Viikon toinen vapaapäivä. Työntekijälle annetaan viikon aikana viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika, jollei toimintojen luonne muuta vaadi. Viikon toisen vapaapäivän pitää pääsääntöisesti olla kokonainen kalenterivuorokausi. Viikon toinen vapaapäivä sijoitetaan, mikäli mahdollista, kiinteästi viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen ja on lähinnä lauantai. Lipunmyyjän työtä koskeva erikoismääräys sisältyy 31 §:n 2. kohtaan sekä teknistä näytäntötyötä ja taiteellista työtä koskeva erityismääräys 39 §:ään.
Viikon toinen vapaapäivä. Työaikajaksoihin tulee sisältyä viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi keskimäärin viikkoa kohti myös toinen vapaapäivä. Toinen va- paapäivä sijoitetaan, mikäli mahdollista, kiinteästi varsinaisen viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen. Viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi annettavan toisen vapaapäivän tulee yleensä käsittää kokonainen kalenterivuorokausi. Kuiten- kin saadaan kysymyksessä oleva vapaa aika järjestää poik- keustapauksissa myös siten, että yötyövuoro alkaa vapaapäi- vänä aikaisintaan klo 20.00, jos sitä edeltää 26 tunnin pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika.
Viikon toinen vapaapäivä. Mikäli työntekijälle annetaan viikolla toinenkin vapaapäivä, pyritään se mahdol- lisuuksien mukaan sijoittamaan viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen. Työntekijän kanssa voidaan sopia viikon toisen vapaapäivän sijoittamisesta muuhun- kin ajankohtaan, esim. vuosiloman yhteyteen tai talvivapaaksi sellaiseen ajankohtaan, joka muutoin ei olisi vapaa. Edellä 7 §:n mukaisesti vahvistetun näytäntövuoden työpäivien ulkopuoliset päi- vät ovat työntekijän vapaapäiviä. Vapaapäivien laskeminen vuosityöaikaa noudattavilla työn keskeydyttyä kesken näytäntövuoden: Kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken näytäntövuoden tai kun työnteko keskeytyy sairausloman, äitiysvapaan tai muun sellaisen syyn vuoksi kesken näytäntövuoden, lasketaan keskeytyksen ulkopuoliseen aikaan sisältyvät työ- ja vapaapäivät uudelleen siten, että työaika tasaantuu kyseisen työaikamuodon viikoittaiseen työaikaan ja vii- sipäiväiseen työviikkoon. Saamatta jääneet vapaapäivät tulee ensisijaisesti antaa vapaana. Mikäli se ei ole mah- dollista, ne korvataan maksamalla jokaista saamatta jäänyttä vapaapäivää kohden yk- sinkertaiseen tuntipalkkaan perustuva päiväpalkka. Näytäntövuosittaista ylityötä ei muodostu, koska näytäntövuotisten työpäivien lukumäärä ei täyty. On huomattava, että vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuosittain eli 1.4. – 31.3. Kun vapaapäivät määräytyvät näytäntövuosittain eli 1.8. – 31.7., tulee vuosiloma- ja vapaapäivät laskea erikseen.
Viikon toinen vapaapäivä. Viikon toiseksi vapaapäiväksi annetaan saman kalenteriviikon viikkole- popäivän viereinen päivä, jonka tulee olla vähintään 24 tuntia kestävä yhdenjaksoinen vapaa aika. Yhdenjaksoinen viikkolepoaika on 54 tuntia. Jos toinen vapaapäivä siirretään, se annetaan viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana, ellei toisin sovita. Viikon toisen vapaapäivän siirrot eivät kuitenkaan saa aiheuttaa yhtenäisen työjakson pidentymistä yli 12 työpäivän.
Viikon toinen vapaapäivä. Työehtosopimus
Viikon toinen vapaapäivä. Mikäli työntekijälle annetaan viikolla toinenkin vapaapäivä, sijoitetaan se mahdollisuuksien mukaan viikkolevon yhteyteen.
Viikon toinen vapaapäivä. Toisen vapaapäivän tulee olla vähintään 24 tunnin mittainen vapaa aika. Jos toinen vapaapäivä siirretään ja sijoitetaan erilleen muista vapaapäi- vistä, se on annettava vähintään 30 tunnin mittaisena yhtäjaksoisena va- paa-aikana. Siirretty vapaapäivä on annettava viimeistään seuraavan ka- lenterikuukauden aikana. Viikon toisen vapaapäivän sijoittelu ei saa ai- heuttaa yhtenäisen työjakson pidentymistä yli kahdentoista työpäivän, ellei henkilön kanssa toisin sovita. Lepoaikojen käytön suhteen ei työnantaja tai työnantajan edustaja saa asettaa rajoituksia. Normaalitapauksessa lauantaiksi ja sunnuntaiksi osuva viik- kolepoaika päättyy maanantaina kello 06.00 ja alkaa 54 tun- tia aikaisemmin eli lauantaina kello 00.00. Siirretty toinen vapaapäivä pyritään antamaan muiden va- paapäivien yhteydessä.
Viikon toinen vapaapäivä. Viikon toiseksi vapaapäiväksi annetaan saman kalenteriviikon viikkolepo- päivän viereinen päivä, jonka tulee olla vähintään 24 tuntia kestävä yh- denjaksoinen vapaa aika. Yhdenjaksoinen viikkolepoaika on 54 tuntia. Jos toinen vapaapäivä siirretään, se annetaan viimeistään seuraavan ka- lenterikuukauden aikana, ellei toisin sovita. Viikon toisen vapaapäivän siirrot eivät kuitenkaan saa aiheuttaa yhtenäisen työjakson pidentymistä yli 12 työpäivän. Mikäli kilpailukykysopimuksen mukainen 24 tunnin työajan pidennys to- teutetaan lauantaina, ei viikon toista vapaapäivää tarvitse tässä yhtey- dessä antaa. Näin voidaan menetellä enintään kaksi kertaa kevätkau- dessa ja kaksi kertaa syyskaudessa.