SISÄLLYS ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Tämän neuvottelutuloksen mukainen losseja koskeva työehtosopimus tu- lee voimaan, kun sopimusosapuolten (PALTA, JHL, SMU) hallinnot ovat sen hyväksyneet. Uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti noudate- taan jälkivaikutuksella päättyneen sopimuksen määräyksiä.

Työehtosopimus on voimassa 31.1.2023 saakka. Tämän jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sopimusta ole viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä kukaan sopijaosapuolista irtisanonut.

2. Palkantarkistukset vuosina 2021 ja 2022 ‌

Vuosi 2021 (12 kk)

Palkkoja korotetaan 1.5.2021 lukien 1,9 % suuruisella erällä, joka kohden- netaan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville.

Palkkataulukoita ja työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä korotetaan sa- masta ajankohdasta lukien 1,9 %:lla.

Vuosi 2022 (12 kk)

Korotusajankohta

Palkkoja korotetaan korotuksella, jonka voimaantulon ajankohta (korotus- ajankohta) määräytyy vastaavalla periaatteella kuin Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa sovitaan.

Esimerkiksi, jos korotus Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa sovitaan siten, että palkkoja

korotetaan kahden kuukauden kuluttua edellisen sopimuskau- den päättymisestä, määräytyy korotusajankohta vastaavalla viiveellä myös tässä työehtosopimuksessa.

Korotuksen suuruus

Korotuksen (korotusprosentin) suuruus määritellään seuraavalla laskenta- mallilla:

Korotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimus- ten 28.2.2022 mennessä tiedossa olevien ja 1.12.2021 - 30.11.2022 aika- na toteutettujen/toteutettavien korotusten (yleiskorotus + mahdollinen yri- tyskohtainen erä) matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia) ottaen huomioon korotusjaksojen pituudet[1] ja korotusten voimaantuloajankohdat siten, että kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin ver- rokkialojen kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin sopi- muskauden aikana:

• Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teolli- suusliitto ry ja Teknologiateollisuus ry) ja

• Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemian- teollisuus ry)

Verrokkialojen sopimuskorotusten määrässä huomioidaan se prosentti- määräinen kustannusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista työehtosopimuk- seen. Sopimuskorotuksen määrä on sovittujen palkankorotusten ja teksti- muutosten ja muiden mahdollisten työehtosopimusmuutosten kokonaiskus- tannusvaikutuksen suuruinen, minkä verrokkialojen osapuolet ovat toden- neet työehtosopimusratkaisussaan.

Kokonaiskustannusvaikutuksessa ei huomioida mahdollisen kertaerän kus- tannusvaikutusta.

Mahdolliset euromääräiset kertaerät verrokkialoilla

Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkas- telujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskoro- tusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän prosentuaalinen osuus verrokkialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä työehtosopimuksen so- veltamisalalla lasketaan edellä määritetyn prosentin perusteella. Tämän jälkeen lasketaan kertaeristä verrokkialojen matemaattinen keskiarvo. Las- kelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työnteki- jöille korotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa). Mikäli jommankumman verrokkialan osalta neuvottelu-

[1] lasketaan edellisen sopimuskauden päättymisestä, jos sopimuksen voimaantulo viivästyisi.

ratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 28.2.2022, jätetään se kertaerän laskennassa pois jakajasta.

Jos kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen osalta neuvotteluratkai- su kyseessä olevalle ajalle puuttuu 28.2.2022 tai sen em. periaattein las- kettu korotus on miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle koro- tusta laskettaessa.

Jos teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole 28.2.2022 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua tai sen em. pe- riaattein laskettu yleiskorotus on miinusmerkkinen, osapuolet sopivat tar- kasteluajankohdan ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista. Palkantarkistukset toteutetaan kaikissa tapauk- sissa tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa sovitusta korotusajan- kohdasta lukien.

Välityslautakunta

Mikäli sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen palkankorotuksen mää- rästä 5.3.2022 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan sopimusosapuo- len aloitteesta välityslautakunta, johon sekä työnantaja- että työntekijäpuoli asettaa kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnan- sovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.3.2022 mennessä. Rat- kaisun perusteella toteutettavat korotukset maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa ratkaisun antamisesta. Lautakunnan mahdolliset kus- tannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

3. Jatkuvan neuvottelun periaate ‌

Työehtosopimusosapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatetta.

4. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot ‌

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan edustettavien työn- tekijöiden lukumäärän perusteella 1.5.2021 lukien 1,9 %:lla korotettu palk- kio alla olevan taulukon mukaisesti:

Taulukko 1.5.2021 alkaen:

	Palkkio €/kk
Edustettavien työntekijöiden lukumäärä	Pääluottamusmies	Luottamus- mies	Työsuojelu- valtuutettu
3 – 30	144,42	93,07	69,54
31 – 100	156,20	108,04	81,31
101 – 200	233,23	165,83	125,17
201 – 400	264,25	188,29	140,13
401 tai enemmän	308,12	233,23	162,61

Mikäli yrityksissä tällä hetkellä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.

Vuoden 2022 osalta luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot sidotaan kyseisen sopimusvuoden palkantarkistuksiin.

5. Työryhmät ‌

1) Työehtosopimusosapuolet sopivat liittojen välisestä tes-työryhmästä, jonka tarkoituksena on selkeyttää työehtosopimukseen keskeytymättömän kolmivuorotyön (mm. vuosityöaika) määräykset 31.5.2021 mennessä.

Mikäli työryhmässä ei saavuteta yksimielisyyttä vuosityöajan kirjaamisesta, nykyisiin kirjauksiin haetaan yhdessä tai yksin tulkinta vahvistuskanteella työtuomioistuimelta.

Mahdollinen uusi tulkinta on voimassa aikaisintaan työryhmän tai työtuo- mioistuimen päätöksestä lukien, ottaen kuitenkin huomioon kohtuullinen ai- ka mahdollisen muutoksen toteuttamiseen.

2) Yrityskohtaisesti perustetaan paikallinen työryhmä, jossa työnantaja yhdessä luottamusmiesten kanssa selvittää mahdollisuutta rakentaa yritys- kohtainen koulutusmalli huolto- ja korjaustöihin.

Helsingissä 25.2.2021

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

Xxxxxxx Xxxxxx Satu Silta

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET ‌

SOVELTAMISALA ‌

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnan- tajat PALTA ry:n jäseninä olevien lossiliikennettä harjoittavien yritysten pal- veluksessa työ- tai oppisopimussuhteessa oleviin työntekijöihin lukuun ot- tamatta laivojen ja aluksien työntekijöitä.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin.

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Paltan erityisalojen työehtosopimuksen (EPA- tes) määräyksiä ml. yleissopimus ja irtisanomissuojasopimus (ns. Sininen kirja). Paltan eri- tyisalojen työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan sellaisina, kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa tai sen liit- teissä ole toisin sovittu.

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

2 § Työsopimus ‌

Työsopimuksessa on mainittava työn laatu ja kokoontumispaikka (lossi- paikka tai muu vakituinen työpaikka) sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Työsopimukseen merkittävän kokoontumispaikan tulee olla toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa kiinteä työpaikka, jossa pääsääntöisesti työskennellään. Määräaikaisesta työsopimuksesta tulee käydä selville määräaikaisuuden peruste.

Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työso- pimuslain mukaisesta koeajasta.

Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset.

3 § Yleiset velvollisuudet ‌

Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti, noudattaa tar- koin työaikaa sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänet tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omai- suutta.

Työntekijä ei saa ilman työnantajan suostumusta pitää sellaista sivutointa tai harjoittaa sellaista ammattia, elinkeinoa tai liikettä, josta voi olla haittaa työsuhteen ehtojen täyttämiselle.

LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN ‌

4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen ‌

Lomauttamisen ja irtisanomisen menettelytapojen sekä irtisanomisajan osalta noudatetaan, mitä niistä on sovittu kulloinkin voimassa olevassa Pal- tan erityisalojen työehtosopimuksessa (EPA-tes:n Irtisanomissuojasopi- mus, liite 6).

TYÖAIKA ‌

5 § Työaikamääräykset ‌

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien työnteki- jöiden työaikoihin työaikalain (872/2019) 3 luvun 5 §:n ja 6 §:n mukaisessa viikkotyössä.

Tämän sopimuksen piiriin kuuluviin työntekijöihin sovelletaan kulloinkin voimassa olevan työaikalain säännöksiä siltä osin kuin näissä määräyksis- sä ei ole toisin sovittu.

2. Säännöllinen työaika

Lossinkuljettajilla ja lossinhoitajilla työaikalain 3 luvun 5 §:n ja 6 §:n mukai- nen työaika voidaan järjestää keskeytymättömänä kolmivuorotyönä siten, että viikoittainen keskimääräinen työaika on 36 tuntia tasoittuen 52 viikon aikana.

Työaika voidaan myös järjestää työaikalain 3 luvun 5 §:n ja 6 §:n mukaan kaksivuorotyönä. Kaksivuorotyössä työaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, 26 viikon pituisena ajanjaksona.

Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan pidentää kymmeneen tuntiin, pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien ja työajan on tasoituttava 52 viikon ajanjakson aikana.

Korvausten ja lisien perusteena oleva perustuntipalkka on viikkotyössä 1/163 kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.

Tuntipalkkaisen työntekijän perustuntipalkkana pidetään hänen yksinker- taista henkilökohtaista tuntipalkkaansa.

Muiden työntekijöiden säännöllinen työaika työaikalain 3 luvun 5 §:n ja 6

§:n mukaisessa työssä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa.

Säännöllinen työaika on:

−	päivätyössä	klo 07.00 - 16.00
−	kaksivuorotyössä päivävuorossa	klo 06.00 - 14.30
−	ja iltavuorossa kolmivuorotyössä yövuorossa	klo 14.30 - 23.00 klo 22.00 - 06.00
−	päivävuorossa	klo 06.00 - 14.00
−	iltavuorossa	klo 14.00 - 22.00

Toimistotyöaikaa koskevat määräykset ovat tämän sopimuksen liitteessä 5.

2 a. Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen

Työnantaja voi työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen osoittaa työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi kul- lekin työntekijälle:

Losseilla:

− 8 tuntia osaamisen kehittämistä ja

− 4 tuntia työnantajan tai työnantajan ja lossihoitajan koolle- kutsumia työpaikkapalavereita ja

− 8 tuntia palo- ja pelastusharjoituksia

Maaorganisaatiossa (toimisto ja asentajat)

− 8 tuntia osaamisen kehittämistä

− 12 tuntia lisätyötä

Osaamisen vahvistaminen

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän osaamisen taso, työn- tekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työntekijän osaamista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tar- peellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamisek- si työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehit- tämistilaisuuksia enintään edellä mainitun määrän kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai ke- hittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaa- va korvaus. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kui- tenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämisti- laisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana palkal- lista työajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien verran.

Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilan- teissa ja tällöin otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaikatar- peet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi perus- palkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Työntekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kiel- täytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

3. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Määriteltäessä arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutusta työaikaan noudatetaan Paltan erityisalojen työehtosopimuksen määräyksiä.

Helatorstai

Helatorstai lyhentää kyseisen viikon työaikaa em. työehtosopimuksen 4 §:n 3 kohdan 1 ja 2 momentin ja 4 kohdan mukaisista tuntimääristä viikkotyös- sä kyseisen päivän säännöllisen vuorokautisen työajan pituutta vastaavas- ti. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa. Hela- torstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

4. Keskeytymätön kolmivuorotyö losseilla

Losseilla noudatetaan TAL 3 luvun 5 §:n ja 6 §:n mukaista työaikaa (kes- keytymätön kolmivuorotyö).

5. Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuoro- ja kaksivuorotyössä

Työaikajärjestelyt työajan lyhentämiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuositasolla:

Työajan lyhennys toteutetaan siten, että työntekijälle järjestetään vapaaksi ensisijaisesti kokonaisia vapaapäiviä tai yhdenjaksoisia työvuoroja.

Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Ajantasausva- paat merkitään työvuoroluetteloon, jonka nähtävänä pitämisessä noudate- taan ao. työehtosopimuksessa sovittua menettelyä. Mikäli vapaata ei voida järjestää tai mikäli työntekijän kanssa niin sovitaan, maksetaan vastaavilta tunneilta 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Työaikalyhennykseen oikeuttavaksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työvuoroluettelon mukaiset tunnit, joilta maksetaan sairausajan palkkaa.

Ajantasausvapaata ei kerry vuosilomapäiviltä.

Lähtökohta työajan lyhentämiselle on, että ansiotasoa ei alenneta. Tämän vuoksi ansionmenetys korvataan seuraavasti:

Tuntipalkkaiset

Keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan seurantajakso on 12 viikkoa ja se alkaa työsuhteen alkaessa. Seurantajakson ajalta yhteenlasketut sään- nöllisen työajan työtunnit ovat yhteensä 432 tuntia. Kaksivuorotyön työajan seurantajakso on myös 12 viikkoa kuitenkin siten, että yhteenlasketut säännöllisen työajan tunnit ovat yhteensä 459 = 38 tuntia 15 minuuttia ker- taa 12 viikkoa (38.25 x 12). Seurantajakson säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan 50 % korotettua tuntipalkkaa.

Alle 12 viikon palvelussuhteissa viikoittainen ylityöraja määräytyy palvelus- suhteen pituuden mukaan. Viikoittainen säännöllinen työaika on kaksivuo- rotyössä 38 tuntia 15 minuuttia ja kolmivuorotyössä 36 tuntia. Viikoittaisen työajan ylittävältä työajalta maksetaan tuntipalkka 50 % korotettuna.

Vuosiloma-aika ja sairausloma-aika katkaisevat 12 viikon seurantajakson. Seurantajakso jatkuu vuosiloman tai sairausloman päätyttyä.

Kuukausipalkkaiset

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ajantasausvapaapäiviltä päi- väpalkan lisäksi vuosilomalisällä korotettua palkkaa seuraavasti: Kuukausi- palkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosilomalisää. Li- sän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/300 edellisenä loman- määräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljem- pänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sunnun- taityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ei anneta ajantasausvapaita. Sa- ma koskee työntekijöitä, jotka siirtyvät muusta työaikamuodosta keskeyty- mättömään kolmivuorotyöhön. Ajantasausvapaita kuitenkin annetaan myös ensimmäisen kolmen kuukauden aikaisilta työvuoroilta, mikäli työsuhde jat- kuu yli 3 kuukautta.

Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuo- toon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaitun mutta pitä- mättä jääneen vapaa-ajan korvaamisesta joko antamalla vastaavasti va- paata tai maksamalla 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Jos työntekijä joutuu työhön ajantasausvapaapäivänään, annetaan hänelle vastaava vapaa-aika myöhemmin, tai ellei sitä voida antaa tai mikäli työn- tekijän kanssa niin sovitaan, maksetaan tehdyiltä työtunneilta yksinkertai- nen tuntipalkka.

Lossinkuljettaja tekee yleensä viisi työpäivää viikossa, josta työtunteja tulee 5 x 8 = 40 tuntia, eli joka viikosta tulee neljä tuntia enemmän kuin keski- määräinen viikkotyöaika edellyttäisi (40 – 36 = 4).

Kun näitä tunteja on kertynyt kahdeksan, voidaan vuorolistaan kirjata yksi ajantasausvapaapäivä. Mikäli työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, pitämättömät ajantasausvapaapäivät pyritään antamaan ennen palvelus- suhteen päättymistä. Mikäli pitämättömiä vapaapäiviä ei voida antaa, mak- setaan korvauksena kahdeksan tunnin tuntipalkka kultakin pitämättömältä vapaapäivältä, vuosilomalisällä korotettuna.

Ajantasausvapaapäiviä voidaan pitää myös useampia peräkkäin, jos vuoro- lista on niin laadittu.

Lisä- ja ylityökorvauksiin oikeuttavilta tunneilta ei anneta vapaa- aikahyvitystä.

6. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Työvuorokausi alkaa klo 00.00, paitsi kolmivuorotyötä tekevillä työntekijöil- lä, joilla se alkaa samaan aikaan kun työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön tai työnantajan määrätessä työntekijän tulemaan aiem- min työvuoroon kuin työvuorolistassa on sovittu.

Työviikko alkaa maanantaina.

7. Työvuoroluettelo ja työtuntijärjestelmä kaksi- ja kolmivuorotyössä

Työvuoroluettelo tehdään tasoittumisjakson pituuden mukaiseksi (pohjalis- ta)

Työvuoroluettelo vahvistetaan kolmeksi viikoksi kerrallaan ja työtuntijärjes- telmä on asetettava työntekijöiden nähtäville 7 pv ennen työvuoroluettelon käyttöönottoa.

Vahvistetun työtuntijärjestelmän mukaisia työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Tästä on sovittava ennen edellisen työvuoron päättymistä.

Luottamusmiehelle on ennen työtuntijärjestelmän suunniteltua voimaantu- loa varattava tilaisuus tutustua työtuntijärjestelmäehdotukseen vähintään 7 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.

Lossinhoitajien ja lossinkuljettajien työvuorolistat keskeytymättömässä kolmivuorotyössä:

Työvuorolistat ovat työnantajan vastuulla ja työnantajalla on oikeus päättää minkälaist vuorojärjestelmää toteutetaan. Kolmivuorolosseilla noudatetaan pääsääntöisesti myötäpäivään 2 + 2 + 2 vuorojärjestelmää. Vuorottelujär- jestelmästä voidaan sopia toisin noudattaen mitä neuvottelujärjestelmässä on sovittu.

8. Virkistystauko

Lossien tauot ovat 2x15 minuuttia sekä aamu- että iltavuorossa, mutta laut- tarantoihin merkitään tauon pituudeksi 20 minuuttia, mihin sisällytetään kuormaus- ja purkuajat, eli tauot lossien liikennöinnissä ovat enintään 20 minuuttia. Yövuorossa on mahdollisuus ruokailla työn ohessa. Nämä tauot eivät vähennä työaikaa.

8a. Viikoittainen vapaa-aika (viikkolepo)

Työntekijälle annettavan vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan katsotaan toteutuvan myös silloin kun viikkolepo jakautuu kah- delle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

9. Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi

Aloitettu puolituntia lasketaan täydeksi puoleksi tunniksi ja puolituntia ylittä- vä aika täydeksi tunniksi.

10. Iltatyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta ilta- työlisää.

Kello 18.00–21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä mak- setaan iltatyölisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ teh- dään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perustei- den mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi iltatyölisään oi- keuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

11. Yötyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yö- työlisää.

Kello 21.00–06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä mak- setaan yötyölisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ teh- dään sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perustei- den mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi yötyölisään oi- keuttavan säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yö- työlisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enin- tään kello 12.00 saakka.

12. Iltavuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

13. Yövuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

14. Lauantaityökorvaus

Losseilla työskenteleville työntekijöille, jotka noudattavat työaikalain 6 §:n mukaista työaikaa, maksetaan muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauan- taina klo 06.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauk- sena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta. Jos lauantaityökorvaukseen oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava yli- työkorvaus laskettuna perustuntipalkasta

Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aattopäivänkorvausta eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lauantai- työvuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaika- järjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.

15. Aattopäivänlisä

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona klo 00.00–18.00 välise- nä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä tunnilta perustunti- palkkaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustun- tipalkasta.

16. Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja va- punpäivänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tunnilta perustuntipalkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Jos työ on yli- tai hätä- työtä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus laskettuna perustuntipalkas- ta.

17. Lossihenkilöstön juhlapyhäkorvaus

Vapun aaton klo 18.00 ja vapunpäivän klo 24.00, juhannusaaton klo 00.00 ja juhannuspäivän klo 24.00, itsenäisyyspäivän aaton klo 18.00 ja itsenäi- syyspäivän klo 24.00 sekä jouluaaton klo 00.00 ja tapaninpäivän klo 24.00 väliseen aikaan sijoittuvilta työtunneilta maksetaan lossinkuljettajille ja los- sinhoitajille juhlapyhäkorvausta sunnuntaikorvauksen lisäksi tunnilta perus- tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Jos työ on yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus perus- tuntipalkasta laskettuna.

18. Hälytysluonteinen työ

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta ar- vaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluontei- seen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilan- teeseen. Hälytysluonteisen työn tulee joka tapauksessa alkaa viimeistään 24 tunnin sisällä kutsusta. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä tai jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyk- sessä ole hälytysluonteinen työ.

Jos viikko- tai jaksotyöajan alainen työsuhteinen työntekijä kutsutaan työ- hön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hä- lytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytys- luonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä työntekijä välittömästi jatka varsi- naista työtään.

Hälytysluonteisesta työstä maksetaan viikko- ja jaksotyöajan alaiselle työ- suhteiselle työntekijälle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palk- ka mahdollisine ylityökorvauksineen. Jos kutsu työhön annetaan klo 18.00-

06.00 välisenä aikana tai työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, maksetaan työajalta heti 100 %:lla korotettu palkka, kuitenkin enintään aa- mulla klo 06.00 saakka. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.

Kutsuttaessa työntekijä hälytysluonteiseen työhön, meno- ja paluumatkois- ta maksetaan 2/3 verohallinnon päätösten mukaisesta kilometrikorvaukses- ta.

19. Hätätyö

Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 21 §:ssä edellytetyin perustein ja siitä maksetaan lain mukaan korotettu palkka.

Xxxxxxx työnantajan on tehtävä työaikalain 21 §:ssä määrätty ilmoitus asian- omaiselle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehelle.

20. Ylityökorvausten määräytyminen

Vuorokautisen ylityön raja kaksivuorotyössä on 8 tai 9 tuntia riippuen siitä miten säännöllisen työajan työvuoroluettelo on suunniteltu.

Vuorokautisen ylityön raja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tun- tia.

Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää suunnitellun työvuoroluettelon mu- kaisen viikkotuntimäärän. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä työntekijän viikoittaista säännöllistä työaikaa.

Kaksivuorotyössä arkipyhä lyhentää viikoittaista säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia jokaiselta arkipyhäpäivältä.

Ylityökorvaukset maksetaan rahana, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

21. Lossien kaksivuoro- ja tavoitettavissa olojärjestelmä

Lossien kaksivuoro- ja tavoitettavissa olojärjestelmästä on sovittu seuraa- vaa:

− Niillä losseilla, joilla on tarkoituksenmukaista siirtyä yöaikana tavoi- tettavissa olojärjestelmään sovitaan tästä työnantajan ja työnteki- jäyhdistyksen välisellä sopimuksella. Tällöin yöaikana ajetaan häly- tysajot ja etukäteen sovitut vuorot.

− Losseilla voidaan vuorokautinen säännöllinen työaika pidentää yh- deksään tuntiin. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa enintään 52 viikon pituisena ajanjak- sona.

− Säännöllisen työajan on sijoituttava klo 05.00 - 01.00 väliseen ai- kaan.

− Yöajan tavoitettavissa olosta maksetaan 25 % yksinkertaisesta tun- tipalkasta.

− Tavoitettavissa olossa on iltavuoron tehnyt työntekijä, joka hälytyk- sen saatuaan on velvollinen saapumaan työhön niin pian kuin se on mahdollista. Tavoitettavissa olevan työntekijän käytössä on matka- puhelin.

− Yöllä tavoitettavissa oloaikana tehty työ on sovittu työaikalain 6 §:n mukaiseksi työksi, josta ylityökorvaus maksetaan työaikalain 17 §:n mukaan.

− Työnantaja ei irtisano tämän järjestelmän käyttöönoton takia ketään.

− Päivittäisen lepoajan osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

22. Liukuva työaika

Liukuvassa työajassa tehdyn viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoit- tua sopimuksen mukaisen säännöllisen työajan pituiseksi enintään 12 kuu- kauden pituisen jakson aikana.

23. Joustotyöaika

Työaikalain 4 luvun 13 §:n mukaisessa joustotyöajassa tasoittumisjakson pituus on enintään 26 viikkoa.

24. Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden pituisen seurantajakson aikana.

PALKAT JA PALKANMAKSU ‌

6 § Palkkaperusteet ‌

Työntekijän palkasta sovitaan henkilökohtaisessa työsopimuksessa palkka- liitteen mukaisesti.

Xxxxxxx työntekijä tilapäisesti on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Mikäli tilapäinen työ on korkeammin palkattua ja työntekijällä on siihen vaadittava ammattitaito, hänelle maksetaan tilapäistä työtä vastaava korkeampi palk- ka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa.

Harjoittelijan korvaus: Lainsäädännön lossityönantajaa velvoit- tavasta työnhakijan koulutuksesta ennen varsinaisen työsuh- teen alkamista sovitaan seuraavaa:

Harjoittelijalle maksetaan enintään 1 kuukauden pituisen mää- räaikaisen harjoittelusopimuksen mukaiselta toteutuneelta har- joitteluajalta harjoittelukorvausta, jonka suuruus on 60 % ao. tehtävää vastaavan palkkataulukon mukaisesta vähimmäispal- kasta ilman vuoro-, kokemus- tms. lisiä.

Harjoittelua ohjaavalle työnantajan nimeämälle työntekijälle suoritetaan ohjauksen ajalta erillinen korvaus, jonka suuruus on 2,60 euroa/ tunti jokaiselta sellaiselta tunnilta, jonka aikana työntekijä ohjaa harjoittelijaa oman työvuoronsa aikana.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu arkilauantaiksi tai juhlapäiväksi, makse- taan palkka edellisenä pankkien aukiolopäivänä.‌

Työntekijälle palkanmaksun yhteydessä annettavan palkkaerittelyn tulee ol- la yksityiskohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut.

Vuosilomapalkka suoritetaan työehtosopimuksessa sovittuna palkanmak- supäivänä. Työntekijän vaatimuksesta voidaan kuitenkin maksaa ennen vuosiloman pääosan pitämistä sitä vastaava vuosilomapalkan osa.

Lauttapaikkavastaavan tehtävä voidaan ottaa käyttöön niillä lauttapaikoilla, joilla on siihen valmius.

8 § Lisäkorvaus kahden lossin ajamisesta yövuorossa ‌

Työnantaja maksaa palkkaliitteen mukaisen lisäkorvauksen kahden lossin ajamisesta yövuorossa

9 § Stand by-korvaus lossin siirrossa ‌

Lossin siirrossa lossihenkilöstö, joka majoittuu lossilla siirron aikana, suori- tetaan stand by-korvauksena tältä ajalta 50 % perustuntipalkasta. Lossilla majoittumisesta ja stand by-korvauksesta tulee sopia etukäteen työnanta- jan kanssa.

POISSAOLOT JA TERVEYDENHUOLTO SAIRAUSPOISSAOLOT ‌‌‌

10 § Työntekijän sairausajan palkan perusteet ‌

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairauslomapäivää kohden 1/365 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai mak- settavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten 4 kohdan mukaiseen vuo- silomalisään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.

Tuntipalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta mää- räytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti.

11 § Henkilöstökoulutus ‌‌‌

Työnantajan määräämään koulutukseen osallistuminen

1) Työvuorokauden aikana koulutuksesta johtuen säännöllisen työajan ylit- täviltä tunneilta maksetaan ylityökorvaus.

2) Mikäli koulutus korvaa suunnitellun työvuoron, maksetaan työntekijälle normaalin peruspalkan lisäksi 10 §:n mukainen sairauslisä.

3) Mikäli työntekijä osallistuu vapaapäivänään työnantajan määräämään koulutukseen, maksetaan hänelle normaalin kuukausipalkan lisäksi tun- tipalkka koulutuksen todellisen pituuden mukaisesti tai menetetty va- paa-aika korvataan ensisijaisesti työntekijän esittämänä ajankohtana, mikäli työtilanne sen sallii ja se on muiden töiden kannalta tarkoituk- senmukaista.

4) Työnantaja korvaa koulutukseen osallistuvan matkakustannukset siten, kuin niistä on sovittu Paltan erityisalojen (EPA) työehtosopimuksessa matkakustannusten korvaamisesta.

5) Koulutuspäivän pituus on todellisen koulutuspäivän mukainen

VUOSILOMAT ‌

12 § Vuosilomat ‌

Vuosilomaa koskevat määräykset ovat liitteenä 1 ja 2.

KUSTANNUSTEN KORVAUS ‌

13 § Matkakustannusten korvaaminen ‌

Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan tässä työehtosopimuk- sessa sovittujen määräysten lisäksi Paltan erityisalojen työehtosopimuksen määräyksiä.

Toimiessaan omalla työalueellaan lossinkuljettaja ei ole oikeutettu päivära- hoihin eikä ateriakorvauksiin.

Matkoilta oman työalueensa muille losseille suoritetaan matkustamiskus- tannusten korvaukset niiltä osin kuin ne ylittävät työsopimuksessa mainitun kokoontumispaikkalossin ja kodin väliset kustannukset.

Työskennellessään toiseen työalueeseen kuuluvalla lossilla, kuljettaja on oikeutettu matkustussäännöstön mukaisiin korvauksiin.

Työalueet:

1. Meri-Suomi

1.1 Kustavin työalue, johon kuuluu lautta: Vartsala

1.2 Naantalin työalue, johon kuuluvat lautat: Hämmärönsalmi, Palva ja Velkuanmaa

1.3 Paraisten työalue, johon kuuluvat lautat: Våno ja Högsar

1.4 Houtskarin työalue, johon kuuluvat lautat: Kivimo, Saverkeit ja Mossala

1.5 Kemiön työalue, johon kuuluvat lautat: Kokkila ja Högsåra

1.6 Närpiön työalue, johon kuuluvat lautat: Bergö ja Eskilsö

1.7 Raaseporin työalue, johon kuuluvat lautat: Skåldö ja Barosund

1.8 Porvoon työalue, johon kuuluu lautta: Pellinki

1.9 Iniön työalue, johon kuuluvat lautat: Keistiö ja Skagen

2. Järvi-Suomi

2.0 Räisälän työalue: Räisälä

2.1 Alassalmen työalue, johon kuuluu lautta: Alassalmi

2.2 Kuopion työalue, johon kuuluvat lautat: Kortesalmi ja Puutossalmi

2.3 Hirvisalmen työalue, johon kuuluu lautta: Hirvisalmi

2.4 Joensuun työalue, johon kuuluu lautta: Arvinsalmi

2.5 Savonlinnan työalue, johon kuuluvat lautat: Hanhivirta ja Tappuvirta

2.6 Sulkavan työalue, johon kuuluvat lautat: Koivukanta, Vekaransalmi, Kietävälä, Hätinvirta, Rongonsalmi ja Kuparonvirta

2.7 Lappeenrannan työalue, johon kuuluvat lautat: Lamposaari ja Kyläniemi

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

14 § Työturvallisuus ja suojavaatetus ‌

Kaikissa niissä töissä, joissa raajoihin kohdistuvien tapaturmien vaara on suuri, varataan työntekijöiden käyttöön tarpeellinen määrä suojajalkineita ja turvakäsineitä. Suojajalkineet, turvakäsineet, kypärät, silmäsuojaimet ja hengityssuojaimet ovat jokaisen työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja suojaimia.

Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön suojapuvun ja huolehtii sen pe- susta. Tarvittaessa varataan työntekijälle vedenpitävä suojavaatetus kumi- käsineineen ja -jalkineineen.

Työnantaja korvaa työntekijälle hitsaustyössä turmeltuneet silmälasien linssit.

15 § Korvaukset eräissä terveystarkastuksissa ‌

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen valtioneuvoston asetuk- sen 1484/01 tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa se- kä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys laissa nuorista työntekijöistä (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä työterveyshuolto- lain (1383/01) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siir- tymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärinto- distus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja korvauksen myös välttämättömistä matkustamiskus- tannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakun- nalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Nämä matkakustannusten kor- vaukset maksetaan työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta kul- loinkin voimassa olevien sopimusmääräysten mukaisesti.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ‌

16 § Jäsenmaksujen perintä ‌

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, alle- kirjoittaneen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jäsenmaksut työntekijäl- tä, hänelle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilit- tää yhdistyksen ilmoittamalle palkkatilille

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

Työntekijälle annetaan kalenterivuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistus pidätetyistä jäsenmaksuista.

17 § Koulutus ‌

Työnantaja pyrkii edistämään pysyvän työvoimansa työsuhdeasiainkoulu- tusta sekä ammattikoulutusta niillä työaloilla, joilla työnantajan ammattityö- voiman tarve on jatkuva.

18 § Työpaikkakokoukset ‌

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n paikallisella yhdistyksellä tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan tiloissa.

Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokouksen järjestäjät.

Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen Julkisten ja hyvinvoin- tialojen liitto JHL ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n toimihenkilöitä sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN ‌

19 § Luottamusmiehet ja ammattiyhdistyskoulutus ‌

Luottamusmiesten asemasta, oikeuksista, korvauksista ja ammattiyhdis- tyskoulutuksesta on sovittu PALTA:n erityisalojen työehtosopimuksen Yleissopimuksessa ja Irtisanomissuojasopimuksessa erikseen.

Luottamusmiesorganisaatiosta sovitaan erillisellä yrityskohtaisella luotta- musmiessopimuksella.

20 § Asiamiehet ‌

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehillä on oi- keus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen työmaan johdolle.

Asiamiehellä on oikeus saada työnantajan edustajalta ne asiatiedot, jotka ovat tarpeen työehtosopimuksen valvomiseksi.

21 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Erimielisyydet ratkaistaan Paltan erityisalojen työehtosopimuksen mukai- sessa järjestyksessä.

MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

22 § Jatkuva neuvottelumenettely ‌

Todettiin, että tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä sekä tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvassa yrityksessä työnanta- jan ja työntekijäyhdistyksen välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatteita

23 § Työrauhavelvollisuus ‌

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sul- kuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tä- män sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

24 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2023 saakka.

Sopimus jatkuu 31.1.2023 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommalta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä

LIITTEET

1. VUOSILOMA JA LOMARAHA lossien kaksi- ja kolmivuorotyötä teke- vien työntekijöiden osalta

2. VUOSILOMA JA XXXXXXXX muiden työntekijöiden kuin lossien kaksi- ja kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden osalta

3. Suomen Lauttaliikenne Oy:n palveluksessa olevien toimihenkilöiden ja työntekijöiden työajan lyhentämistä koskeva sopimus

4. Palkkaliite

5. Soveltamisohjeet

LIITE 1: VUOSILOMA JA LOMARAHA LOSSIEN KAKSI- JA KOLMIVUOROTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN OSALTA ‌

1 § Vuosiloman määräytyminen

Työntekijöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain, PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti.

2 § Työssäolon veroinen aika

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

2 a § Vuosiloman pituus

Vuosiloman pituus määräytyy siten, että työntekijällä on oikeus vuosiloma- lain 5 §:n 1 ja 3 momentin mukaiseen 2 arkipäivän tai 2½ arkipäivän lo- maan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

3 § Lomakausi ja vuosiloman antaminen

Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien.

Työnantaja ja työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukai- sesti sopia, että vuosilomasta 6 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.

Työntekijällä, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteri- viikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäi- vien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.

4 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

5 § Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja vuosilomalisä

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosiloma- lisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljempänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sun- nuntaityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia lisäpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö tai työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännes- vuoden aikana.

Muilta osin noudatetaan Yleisen työehtosopimuksen määräyksiä kuitenkin siten, että Yleisen työehtosopimuksen 38 §:n 6 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vuosilomapalkan laskemisessa käytettävät prosentit ovat 9 pro- senttia ja 11,5 prosenttia sekä 13 prosenttia, jota käytetään silloin, kun asi- anomaisella on oikeus yrityskohtaisen työehtosopimuksen 1 §:n mukaiseen 3 arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

6 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakor- vauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle mak- settu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan alla olevia taulukoita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla kertoimilla.

Taulukko A

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momentin mukaiseen 2 arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
1	2	16,0
2	4	31,0
3	6	44,5
4	8	57,6
5	10	72,0
6	12	86,4
7	14	101,6
8	16	116,0
9	18	131,2
10	20	146,4
11	22	162,4
12	24	192,8

Taulukko B

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momentin mukaiseen 2 ½ arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
1	3	23,41
2	5	37,98
3	8	58,45
4	10	71,28
5	13	93,11
6	15	107,95
7	18	130,16
8	20	145,31
9	23	167,90
10	25	183,37
11	28	206,34
12	30	222,11

Taulukko C

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus yrityskohtaisen työehtosopi- muksen 1 §:n mukaiseen 3 arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
1	3	23,41
2	6	45,57
3	9	65,76
4	12	85,53
5	15	107,43
6	18	129,54
7	21	151,86
8	24	174,38
9	27	197,11
10	30	220,04
11	33	243,18
12	36	266,53

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työai- ka on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskitun- tiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä tässä pykälässä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 tuntia osamäärällä.

7 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakor- vaus

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

8 § Lomapalkan maksaminen

9 § Vuosiloman säästäminen

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man säästämiseen mitä tässä pykälässä on sovittu.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 mo- mentin mukaan määräytyvästä vuosilomasta 18 päivää ylittävä osa ja yri- tyskohtaisen työehtosopimuksen 1 §:n mukaan määräytyvästä vuosilomas- ta 24 päivää ylittävä osa.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka vuosilomasta säästövapaa oli säästetty. Lomavuosi on se ka- lenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

10 § Lomaraha

Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtai- sesti ole toisin sovittu:

Työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansain- nut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaa- vasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % loma- päivän palkasta. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla Yleisen työehto- sopimuksen 10 §:n mukainen kuukausipalkka luvulla 25. Kuukausipalkkai- silla työntekijöillä saatuun osamäärään lisätään myös 4 §:ssä tarkoitettujen lisäpalkkojen kolmassadasosa.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemastaan vuosilomapalkasta.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoi- tetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuh- teen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vas- taavalta osalta, jotka toimihenkilö tai työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhan- turvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaises- sa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellaisessa kansainvälises- sä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan loma- raha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siir- tymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lo- manmääräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa lomara- ha palkalliseksi vapautukseksi työstä siten, että kahden lomapäivän loma- raha vastaa yhtä palkallista vapaapäivää tai noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopi- japuolten kesken sovittu.

Lomarahaa koskevat erityismääräykset

Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa suori- teta. Lisäksi voidaan sopia lomarahan suorittaminen määräytyväksi yrityk- sen tuloksen perusteella tai muulla perusteella. Tällöin ei sovelleta tämän pykälän määräyksiä.

11 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2007 lukien siten, että sopimusta sovelle- taan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan, lomakor- vaukseen ja lomarahaan.

LIITE 2: VUOSILOMA JA LOMARAHA MUIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN KUIN LOSSIEN KAKSI- JA KOLMIVUOROTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN OSALTA ‌

1 § Vuosiloman määräytyminen

Toimihenkilöiden ja työntekijöiden vuosiloma, lukuun ottamatta merimies- ten vuosilomalain (433/84) alaisia henkilöitä ja lossien kaksi- ja kolmivuoro- työtä tekeviä työntekijöitä, määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosilo- malain sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti.

2 § Työssäolon veroinen aika

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

3 § Vuosiloman pituus

Vuosiloman pituus määräytyy 2 ja 3 momentissa olevien taulukoiden mu- kaan. Vuosilomapäiviä ovat 2 ja 3 momentin mukaan ansaitut vuosiloma- päivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 4 §:n mukaan.

Kun toimihenkilön tai työntekijän työsuhde Suomen Lauttaliikenne Oy:n palveluksessa on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden, vuosilomaa ansai- taan A-taulukon mukaan. Edellä tarkoitettuun työsuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt toimihenkilön tai työntekijän ollessa suorittamassa asevelvollisuuslaissa (452/1950) tarkoitettua vakinaista pal- velusta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalveluslaissa (1723/1991) tarkoitettua siviilipalvelusta.

Taulukko A

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

Kun toimihenkilön tai työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa an- saitaan B-taulukon mukaan.

Taulukko B

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

4 § Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa

Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisäl- tyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuulu- via työpäiviä.

Soveltamisohje

Esimerkki: Kun helatorstai ei ole työpäivä, helatorstaiviikolla vuosilomapäiviä kuluu yleensä neljä.

Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien li- säksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilo- mapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

5 § Lomakausi ja vuosiloman antaminen

Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien.

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työn- antaja ja toimihenkilö tai työntekijä sovi loman pitämisestä 6 §:ssä tarkoite- tulla tavalla.

Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräy- tymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talvilo- ma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lo- makauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja työntekijä tai toimihenkilö toisin sovi.

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pi- tämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.

6 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestäessä

Työnantaja ja toimihenkilö tai työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia, että toimihenkilö tai työntekijä pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja toimihenkilö tai työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia vuosiloman antamisesta ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alus- ta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lo- makauden alkua. Lisäksi voidaan sopia 10 vuosilomapäivää ylittävän vuo- siloman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päät- tymisestä.

Jos työsuhde päättyy ennen kuin toimihenkilöllä tai työntekijällä on 5 §:n 2 ja 3 momentin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö tai työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Työnantaja ja toimihenkilö tai työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 mo- mentin mukaisesti sopia, että vuosilomasta 5 työpäivän osuus pidetään ly- hennettynä työaikana.

7 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

8 § Kuukausipalkkaisen toimihenkilön ja työntekijän vuosilomapalkka ja vuosi- lomalisä

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan kuitenkin si- ten, että Yleisen työehtosopimuksen 38 §:n 6 momentissa tarkoitetussa ti- lanteessa vuosilomapalkan laskemisessa käytettävät prosentit ovat 9 pro- senttia (taulukko B) ja 11,5 prosenttia (taulukko A) sekä 13 prosenttia, jota käytetään silloin, kun asianomaisella on oikeus yrityskohtaisen työehtoso- pimuksen 1 §:n mukaiseen lomaan.

9 § Lomakorvaus (kuukausipalkkaiset)

Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus saada työ- suhteen päättyessä lomakorvaus pitämättömiltä 3 §:n 2 ja 3 momentin mu- kaisilta vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 8 §:ssä on sovittu vuosilomapalkasta.

10 § Lomaraha (kuukausipalkkaiset)

Kuukausipalkkainen toimihenkilö ja työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on:

1) 6 % yrityskohtaisen työehtosopimuksen 1 §:n mukaisessa tapauksessa

2) 5 % edellä 3 §:n 2 momentin mukaisessa tapauksessa,

3) 4 % edellä 3 §:n 3 momentin mukaisessa tapauksessa

lomanmääräytymisvuotta seuraavan kesäkuun kuukausipalkasta, johon on lisätty 8 §:n 3 momentin mukainen vuosilomalisä (21/250). Xxxxxxxxx pe- rusteena oleva kuukausipalkka määräytyy Yleisen työehtosopimuksen 47

§:n 2 momentin (toimihenkilöt) ja 10 §:n 2 momentin (työntekijät) mukaises- ti.

Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesä- kuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuus- sa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 4 ja 5 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 4 ja 5 momentissa tarkoi- tetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuh- teen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Toimihenkilölle ja työntekijälle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai si- viilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhanturvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellai- sessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on muka- na, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lo- marahaa.

Lomarahaa ei makseta toimihenkilölle ja työntekijälle, jolle ei kerry ainoata- kaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Toimihenkilöllä ja työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kans- sa vaihtaa lomaraha palkalliseksi vapautukseksi työstä siten, että kahden lomapäivän lomaraha vastaa yhtä palkallista vapaapäivää tai noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu.

Lomarahaa koskevat erityismääräykset

11 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka ja lomakorvaus

Tuntipalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vä- hintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen las- kentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai mak- settavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopi- muksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka lasketaan kertomalla edellä 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 1,5, jolloin korotus on lomarahaa vastaava osuus, ja näin korotettu keskituntiansio sillä tuntimäärällä, joka ilman vuosilomaa olisi ollut työntekijän työvuoroluettelon mukaista säännöllistä työaikaa.

Lomakorvaus lasketaan kertomalla edellä 2 momentissa tarkoitettu korotet- tu keskituntiansio lomapäivien lukumäärän ja keskimääräisen säännöllisen vuorokautisen työajan tulolla.

12 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakor- vaus

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

13 § Lomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka suoritetaan työehtosopimuksessa sovittuna palkanmak- supäivänä. Toimihenkilön tai työntekijän vaatimuksesta voidaan kuitenkin maksaa ennen vuosiloman pääosan pitämistä sitä vastaava vuosilomapal- kan osa.

14 § Vuosiloman säästäminen

PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

15 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2009 lukien siten, että sopimusta sovelle- taan 1.4.2008 lukien ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan, lomakorvauk- seen ja lomarahaan.

Vanhojen vuosilomamääräysten mukaan ansaittu säästövapaa ja lomara- havapaa muunnetaan uusien määräysten mukaiseksi säästövapaaksi ja lomarahavapaaksi käyttämällä kerrointa 5/6.

LIITE 3: TOIMIHENKILÖIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS ‌

1 §

Toimihenkilön ja työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukai- sessa viikkotyössä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikos- sa.

2 §

Työajan lyhennystä ansaitaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti viikko- työ ja kaksivuorotyö.

Lisäksi edellytetään, että toimihenkilöllä ja työntekijällä on enintään 36 ar- kipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jou- luaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

3 §

Työajan lyhennystä kertyy 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työaikamuo- doissa jokaiselta sellaiselta vuosilomaan oikeuttavalta lomanmääräytymis- kuukaudelta, jolta työnantaja maksaa toimihenkilölle tai työntekijälle nor- maalin palkan, seuraavasti:

1) Niillä toimihenkilöillä ja työntekijöillä, joilla on oikeus enintään 30 arki- päivän vuosilomaan (on yhtä kuin vuosilomalain mukainen lomaoikeus), työajan lyhennystä kertyy yhtä työpäivää vastaava vapaa (8 t) edellä tarkoitetulta lomanmääräytymiskuukaudelta.

2) Niillä toimihenkilöillä ja työntekijöillä, joilla on oikeus vuosilomalain mu- kaista pitempään vuosilomaan, työajan lyhennystä kertyy 0,8 työpäivää vastaava vapaa (6 t 24 min) edellä tarkoitetulta lomanmääräytymiskuu- kaudelta. Jos työajan lyhennystä kertyy tällaiselle henkilölle tämän so- pimuksen mukaisesti 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, työ- ajan lyhennyksen määrä on yhteensä 10 työpäivää vastaava vapaa.

4 §

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava toimihenkilölle ja työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita.

Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerral- laan, jolleivat työnantaja ja henkilö sovi vapaan antamisesta lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Annettaessa vapaata työvuoro kerral- laan noudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita.

Jos toimihenkilön tai työntekijän työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä annettu, toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan kertynyttä va- paata vastaavalta ajalta 50 %:lla korotettu palkka.

Jos vapaata ei ole pidetty seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennes- sä tai sovittu vapaan siirtämisestä pidettäväksi myöhemmin, toimihenkilölle ja työntekijälle maksetaan kertynyttä vapaata vastaavalta ajalta 50 %:lla korotettu palkka.

Xxxxxx toimihenkilö tai työntekijä työsuhteen päättyessä on pitänyt tämän sopimuksen tarkoittamaa vapaata enemmän kuin työsuhde olisi edellyttä- nyt ja saanut palkan tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilis- tä liikaa maksettu palkka.

5 §

Työajan lyhentäminen tapahtuu kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ja työn- tekijöillä ansiotasoa alentamatta. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön tai työntekijän pyynnöstä työnantaja ja henkilö voivat työsuhteen aikana sopia, että vapaan antamisen sijasta maksetaan kertyneeltä vapaalta yksinkertai- nen perustuntipalkka.

6 §

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina toimihenkilö tai työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7 §

Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu vapaa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaa- vasti.

8 §

Lossien kaksivuorotyötä tekevien työntekijöiden työajasta on sovittu 15.12.2004 tehdyn työehtosopimuspöytäkirjan 9 §:ssä.

9 §

Toimihenkilöitä ja työntekijöitä koskevien työehtosopimusten viikkotyöaikaa koskevat tuntirajat ja ylityötä koskevat määräykset tarkistetaan tämän so- pimuksen mukaisiksi.

10 §

Tämä sopimus on voimassa 1.5.2007 lukien.

LIITE 4 PALKKALIITE ‌

Palkkahinnoitteluliite 1: Kuukausipalkkaiset työntekijät

Nimike	Palkka- ryhmä	Palkka Euroa/ kuukausi	Palkka Euroa/kuukausi
		1.6.2020 alkaen	1.5.2021 alkaen
Lossinkuljettaja alle 130 t	1	1925,42	1962,00
Lossinkuljettaja yli 130 t ja Lossinhoitaja alle 130 t	2	2032,05	2070,66
Lossinhoitaja yli 130 t	3	2138,91	2179,55
Asentaja	4	2032,05	2070,66

Palkkahinnoitteluliite 2: Tuntipalkkaiset työntekijät (tuuraajat)

Nimike	Palkkaryhmä	Palkka euroa/tunti	Palkka euroa/tunti
		1.6.2020	1.5.2021
Lossinkuljettaja alle 130 t	1	11,79	12,01
Lossinkuljettaja yli 130 t	2	12,83	13,07

Palkkahinnoitteluliite 3: Toimisto

Toimihenkilön nykyistä kuukausipalkkaa korotetaan 1,9 prosentin yleiskoro- tuksella 1.5.2021 lukien.

Palkkahinnoitteluliite 1 ja 2: Henkilökohtaisten palkanosien määritelmät ja arvi- ointikriteerit 17.4.2020 alkaen

Kuukausipalkan tai tuntipalkan lisäksi losseilla työskenteleville työntekijöille maksetaan henkilökohtaiset palkanosat, jotka on esitelty seuraavassa tau- lukossa.

Henkilökohtainen palkanosa	% taulukko- palkasta	Kriteerit
Ryhmä 1		Hyväksyttyä palvelusaikaa
Kokemuslisä 1 vuosi	3 %	1 vuosi
Kokemuslisä 3 vuotta	3 %	3 vuotta
Kokemuslisä 5 vuotta	3 %	5 vuotta
Ryhmä 1 yhteensä	9 %
Ryhmä 2
Laatujärjestelmä taso 1 Laatujärjestelmä taso 2 Laatujärjestelmä taso 3	1 % 1-2 % 1-2 %	Taso 1: Laatujärjestelmän noudattaminen (LA) Taso 2: Huolto-osaaminen ja tekeminen (LH) Taso 3: Laatujärjestelmän erityistehtävät (LE)
Ryhmä 2 yhteensä	0-5 %
Ryhmä 3		Esimiehen arvion mukainen palkanosa, jolla palkitaan hyvästä suoriutumisesta
Arvio 1	2 %	Arvio 1: Erityisosaaminen
Arvio 2	4 %	Arvio 2: Muu työnantajan arvioon perustuva
Ryhmä 3 yhteensä	0- 6 %

Henkilökohtaisen palkanosa voi olla maksimissaan 20 %. Henkilökohtaiset palkanosat lasketaan kulloinkin maksettavasta kuukausipalkasta tai tunti- palkasta ilman muita lisiä.

Ryhmä 1 Kokemuslisä (0-9 %)

Kunkin kokemuslisän suuruus on 3 %. Kokemuslisän perusteena olevaan palvelusaikaan lasketaan losseilla palveltu aika. Työnantaja voi hyväksyä kokemuslisää kerryttäväksi palvelusajaksi myös vastaavan työn. Jos ko- kemuslisään oikeuttava palvelusaika täyttyy kesken kalenterikuukauden, työntekijän oikeus kokemuslisään alkaa ja lisää aletaan maksaa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työntekijä on velvollinen toimittamaan työsuhteen alussa 30 päivän kulu- essa työnantajalle tiedot kokemuslisiin oikeuttavista palvelusajoista, minkä jälkeen lisien laskenta ja uusien lisien kertymisen seuranta suoritetaan työnantajan toimesta. Jos jälkikäteen ilmenee, että työntekijä ei ole toimit- tanut työnantajalle tietoa kaikista kokemuslisiin oikeuttavista palvelusajois- ta, oikeus uusien tietojen perusteella laskettavaan korkeampaan kokemus- lisään alkaa aikaisintaan tietojen toimittamista seuraavan kalenterikuukau- den alusta.

Ryhmä 2 Laatujärjestelmä (0-5 %)

Korvaus yhtiön laatujärjestelmän noudattamisesta. Yhtiö voi jakaa laatujär- jestelmään perustuvan korvauksen kolmeen painoarvoltaan yhtä suureen osaan. Mikäli laatujärjestelmän noudattamisessa ja osaamisessa ilmenee puutteita auditointiin perustuen, korvausta ei makseta. Kaikki korvaustasot 1, 2 ja 3 yhteensä 3 % maksetaan automaattisesti, mikäli yhtiöllä ei ole käytössä minkäänlaista laatujärjestelmää.

Alla on esitetty lossinkuljettajan ja lossinhoitajan tehtävät (tasot 1 ja 2), joi- den suorittamista arvioidaan auditoinnin yhteydessä. Jos auditoinnin yh- teydessä ilmenee puutteita joissain alla mainituissa tason 1 ja 2 tehtävissä, menettää auditoitu henkilö kyseisten tasojen mukaiset henkilökohtaiset li- sät määräajaksi. Lisä menetetään auditointikuukauden jälkeisestä palkan- maksusta alkaen ja se on mahdollista saada takaisin, kun korjaavat toi- menpiteet on todistettavasti suoritettu ja auditoitu. Lisät maksetaan hyväk- synnän jälkeen seuraavasta kuukaudesta alkaen.

Lossinkuljettaja LA (taso 1)

- lossin kuljettaminen työvuorolistan mukaisesti

- lumityöt ja jään poistaminen rakenteista

- tarvittava liukkaudentorjunta

- alusturvallisuus

- turvallisuus

- työturvallisuus

- liikenneturvallisuus

- ympäristöasiat ja taloudellinen ajotapa

- uuden kuljettajan perehdyttäminen

- työilmoituksen teko

- poikkeamaraportointien teko ja ilmoittaminen

- vahinkoilmoitusten teko (sis. vahinkojen kuvaus)

- osallistuminen vuosittain pelastusharjoituksiin

- LTJ:n mukaisten ilmoitusten tekeminen

- rantalaitteiden kunnon seuranta ja tarvittaessa raportointi esimiehelle

- omasta ja toisten työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen

- polttoaineen riittävyydestä huolehtiminen

- ystävällinen toiminta asiakaspinnassa

- muut työnantajan määräämät tehtävät

Lossinhoitaja LA (taso 1)

- samat tehtävät kuin lossinkuljettajilla

- tilausrutiinit

- öljyjen ja polttoaineiden yms. nesteiden tilaukset

- telakointitarpeiden määrittäminen

- tarvittaessa osallistuminen telakointeihin

LH (taso 2)

Tason 1 tehtävien lisäksi seuraavat tekijät

- lossin ohjaamon siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen

- konehuoneen siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen

- autokannen puhtaanapidosta ja järjestyksestä ja huollosta huolehtiminen

- taukotuvan siisteys ja järjestys sekä pienkorjaus

- tekniikan määrittelemien huoltotoimien osaaminen ja toteutus

Taso 3 perustuu työntekijän erityistehtäviin liittyen laatujärjestelmään. Tä- mä voi olla laatujärjestelmän kehitystoiminta, kouluttaminen tai muu erik- seen sovittu erityistehtävä.

Ryhmä 3 Arvio (0-6 %)

Arvioon perustuva palkanosa, jolla työnantaja palkitsee hyvästä suoriutu- misesta. Arvio on jaettu kolmeen osaan. Arvion suorittaa esimies tai esi- miehen valtuuttama henkilö. Arvion hyväksyy esimies ja perusteet on kirjat- tava palkkakortin liitteeksi.

Arvio 1 (1-2 %) perustuu erityisosaamiseen, josta on arvoa työnantajalle. Arvio perustuu todistuksin tai näytöin todennettavaan osaamiseen ja teke- miseen. Erityisosaamista voi olla esimerkiksi konetekninen erityisosaami- nen tai mahdollinen pätevyys lossihenkilökunnan kouluttajana. Konetekni- sen erityisosaamisen arviossa johto huomioi myös teknisen osaston lau- sunnot.

Arvio 2 (1-4 %) perustuu muuhun työnantajan arvioon. Arvio 2 voi sisältää mm. palkkausjärjestelmän muutoksesta aiheutuvan takuupalkan osan.

Euromääräiset lisät

Työehtosopimuksen euromääräiset lisät ovat 1.5.2021 lukien seuraavat:

Kahden lossin ajo yövuorossa
	1.5.2021 alkaen
Korvaus € / yövuoro	6,63 €

LIITE 5 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET TOIMISTOTYÖSSÄ ‌

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä

Säännöllinen työaika toimistotyössä on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudes- sa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa

Liukuvan työajan käytöstä sovitaan yhteistoimintamenettelyssä

Korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tuntipalkka on toimis- totyössä 1/153 kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipalkasta, mu- kaan lukien kuukausittain säännön mukaisesti toistuvat kiinteät lisät.

2. Lisä- ja ylityö määräykset toimistotyössä

Toimistotyössä lisä- ja ylityömääräysten osalta noudatetaan Paltan erityis- alojen työehtosopimuksen määräyksiä.

Poiketen edellä mainitusta viittauksesta on toimistotyöaika, ennen Destia Oy:ssä ja nyt Suomen Lauttaliikenne Oy:ssä työpäivää kohden 15 minuut- tia lyhyempi. Täten säännöllinen viikoittainen työaika on 36 tuntia 15 mi- nuuttia. Arkipyhä lyhentää viikoittaista työaikaa keskimääräistä työpäivän pituutta vastaavasti.

LIITE 6 SOVELTAMISOHJEITA ‌

Vuosilomat kolmivuorotyössä

1. Loma ei voi alkaa vuorolistan mukaisena vapaapäivänä

2. Alkamis- ja päättymispäivän väliseltä jaksolta lomapäiviksi lasketaan kaikki muut päivät paitsi pyhäpäivät sekä työehtosopimuksen mukaiset päivät.

3. Työvuorolistalla olevien työvuorojen / vapaapäivien määrä ei vaikuta lomapäivien määrään, vaan lomajakson aikana olevat vapaapäivät vä- hentävät lomasaldoa.

4. Loma ei aiheuta miinussaldoa

5. Tuntipalkkalaisen lomapäivän arvo on 8 tuntia.

6. Irtopäiviä lasketaan siten, että viittä pidettyä ja lomasaldoista vähennet- tyä lomapäivää kohden vähennetään lomasaldoista yksi lomapäivä.

7. Loma- ja sairaslomapäivältä tai muulta vastaavalta poissaolopäivältä tullaan yövuoroon klo 22.00

8. Loma- ja sairaslomalle tai muulle vastaavalle poissaololle lähdetään niin, että edellisenä päivänä klo 22.00 alkavaa yövuoroa ei tehdä.

9. Kolmivuorotyössä työvuorokausi alkaa silloin kun työvuorolistassa on työvuoro merkitty alkavaksi, eli klo 06.00, klo 14.00 tai klo 22.00 tai sil- loin kun työvuoro työehtosopimuksen 5 §:n 6. kohdan mukaan työnanta- jan määräämänä alkaa.

Paltan erityisalojen työehtosopimus ‌

19.3.2020 – 28.2.2022

SISÄLLYS

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 4

1. Lähtökohdat 4

2. Sopimuskausi 4

3. Palkantarkistukset vuosina 2020 ja 2021 5

4. Työehtosopimuksen tekstimuutokset 6

5. Jatkuvan neuvottelun periaate 8

6. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot 9

7. Työryhmät 9

8. Muuta 10

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET 11

SOVELTAMISALA 11

1 § Soveltamisala 11

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 11

2 § Työsuhteen alkaminen 11

LOMAUTTAMINEN JA PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 12

3 § Lomauttaminen ja palvelussuhteen päättyminen 12

TYÖAIKA 12

4 § Työaikamääräykset 12

PALKKA JA PALKANMAKSU 25

5 § Oikeus palkkaukseen 25

6 § Palkanmaksu 25

7 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo 26

8 § Palkkaus 26

KUSTANNUSTEN KORVAUS 26

9 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen 26

POISSAOLOT JA XXXXXXXXXXXXXXX 00

10 § Poissaoloajan palkka 26

SAIRAUSPOISSAOLOT 27

11 § Oikeus sairauslomaan 27

11 a § Osa-aikainen sairauspoissaolo 27

11 b § Korvaava työ 27

12 § Työntekijän palkka sairausloman ajalta 27

13 § Työntekijän sairausajan palkan perusteet 28

14 § Terveydenhuoltokulujen korvaus 28

15 § Erinäisiä määräyksiä 29

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT 30

16 § Xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen 30

17 § Äitiysvapaan, isyysvapaan ja adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus 30

18 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus 30

SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYISMÄÄRÄYKSET 31

19 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle 31

20 § Työntekijän vilpillisyys 31

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT 31

21 § Poissaolo pakottavista perhesyistä 31

22 § Opintovapaa 32

23 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta 32

24 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot 32

25 § Koulutukseen liittyvät korvaukset 32

26 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus 33

27 § AY-kokoukset 33

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 33

28 § Muu poissaolo 33

29 § Estyminen hakemasta työstävapautusta 33

30 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän

hoitaminen 33

VUOSILOMA JA LOMARAHA 34

31 § Soveltamisala 34

32 § Määritelmiä 34

33 § Vuosiloman pituus 34

34 § Työssäolon veroinen aika 35

35 § Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika 36

36 § Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan laskeminen 36

37 § Vuosilomapalkan maksaminen 37

38 § Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä 37

39 § Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha 38

40 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakorvaus 40

41 § Vuosiloman antamisajankohta 40

42 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen 40

43 § Vuosilomapäivien kuluminen 41

44 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi 41

45 § Vuosiloman säästäminen 41

46 § Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset 41

47 § Lomaraha 42

MUUT MÄÄRÄYKSET 43

48 § Jäsenmaksujen perintä 43

49 § Ryhmähenkivakuutus 44

50 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 44

51 § Työrauhalauseke 44

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 44

52 § Sopimuksen voimassaolo 44

LIITE 1: VIRKASUHTEISIA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 46

LIITE 2: SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA 48

ULKOMAAN PÄIVÄRAHAT 2020 LIITE 56

LIITE 4: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS 63

LIITE 5: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS 74

LIITE 6: YLEISSOPIMUS 2012 JA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2012 YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ 4

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 21

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

PALTAN ERITYISALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN Aika 19.3.2020

Paikka Palvelualojen työnantajat Palta ry, Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Xxxxx Xxxxxxx, PALTA ry Xxxx Xxxxxx, JHL ry

Xxxx Xxxxxxxx, PALTA ry Xxxx Xxxxxxx, JHL ry Xxxx Xxxxxx, PRO ry Xxx Xxxxxxxxxx, PRO ry Xxx Xxxxxxxx, YTN ry Xxxx Xxxxxxxxxxx, YTN ry

1. Lähtökohdat ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Ammattiliitto PRO ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry saavuttivat 5.3.2020 neuvottelutuloksen Paltan erityisalojen työehtosopimuksesta, jota täydentävät yrityksissä paikallisesti sovittavat ratkaisut.

Yrityskohtainen työehtosopimus muodostuu, kun EPA-pääpöydän työehto- sopimusosapuolet hyväksyvät erillisellä allekirjoituspöytäkirjalla paikallisesti sovitun ratkaisun osaksi Paltan erityisalojen työehtosopimusta.

2. Sopimuskausi ‌

Paltan erityisalojen työehtosopimus tuli voimaan 19.3.2020, kun kaikkien sopimusosapuolten hallinnot olivat sen hyväksyneet.

Työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 28.2.2022.

Sopimus jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommalta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

3. Palkantarkistukset vuosina 2020 ja 2021 ‌

1.6.2020

Palkkoja korotetaan 1,0 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 0,3 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityk- sessä.

Yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käytetään työehtosopi- muksen piiriin kuuluvien työntekijöiden maaliskuun 2020 peruspalkkoja, joi- ta ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin koro- tettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaet- tavissa olevan erän kokonaiseuromäärän.

Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluotta- musmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.5.2020 mennessä. Mi- käli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan se yleis- korotuksena.

1.5.2021

Palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 0,7 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityk- sessä.

Yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käytetään työehtosopi- muksen piiriin kuuluvien työntekijöiden helmikuun 2021 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotet- taisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaetta- vissa olevan erän kokonaiseuromäärän.

Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluotta- musmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.4.2021 mennessä. Mi- käli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, työnantaja jakaa erän.

Palkkataulukot ja euromääräiset lisät

Taulukoita korotetaan 1.6.2020 lukien 1,0 % ja 1.5.2021 lukien 1,4 %.

Työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2020 lukien 3,3 %.

4. Työehtosopimuksen tekstimuutokset ‌

4.1. Yleissopimus ja Irtisanomisuojasopimus (ns. Sininen kirja)

Sininen kirja otetaan liitteenä osaksi Paltan erityisalojen työehtosopimusta ja Irtisanomissuojasopimuksen 3 § muuttuu seuraavasti:

3 § Työnantajan ja työntekijän noudatettavat irtisanomisajat:

Ellei työnantajan ja työntekijän kesken ole muusta irtisanomisajasta sovittu, työnantajan ja työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat kulloinkin voi- massa olevan työsopimuslain mukaiset.

4.2. Työaikamääräykset

4.2.1 Kilpailukykysopimukseen perustunut työehtosopimuksen 4 §:n Työai- kamääräykset kohta 3 a Työajan pidentämisestä poistuu ja uusi 3 a kohta on seuraava:

4 §:n 3 a: Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen

− 12 tuntia osaamisen kehittämistä ja

− 8 tuntia lisätyötä

ellei paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sovita tuntimää- rien jakautumisesta toisin.

Osaamisen vahvistaminen

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän tulevan osaamisen ta- so, työntekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työnteki- jän osaamista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tar- peellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamisek- si työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehit- tämistilaisuuksia enintään edellä mainitun määrän kalenterivuodessa.

laisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Työnantajan osoituksella

4.2.2 Työajan enimmäismäärän seurantajakso 12 kuukautta

4 §:n 12. kohdan Lisä- ja ylityö 5. ja 6. kappaleet poistetaan ja tilalle tulee uusi 12 a kohta:

12 a Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden pituisen seurantajakson aikana.

4.2.3 Liukuvan työajan tasoittumisjakson pituus 12 kuukautta 4 §:n 6. kohta Liukuva työaika

Niillä työpaikoilla, joilla on sovittu työaikalain 12 §:n mukaisen liukuvan työ- ajan käytöstä, säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan lyhentää tai pi- dentää enintään neljä tuntia. Enimmäiskertymä saa tällöin olla enintään +/- 40 tuntia ja tehdyn viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoittua sopi- muksen mukaisen säännöllisen työajan pituiseksi enintään 12 kuukauden pituisen jakson aikana.

4.2.4 Viikkolevon antaminen

4 §:n 11. kohta Viikoittainen vapaa-aika

Lisätään toinen virke 11. kohdan 1. kappaleeseen Viikoittainen vapaa-aika: Viikkolepo voidaan antaa kahdella 7 päivän ajanjaksolla (viikkojen vaih- teessa) siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen

viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

4.2.5 Joustotyöaika

Lisätään työehtosopimuksen 4 §:ään uusi 31. kohta Joustotyöaika

Työaikalain 4 luvun 13 §:n mukaisen joustotyöajan tasoittumisjakson pituus on enintään 26 viikkoa.

4.2.6 Työvuoroluettelo

Lisätään 4 §:n 7. kohtaan uusi kappale:

Työvuoroluettelo saatetaan kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Poistetaan 4 §:n 7. kohdan kappale:

Luottamusmiehelle on ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa varattava tilaisuus tutustua työvuoroluetteloon vähintään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.

4.3. Ay-kokoukset 27 §

Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollis- ta, myöntää vapautus työstä kokouksen ajaksi hänen osallistuessaan AKAVA ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Toi- mihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n sekä Ammattiliitto PRO ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuus- to, hallitus tai sopimusalaneuvottelukunta, silloin kun niissä käsitellään työ- ja virkaehtosopimusasioita. Poissaoloajalta maksetaan 10 §:n mukainen palkka.

5. Jatkuvan neuvottelun periaate ‌

Työehtosopimusosapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatetta.

6. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot ‌

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan edustettavien työn- tekijöiden lukumäärän perusteella 1.6.2020 lukien palkkio alla olevan taulu- kon mukaisesti:

Taulukko 1.6.2020 alkaen:

	Palkkio €/kk
Edustettavien työntekijöiden lukumäärä	Pääluottamusmies	Luottamus- mies	Työsuojelu- valtuutettu
3 – 30	145	93	70
31 – 100	156	108	82
101 – 200	234	166	125
201 – 400	264	188	140
401 tai enemmän	308	233	162

Mikäli yrityksissä tällä hetkellä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.

7. Työryhmät ‌

Sopimusosapuolet päättivät perustaa seuraavat työryhmät:

1. Sinisen kirjan kehittäminen

Työryhmän tarkoituksena on käydä läpi ja kehittää Paltan erityisalojen yleissopimus ja irtisanomissuojasopimus (ns. Sininen kirja).

2. Palkkaus- ja työaikatyöryhmä

Työryhmän tarkoituksena on uudistaa ja selkiyttää työehtosopimuksen palkkausta koskevia määräyksiä sekä laatia työaikamääräyksiin liittyen ma- teriaalia, joka edistää työehtosopimuksen mahdollistamien työaikamuotojen käyttöä yrityksissä.

Lisäksi työryhmässä selvennetään työehtosopimuksen sanamuotoja ja tek- nistä rakennetta sekä laaditaan suositus Etätyön pelisäännöille.

3. Työhyvinvointityöryhmä

Työryhmän tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia edistää työhyvin- vointia ja työntekijöiden työkyvyn edistämistä ja työssä jaksamista työurien pidentämiseksi, tuottavuuden parantamiseksi, sairauspoissaolojen vähen- tämiseksi sekä ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi.

Työryhmä laatii ohjeistuksen

− työhyvinvointia tukevista sairauspoissaolokäytännöistä

− häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisemisen toimintatavoista

− työsuojelun yhteistoimintaa tukevista hyvistä käytännöistä

Työryhmä laatii suosituksen

− osatyökykyisten työssä jatkamisen keinoista sekä ikäoh- jelmien laatimisesta sopimusalan työpaikoille

− sopimusalan työpaikoille työhyvinvoinnin ja työkyvyn joh- tamisesta, joka perustuu tutkittuun tietoon sekä työpaikoilta kerättyihin hyviin käytäntöihin ja malleihin.

Työryhmien tulee saada työnsä valmiiksi sopimuskauden loppuun men- nessä, paitsi 1. työryhmän määräaika on 15.12.2020 mennessä.

8. Muuta ‌

Työehtosopimusosapuolet järjestävät yhteisen EPA-sektorin paikallisen sopimisen seminaarin, jossa käsitellään mm. luottamusmiehen roolia yri- tyksessä sekä paikallisen sopimisen edistämistä yrityksissä. Lisäksi kes- kustellaan erilaisista yritystasolla päätettävistä käytännön toimintatavoista kuten esim. työpaikkakokousten järjestämisestä.

Helsingissä 19. päivänä maaliskuuta 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxx Xxxxxxxx

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET ‌

SOVELTAMISALA ‌

1 § Soveltamisala ‌

Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseninä Paltan erityisaloilla olevien jäsenyhteisöjen (jäljempänä yritys) palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, siten kuin erilli- sellä yritys-, yhteisö- tai toimialakohtaisella, työehtosopimusosapuolten vä- lisellä allekirjoituspöytäkirjalla on sovittu.

Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan myös Paltan erityisalojen jäsenyh- teisöjen palveluksessa olevan virkasuhteisen henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin, siten kuin erillisellä yritys-, yhteisö- tai toimialakohtaisella, työeh- tosopimusosapuolten välisellä allekirjoituspöytäkirjalla on sovittu.

Virkasuhteisia koskevat erityismääräykset ovat sopimuksen liitteessä 1.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myöskään koske yrityksessä työnantajan edustajina työehtosopimus- neuvotteluista vastaavia henkilöitä.

Tämän sopimuksen piirissä olevista virkamiehistä sekä työsuhteisista työn- tekijöistä tai toimihenkilöistä käytetään jäljempänä yhteisesti nimitystä työn- tekijä, ellei erikseen ole toisin mainittu.

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

2 § Työsuhteen alkaminen ‌

Työsopimus tehdään kirjallisena ottaen huomioon TSL 2:4 §:n määräykset. Työsopimuksesta tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voi- massa toistaiseksi vai määräajan. Määräaikaisen työsopimuksen osalta on työntekijälle ilmoitettava määräajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesta koeajasta.

Työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijän työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukai- sesti ryhtyy työhön.

Työntekijän työhön ottamisesta on annettava tieto asianomaiselle luotta- musmiehelle.

LOMAUTTAMINEN JA PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN ‌

3 § Lomauttaminen ja palvelussuhteen päättyminen ‌

Lomauttamisen sekä irtisanomisen menettelytapojen sekä irtisanomisajan osalta noudatetaan, mitä niistä on sovittu liitteessä 6.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irtisa- nomisaikaa.

TYÖAIKA ‌

4 § Työaikamääräykset ‌

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien työnteki- jöiden työaikoihin

1) toimistotyössä,

2) viikkotyössä eli työaikalain (872/2019) 3 luvun 5 §:n mukaisessa muus- sa kuin toimistotyössä ja

3) jaksotyössä eli työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä.

Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin työntekijöihin, joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina taikka jotka muutoin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei työnantajan asiaksi voida kat- soa valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.

1a. Eräiden työaikasäännösten soveltaminen

Tämän sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihin sovelletaan näiden mää- räysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, joista ei ole erikseen sovittu näillä määräyksillä tai asianomaista jäsenyritystä koskevalla työ- tai virkaehtosopimuksella: 4 § (varallaoloaika), 7 §:n 1 mom. kohdat 1–8 (luet- telo jaksotyöaloista), 9 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika), 34 §:n 7 mom (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 13 § (jousto- työaika), 14 § (työaikapankki), 15 § (lyhennetty työaika), 17 § (työntekijän suostumus), 17 § 5 mom ja 38 § 2 mom (aloittamis- ja lopettamistyö), 19 § (hätätyö), 21 § (yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana), 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson), 8 § (yötyö), 6 § ja 8 § 4 mom. (vuo- rotyö ja yövuorot jaksotyössä), 24 §:n 1 mom. viimeinen virke ja 3 mom. (päivittäiset lepotauot), 26 § (moottoriajoneuvonkuljettajan vuorokausilepo), 17 §:n 7 mom. (sunnuntaityö), 29 § (työajan tasoittumisjärjestelmä), 30 §

(työvuoroluettelo), 39 § 1 mom 4. kohta (poikkeuslupa), 32 § (työaikakir-

xxxxxxx) ja 9 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakotta- vuus, nähtävänäpito ja rangaistussäännökset).

Tämä 1 a kohta on luonteeltaan informatiivinen viittaus.

2. Työajaksi luettava aika

Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Päivittäisiä lepotaukoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.

Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pi- dettävä työsuorituksena.

3. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on

1) toimistotyössä 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 mi- nuuttia viikossa,

2) viikkotyössä 6 tuntia 15 minuuttia – 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa sekä

3) jaksotyössä 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona tai 76 tuntia 30 minuuttia kahden viikon pituisena ajanjaksona.

Jaksotyössä säännöllinen työaika saadaan työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työvuorojen vält- tämiseksi järjestää myös siten, että työaika on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden vii- kon ajanjakson aikana enintään 229 tuntia 30 minuuttia.

Säännöllinen työaika ei saa 2 momentin mukaisissa työaikajärjestelyissä yhdenkään kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 120 tuntia eikä yhden- kään kahden viikon ajanjakson aikana 80 tuntia.

3 a. Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen

Työnantaja voi työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen osoittaa työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi kul- lekin työntekijälle 12 tuntia osaamisen kehittämistä ja 8 tuntia lisätyötä.

Paikallisesti voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa edellä mainittujen tuntimäärien jakautumisesta toisin.

Osaamisen vahvistaminen

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän tulevan osaamisen ta- so, työntekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työnteki- jän osaamista kehittävää koulutusta.

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoitta- massa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään edellä maini- tun määrän kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi.

Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työ- ajan palkkaa vastaava korvaus.

Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pite- nee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteut- taa myös kokonaisena päivänä.

Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipy- häviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Työnantajan osoituksella

Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi perus- palkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen.

Työntekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdolli- suus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuu- toksista.

4. Säännöllisen työajan järjestelyt

Keskimääräinen viikoittainen säännöllinen työaika:

Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi edellyttäen, että säännöllinen työaika tasoittuu enintään 26 viikon pituisen ajanjakson aika- na

1) toimistotyössä keskimäärin 37 tunniksi 30 minuutiksi viikossa ja

2) viikkotyössä keskimäärin 38 tunniksi 15 minuutiksi viikossa.

Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kolmen viikon ajanjakson aikana keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia tai kahden viikon ajanjakson aikana keskimäärin 76 tuntia 30 minuuttia. Ajan- jakso, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimää- riin voi olla enintään 27 viikkoa.

Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keskimää- räiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään.

Säännöllisen vuorokautisen työajan tilapäinen pidentäminen:

4 pykälän 3 kohdan (säännöllinen työaika) mukainen vuorokautinen sään- nöllinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 10 tuntiin edellyttäen, että vii- koittainen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pituisen ajanjakson aikana tasoittuu

1) toimistotyössä keskimäärin 37 tunniksi 30 minuutiksi ja

2) viikkotyössä keskimäärin 38 tunniksi 15 minuutiksi.

Yrityskohtaisesti sovitaan 4 §:n 4 kohdan mukaisten säännöllisen työajan työaikajärjestelyiden käyttöönotosta.

5. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:

• juhannuspäivä ja

• pyhäinpäivä sekä

lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat

• uudenvuodenpäivä,

• xxxxxxxxxx,

• vapunpäivä,

• itsenäisyyspäivä,

• joulupäivä ja

• tapaninpäivä.

Työaikaa lyhentäviä arkipyhiä ovat:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• juhannusaatto,

• helatorstai sekä

muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat

• xxxxxxxxxx,

• jouluaatto,

• joulupäivä,

• tapaninpäivä,

• uudenvuodenpäivä,

• vapunpäivä ja

• itsenäisyyspäivä.

Työaikaa lyhentävät arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon tai työjak- son työaikaa toimistotyössä 7 tunnilla 30 minuutilla sekä viikko- ja jakso- työssä 8 tunnilla 4 §:n 3 ja 4 kohtien mukaisista tuntimääristä.

Työaikaa näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla.

Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työ- jaksoilla lisä- ja ylityökorvausta, siten kuin 4 §:n 13–16 kohdissa on sovittu.

6. Liukuva työaika

Enimmäiskertymä saa tällöin olla enintään +/- 40 tuntia ja tehdyn viikoittai- sen säännöllisen työajan tulee tasoittua sopimuksen mukaisen säännölli- sen työajan pituiseksi enintään 12 kuukauden pituisen jakson aikana.

7. Työvuorot, vuorotyö ja työvuoroluettelo Työvuorot:

Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdollisimman yhdenjaksoiseksi.

Vuorotyö:

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yh-

den tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä tilapäisesti myös samassa vuorossa. Tilapäisestä vuorotyöhön siirtymisestä on työnte- kijälle ilmoitettava viimeistään hänen edellisen työvuoronsa aikana.

Työaikamuodosta toiseen siirtymisestä on työntekijälle ilmoitettava ja työ- vuoroluettelo asetettava hänen nähtäväkseen viimeistään 7 vrk ennen siir- tymisajankohtaa. Mikäli yrityksessä on käytössä keskimääräinen työaika, tähän työaikamuotoon siirtymisestä on ilmoitettava noudattaen vastaavasti edellä todettuja menettelytapoja.

Työvuoroluettelo:

Työvuoroluettelo saatetaan kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Vahvistetun työvuoroluettelon mukaisia työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa työntekijän suostumuksella.

Työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa myös töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä, jolloin muutoksesta on ilmoitettava ennen edellisen työvuoron päättymistä.

8. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Työvuorokausi alkaa klo 07.00. Työviikko alkaa maanantaina.

Jaksotyössä työjaksolla tarkoitetaan maanantaina klo 0.00 alkavaa ja kol- mantena/toisena seuraavana sunnuntaina klo 24.00 päättyvää ajanjaksoa.

9. Päivittäinen lepotauko

Työntekijälle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepotauko, jos vuoro- kautinen työaika ylittää 6 tuntia.

Yhden tunnin lepotauko voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

Yöaikana sekä vuoro- ja jaksotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn aikana.

Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepotaukoa lasketa työajaksi.

Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan pää- tyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin, vä-

hintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.

10. Vuorokautinen lepoaika (vuorokausilepo)

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tun- nin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kui- tenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin.

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausilepoai- kaa voidaan sopimalla tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin työnteki- jän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitse- män tuntia.

Työntekijän lepoaika on mahdollista lyhentää viiteen (5) tuntiin työn järjes- telyjen tai toiminnan luonteen sitä edellyttäessä työnantajan päätöksellä työaikalain 25 §:n 3 momentin perusteella seuraavissa tapauksissa:

• jos kyse on vuorotyöstä ja työntekijä vaihtaa työvuoroa

• jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,

• jos työpaikka ja asuinpaikka tai työntekijän eri työpaikat ovat kauka- na toisistaan,

• kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoi- tamiseksi,

• tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,

• turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojaamiseksi

• työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Edellä tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan. Lepoajan tulee kui- tenkin olla vähintään 5 tuntia.

Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yh- denjaksoisena eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

Xxxxxxxx työaikaa tai joustotyöaikaa sovellettaessa vuorokausilepo saa- daan työntekijän aloitteesta lyhentää seitsemään (7) tuntiin.

11. Viikkolepo

Viikoittainen vapaa-aika:

Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna seitsemän päivän (viikon) aikana, työntekijälle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika.

Viikkolepo voidaan antaa kahdella 7 päivän ajanjaksolla (viikkojen vaih- teessa) siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika:

Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen:

Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavis- sa tapauksissa:

1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

2) työaikalain 21 §:ssä mainitussa hätätyössä,

3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä va- pauttamista työstä, tai

4) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Viikkolepokorvaus:

Työntekijälle on korvattava edellä 3 ja 4 alakohdissa tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa- aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei siitä työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös peruspal- kan suuruisena rahakorvauksena.

Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja työnte- kijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Vapaapäivät:

Pääsääntönä pidetään sitä, että työntekijöillä on viikon aikana kaksi perät- täistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viik- koa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tu- lee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai.

JHL ry:n osalta noudatetaan lisäksi seuraavaa:

Jollei viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan si- sälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, vapaa-ajan pituuden tulee olla vähintään 54 tuntia.

12. Lisä- ja ylityö

Ylityötä on 3 tai 4 kohdan mukaisen säännöllisen vuorokautisen tai viikoit- taisen taikka jaksottaisen työajan lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.

Lisätyötä on esimiehen määräyksestä arkipyhäviikkojen 5 kohdan mukais- ten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai va- punpäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa ylityötä on toimistotyössä 30 tunnin lisäksi ja viikkotyössä 30 tunnin 15 minuutin lisäksi sekä jaksotyössä kolmen viikon pituisena ajanjaksona 106 tunnin 45 minuutin lisäksi tai kah- den viikon pituisena ajanjaksona 68 tunnin 30 minuutin lisäksi tehty työ.

Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden tai synnytyksen taikka työaikapankkivapaan vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista tai työjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena pidetään tällöin vahvistetun työtuntijär- jestelmän mukaista työaikaa.

12 a. Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden pituisen seurantajakson aikana.

13. Ylityökorvaus

Toimistotyössä sekä viikkotyössä maksetaan

1) vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja

2) viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta ylityökor- vauksena 50 prosentilla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perus- tuntipalkka.

Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 kohdassa tarkoitettua viikoittaista ylityökorvausta.

Jaksotyössä maksetaan ylityön 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauk- sena 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu pe- rustuntipalkka.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa ja 3 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, it- senäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa mak- setaan toimistotyössä ja viikkotyössä viikoittaisen ylityön 16 ja jaksotyössä ylityön 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 prosentilla koro- tettu perustuntipalkka.

14. Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla

Toimisto-, viikko- ja jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena perustuntipalkka.

Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityökor- vausta.

Toimisto- ja viikkotyössä ei vuorokautisia ylityötunteja oteta mukaan lasket- taessa lisätyökorvausta.

15. Yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana

Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

16. Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen

Sopiessaan 43 §:ssä tarkoitetusta säästövapaasta työnantaja ja työntekijä voivat sopia tämän pykälän 13, 14 ja 18 kohdan mukaisen, kulumassa ole- valta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuodelta kertyvän lisä- ja ylityöpe- rusteisen vapaan yhdistämisestä säästövapaaseen.

17. Eräiden ylempien toimihenkilöiden työaikakorvaukset

Liikelaitoksissa noudatettavista eräitä ylempiä johtavassa asemassa olevia työntekijöitä koskevista työaikakorvauksista sovitaan yrityskohtaisesti.

18. Perustuntipalkka ja kuukausipalkanjakajat

Korvausten ja lisien perusteena oleva perustuntipalkka on toimistotyössä 1/160 sekä viikko- ja jaksotyössä 1/163 kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistu- vat kiinteät lisät.

Tuntipalkkaisen työntekijän perustuntipalkkana pidetään hänen yksinker- taista tuntipalkkaansa.

19. Iltatyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta ilta- työlisää.

Huomautus:

Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.

20. Yötyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yö- työlisää.

Huomautus:

Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.

21. Työsuhteisten iltavuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

22. Työsuhteisten yövuorolisä

Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos työ tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, siitä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

23. Lauantaityökorvaus

Jaksotyössä maksetaan muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 06.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauksena tun- nilta 25 prosenttia perustuntipalkasta. Jos lauantaityökorvaukseen oikeut- tava työ on samalla yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökor- vaus laskettuna perustuntipalkasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta voidaan suorittaa myös niille viikkotyöajan alaisille työntekijöille, jotka noudattavat jaksotyöai- kaan rinnastettavaa työaikaa.

Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aattopäivänkorvausta eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lauantai- työvuoro tai osa siitä on sisäänteon tai muun siihen rinnastettavan työaika- järjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.

24. Sunnuntaityökorvaus

25. Aattopäivänlisä

26. Hälytysluonteinen työ

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta ar- vaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluontei- seen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilan- teeseen. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä tai jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytys- luonteinen työ.

palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytys- luonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä työntekijä välittömästi jatka varsi- naista työtään.

Huomautus:

Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.

27. Xxxxxxx työaika työaikakorvausten laskennassa

Jos työntekijä noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloitteestaan liukumarajojen puitteissa yrityksen aukioloajan ulkopuolella tai virkistystau- koa lyhentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan laskettaessa kor- vauksiin tai lisiin oikeuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liukuma-aikana otetaan huomioon laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa aikaa vain, jos työskentely perustuu asianmukaiseen määräykseen.

28. Eräät työsuhteisia tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat korvausjärjestelyt

Viikko- ja jaksotyössä tunti- ja urakkapalkkaiselle työntekijälle maksetaan mahdollisen työpalkan lisäksi säännöllistä työaikaa vastaava keskituntian- sion mukainen erillinen korvaus helatorstailta, toisen pääsiäispäivän ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan tapaninpäivän jälkeiseltä lauantaipäivältä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvalta loppiaispäivältä.

Keskituntiansio lasketaan edellisen tilikauden perusteella, ellei yrityskohtai- sesti ole keskituntiansion laskemisesta toisin sovittu.

Viikkotyössä muulle kuin keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle mak- setaan työpalkan lisäksi erillisenä korvauksena 50 % yksinkertaisesta tun- tipalkasta pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työstä, joka ei ole ylityötä, edellyttäen, että asianomaisen viikoittainen työaika ylittää täl- löin 30 tuntia 15 minuuttia.

Tässä pykälässä tarkoitetuilla korvausjärjestelyillä ei muuteta ylityökor- vauksen laskentaperusteita.

29. Varallaolo

Varallaolo määräytyy työaikalain mukaan.

30. Työaikapankki

Yrityksissä voidaan joko ottaa käyttöön työaikalain 14 §:n mukainen työai- kapankki tai noudattaa liitteenä 4 olevaa työaikapankkisuositusta ja ohjeita työaikapankkijärjestelmästä.

31. Joustotyöaika

Työaikalain 4 luvun 13 §:n mukaisessa joustotyöajassa tasoittumisjakson pituus on enintään 26 viikkoa.

PALKKA JA PALKANMAKSU ‌

5 § Oikeus palkkaukseen ‌

Työntekijän oikeus sopimusten mukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päi- västä, jona hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään. Oikeus palkkaukseen päättyy palvelussuhteen päättyessä.

Palvelussuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

Työntekijälle ei makseta palkkaa sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jonka alusta hänelle maksetaan häntä koskevan eläkelain mukainen työky- vyttömyyseläke.

Oppisopimussuhteessa olevien sekä muiden harjoittelijoiden ja työllistämis- tuella palkattujen palkka määritellään yrityskohtaisesti.‌

6 § Palkanmaksu

Kuukausipalkkaiselle työsuhteiselle työntekijälle palkka maksetaan kerran kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä ja tunti- ja urakkapalkkaiselle kaksi kertaa kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä ja seuraavan kuukauden 15. päivänä jälkikäteen.

Huomautus:

Virkasuhteisen henkilön osalta katso liite 1.

Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan rahalaitokseen.

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivi- nä.‌

7 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo

Laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän osa-ajan palkkaa tai vähen- nettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän ja työtunnin palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa ole- vien työpäivien tai työtuntien lukumäärällä, ellei yrityskohtaisessa työehto- sopimuksessa toisin sovita. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun tunti- tai päiväpalkan perusteella.

Tuntipalkkaisen työntekijän osalta maksetaan vajaan kalenterikuukauden palkka tehtyjen työtuntien perusteella.‌

8 § Palkkaus

Yrityksissä voidaan soveltaa kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka muo- dostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta sekä työsuorituk- seen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Palkkausjärjestelmään voi kuulua myös yrityskohtaisesti päätettävä tulos- palkkaus.

Yrityksissä sovellettava yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja palkkauspe- rusteet sovitaan yrityksissä erikseen.

KUSTANNUSTEN KORVAUS ‌

9 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen ‌

Matkakustannusten korvaamisesta ja muuttokustannusten korvaamisesta tehdyt sopimukset ovat erillisinä liitteinä 2 ja 3.

POISSAOLOT JA TERVEYDENHUOLTO ‌

10 § Poissaoloajan palkka ‌

Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin virkavapauden tai työstävapautuksen osalta ole toi- sin sovittu.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy sovitun henkilökohtaisen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mukaisesti.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työsuhteisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskitunti- ansion mukaisesti.

SAIRAUSPOISSAOLOT ‌

11 § Oikeus sairauslomaan ‌

Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sai- raudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.

11 a § Osa-aikainen sairauspoissaolo ‌

Tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osa-aikaisesta sairaus- poissaolosta on voimassa mitä työsopimuslain 2 luvun 11 a §:ssä sääde- tään.‌

11 b § Korvaava työ

Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitä- vää ja kehittävää.

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon liitteenä 5 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.‌

12 § Työntekijän palkka sairausloman ajalta

Työntekijälle maksetaan sairausloman ajalta täysi palkka työsuhteen yh- denjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen Palkallisen ajanjakson kestoaika pituus

1 kuukausi mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukau- den, maksetaan työntekijälle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairastu- mispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa makse- taan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausva- kuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän ku- luessa viimeisestä sairausajan päivästä, työntekijällä ei ole oikeutta uuteen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka suoritetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjaksol- ta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan tekemän ratkaisun perusteella.‌

13 § Työntekijän sairausajan palkan perusteet

Viikko- ja kuukausipalkkaisen työntekijän 10 §:n mukaista palkkaa ei vä- hennetä sairausloman ajalta siltä osin kun hänellä on oikeus täyteen palk- kaan.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka säännöllisen työajan työtun- neilta määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukai- sesti.

Viikko- ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairauslo- mapäivää kohden 1/254 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten mukaiseen vuosi- lomalisään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.

14 § Terveydenhuoltokulujen korvaus ‌

Yleistä

Työntekijällä on oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa sai- rauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta palvelujen tuot- tajalta tai poikkeustapauksessa muulta palvelujen tuottajalta.

Etuudet annetaan palkallisen loman aikana ja palkattomankin loman siltä ajalta, jolta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Myös siltä ajalta, jolta työntekijä saa kuntou- tustukea ja hänen siis voidaan odottaa palaavan yrityksen palvelukseen, etuudet annetaan työnantajan kanssa sovitun kuntoutussuunnitelman edel- lyttämällä tavalla. Lomautusaikana etuudet annetaan vain siinä tapaukses- sa, että sairaus on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista.

Korvattavuuden yleiset edellytykset

Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan korvausta vain siltä osin, minkä suoritettu tutkimus tai annettu hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, työntekijän terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut hänelle

maksamaan. Sairaanhoitopalvelut hankitaan työnantajan osoittamalta pal- velujen tuottajalta.

Sairaanhoito

Työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon kuuluu:

1) Yleislääkäritasoinen avosairaanhoito, joka käsittää lääkärin antaman hoidon, hänen suorittamansa mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen tutkimuksen sekä hänen mää- räämänsä tarvittavat laboratorio- ja röntgentutkimukset, radiologiset tut- kimukset ja muut vastaavat tutkimukset.

2) Erikoislääkärin tutkimus sillä edellytyksellä, että erikoislääkäri toimii työ- paikan työterveyslääkärin toimeksiannosta lausunnon antajana työnteki- jän sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä.

3) Työterveyslääkärin määräämä fysikaalinen hoito ja siihen liittyvä tar- peellinen esikäsittely, mikäli hoidon antaa fysioterapeutti tai hoito anne- taan fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä hoi- tolaitoksessa.

4) Lääkärin todistuksen tai lausunnon laatiminen sairaudesta johtuvan työ- kyvyttömyyden osoittamiseksi, sairausvakuutuslain nojalla kokonaan korvattavien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeellisuuden osoittamiseksi sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläk- keen hakemiseksi.

Sairaanhoito täydentää lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja muuta terveydenhoitoa ja on osa kokonaisvaltaista työpaikkaterveyden- huoltoa. Työterveyshuollossa ja sairaanhoidossa käytetään osittain samoja tutkimuksia ja toimenpiteitä. Vaikka tutkimus tai toimenpide ei edellä olevan mukaisesti kuuluisikaan työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon, sen maksaminen työnantajan toimesta voi silti olla perusteltua sen vuoksi, että se sisältyy työnantajan järjestämään työkykyä ylläpitävään toimintaan. Jos toimenpide kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, työnantajan on mak- settava sen kustannukset lain perusteella.‌

15 § Erinäisiä määräyksiä

Mitä edellä 12–13 §:ssä on todettu, sovelletaan myös, milloin työntekijän ei voida 11 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhtee- seensa kuuluvia tehtäviä taikka milloin työntekijä on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sano- tun lain 17 §:n nojalla eristetty, sekä tapauksessa, jolloin päihdeongelmai- nen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan täl- laisesta hoidosta työnantajan kanssa.

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT ‌

16 § Xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitova- paaseen ‌

Työntekijällä on oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa- seen sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoi- tovapaaseen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.‌

17 § Äitiysvapaan, isyysvapaan ja adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkal- lisuus

Lapsen äidille maksetaan edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palk- ka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää edellyttä- en, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Lapsen äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka isyysvapaan alusta lukien ajal- ta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Jos työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adopti- oon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä äitiys- ja isyysvapaan palkan maksamisen osalta, mikäli työntekijä on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa vanhempain- tai isyysrahaa.

Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan al- kamista vähintään kuusi kuukautta.‌

18 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus

Työntekijälle maksetaan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa tilapäisen hoitovapaan ajalta (TSL 4:6 § enint. 4 työpv.), kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä, 13 §:n mukainen palkka.

Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molem- mat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja et- tä lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omas- ta sairaudesta vaaditaan.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään xxxx- puolisostaan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai

opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYIS- MÄÄRÄYKSET ‌

19 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle ‌

Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- tai isyys- rahaan siirtyy sairausloman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys- tai isyysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.

Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairaus- loman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain mukaan työnan- tajalle suoritettavan päivä-, äitiys- tai isyysrahan hakemista varten.

Jos työntekijä laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairausloman, äitiys- tai isyysvapaan ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys- tai isyysrahan määrällä.

Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 15 §:ssä tarkoite- tuissa tapauksissa.‌

20 § Työntekijän vilpillisyys

Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle tä- män sopimuksen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT ‌

21 § Poissaolo pakottavista perhesyistä ‌

Työntekijällä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

22 § Opintovapaa ‌

Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä opintovapaasta on voimas- sa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.‌

23 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta

Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta tehtävistään opintoja, harjoitte- lua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen har- kinnan mukaan maksaa 10 §:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä maksettavien palkkojen erotus, milloin opinnot, harjoittelu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtävien suoritta- mista.

24 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot ‌

Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoi- don järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, ovat palkallisia vapaapäi- viä siten kuin jäljempänä on sovittu.

Työntekijälle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tarkoi- tettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se työnteki- jän tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäivältä maksetaan 10 §:n mukainen palkka.

Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuoli- sonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän avio- puolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa talou- dessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollet- tavia lapsia. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.

25 § Koulutukseen liittyvät korvaukset ‌

Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuksen sekä Ay-koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on määräykset liit- teessä 6.

26 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus ‌

Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestönsuo- jelukoulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen 10 §:n mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuus- lain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosi- lomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.‌

27 § AY-kokoukset

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

28 § Muu poissaolo ‌

Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstävapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.‌

29 § Estyminen hakemasta työstävapautusta

Jos työntekijä on hyväksyttävästä syystä estynyt hakemasta työstävapau- tusta, hänellä on kuitenkin oikeus palkkaan asianomaista poissaoloa kos- kevien sopimusmääräysten mukaisesti. Poissaolon syy on ilmoitettava työnantajalle välittömästi esteen poistuttua.‌

30 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitami- nen

Työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta tehtäviään tilapäisesti kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.

VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

Yleiset säännökset 31 § Soveltamisala ‌

Liikelaitosten palveluksessa olevien työntekijöiden vuosilomiin sovelletaan vuosilomalakia (162/2005) osana tätä työehtosopimusta, jollei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

Osakeyhtiöiden työntekijöiden vuosilomaan sovelletaan osana tätä työeh- tosopimusta vuosilomalakia (162/2005) sekä lisäksi sitä, mitä osakeyhtiös- sä työnantajan ja asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kesken vuosilomasta ja vuosilomapalkasta on sovittu.‌

32 § Määritelmiä

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään tässä sopimuksessa

1) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy;

2) vuosilomalain 4 §:n 2) kohdassa tarkoitettu lomakausi on 1.6. alkava ja

30.9. päättyvä ajanjakso;

3) Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, ju- hannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

Vuosiloman pituus

33 § Vuosiloman pituus ‌

Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mukai- sesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mu- kaan. Jos kuitenkin työntekijällä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta, hän saa vuosilo- maa taulukon C mukaan.

Taulukko A

Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

Taulukko B

Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mu- kaan.

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

Taulukko C

Kun työntekijällä ennen loman alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa pal- velusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia

Vuosilomapäivät

Jos työntekijä ennen lomavuoden päättymistä saavuttaa tämän pykälän 1 momentin toisen virkkeen mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palve- lusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta tästä xxxxx- xxx xxxxx pidennyksen. Xxxxx pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivää.

Mikäli työntekijä saavuttaa ennen palvelussuhteen päättymistä palvelus- ajat, jotka oikeuttavat tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettujen taulukoi- den B tai C mukaiseen lomaan, hän saa työsopimussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa tai lomakor- vausta kuten kyseisessä momentissa on sanottu.

34 § Työssäolon veroinen aika ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroi- sina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuh- teen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:

1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapau- tuksen aikana. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alus- ta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päi- vinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen tai siviilipalveluslais- sa tarkoitetun täydennyspalveluksen takia tai määrättynä maanpuolus- tuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai va- pautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;

3) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuk- sen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;

4) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusra- haa.

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään myös

1) niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut pois työstä kunnanvaltuuston tai - hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokouksen, asevelvolli- suuslaissa (1438/2007) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60- vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkallisen vapautuksen aikana;

2) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten; sekä

3) niitä työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjär- jestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita.‌

35 § Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika

Tämän sopimuksen 33 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä edellytettyä 15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon tässä pykälässä mainitut ajat.

Vuosilomaan oikeuttavaa on seuraava päätoiminen palvelusaika:

1) nykyisen työnantajan palvelus;

2) palvelus muun työnantajan palveluksessa tehtävissä, joista on olennais- ta hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa, kuitenkin yhteensä enintään 8 vuotta;

3) varusmiespalvelus ja aseellisesta palveluksesta vapautettuna suoritettu aseeton palvelus sekä siviilipalvelusaika, siltä osin kuin se ei ylitä 240 päivän palvelusaikaa;

4) ajat, jotka on mainittu tämän sopimuksen 34 §:ssä sekä myös muut kuin 34 §:ssä tarkoitetut työstä vapautukset, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkaa.‌

36 § Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan laskeminen

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä.

Päätoimiseksi katsotaan sellainen työ, jossa työaika on keskimäärin vähin- tään 20 tuntia viikossa.

Mikäli päätoimisuuden edellytys ei jonkin osa-aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa-aikatyöstä vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi se osuus, joka vastaa osa-aikatyön suhteellista osuutta kyseistä tehtävää vas- taavan kokoaikaisen tehtävän säännöllisestä työajasta.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

37 § Vuosilomapalkan maksaminen ‌

Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.‌

38 § Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuo- silomalisä

Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräyty- essä tämän pykälän 6 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosi- lomapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräyty- misvuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättä- essä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset työaikalain mu- kaan maksettavat lisäpalkat, jotka on sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosiloma- lisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäljempänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sun- nuntaityö- sekä varallaolokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia lisäpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännesvuoden aikana.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoit- tamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poike- ten kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosiloma- palkka 33 §:n taulukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 33 §:n taulukossa B tarkoitetuissa tapauksissa 13 prosenttia ja 33 §:n taulukossa

C tarkoitetuissa tapauksissa 16 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aika- na työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa tämän pykälän 4 mo- menttia ei sovelleta näissä tapauksissa.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta lo- manmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

39 § Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha ‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakor- vauksen sekä lomarahan laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saa- daan siten, että edellisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamat- ta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäk- si maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulu- koita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskitunti- ansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla asianomaisilla kertoimilla.

Taulukko A

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33

§:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon A mukai- seen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Lomapalkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	2	16,00	8,00
2	4	31,00	15,50
3	6	51,92	22,25
4	8	64,80	28,80
5	10	86,40	36,00
6	13	108,00	43,20
7	15	130,63	50,80
8	17	145,00	58,00
9	19	160,36	65,60
10	21	183,00	73,20
11	23	199,31	81,20
12	25	241,00	96,40

Taulukko B

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33

§:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon B mukai- seen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Lomapalkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	3	23,41	11,71
2	5	45,58	18,99
3	7	65,76	29,23
4	10	82,78	35,64
5	13	108,83	46,56
6	16	126,72	53,98
7	19	153,27	65,08
8	21	171,51	72,66
9	24	198,54	83,95
10	26	217,15	91,69
11	28	244,64	103,17
12	30	263,60	111,06

Taulukko C

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 33

§:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun taulukon C mukaiseen lo- maan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Lomapalkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	3	23,41	11,71
2	5	45,57	22,79
3	8	65,76	32,88
4	10	85,53	42,77
5	13	107,43	53,72
6	15	129,54	64,77
7	22	188,02	75,93
8	25	210,71	87,19
9	28	233,61	98,56
10	31	256,71	110,02
11	34	280,03	121,59
12	38	333,16	133,27

Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosiloma- palkka ja lomakorvaus sekä lomaraha

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työai- ka on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha kuitenkin kertomalla vas- taavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä tässä pykälässä taulukoissa a-c olevat lomaoikeutta vastaavat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 minuuttia osamäärällä.‌

40 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakor- vaus

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosi- lomalain 12 §:n mukaisesti.

Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukai- sesti.

Vuosiloman antaminen

41 § Vuosiloman antamisajankohta ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakautena, joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika.

Se osa ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää annetaan työnanta- jan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden ke- säkuun 1 päivää.‌

42 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 10 lomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksol- le, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen kesäkuun 1 päivää. Lisäksi saadaan sopia 10 lomapäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukai- sesti sopia, että vuosilomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on vuosilomalain 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämi- sestä työsuhteen kestäessä.‌

43 § Vuosilomapäivien kuluminen

Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhennettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon si- sältyvät työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjaksoon sisältyvien lomapäiviä kuluttavien arkipäivien lukumäärä.‌

44 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi

Xxxxxxx työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai ta- paturman johdosta työkyvytön tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan vuoksi työstä vapautettuna, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiede- tään, että työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaata varten.‌

45 § Vuosiloman säästäminen

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man säästämiseen mitä tässä pykälässä on sovittu.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 33 §:n 1 momentin ensimmäi- sen virkkeen mukaan määräytyvästä vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa ja toisen virkkeen mukaan määräytyvästä vuosilomasta 20 päivää ylittävä osa.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Erinäiset säännökset

46 § Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset ‌

Mikäli työntekijä siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n erityisalojen jäsenyrityksestä muun yrityksen palvelukseen taikka palvelussuhteesta toi- seen, eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu lomakorvaus-

ta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, mikäli asianomainen si- tä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.

Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuh- teen perusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomai- nen on loman tai sen osan alkaessa.‌

47 § Lomaraha

Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtai- sesti ole toisin sovittu:

Lomarahan määräytyminen

Työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansain- nut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

Jos työntekijä on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomara- han suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka työntekijä saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työ- sopimuksensa perusteella.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on tämän sopimuksen 33 §:ssä olevan taulukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia, taulukon B tar- koittamassa tapauksessa 5 prosenttia ja taulukon C tarkoittamassa ta- pauksessa 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien luku- määrällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tämän sopimuksen 39 §:ssä.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoi- tetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palve- lussuhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut palvelussuhteen päätty- mishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden tämän sopi- muksen 33 §:n 2 momentin mukaiseen pidempään lomaan, hänellä on oi- keus lomarahaan myös näiden päivien osalta.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lo- manmääräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa lomara- ha palkalliseksi vapautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönnetään si- ten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipalkasta kutakin vapaana annettavaa työpäivää kohti. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuukausipalkka saadaan kertomalla tämän sopimuksen 39 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla

163. Lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi myös noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu. Lomaraha on vaihdettava vapaaksi siten, että vapaata muodostuu täysiä päiviä.

Lomarahaa koskevat erityismääräykset

MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

48 § Jäsenmaksujen perintä ‌

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.‌

49 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

Vakuutuksen sijasta voidaan myöntää 1 momentissa tarkoitettua ryhmä- henkivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin toimesta.

50 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kans- sa.

Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esi- miehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti yrityksen ja luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen välillä.

Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkir- ja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimieli- syyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tä- män jälkeen asia voidaan saattaa työehtosopimuksen osapuolten käsiteltä- väksi.

Siinä tapauksessa, etteivät osapuolet ole voineet sopia syntyneistä erimie- lisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

51 § Työrauhalauseke ‌

Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun ei- kä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopimuk- sen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

52 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 19.3.2020 - 28.2.2022.

Työehtosopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä irtisanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

LIITE 1: VIRKASUHTEISIA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET ‌

1 § Virkasuhteisten iltatyökorvaus

Työehtosopimuksen 4 § 20 kohdan sijasta virkasuhteisen henkilön osalta noudatetaan seuraavaa:

Kello 18.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökor- vauksena tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.

2 § Virkasuhteisten yötyökorvaus

Työehtosopimuksen 4 § 21 kohdan sijasta virkasuhteisen henkilön osalta noudatetaan seuraavaa:

Kello 21.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökor- vauksena tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta.

Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yö- työkorvausta myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vä- hintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.

3 § Virkasuhteisten hälytysluoteinen työ

Työehtosopimuksen 4 § 27 kohdan sijasta virkasuhteisen henkilön osalta noudatetaan seuraavaa:

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta ar- vaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluontei- seen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilan- teeseen. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä tai jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytys- luonteinen työ.

Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta ai- heutuvasta häiriöstä maksetaan virkamiehelle perustuntipalkan suuruinen hälytysraha.

4 § Virkasuhteisten palkanmaksupäivä

Työehtosopimuksen 6 § 1 momentin sijasta virkasuhteisen henkilön osalta noudatetaan seuraavaa:

Virkamiehen palkka maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta sen 15. päi- vänä. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetylle voidaan maksaa palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä.

5 § Virkamiehen palkkaus purku-, viraltapano- ja välittömän irtisanomisen tilan- teissa sekä virantoimituksesta pidättämistilanteissa

Virkamiehen palkkauksen osalta virkasuhteen purku-, viraltapano- ja välit- tömän irtisanomisen tilanteissa sekä virantoimituksesta pidättämistilanteis- sa noudatetaan, mitä niistä on sovittu valtion virka- ja työehtosopimuksen 52 ja 53 §:ssä.

LIITE 2: SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA

1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus

Tätä sopimusta sovelletaan työntekijöiden kotimaassa ja ulkomailla teke- mien matkojen matkakustannusten korvaamiseen, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustan- nusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, suoriteta matkakustannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen yri- tyksen varoista vain siltä osin kuin toimeksiantajan maksamat korvaukset ovat näiden määräysten mukaisia korvauksia pienemmät.

2 § Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisel- la on ollut matkan johdosta.

Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matkakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta ja yömatka- rahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauksia.

3 § Matkan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellai- nen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle.

Tässä sopimuksessa tarkoitettuna matkana ei pidetä matkaa asianomaisen asunnolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja ta- kaisin.

Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskentelee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimi- paikkaa, sitä vastaavaa paikkaa.

4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen

Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa henkilön läh- temisestä työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työpaikkaansa tai asuntoonsa.

Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen palaa työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittö- mästi jatkaa matkaansa.

5 § Matkan tekotapa

Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtä- vien tarkoituksenmukaisen ja turvallisen suorittamisen on mahdollista. Mat- kan kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi mat- kustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, työntekijän mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.

Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.

6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta seuraavasti:

Autolla:

Kunkin 1.1. alkavan vuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden

5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 1.1. – 31.12.2020 väliseltä ajalta 43 sent- tiä kilometriltä ja seuraavilta kilometreiltä 38 senttiä kilometriltä.

Edellä mainitut kilometrikorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa tapauksissa:

1) 7 senttiä silloin kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kul- jettamista autoon kiinnitettynä ja 11 senttiä silloin, kun tehtävien suorit- taminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä sekä 22 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan kuljettamista autoon kiinnitettynä, ja

2) 3 senttiä silloin, kun

a) asianomainen joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri,

b) asianomainen on tehtävien vuoksi joutunut autossaan kuljettamaan koiraa, tai

3) 9 senttiä silloin, kun tehtävien hoito edellyttää liikkumista autolla metsä- autotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, kyseis- ten kilometrien osalta, sekä

4) 3 senttiä henkilöltä silloin, kun asianomainen kuljettaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on hänen työnantajansa asiana.

1.1.–31.12.2020

Moottoripyörällä:

33 senttiä/5000 ensimmäistä km ja 30 senttiä/seuraavat km:t

Moottoriveneellä:

alle 50 hv/75 senttiä/km ja yli 50 hv/110 senttiä/km

Moottorikelkalla:

104 senttiä/km

Mönkijällä:

98 senttiä/km

Mopolla:

18 senttiä/km

Muulla tavalla:

10 senttiä/km

Ajokilometrien laskentakausi vaihtuu kalenterivuoden vaihtuessa.

Milloin ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syis- tä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tämän pykälän mukaisesti.

Jos työntekijä, jolla on verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat poltto- ainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.

7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamis- taan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljet- tamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista vält- tämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Taksin sekä tilaus- tai vuokra-ajoneuvon käytöstä aiheutuva kustannus voidaan korvata, jos sen käyttö on perusteltua ottaen huomioon 5 §:n edel- lytykset.

Lentokentällä, rautatieasemalta ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä auton seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enin- tään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohti.

8 § Eräät erilliskorvaukset

Työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tosit- teiden mukaisesti seuraavat kulut:

1) lentokenttävero,

2) ulkomaanmatkoilla passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3) ulkomaanmatkoilla matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1600 euroa vakuutusmäärästä sekä enintään 31 päivää kestävää mat- kaa varten otetun kertamatkustajavakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se oikeuttaa matkasairaudesta, tapaturmasta tai matkan pe- ruuntumisesta tai keskeytymisestä aiheutuviin kulukorvauksiin, tai koko vuoden ajaksi otetun matkustajavakuutuksen enintään 50 euron vakuu- tusmaksu,

4) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja te- lekopiokulut asiallisin perusteluin,

5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus

Päivärahaa voidaan maksaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydel- le työntekijän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulku- tietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vas- taavasti asuntoon vai työpaikkaan.

10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat

O s a p ä i v ä r a h a maksetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia.

K o k o p ä i v ä r a h a maksetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tun- nilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeut- taa uuteen kokopäivärahaan.

11 § Päivärahojen suuruus

Päiväraha maksetaan

1) osapäivärahana 1.1.–31.12.2020 väliseltä ajalta 20 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käy- tetty 10 §:n 1 momentissa mainitut vähimmäisajat, ja

2) kokopäivärahana 1.1.–31.12.2020 väliseltä ajalta 43 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käy- tetty 10 §:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.

12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla

Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päivä- raha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Jos matka on kuitenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asianomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivära- haan.

Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, on asianomaisella oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokau- den ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päät- tyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta. Edellä tarkoi- tetun (65 %:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuorokauden päätyttyä kotimaassa määräytyvät sen jälkeen alkavilta matkavuorokausilta päivära- hat kotimaan korvausten mukaisesti.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päivä- raha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

Päivärahan määrät matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten 1.1.–31.12.2020 välisenä aikana ovat tämän sopimuksen liitteenä.

13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin

Xxxxxxx työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ol- lut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hin- taan sisältynyt ateria tai ateriat, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha ky- seiseltä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna.

Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyk- senä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaa- vasti yhden aterian saaminen.

14 § Ateriakorvaus

Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruo- kailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikas- taan tahi asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, maksetaan hänelle ateriakorvausta yksi neljäsosa 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kokopäivärahan määrästä.

15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdolli- set verot ja maakohtaisen käytännön mukaisesti kiinteästi perittävät palve- lusrahat.

Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, mikäli se täyt- tää kohtuulliset vaatimukset. Mikäli työntekijä ei käytä työnantajan tarjoa- maa majoitusta, korvausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja oli- si perinyt majoituksesta järjestämässään majoituspaikassa.

Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut majoittumispaikkakunnalla klo 21.00–07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ollut matkalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin koti- paikkakunnallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ol- lut pakko majoittua.

Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voi- daan ulkomailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa kor- vaus hotellihuoneen käytöstä myös muuna aikana.

16 § Yömatkaraha

Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuo- rokaudelta, josta matkaan on käytetty yli kymmenen tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00 välisenä aikana ja jonka ai- kana asianomaisella olisi ollut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.

Yömatkarahan suuruus on 14 euroa vuorokaudelta.

Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai hotellikorvausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla lai-

valla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua tahi milloin asian- omaisella ei muutoin ole työnantajan järjestämän maksuttoman majoituk- sen johdosta yöpymiskustannuksia.

17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset

Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työnantajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille mää- rättyä työntekijää, suoritetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 6,7 ja 9–13 sekä 15 §:n mukaisesti.

Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suorite- taan kurssiajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotel- likorvausta tai yömatkarahaa 9–16 §:n mukaisesti.

Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suoritetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 9 ja 10

§:ssä on päivärahan saamisen osalta ja 14 §:ssä ateriakorvauksen saami- sen osalta sanottu, kurssipäivärahaa seuraavasti:

1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen, ja

2) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 75 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.

Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksutto- maan ruokailuun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestänyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoi- tuksen, vähennetään kurssipäivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoitukses- ta ei sanottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.

Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan ja työnantaja on järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, ei suoriteta majoittumiskorvausta eikä yömatkarahaa.

Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pi- detään osia eri kursseina.

Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alenne- taan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostu- muksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.

18 § Työntekijöiden matka-ajan palkka

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työn- tekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enin-

Document Metadata

Table of Contents

SISÄLLYS ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Document Metadata