säännöllisen vuorokautisen työajan 6 tuntia 30 minuuttia rajoissa tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen luetaan työajaksi. 2. Henkilön matkustaessa työnantajan määräyksestä säännöllisen työajan ulkopuolella, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tuntipalkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Matka-aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi. Vapaa-aikana tapahtuvat matkustamisen lukeminen työajaksi edellyttää, että toimihenkilö ja työnantaja sopivat etukäteen matka-aikana suoritettavasti työtehtävästä. 3. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perus- teeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit vuorokautisen säännöl- lisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöl- linen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. 4. Yöpymistä vaativilla matkoilla toimihenkilölle tarjotaan mahdollisuus yhden hengen huoneeseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoidon kannalta kohtuul- liseksi. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat yhden hengen huoneen käytöstä ennen työ- matkalle lähtöä.
Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen. Toimihenkilön matkustaessa säännöllisen työajan ulkopuo- lella, voivat työaika ja työaikakorvaukset määräytyä tämän sopimuksen määräyksistä poiketen sen mukaan kuin paikalli- sesti on ollut käytäntönä tai siitä on paikallisesti sovittu. Mikäli työhön liittyvään matkustamiseen kuluvaa aikaa ei ole huomioitu ajankäyttöä suunniteltaessa ja korvattaessa tai siitä ei paikallisesti muuta sovita, tulee matka-ajasta korvata vähin- tään puolet rahana tai aikana. Työnantaja voi päättää, xxxx- taanko korvaus rahana vai aikana, milloin mahdollinen vapaa annetaan ja miten pitkän tasoittumisjakson kuluessa. Korvaus tai vapaa-aika annetaan kuitenkin viimeistään puolivuosittain. Yllä sovittu määräys on tullut voimaan 1.3.2003 lukien. Sitä ennen on tullut laatia paikallisesti matka-ajan seu- rantaa koskeva seuranta- ja raportointijärjestelmä. Liitot ovat laatineet 1.2.2003 mennessä soveltamisohjeen määräystä koskevista keskeisistä periaatteista ja avus- tavat osapuolia määräyksen soveltamisessa.
Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen. 11.1. Säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuva työtehtävien edellyttämä matkustaminen korvataan ylemmälle toimihenkilölle. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu tai paikallisista käytännöistä muuta johdu, korvaaminen toteutetaan tilanteesta riippuen seuraavasti: 1) Työmatkan matka-aika korvataan rahalla tai antamalla vapaata. 2) Mikäli työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllinen matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella, voidaan tämä seikka ottaa myös huomioon palkkaperusteissa esimerkiksi peruspalkassa tai erillisenä korvauksena työsuhdetta solmittaessa ja työtehtävien muuttuessa ja kirjataan työsopimukseen. 3) Mikäli on kysymys runsaasta tilapäisestä tai projektiluonteisesta työstä johtuvasta matkustamisesta, seurataan ylemmälle toimihenkilölle kertyvän matka-ajan määrää. Tämä korvataan esim. määrävälein maksettavalla kertakorvauksella. 4) Muissa tapauksissa matka-ajan korvaamisesta sovitaan tapauskohtaisesti.
Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen. Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukai- sena vapaa-aikana, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tunti- palkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Työnantaja voi määrätä korvausmuodon. Matkustamiseen käytettyä aikaa korvataan kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi. Mikäli käytettävä liikenneväline on samalla majoitustila ja työnantaja kustantaa majoi- tuksen (esim. toimihenkilölle kustannettu junan tai laivayhtiön makuuhytti, ei kysei- sessä liikennevälineessä liikkuminen oikeuta tässä pykälässä mainittuun korvauk- seen, ellei liikennevälineessä työskennellä.
Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen. Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta sovitaan pai- kallisesti. Xxxxxx toimihenkilöiden osalta on suositeltavaa sopia korvauksesta jo työsopimuksella. Matka-ajan korvaaminen voidaan järjestää esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 1. Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaa- misesta rahana tai vapaana sovitaan tarvittaessa työnantajan ja toimi- henkilön välillä. Mikäli on kysymys runsaasta tilapäistä tai projektiluon- toista työtä koskevasta matkustamisesta, seurataan toimihenkilölle ker- tyvän matka-ajan määrää. Tämä voidaan korvata esimerkiksi määrävä- lein maksettavalla kertakorvauksella. 2. Mikäli työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllisesti toistuva matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella ja toimihenkilö voi tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, tämä seikka otetaan huomioon paikassa. Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työ- suorituksena. Kuitenkin matka-aika luetaan työajaksi siltä osin kuin se yhdessä tehdyn työajan kanssa ei ylitä sovittua säännöllistä vuorokautista työaikaa.
Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että säännöllisen työajan ulkopuolella tapah- tuva matkustamiseen käytetty aika on perusteltua korvata ylemmälle toimi- henkilölle esim. seuraavien periaatteiden mukaan: 6.1 Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaami- sesta on syytä sopia esimiehen ja alaisen välillä. 6.2 Ellei yrityksessä ole muuta käytäntöä, matka-ajan korvaaminen voidaan järjes- tää esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 1 Mikäli työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllisesti toistuva matkustaminen säännöllisen työajan ulko- puolella, tämä seikka otetaan huomioon palkkaperusteissa. 2 Mikäli on kysymys poikkeuksellisen runsaasta tilapäistä tai projektiluontoista työtä koskevasta matkustamisesta, seurataan ylemmälle toimihenkilölle kertyvän matka-ajan määrää. Tämä kor- vataan määrävälein maksettavalla kertakorvauksella. 6.3 Erilaisina korvaustapoina voi tulla kysymykseen myös seuraavat tavat:
Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen. 15.1 Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta sovitaan pai- kallisesti. Uusien ylempien toimihenkilöiden osalta on suositeltavaa sopia kor- vauksesta jo työsopimuksella. Matka-ajan korvaaminen voidaan järjestää esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 1. Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaami- sesta rahana tai vapaana sovitaan tarvittaessa työnantajan ja ylemmän toi- mihenkilön välillä. Mikäli on kysymys runsaasta tilapäistä tai projektiluon- toista työtä koskevasta matkustamisesta, seurataan ylemmälle toimihenki- lölle kertyvän matka-ajan määrää. Tämä voidaan korvata esimerkiksi mää- rävälein maksettavalla kertakorvauksella. 2. Mikäli työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllisesti tois- tuva matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella ja ylempi toimihen- kilö voi tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittami- sesta ja työaikansa käytöstä, tämä seikka otetaan huomioon paikassa. 15.2 Jos säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta ei ole sovittu paikallisesti muusta, niin vapaa-aikana matkustaminen korvataan seu- raavasti: Asiakasprojektimatkojen osalta korvataan vapaa-aikana matkustaminen mat- kavuorokauden aikana yhden tunnin ylittävältä ajalta 19 euron tuntikorvauk- sella. Tuntikorvaus maksetaan, kun vähintään puolet tunnista on kulunut. Kor- vaus maksetaan työpäivänä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti. Korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta ylemmän toimihen- kilön osallistuessa koulutukseen tai alansa messutapahtumiin. 15.3 Matkustamiseen käytetyksi ajaksi luetaan (koskee kohtia 15.1 ja 15.2): 1. matkustaminen kodin ja työkohteen, varsinaisen työntekopaikan ja työkoh- teen tai työkohteiden välillä, 2. aika, joka kuluu liikennevälineissä matkustamiseen ja siirtymisiin liikenne- välineestä toiseen, mukaan lukien välttämättömät odotusajat lentokentillä yms. Matkustamiseen käytettyyn aikaan ei lueta majoitettuna oloaikaa matkan kestäessä tai työkohteessa oloaikaa. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Kuitenkin matka-aika luetaan työajaksi siltä osin kuin se yhdessä tehdyn työajan kanssa ei ylitä sovittua säännöllistä vuorokautista työaikaa.

Related to Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen

  • Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella Laitos voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitämään johdot laitoksen vesijohdosta tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella. Tässä kohdassa sanottua sovelletaan myös liittymiseen laitoksen hulevesiviemäriin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella, tai sen jälkeen, kun kunta on päättänyt vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitetusta alueesta, tämän alueen ulkopuolella.

  • Yleisen viemärin tuulettaminen Asiakas on velvollinen sallimaan laitoksen viemärin tuulettamisen kiinteistön viemärin kautta.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutuksenottajan velvollisuudet Vakuutuksenottaja on velvollinen • omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, • esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä, • hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä • varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen 18.1 Sopimus tulee voimaan 3.1 kohdan mukaisesti ja on voimassa erikseen sovitun ajan tai kunnes se näiden yleisten sopimusehtojen mukaisesti irtisanotaan tai pu- retaan. Sopimus on kuitenkin aina vähintään voimassa 4.2 kohdan tai 5.5 kohdan mukaisen reklamaatioajan päättymiseen saakka. 18.2 Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen kokonaan tai osittain käyttäen yhden kuukauden irti- sanomisaikaa. Sopimus on irtisanottava kirjallisesti tai muuten todisteellisesti. 18.3 Lisäksi Teosto voi irtisanoa sopimuksen välittömin vaikutuksin ilmoittamalla tästä kirjallisesti tai muuten todisteellisesti Asiakkaalle, mikäli: a) annetun käyttöluvan perusteella laskutettua tekijän- oikeuskorvausta ei ole suoritettu 14 päivän kuluessa laskun eräpäivästä; b) Teosto on edellyttänyt hinnaston mukaisen tekijän- oikeuskorvauksen suorittamista etukäteen 12.1 kohdan mukaisesti ja Asiakas ei ole suorittanut ko. ennakko- maksua eräpäivään mennessä; c) Asiakas joutuu konkurssiin, asetetaan selvitystilaan tai muuten todetaan varattomaksi; d) Asiakas ilmoittaa tai vahvistaa sopimuksen edellyt- tämät tiedot totuudenvastaisina tai oleellisesti virheel- lisinä taikka laiminlyö tällaisten tietojen ilmoittamisen; e) Asiakas muuten oleellisesti rikkoo sopimusta, eikä korjaa rikkomustaan 14 päivän kuluessa kirjallisesta huomautuksesta; tai f) Asiakas on toistuvasti rikkonut sopimusta tai laimin- lyönyt sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. 18.4 Teostolla on lisäksi oikeus irtisanoa sopimus vä- littömästi, mikäli 1.1 kohdassa tarkoitetut valtuudet olennaisesti tai äkillisesti supistuvat, vähenevät tai lakkaavat. Mikäli Teosto irtisanoo sopimuksen osittain, Asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus kokonaan välit- tömin vaikutuksin. 18.5 Teoston irtisanoessa sopimuksen edellä mainit- tujen kohtien 18.3–18.4 perusteella, annettu käyttölupa raukeaa välittömin oikeusvaikutuksin.

  • Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelu- tuloksen 13.1.2022 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 21.1.2022 alkaen. Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 21.1.2022 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voi- maantulon osalta muusta sovittu.

  • Asiakkaan velvollisuudet Laitoksen verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Asiakkaan on suunniteltava, rakennet- tava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteis- tölle, laitokselle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pi- detään esimerkiksi vuotavia viemäreitä. Kiinteistönomistaja tai – haltija vastaa myös muista kuin edellä mainituista kiinteistön laitteistoista, laitteista tai järjestelmistä, joita kiinteistöllä käytetään talousveden, jäte- veden tai huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamisessa tai käsittelyssä. Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville vie- märivesille asetettuja vaatimuksia tai se sisältää merkittävissä määrin laitoksen kan- nalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen laitoksen viemäriin johtamista lai- toksen hyväksymällä tavalla. Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa laitoksen toimintaa. Jos asiakas laitoksen kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaus- työn, voi laitos asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toi- mituksen keskeyttämisen uhalla. Laitos voi laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä. Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan laitokselle tonttijohdoissa sekä laitok- sen laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista. Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännölli- sesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv-laitteensa kuten vesi- johtopaineen korottamiseen ja alentamiseen, viemäriveden pumppaukseen, käsitte- lyyn ja padotukseen varautumiseen, vedensaannin ja viemäriveden johtamisen kat- koksiin varautumiseen tarkoitetut sekä muut vastaavat laitteet Asiakkaan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön jätevesilaitteistossa käytettävät erotti- met (hiekanerottimet, öljyn- ja bensiinierotin, rasvanerotin, amalgaamierotin) tyhjen- netään säännöllisesti siten, että erottimet pysyvät jatkuvasti toimintakuntoisina. Li- säksi erottimet ja niiden hälyttimet tulee huoltaa säännöllisesti, jotta erotinlaitteisto toimii suunnitellulla tavalla. Erotinten tyhjennyksessä ja huoltamisessa asiakkaan tu- lee noudattaa myös viranomaisen antamia jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa laitoksen laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen noudattamaan laitoksen anta- mia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapi- dosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on laitoksen kirjallisesta pyynnöstä velvolli- nen poistamaan laitoksen toimintaa haittaavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot. Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman lai- toksen lupaa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)