Common use of Työaikamääräykset Clause in Contracts

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisesti. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosi, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioista.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy 1 Työaikaan noudatetaan voimassa olevan työaikalain 5 § mukaisestisäännöksiä sekä tämän työehtosopimuksen liitteinä olevien työajan lyhentämistä sekä työaikapankkijärjestelmää koske- vien sopimusten periaatteita. 2 Työviikko alkaa maanantaina. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnillaTyövuorokausi alkaa ensim- mäisen vuoron alkamishetkestä. 3 Työaika alkaa siitä, kun työnjohtaja aloittaa työn työnantajan osoittamassa satamassa tai satamanosassa. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosiNykyiset käy- tännöt jatkuvat, ellei paikallisesti toisin sovita. 4 Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön noudatetaan liitteenä olevaa erillissopimusta. 5 Säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, paitsi keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, jossa se on enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa. 6 Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. 7 Työaikaa voidaan, jos sitä etukäteen sovitaan enintään nel- jän kuukauden pituiseksi ajanjaksoksi kerrallaan, järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Viikkolevon osalta sovelletaan Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiäantamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. 8 Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa vuorokautista sään- nöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdel- la tunnilla, ja viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäis- määrä on 50 tuntia. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloinJos työtä tehdään useampana kuin viite- nä päivänä viikossa, on säännöllinen viikoittainen työaikaa enintään 48 tuntia. 9 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on laadittava vähin- tään kolmeksi viikoksi kerrallaan työtuntijärjestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy. 10 Ylityötä on työ, jota tehdään yllä mainitun työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin, kun viikkolepo jakautuu kahden työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuo- rokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 11 Jos ei ole sovittu tässä kohdassa tarkoitetun keskimääräisen työajan käyttämisestä, noudatetaan työehtosopimusten säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä. 12 Kullakin työnjohtajalla on normaaliviikkojen puitteissa vuoro- järjestyksessä 3 vapaata lauantaita ja 1 työssäololauantai. Vuorojärjestelmän mukaan suoritettu työ korvataan vastaa- valla vapaa-ajalla, elleivät työnantaja ja työnjohtaja keske- nään toisin sovi. 13 Iltavuoron ollessa esim. 7 h 12 min. ei synny korvattavia vapaalauantaita työajan muodostuessa keskimäärin 40- tuntiseksi neljän viikon puolelleajanjakson sisällä. 14 Mikäli työnjohtaja joutuu työskentelemään vuorojärjestelmän puitteissa esim. itsenäisyyspäivän jälkeisenä lauantaina, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolellehän on oikeutettu saamaan vastaavan vapaa-ajan, jonka viikkolevosta elleivät työn- antaja ja työnjohtaja keskenään toisin sovi. Samaa periaatet- ta noudatetaan uudenvuoden-, loppiais-, pääsiäis-, vappu-, helatorstai- ja jouluviikon osalta. 15 2-vuorotyön tulee kestää kalenteriviikon ajan ja tällöin - ellei vuorotyö tapahdu ns. levitetyn iltavuoron puitteissa - maa- nantaista perjantaihin eli viisi päivää. Iltavuoroa ei arkipyhä- viikkojen lauantaipäiviä lukuun ottamatta lauantaisin järjeste- tä. Liikkuvina arkiaattoina eli uudenvuoden, vapun ja itsenäi- syyspäivän aattoina kaikki 2-vuorotyössä työskentelevät suorittavat työnsä aamuvuoron työaikoja noudattaen. Mikäli sovittua vuorotyötä ei syystä tai toisesta voida järjestää koko ajaksi, siirtyy työnjohtaja kyseiseksi ajaksi päivävuoroon me- nettämättä kuitenkaan tällöin oikeuttaan vuorotyölisiin. 16 Ilmoitus siirtymisestä päivätyöstä vuorotyöhön on kyseannettava viimeistään viikkoa ennen vuorotyön alkamisesta. 17 2-vuorotyön iltavuorossa voi olla samanaikaisesti korkeintaan puolet työnjohtajista. 18 Mikäli työnantajalle ei aiheudu merkittävää haittaa, 58 vuotta täyttäneet työnjohtajat voidaan omasta esityksestään siirtää suorittamaan työnsä aamuvuoron työaikana lauantaivuoro- velvollisuuden säilyessä entisenä. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- Ikääntyvien työnjohtajien työkykyyn ja päättymisajankohdan-kuormitukseen tulee kiinnittää erityistä huomio- ta. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tuntejaTyönjohtajan aloitteesta työnantajan ja työnjohtajan tulee käydä keskustelu niistä toimenpiteistä, vaan ylemmän toimihenkilön jotka tukevat työnjoh- tajan työssä jaksamista. 19 Helatorstaiviikolla helatorstain aaton työaika on sama kuin muina arkipäivinä. 20 Työnantaja ja työnjohtaja voivat sopia keskenään tästä pykä- lästä poikkeavat työajat, mikäli tuotannolliset tai työnjohtajan yksilölliset tarpeet sitä edellyttävät. 21 Luottamusmiehelle tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä ilmoittaa suunnitellusta sopimisesta, ja luottamusmiehellä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioistaoikeus olla läsnä sopimistilanteessa.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden Työaikajoustot perustuvat tavallisesti työehtosopimuksiin. Työehtosopimusten osapuolilla on oikeus siirtää päätösvaltaa työajan järjestämisessä sekä muissa lain sallimissa asioissa myös työpaikkatasolle. (Saarinen 2005, 242- 243.) Työ- ajaksi luetaan työn tekemiseen käytetty aika ja se aika, jonka työntekijä on vel- vollinen olemaan työnantajan käytettävissä työpaikalla tai jossain muussa mää- rätyssä paikassa (Saarinen 2005, 246). Työaika määräytyy kolmiviikkoisjaksoittain ja säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisestion enintään 111 tuntia kolmea viikkoa kohden. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnillaTyöntekijä on osa-aikainen, jos hänen työ- aikansa alittaa 111 tuntia kolmessa viikossa. Viikoittainen säännöllinen Työnantaja ja työntekijä sopivat kiinteästä tai keskimääräisestä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta. (Mat- kailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 16–17.) Jos työantaja ja työntekijä sopivat kiinteästä kolmiviikkoisjakson vähimmäis- työajasta, tulee tämän työajan toteutua jokaisella kolmiviikkoisjaksolla. Jos on sovittu keskimääräisestä kolmiviikkoisjakson työajasta, tulee sovitun työajan toteutua tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso on vuoden pituinen, ellei työ- paikkakohtaisesti ole sovittu muuta. Jos työaika jää alle sovitus vähimmäisajan, työnantaja maksaa saamatta jääneiltä työtunneilta korvauksen. Työnantaja ei kuitenkaan ole korvausvelvollinen, jos tuntimäärä on jäänyt toteutumatta työnte- kijästä johtuvasta syystä tai palkattoman poissaolon takia. (Matkailu- ja Ravinto- lapalvelut MARA Ry 2010, 17.) Työvuoron tulee pääsääntöisesti olla vähintään neljä tuntia pitkä. Työvuoro voi kuitenkin olla lyhyempi työntekijän pyynnöstä tai perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla tällöin esimerkiksi palvelun kysynnästä johtuva työvoiman tarve, liikkeen aukiolo- tai palveluaikaan liittyvä syy tai työn lyhytkestoisuus. Työvuoron pituus saa olla enintään 60 10 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain Kymmenen tunnin pituisia vuoroja ei kuitenkaan saa teettää kohtuuttomasti. Työtekijän omasta toivomuksesta voidaan teettää pe- räkkäisiä 10 tunnin vuoroja, mutta vuorokautinen työaika saa olla enintään 16 tuntia. (Matkailu- ja 17 § mukaisesti Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 18.) Työvuorolista on laadittava niin, että se on työntekijöiden nähtävillä vähintään viikkoa ennen uutta kolmiviikkoisjaksoa, ellei työpaikkakohtaisesti olla sovittu muuta. Listaa ei voida laatia lyijykynällä. Työvuorolistasta tulee käydä ilmi työn alkamis- ja ylityökorvaukset työaikalain 20 päättymisajat sekä vapaapäivät. Listaa ei saa muuttaa ilman työnte- kijän ja 21 § mukaisestityönantajan suostumusta. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti(Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 21.) Lepoaikaa työvuorojen välillä kutsutaan vuorokausilevoksi. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseenVuorokausilepo pi- tää antaa jokaisen 24 tunnin jakson aikana, joka alkaa työvuoron alkamisesta. Kappaleen 3 muutoksella (Saarinen 2005, 263–264.) Työvuorojen välinen lepoaika pitää olla vähintään 8 tuntia. Jos työntekijä on tehnyt peräkkäisinä päivinä vähintään 10 tunnin työvuo- roja, on lepoajan oltava vuorojen välissä vähintään 10 tuntia. Työnantajan on pyrittävä järjestämään lepoaika pidemmäksi kuin ehdoton aika. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 18.) Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä sellaisiin tehtäviin, joita hänen osa- aikaiset työntekijänsä pystyvät tekemään, on näitä töitä tarjottava osa-aikaisille työntekijöille. Lisätyötä pitää tarjota 111 tuntiin asti kolmiviikkoisjaksoa kohti. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 12.) Osa-aikaisilla on etulyön- tiasema tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi irtisanottuihin työntekijöi- hin nähden (Saarinen 2005, 20). Jos yrityksessä on lomautettu tai irtisanottu työntekijöitä taloudellisten tai tuo- tannollisten syiden perusteella ja tänä aikana ilmeneekin työn tarvetta, tulee työtä tarjota ensisijaisesti lomautetuille. Mikäli lomautettuja ei ole, tulee työtä tarjota irtisanotuille, mikäli työsuhteen päättymisestä ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- kulunut vielä yhdek- sää kuukautta ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseentyöntekijä on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Ylemmän toimihenkilön kanssa Työnantaja ei kuitenkaan syyllisty tarjoamisvelvollisuuden rikkomiseen, mikäli hän palkkaa irtisanottujen tilalle uusia työntekijöitä yrityksen sisältä. (Saarinen 2005, 20–21.) Viiden päivän työviikkoa kohden ansaitaan kaksi vapaapäivää. Toinen näistä on 30 tunnin mittainen viikkolepopäivä V ja toinen vähintään 24 tunnin mittainen lisävapaapäivä X. Viikkolepopäivä on annettava jokaisella täydellä työssäolovii- kolla, lisävapaapäivä voidaan antaa ansaintaviikon aikana tai se voidaan siirtää jonkin muun vapaan yhteyteen saman kolmiviikkoisjakson aikana. Mikäli X- päivä annetaan sillä viikolla, jolla se on ansaittu, pitää se mahdollisuuksien mu- kaan sijoittaa V-päivän yhteyteen. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 19.) Työpäiväksi rinnastetaan myös viikolta toiselle siirretty X-päivä, tasoitusvapaa- päivä (annettu työajan tasoittamiseksi) sekä JP-vapaa (juhlapyhä). Vapaapäivi- en välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää, mutta työntekijän aloitteesta tästä voidaan myös sopia yli- toisin. Vapaapäiviä edeltävä vuoro tulee järjestää aamuvuoroksi ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvaustavapaapäiviä seuraava vuoro iltavuoroksi, jos vapaapäiviä an- netaan parillinen määrä peräkkäin. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin Tätä määräystä sovelletaan työpaikoissa, jotka ovat viikon jokaisena päivänä auki ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittainjossa työtä tehdään kolmessa vuo- rossa. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuottaMikäli työntekijä tekee vapaapäivien välillä vain yhtä vuoroa, ei tätä mää- räystä tarvitse noudattaa. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan (Matkailu- ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 20.) Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että enimmäiskertymä voi joko per- jantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaina. Pai- kallisesti voidaan sopia, että vapaa annetaan sunnuntai-maanantai yhdistelmä- nä. Säännöstä voidaan poiketa myös työntekijän omasta halusta tai pakottavan syyn vuoksi. Säädös koskee niitä työntekijöitä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X- vapaisiin. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 20.) Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaika voidaan järjestää keski- määrin 111 tuntiin myös työajan tasoittumisjärjestelmän avulla. Työaika tasoite- taan 111 tuntiin tasoittumiskauden eli enintään kuuden kolmiviikkoisjakson ai- kana. Yksittäisellä kolmiviikkoisjaksolla työaika saa tällöin olla enintään 120 129 tun- tia. Tasoittumiskauden pituus sekä alkamis- ja päättymisajankohta tulee merkitä työvuorolistaan. Viikkolepopäivä V tulee antaa jokaisella työssäoloviikolla, mutta kaksi X-vapaata voidaan siirtää annettavaksi muuna ajankohtana tasoittumis- kauden aikana. Työaikaa tasoitetaan joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita (TS). Tasoitusvapaa TS merkitään työvuoro- listaan ja se rinnastetaan työpäivään X-, V-, JP- ja vuosilomapäiviä laskettaes- sa. Tasoitusvapaa ei saa mennä vuosiloman tai vapaapäivän kanssa päällek- käin. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 24.) Edellisessä kappaleessa esitelty tasoittumisjärjestelmä on niin sanottu 18 viikon tasoittumisjärjestelmä, josta on sovittu työehtosopimuksella. Paikallisesti voi- daan sopia 27 viikon tasoittumisjärjestelmästä (9 x 3 viikkoa). Tällöin kolmiviik- koisjaksolla voidaan työskennellä 135 tuntia ja täyden tasoittumisjakson työaika on näin ollen 999 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso V-päivät pitää antaa joka viikko, mutta X-päiviä voidaan siirtää tasoittumisjakson sisällä. Paikallisesti voidaan sopia myös vuosityöajas- ta. (Eräsalo 2011, 78.) Työaikajoustolla saadaan aikaan myös palkkajoustoja. Työntekijä voi tasoittu- misjärjestelmän mukaisesti työskennellä jaksokohtaisesti yli 120 tuntia ilman, että syntyy ylityötä. Tasoittumisjakso on kalenterivuosiaina kiinteä, ellei paikallisesti toisin sovitaeli tasoitettavaa työaikaa ei voida siirtää jaksolta toiselle. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiäTasoittumisjärjestelmää ei voida soveltaa osa- aikaisiin työntekijöihin, eikä yötyön aikahyvityksen piirissä oleviin työntekijöihin, joiden työaika on 90 tuntia kolmiviikkoisjaksoa kohden. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin(Eräsalo 2011, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioista78.)

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy 1 Työaikaan noudatetaan voimassa olevan työaikalain 5 § mukaisestisäännöksiä sekä tämän työehtosopimuksen liitteinä olevien työajan lyhentämistä sekä työaikapankkijärjestelmää koske- vien sopimusten periaatteita. 2 Työviikko alkaa maanantaina. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnillaTyövuorokausi alkaa ensim- mäisen vuoron alkamishetkestä. 3 Työaika alkaa siitä, kun työnjohtaja aloittaa työn työnantajan osoittamassa satamassa tai satamanosassa. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosiNykyiset käy- tännöt jatkuvat, ellei paikallisesti toisin sovita. 4 Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön noudatetaan liitteenä olevaa erillissopimusta. 5 Säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, paitsi keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, jossa se on enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa. 6 Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. 7 Työaikaa voidaan, jos sitä etukäteen sovitaan enintään nel- jän kuukauden pituiseksi ajanjaksoksi kerrallaan, järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Viikkolevon osalta sovelletaan Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiäantamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. 8 Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa vuorokautista sään- nöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdel- la tunnilla, ja viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäis- määrä on 50 tuntia. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloinJos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, on säännöllinen viikoittainen työ- aikaa enintään 48 tuntia. 9 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on laadittava vähin- tään kolmeksi viikoksi kerrallaan työtuntijärjestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy. 10 Ylityötä on työ, jota tehdään yllämainitun työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin, kun viikkolepo jakautuu kahden työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuo- rokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 11 Jos ei ole sovittu tässä kohdassa tarkoitetun keskimääräisen työajan käyttämisestä, noudatetaan työehtosopimusten säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä. 12 Kullakin työnjohtajalla on normaaliviikkojen puitteissa vuoro- järjestyksessä 3 vapaata lauantaita ja 1 työssäololauantai. Vuorojärjestelmän mukaan suoritettu työ korvataan vastaa- valla vapaa-ajalla, elleivät työnantaja ja työnjohtaja keske- nään toisin sovi. 13 Iltavuoron ollessa esim. 7 h 12 min. ei synny korvattavia vapaalauantaita työajan muodostuessa keskimäärin 40- tuntiseksi neljän viikon puolelleajanjakson sisällä. 14 Mikäli työnjohtaja joutuu työskentelemään vuorojärjestelmän puitteissa esim. itsenäisyyspäivän jälkeisenä lauantaina, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen hän on oikeutettu saamaan vastaavan vapaa-ajan, elleivät työn- antaja ja työnjohtaja keskenään toisin sovi. Samaa periaatet- ta noudatetaan uudenvuoden-, loppiais-, pääsiäis-, vappu-, helatorstai- ja jouluviikon osalta. 15 2-vuorotyön tulee kestää kalenteriviikon ajan ja tällöin - ellei vuorotyö tapahdu ns. levitetyn iltavuoron puitteissa – maa- nantaista perjantaihin eli viisi päivää. Iltavuoroa ei arkipyhä- viikkojen lauantaipäiviä lukuun ottamatta lauantaisin järjeste- tä. Liikkuvina arkiaattoina eli uudenvuoden, vapun ja itsenäi- syyspäivän aattoina kaikki 2-vuorotyössä työskentelevät suorittavat työnsä aamuvuoron työaikoja noudattaen. Mikäli sovittua vuorotyötä ei syystä tai toisesta voida järjestää koko ajaksi, siirtyy työnjohtaja kyseiseksi ajaksi päivävuoroon me- nettämättä kuitenkaan tällöin oikeuttaan vuorotyölisiin. 16 Ilmoitus siirtymisestä vuorotyöhön on annettava viimeistään edellisen viikon puolelleperjantaina. 17 2-vuorotyön iltavuorossa voi olla samanaikaisesti korkeintaan puolet työnjohtajista. 18 Mikäli työnantajalle ei aiheudu merkittävää haittaa, jonka viikkolevosta 58 vuotta täyttäneet työnjohtajat voidaan omasta esityksestään siirtää suorittamaan työnsä aamuvuoron työaikana lauantaivuoro- velvollisuuden säilyessä entisenä. 19 Helatorstaiviikolla helatorstain aaton työaika on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- sama kuin muina arkipäivinä. 20 Työnantaja ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tuntejatyönjohtaja voivat sopia keskenään tästä pykä- lästä poikkeavat työajat, vaan ylemmän toimihenkilön mikäli tuotannolliset tai työnjohtajan yksilölliset tarpeet sitä edellyttävät. 21 Luottamusmiehelle tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä ilmoittaa suunnitellusta sopimisesta, ja luottamusmiehellä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioistaoikeus olla läsnä sopimistilanteessa.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisesti. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona voidaan käyttää kalenterivuotta 31.12.2020 asti. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosi, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioista.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen 1. Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisestion enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Vuorokautista säännöllistä työaikaa Työaika voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä järjestää siten, että enimmäiskertymä voi se enintään neljän viikon pituisena ajanjak- sona on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tällöin säännöllinen vuorokautinen työaika saa olla enintään 120 kymmenen tuntia. Xxxxxxxx Tämän työaikajärjestelmän käyttä- minen edellyttää, että ennakolta laaditaan työtuntijärjestelmä, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään neljän viikon aikana sa- nottuun keskimäärään. Työvuorolista on julkaistava mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen sen voimaantuloa. Pöytäkirjamerkintä 1: Edellä mainitulla määräyksellä ei muuteta työpaikalla sopimuksen tekohet- kellä voimassa ollutta käytäntöä, mikäli 2 kohdassa mainittu työaikajärjes- telmä on jo käytössä. Työntekijän ei tarvitse suostua 2 kappaleen mukaiseen työaikajärjestelmään, mi- käli hänelle todistettavasti aiheutuu kohtuuttomia vaikeuksia esim. lastenhoi- don, kulkuyhteyksien aikataulujen tms. seikan perusteella. Tasoitusvapaa pyritään antamaan täytenä työpäivänä. Jollei tämä ole tuotannon kannalta mahdollista, annetaan se ensisijaisesti työvuoron viimeisinä tunteina. Pöytäkirjamerkintä 2: Edellä mainittu tarve todetaan työnantajan ja luottamusmiehen välisissä neuvotteluissa. 2. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.G.201G solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan seurantajakso lisäämiseksi: Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla ansio- tasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä. Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun säännöl- lisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimää- rä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen. Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden. Työajan pidennys voidaan toteuttaa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt am- matillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjestettä- väksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi. Uusien työntekijöiden osalta työajan pidennys voidaan käyttää myös työhön pe- rehdyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteutetaan sovitun työajan mukaan esimerkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yh- teensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä. Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mai- nitulla tavoilla: Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan pidennys toteutetaan käyttämällä työajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa. 37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa. Alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työai- kaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan ai- emmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulu- tus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi. Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankoh- dan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työajan pidennyksen kesto on kalenterivuosivähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioista.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy 1 Työaikaan noudatetaan voimassa olevan työaikalain 5 § mukaisestisäännöksiä sekä tämän työehtosopimuksen liitteinä olevien työajan lyhentämistä sekä työaikapankkijärjestelmää koske- vien sopimusten periaatteita. 2 Työviikko alkaa maanantaina. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnillaTyövuorokausi alkaa ensim- mäisen vuoron alkamishetkestä. 3 Työaika alkaa siitä, kun työnjohtaja aloittaa työn työnantajan osoittamassa satamassa tai satamanosassa. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosiNykyiset käy- tännöt jatkuvat, ellei paikallisesti toisin sovita. 4 Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön noudatetaan liitteenä olevaa erillissopimusta. 5 Säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, paitsi keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, jossa se on enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa. 6 Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. 7 Työaikaa voidaan, jos sitä etukäteen sovitaan enintään nel- jän kuukauden pituiseksi ajanjaksoksi kerrallaan, järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Viikkolevon osalta sovelletaan Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiäantamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. 8 Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa vuorokautista sään- nöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdel- la tunnilla, ja viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäis- määrä on 50 tuntia. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloinJos työtä tehdään useampana kuin viite- nä päivänä viikossa, on säännöllinen viikoittainen työaikaa enintään 48 tuntia. 9 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on laadittava vähin- tään kolmeksi viikoksi kerrallaan työtuntijärjestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy. 10 Ylityötä on työ, jota tehdään yllämainitun työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin, kun viikkolepo jakautuu kahden työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuo- rokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 11 Jos ei ole sovittu tässä kohdassa tarkoitetun keskimääräisen työajan käyttämisestä, noudatetaan työehtosopimusten säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä. 12 Kullakin työnjohtajalla on normaaliviikkojen puitteissa vuoro- järjestyksessä 3 vapaata lauantaita ja 1 työssäololauantai. Vuorojärjestelmän mukaan suoritettu työ korvataan vastaa- valla vapaa-ajalla, elleivät työnantaja ja työnjohtaja keske- nään toisin sovi. 13 Iltavuoron ollessa esim. 7 h 12 min. ei synny korvattavia vapaalauantaita työajan muodostuessa keskimäärin 40- tuntiseksi neljän viikon puolelleajanjakson sisällä. 14 Mikäli työnjohtaja joutuu työskentelemään vuorojärjestelmän puitteissa esim. itsenäisyyspäivän jälkeisenä lauantaina, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolellehän on oikeutettu saamaan vastaavan vapaa-ajan, jonka viikkolevosta elleivät työn- antaja ja työnjohtaja keskenään toisin sovi. Samaa periaatet- ta noudatetaan uudenvuoden-, loppiais-, pääsiäis-, vappu-, helatorstai- ja jouluviikon osalta. 15 2-vuorotyön tulee kestää kalenteriviikon ajan ja tällöin - ellei vuorotyö tapahdu ns. levitetyn iltavuoron puitteissa - maa- nantaista perjantaihin eli viisi päivää. Iltavuoroa ei arkipyhä- viikkojen lauantaipäiviä lukuun ottamatta lauantaisin järjeste- tä. Liikkuvina arkiaattoina eli uudenvuoden, vapun ja itsenäi- syyspäivän aattoina kaikki 2-vuorotyössä työskentelevät suorittavat työnsä aamuvuoron työaikoja noudattaen. Mikäli sovittua vuorotyötä ei syystä tai toisesta voida järjestää koko ajaksi, siirtyy työnjohtaja kyseiseksi ajaksi päivävuoroon me- nettämättä kuitenkaan tällöin oikeuttaan vuorotyölisiin. 16 Ilmoitus siirtymisestä päivätyöstä vuorotyöhön on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- annettava viimeistään viikkoa ennen vuorotyön alkamisesta. 17 2-vuorotyön iltavuorossa voi olla samanaikaisesti korkeintaan puolet työnjohtajista. 18 Mikäli työnantajalle ei aiheudu merkittävää haittaa, 58 vuotta täyttäneet työnjohtajat voidaan omasta esityksestään siirtää suorittamaan työnsä aamuvuoron työaikana lauantaivuoro- velvollisuuden säilyessä entisenä. 19 Helatorstaiviikolla helatorstain aaton työaika on sama kuin muina arkipäivinä. 20 Työnantaja ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tuntejatyönjohtaja voivat sopia keskenään tästä pykä- lästä poikkeavat työajat, vaan ylemmän toimihenkilön mikäli tuotannolliset tai työnjohtajan yksilölliset tarpeet sitä edellyttävät. 21 Luottamusmiehelle tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä ilmoittaa suunnitellusta sopimisesta, ja luottamusmiehellä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioistaoikeus olla läsnä sopimistilanteessa.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy Lisätään uusi kappale viikkolevosta, joka on seuraava (tarkoituksena säilyttää nykyisen työaikalain 5 § mukaisestitulkinta ja soveltamiskäytäntö): ”Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.” Muutetaan kappale 3 seuraavaksi: Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 5 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muutetaan kappale 4 seuraavaksi: Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosi, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen Muutetaan kappale 6 seuraavaksi: Ylempien toimihenkilöiden työaikalain säännöksiä18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloinYlityön enimmäismäärän tarkastelujaksona voidaan käyttää kalenterivuotta 31.12.2020 asti. Lisätään uusi kappale kappaleeksi 9, joka on seuraava: Joustotyöaika Työaikalain mukaisesta joustotyöajasta sovittaessa otetaan huomioon, että joustotyön aikana tehty työaika tasataan työehtosopimuksen vuotuiseen työaikaan. Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa, ellei paikallisesti toisin sovita. Joustotyön ajalta ei makseta työaikaan liittyviä korvauksia siltä osin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kysetoimihenkilö saa päättää työajan sijoittelusta ja työskentelypaikasta. Liukuvan Poistetaan nykyinen kohta 5.1 Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- pidentämisen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §korvataan se uudella kohdalla 5.1 Työaikamääräyksistä poikkeaminen seuraavasti:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioista. 5.1 Työaikamääräyksistä poikkeaminen

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisesti. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja Muutetaan TES 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset Viikoittainen vapaa-aika 2. kohtaa seuraavasti: ”2. Tämä vapaa-aika on sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Vapaa-aika voidaan an- taa muunakin viikonpäivänä, jos •se käyttäjäyrityksen työaikajärjestelmän mukaan on tarpeellista tai •työtä tehdään sen laadun vuoksi kaikkina viikon päivinä tai •toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön työn säännöllisen kulun turvaamiseksi tai •siitä sovitaan työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosi, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka jon- ka viikkolevosta on kyse.” Muutetaan TES:sta ”viikottainen vapaa-aika” -termiuuden työaikalain mukaiseksi”viikkolepo”. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdanLisätään TES 19 § Ylityö uusi 9. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisestikohta: ”9. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 Työaikalain 18 §:ssä mainituissa töissän mukaisena työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voi- daan käyttää 12 kuukautta.” Muutetaan TES 12 § Säännöllinen työaika 1. Pöytäkirjan liitteenä kohtaa seuraavasti: ”Säännöllinen työaika on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioistaenintään 7h 30min (7,5 h) päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.” Muutetaan TES 12 § Keskimääräinen säännöllinen työaika kuulumaan seuraavasti: ”1. Työnantaja voi järjestää työajan keskimääräisenä. Tasoittumisjaksona voidaan käyttää enintään 52 viikkoa, jonka aikana viikko- työajan tulee tasoittua keskimäärin enintään 37,5 tuntiin. Työajan tulee lyhentyä tähän määrään noudattamalla käyttäjäyrityksen työaikajärjestelmää tai sopimalla erikseen asiasta työnantajan ja toimihenkilön välillä. Toimihenkilön säännöllinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Jos yrityksen kausivaihteluista tai vastaavista yrityksen toiminnallisista syistä on perusteltua, työnantaja voi järjestää työajan keskimääräiseksi siten että, sään- nöllinen työaika ei minään vuorokautena saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa tai 48 tuntia viikossa Tällöin tasoittumisjakson enimmäispituus on 26 viikkoa. Työehtosopimuksen 40 §:n mukaan paikallisesti sopien säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että työaika ei minään vuorokautena saa ylittää 12 tuntia vuorokaudessa tai 55 tuntia viikossa.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen 1. Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisestion enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnillava mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään viikkoa ennen sen voimaantuloa. 2. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntiaPöytäkirjamerkintä 1: Edellä mainitulla määräyksellä ei muuteta työpaikalla sopimuksen tekohet- kellä voimassa ollutta käytäntöä, mikäli 2-kohdassa mainittu työaikajärjes- telmä on jo käytössä. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisestiTyöntekijän ei tarvitse suostua 2-kappaleen mukaiseen työaikajärjestelmään, mikäli hänelle todistettavasti aiheutuu kohtuuttomia vaikeuksia esim. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisestilas- tenhoidon, kulkuyhteyksien aikataulujen tms. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseenseikan perusteella. Kappaleen 3 muutoksella ei Tasoitusvapaa pyritään antamaan täytenä työpäivänä. Jollei tämä ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseentuotan- non kannalta mahdollista, annetaan se ensisijaisesti työvuoron viimeisinä tunteina. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan Pöytäkirjamerkintä 2: Edellä mainittu tarve todetaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukumaluottamusmiehen välisissä neuvotteluissa. 3. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.G.201G solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi: Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla an- siotasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä. Osa-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä las- ketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovi- tun säännöllisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen piden- nyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen. Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja enimmäiskertymästä henkilöstön tarpeet huomioiden. Työajan pidennys voidaan toteuttaa siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 työaikaan aiemmin sisältynyt amma- tillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjestettä- väksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi. Uusien työntekijöiden osalta työajan pidennys voidaan käyttää myös työhön pereh- dyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteutetaan sovitun työajan mukaan esi- merkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yhteensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä. Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mai- nitulla tavoilla: Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan pidennys toteutetaan käyttämällä työajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa. 37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa. Alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työ- aikaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva kou- lutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi. Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajan- kohdan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehto- sopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoi- tettavan työajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosi, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioista.