GOLF-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista.

Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 31.5.2016 saavutettu uutta työehtosopimusta koskeva, kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka päätettiin allekirjoittaa.

Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä tilaisuudessa ja että se allekirjoitetaan sopijaosapuolten toimesta.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.12.2016 ja on voimassa 30.11.2017 saakka.

3 Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan 1.1.2017 lukien alla mainitulla tavalla ja koskee kaikkia työaikamuotoja.

Osa-aikaisen työntekijän tämän kohdan mukaisen vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä lasketaan säännöllisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalente- rivuotena 12 kuukauteen. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Vuosittainen 24 tunnin työajan pidennys toteutetaan seuraavasti:

a) 40 tunnin viikkotyöajassa olevat

Työajan lisäys toteutetaan kalenterivuosittaisella 24 tunnin erällä tai mahdollisen osa- aikaisuuden ja määräaikaisuuden perusteella suhteutetulla erällä, jonka käytöstä sovitaan ensi sijassa paikallisesti yrityksen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Sopijapuolina ovat työnantaja ja luottamusmies tai sen puuttuessa työntekijä itse. Näin lisätyn erän voi käyttää esimerkiksi siten, että aiemmin työaikaan sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemistä palveleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Kausityöntekijöiden osalta tämä aika voidaan käyttää myös työhön perehdyttämiseen esimerkiksi siten, että 6 kuukauden mittaisessa työsuhteessa voidaan järjestää perehdy- tystä yhteensä 12 tuntia kahdessa 6 tunnin erässä. Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankohdan sijoittamisesta ja ilmoittaa siitä noudattaen työehtosopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Mikäli kysymys on työhön perehdyttämisestä, sovitaan perehdytyksen ajankohta ilman, edellä mainittua viikon ennakkoilmoitusaikaa.

Vapaapäiväksi sijoitettavan työajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

Paikallisesti voidaan sopia myös edellä mainitusta poikkeavasta järjestelystä.

b) 37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.

c) jaksotyöaikamuodoissa työaikaa pidennetään kunkin jakson osalta siten, että uudet jaksotyön ajat ovat 1-viikkoisjaksossa 38 tuntia, 2-viikkoisjaksossa 76 tuntia ja 3- viikkoisjaksossa 114 tuntia.

Tekstimuutosten yhteydessä työehtosopimuksen muut mahdolliset määräykset korjataan työajan pidentämistä edellyttävällä tavalla.

4 Paikallinen sopiminen

4.1 Yleistä paikallisen sopimisen edistämisestä

Lisätään työehtosopimukseen

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuu- den, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytyk- set myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

4.2 Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa – selviytymislauseke

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeukselli- siin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tekemänsä työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

4.3 Liittotason hyväksyntä

Osapuolet toteavat, että paikallisen sopimuksen voimaantulo ei edellytä liittotason hyväksyntää.

4.4 Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todenta- vaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja.

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärin- lausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

5 Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa 1.12.2016 alkaen 30.11.2017 ja edelleen vuoden kerral- laan, ellei sitä jommaltakummalta puolen irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.

Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

GOLF-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala ‌

1. Tätä sopimusta noudatetaan golf-alalla toimivien yritysten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin ja työntekijöihin (myöh. työntekijä).

Sopimusta sovelletaan myös muuhun kuin golf-alan pääasialliseen toimintaan sil- loin, kun on kysymys tätä toimintaa täydentävästä tai tukevasta epäitsenäisestä toiminnasta.

2. Sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia kuten esim. toimitus- ja toiminnan- johtajia, jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä, ellei toisin ole sovittu.

Johtavassa asemassa olevien kenttämestareiden kanssa, jotka toimivat työnjoh- tajina ja esimiesasemassa, voidaan sopia työaika- lain 39 §:n mukaisesti erillises- tä kuukausikorvauksesta, joka sisältää lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset.

Sopimus ei koske työsuhteita, mitkä kalenterivuoden aikana yhdessä tai useam- massa erässä ovat kestäneet alle 150 työtuntia eikä alle 16-vuotiaiden tilapäisiä työsuhteita, ellei toisin ole sovittu. Määräaikaisen työsuhteen kestettyä yhdessä tai useammassa jaksossa yli 150 tuntia sopimusta sovelletaan seuraavan palkan- maksujakson alusta lukien, ellei ole sovittu sen soveltamisesta työsuhteen alusta lukien.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

− Yleissopimus (LTK-SAK) 15.11.1990

− Luottamusmiessopimus (PT-SAK) 29.9.1995

− Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK) 26.1.1988

− Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä (LTK-SAK) 3.4.1989

− Koulutussopimus (liite 4)

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti toisen osapuolen niin vaatiessa.

2. Työntekijälle on annettava työsopimuslain 2:4 §:n mukainen kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista, jolleivät ne käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Työehto- sopimusosapuolet suosittelevat liitteenä olevan mallin mukaista kirjallista työso- pimusta.

3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

4. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta ellei työsopimuslaista muuta johdu.

5. Koeaikana voidaan työsopimus molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudat- tamatta.

6. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajan palveluk- seen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä. (esim. edellisen työsuhteen lyhytaikaisuus)

7. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työn- tekijäin luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus Irtisanomisaika ‌‌

1. Jollei muusta ole sovittu on työnantajan irtisanoessaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudatettava seuraavia työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen jatkuttua Irtisanomisaika

enintään vuoden	14	päivää
yli vuoden - enintään 4 vuotta	1	kuukausi
yli 4 - enintään 8 vuotta	2	kuukautta
yli 8 - enintään 12 vuotta	4	kuukautta
yli 12 vuotta	6	kuukautta

2. Jollei muusta ole sovittu on työntekijän irtisanomisaika: Työsuhteen jatkuttua Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 14 päivää

yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle nou- dattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.

4. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudat- tamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä, jonka työnantaja saa pi- dättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä ottaen huomioon työsopimuslain 2 luvun 17 §:n määräykset.

5. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, tulee hänen korvata työnantajalle täten aiheuttamansa vahinko, kuitenkin enintään kahden viikon palkka tai jos laiminlyödyn työkauden osa on tätä lyhempi, sen palkkaa vastaava määrä.

Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työntekijän työsuh- teen ennen sovitun työkauden päättymistä määräytyy työnantajan vahingonkor- vausvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

6. Mitä on todettu irtisanomisesta, ei sovelleta tapauksissa, joissa työsuhde voidaan lain tai tämän sopimuksen mukaan purkaa tai muutoin lopettaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

Lomautus

7. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen, ellei paikallisesti 24 § mukaisesti ole sovittu lyhyemmästä ajasta.

8. Työnantajan todetessa lomautustarpeen neuvotellaan työpaikan luottamusmiehen ja työnantajan välillä lomautettavista työntekijöistä.

9. Xxxxxxxxxxx ennakkoilmoituksen ja lomautusilmoituksen osalta noudatetaan työsopimuslain mukaista menettelyä.

10. Lomautus voidaan keskeyttää määräajaksi, jos työnantaja ja työntekijä näin kes- kenään sopivat. Keskeytyksen jälkeen lomautus jatkuu ilman uutta lomautusilmoi- tusaikaa.

5 § Palkkaus ‌

Työntekijän palkka määräytyy oheisen palkkaliitteen (liite 2) mukaisesti.

6 § Palkanmaksu ‌

1. Työpalkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu.

2. Tämän sopimuksen voimaan tullessa noudatettua palkanmaksukäytäntöä voi- daan jatkaa.

3. Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eristä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Laskelmasta tulee ilmetä säännöllisen työajan palkka, eri lisät, sunnuntai-, ylityö- sekä mahdolliset muut korvaukset.

4. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken kalenterikuukautta lasketaan päivä- palkka jakamalla työntekijän kuukausipalkka luvulla 21.5.

5. Tuntipalkanjakaja työaikalain 3:7 §:n jaksotyöaikaa käytettäessä on luku 161 viikkotyöajan ollessa keskimäärin 37.5 tuntia.

Työaikalain 3:6 §:n mukaista työaikaa käytettäessä ja viikkotyöajan ollessa 40 tuntia jakajana on luku 172.

6. Tämän työehtosopimuksen 12 §:ssä mainittu korotettu palkka on suoritettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen työaikajakson päättymisestä lu- kien. Tasoittumisjaksoa käytettäessä maksamisesta voidaan sopia toisin.

Vaatimus saamatta jääneestä korvauksesta on tehtävä laissa säädetyssä ajassa.

7 § Työaika ‌

Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus

Kokoaikaisen työntekijän vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentäminen koskee kaikkia työaika- muotoja ja toteutetaan kaikissa työaikamuodoissa.

Osa-aikaisen ja määräaikaisen työntekijän työaikaa pidennetään sovitun osa- aikaisuuden ja/tai määräaikaisuuden suhteessa. Esim. Jos työntekijän kanssa on sovittu 50 %:n työajasta, toteutetaan pidennys vastaavasti vain 50 %:sena eli työaika pitenee vuositasolla 12 tuntia. Määräaikaisten osalta huomioidaan lisäksi määräaikaisen työsuhteen kesto. Esim. Jos työsuhteen kesto on 6 kk, voidaan työaikaa tällä ajanjaksolla pidentää enintään 12 tunnilla.

Pidennyksen vaikutus on huomioitu tämän työehtosopimuksen työaikamääräyk- sissä paitsi tilanteissa, jossa säännöllinen työaika on sovittu järjestettäväksi työ- aikalain 3 luvun 6 §:n mukaisesti siten, että työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tällöin työajan vuosittaisesta 24 tunnin pidennyksestä sovi- taan ensi sijassa paikallisesti yrityksen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisel- la tavalla. Sopijapuolina ovat työnantaja ja luottamusmies tai sen puuttuessa työntekijä itse.

Pidennyksen voi toteuttaa esimerkiksi siten, että aiemmin työaikaan sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemistä palveleva koulutus taikka työnantajan järjes- tämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi. Kausityöntekijöiden osalta pidennys voidaan hyödyntää esimerkiksi työhön perehdyttämiseen.

Säännöllinen työaika määräytyy joko työaikalain 3:6 §:n mukaisesti tai käytettäessä työaikalain 3:7 §:n jaksotyöaikaa työaikalain ja seuraavien määräysten mukaisesti.

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia viikossa tai 76 tuntia kahdessa viikossa tai 114 tuntia kolmessa viikossa.

Työssäoloviikko

2. Työviikko on keskimäärin enintään viisipäiväinen.

3. Työssäoloviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei toisin ole sovittu.

Päivittäinen työaika

4. Päivittäinen tosiasiallinen säännöllinen työaika on 4 - 12 tuntia, ellei työntekijän kanssa poikkeavasti toisin sovita.

5. Pysyvistä poikkeuksista neuvotellaan luottamusmiehen kanssa.

6. Mikäli varsinaisen työajan määrittely on käytännössä vaikeata esim. päivittäisen työajan jakautuessa useaan osaan, niin työnantaja ja työntekijä voivat sopia etu- käteen kertakorvauksesta ja päivän työajan pituudesta. Jos työajasta ei ole sovit- tu, se voi olla enintään 8 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä:

Kertakorvauksesta sopimisen ei tule johtaa siihen, että todellisesta työajas- ta maksettu palkka alittaa sovitun taulukkopalkan.

Työvuoroluettelo

7. Kutakin työaikajaksoa koskeva työvuoroluettelo on laadittava etukäteen ja on asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan nähtäville vähintään viikkoa ennen sen alkamista.

8. Työvuoroluetteloon on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päättymisajat mahdolli- simman tarkasti.

9. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia siirrettäväksi työtunteja sekä viikon toinen vapaapäivä (ei viikkolepo) myöhemmillä jaksoilla annettavaksi ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään.

Siirretyt tunnit ja vapaapäivät on annettava viimeistään 12 viikon kuluessa ko. jak- son alkamisesta lukien sekä niiden teettämisestä on pidettävä erillistä luetteloa.

Tätä määräystä ei voi soveltaa tasoittumisjärjestelmää käytettäessä.

10. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suostu- muksella, tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sääolosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos, tilauksen peruutus tms. Pakot- tava syy todetaan työpaikalla luottamusmiehen/henkilöstön edustajan ja työnanta- jan edustajan välillä.

Muutos ja se, kenen aloitteesta muutos suoritetaan, on merkittävä työvuorolis- taan. Muutoksen kohdistuessa viikon vapaapäiviin, annetaan tilalle uusi vapaa- päivä, ellei toisin ole sovittu.

11. Vuosilomaa annettaessa lyhenee jaksojen työaika täyttä lomaviikkoa kohden 37,5 tuntia. Annettaessa lomaa vajaina viikkoina lyhenee työaika samassa suhteessa.

Tasoittumisjärjestelmä

Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

1. Säännöllinen työaika voidaan myös järjestää keskimäärin enintään 38 tuntia viikkoa tai 76 tuntia kahta viikkoa tai 114 tuntia kolmea viikkoa kohden, siten että työaika tasoitetaan edellä mainittuun tuntimäärään enintään 52 / 51 viikon pitui- sena tasoittumiskautena.

2. Yksittäisen jakson enimmäistyöaika voi olla:

• viikon jaksoa käytettäessä 50 tuntia

• 2-viikkoisjaksoa käytettäessä 100 tuntia

• 3-viikkoisjaksoa käytettäessä 150 tuntia

Työaikasuunnitelma ja tasoittumiskausi

3. Ennen kunkin tasoittumiskauden alkua työnantajan on laadittava ohjeellinen työai- kasuunnitelma, jonka mukaan työaika tasoittuu enintään keskimäärin 38 tuntiin kutakin yhden viikon tai 76 tuntiin kutakin kahden viikon jaksoa tai 114 tuntiin ku- takin kolmen viikon jaksoa kohden tasoittumiskauden aikana.

4. Työaikasuunnitelmassa tulee ilmoittaa sen sisältämien työaikajaksojen arvioidut tuntimäärät.

5. Tasoittumiskautta käytettäessä on työntekijälle annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi vapaapäivää, joista toinen on viikkolepopäivä. Toinen va- paapäivistä voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu tai yhdistä- en se muihin vapaapäiviin kunkin työaikajakson (2 tai 3 viikkoa) tai tasoittumis- kauden kuluessa.

Mikäli toinen vapaapäivistä annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään liittyen.

6. Työaikasuunnitelmaa laadittaessa on siitä neuvoteltava luottamusmiehen kanssa.

7. Työaikasuunnitelma on pantava vähintään kahta viikkoa ennen sen voimaantuloa ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan henkilöstön nähtäville.

8. Tasoittumiskauden aikana vuosiloman, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson säännöllinen työaika on työstä poissaolopäivää kohden enintään keskimäärin 7 tuntia 36 minuuttia. Poissaoloajan tunnit tasoitetaan edel- lä mainittua ylittävältä osalta tasoittumiskauden seuraavilla työaikajaksoilla.

8 § Esimiehen työaika ‌

Esimiehen, jonka tehtävänä on itse järjestää työaikansa, on noudatettava tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, ellei työnantaja muuta edellytä.

Esimies ei saa tehdä ylityötä ilman työnantajan suostumusta, ellei liiketoiminta sitä välttämättä edellytä. Tällöin ylityön tekemisestä on ilmoitettava työnantajalle heti, kun se on mahdollista.

9 § Lepoajat ‌

Työvuorojen välinen lepoaika

1. Päivittäisten työvuorojen välinen lepoaika on järjestettävä vähintään 10 tunniksi.

Viikkolepo

2. Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen vähintään 35 tunnin viikoittainen va- paa-aika kerran viikossa. Se voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Lepoajat työvuoron aikana

3. Päivittäisen yhdenjaksoisen työajan ylittäessä kuusi tuntia, on työntekijälle annet- tava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Työajan ylittäessä kymmenen tuntia lepoaika on vähintään tunti, joka voidaan ja- kaa kahteen osaan, ellei toisin sovita.

Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

4. Lepo- ja ruokailuajoista voidaan sopia toisin työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

10 § Varallaolo ja hälytysluonteinen työ ‌

1. Varallaolosta ja siihen liittyvistä velvoitteista ja korvauksista sovitaan kirjallisesti.

2. Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapahtuneesta yrityksen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja korjaustyöstä maksetaan työhön käytetyn ajan lisäksi hälytysrahaa, jonka suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:

A. Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työnte- kijän vapaapäivänä, mutta ennen klo 21.00, maksetaan yhden tunnin hen- kilökohtaista palkkaa vastaava korvaus.

B. Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 6.00 välisenä aikana, niin maksetaan kahden tunnin henkilökohtaista palkkaa vastaava korvaus.

11 § Arkipyhät ‌

1. Arkipyhät lyhentävät työaikaa. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähin- tään neljä kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä arkipyhävii- kolla.

Lyhennykseen on oikeutettu myös työntekijä, jolle ennen ko. arkipyhää voimassa- olevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan olleista työsuhteista on kertynyt vähintään neljän kuukauden pituinen työsuhde ja joka välittömästi ennen arkipy- hää on ollut työsuhteessa vähintään kaksi viikkoa.

Tämä säännös tulee voimaan sopimuskauden alusta lukien ja sitä noudatetaan 1.2.2010 jälkeen alkaneisiin työsuhteisiin.

Lyhennys annetaan arkipyhän sisältämällä työaikajaksolla, kalenterivuoden lop- puun mennessä tai käytettävän tasoittumiskauden aikana.

2. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja arkipyhiä ovat pitkäperjantai, juhannuspäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulupäivä.

Työntekijän ollessa pois sellaisena arkipyhänä, joka ei lyhennä työaikaa, tasoite- taan näin tekemättä jäänyt työ arkipyhää edeltävien tai sitä seuraavien työaika- jaksojen aikana. Tästä aiheutuva työajan pidennys ei aiheuta lisä- eikä ylityön muodostumista.

12 § Korotettu palkka ‌

Noudatettaessa työaikalain 3 luvun 6 §:n mukaista työaikaa, korotettu palkka määräytyy työaikalain mukaan.

Työaikalain 3 luvun 7 § jaksotyöaikaa noudatettaessa korotettu palkka määräytyy työaikalain ja seuraavien määräysten mukaisesti.

Lisätyö

1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka tehdään työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi, mutta joka ei ylitä 40 t/ vkoa tai 80 t/2 vkoa tai 120 t/3 vkoa kohden.

2. Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

3. Lisätyöstä maksetaan kultakin tunnilta yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityö

1. Ylityötä on yhden/kahden/kolmen viikon jakson aikana 40/80/120 tunnin lisäksi tehty työ.

2. Ylityötunneilta, jotka nousevat enintään 8/12/18 tuntiin yhden/kahden/kolmen viikon jakson aikana maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

3. Ylityöksi ei lueta sitä työtä, minkä työntekijä suorittaa korvauksena siitä ajasta, jonka hän on ollut poissa työstä esimiehen luvalla.

Vajaan työaikajakson lisä- ja ylityö, kun käytössä ei ole tasoittumisjärjestelmää

1. Ennen työvuorolistan laatimista tiedossa olleen sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson lisä- ja ylityökorvaukseen oikeuttava aika todetaan siten, että lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7 tuntia 36 minuuttia pitempi.

Sanotun tuntimäärän ylittävältä puolelta 24 minuutilta maksetaan yksinkertainen tuntipalkka. Työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityö- tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palk- ka.

2. Työaikajakson jäädessä vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei lisä- ja ylityökorvauksia suoriteta suunniteltujen työ- vuorojen osalta.

Tasoittumisjärjestelmän ylityö

Yksittäinen jakso

1. Ylityö korvataan yksittäisellä jaksolla seuraavasti:

• Yhden viikon jaksoa käytettäessä 50 tuntia ylittävästä työstä 8 ensimmäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.

• Kahden viikon jaksoa käytettäessä 100 tuntia ylittävästä työstä 12 ensim- mäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.

• Kolmen viikon jaksoa käytettäessä 150 tuntia ylittävästä työstä 18 ensim- mäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.

2. Mikäli jaksokohtainen ylityö on korvattu rahana, ei näitä tunteja oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumiskauden

1. Työnantajan päättäessä työntekijän työsuhteen ennen kuin tämän työaika on tasoittunut työaikasuunnitelman mukaisesti, maksetaan ylimenevät tunnit seuraa- vasti:

Lasketaan, montako tuntia tehty työaika on keskenjääneenä ajanjaksona keski- määrin viikkoa kohti 40 tuntia pitempi. Näin lasketut tunnit korvataan 40 tuntiin saakka lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla ja 40 tunnin ylimenevältä tunneilta siten, että puolet korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet 100 %:lla korote- tulla palkalla.

2. Työsuhteen päättyessä purkamiseen tai työntekijästä johtuvaan syyhyn, makse- taan tässä pykälässä mainitut korvaukset yksinkertaisella tuntipalkalla tai kertynyt mahdollinen työtuntien alijäämä vähennetään työntekijän palkasta.

Tasoittumiskauden päättyminen

1. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työntekijästä johtuvaa alijäämää, voidaan se vähentää työntekijän palkasta.

2. Tasoittumiskauden päättyessä mahdollinen ylijäämä korvataan siten, että lisätyö- nä yksinkertaisella palkalla korvataan ne tunnit jotka eivät keskimäärin ylitä 40 t/vkoa tai 80 t/2 vkoa tai 120 t/3vkoa kohden. Ylityötunneilta, jotka nousevat enin- tään 8/12/18 tuntiin yhden/kahden/kolmen viikon jaksoa kohden keskimäärin maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta keskimääräisiltä ylityötunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Ylityön vaihtaminen vapaaseen

1. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-aikaan säännöl- lisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen so- veltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

2. Vapaa-aika on annettava ja otettava 4 kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

3. Vapaa-aika voidaan antaa ja ottaa myös 6 kuukauden kuluessa, mikäli työaika on järjestetty keskimääräisenä enintään 52/51 viikon ajalle.

Sunnuntai –, aatto- ja vapaapäivätyö

1. Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapunpäivänä ja itsenäi- syyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu kokonaispalkka.

2. Vappu- sekä juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu kokonaispalkka.

3. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan korvauksena 50 %:lla korotettu palkka.

13 § Vuosiloma ‌

Vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain ja seuraavien määräysten mukaisesti.

Loman pituus

1. Toistaiseksi voimassa olevissa ja yli vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuh- teissa loman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Toistaiseksi voimassa olevassa yli vuoden kestäneessä työsuhteessa on vuosi- lomasta annettava vähintään yksi viikko kesälomakauden (2.5. – 30.9.) aikana, jollei toisin sovita.

3. Enintään vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa voidaan sopia vuosilo- malain mukaisen lomakorvauksen maksamisesta joko kuukausittain tai työsuh- teen lopussa ottaen huomioon vuosilomalain määräykset oikeudesta vapaaseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosilomalain 2 luvun 7§:n lisäksi työssäolon veroisina päivinä pidetään työehtosopimuksen mukaan palkallisia päiviä sekä Palvelualojen ammatti- liitto PAM ry:n hallinnon kokouksiin osallistumispäiviä.

Lomapalkka

4. Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

5. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 ja kertomalla näin saatu lomapäivän palkka lomapäivien lukumäärällä.

Lomapalkka tasataan seuraavan palkanmaksun yhteydessä työntekijän todellista palkkaa vastaavaksi.

6. Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka ja – korvaus on loman- määräy- tymisvuoden ansiosta:

• 9 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä al- le vuoden

• 11,5, % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennes- sä vähintään vuoden

Lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) ansio muodostuu:

• työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- ja ylityön ajalta maksettua korotusosaa

• poissaoloajalta maksetusta palkasta (vuosilomalaki 7.2 §:n kohdat 1-4 ja 7) laskennallisesta palkasta

Työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallista palkkaa seuraavasti:

• sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä

• erityis-, äitiys -, isyys- ja vanhempainloman ajalta

• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden

Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

14 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisää- teisestä lomapalkastaan. Lomaltapaluuraha maksetaan kunkin lomajakson päät- tymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomalain mukaan ansaittuja lomapäiviä vas- taavasta lomapalkasta.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosilo- man alkamista tai sen päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 7§:ssä mainittujen syiden takia.

Näissä tapauksissa lomaltapaluuraha maksetaan työntekijän töihin paluuta seu- raavan palkanmaksun yhteydessä.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkasta ja –korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle.

5. Asevelvollisuutta ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittamasta palanneelle lomal- tapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapalkasta ja/tai vuosilomakorvauksesta, jo- ka hänelle maksettiin palvelukseen lähtiessään.

6. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaltapaluuraha edellyttäen, että hän palaa työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti. Lomaltapaluuraha maksetaan töihin paluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

7. Paikallisesti voidaan 24 §:n mukaisesti sopia lomaltapaluurahan maksamisajan- kohdasta toisin sekä sopia myös sen antamisesta vapaana.

15 § Sairastuminen ‌

Palkanmaksun edellytykset ja palkkajaksot

1. Työntekijälle, joka työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudel- la, maksaa työnantaja työsuhteen jatkuessa palkkaa kultakin poissaololta seuraa- vasti:

Työsuhteen kesto Palkallisen jakson pituus sairastumishetkellä

alle 1 kk sairausvakuutuslain karenssiajalta 50 % palkasta

1 kk – 1 v sairausvakuutuslain karenssiaika eli sairastumispäivä ja

sitä seuraavat 9 arkipäivää

yli 1 v 3 viikkoa

yli 3 v 4 viikkoa

yli 5 v 5 viikkoa

Sairausajan palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

2. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työkyvyttömyydes- tään sekä siitä, milloin sen arvioidaan päättyvän.

Mikäli työntekijä jättää ennen työvuoronsa alkua ilmoittamatta poissaolostaan il- man perusteltua syytä, alkaa palkanmaksu ilmoittamisesta lukien.

Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kus- tannukset.

Epidemialuonteisissa sairauksissa (esim. flunssa tai vatsatauti) työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus katsotaan hyväksyttäväksi todistukseksi enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta, jos

− työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen ter- veydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle

− työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kat- tavaa työterveyshuoltoa

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työkyvyttö- myysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus

Sairauden uusiutuminen

3. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan sairausajan palkkaan oikeuttava aika ikään kuin ky- symyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kui- tenkin saman sairauden edellä tarkoitetulla tavalla uusiutuessa vähintään sairaus vakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

Sairausajan palkan maksaminen

4. Työnantaja suorittaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle. Tällöin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sai- rausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, työnantajalla on oikeus vähen- tää sairausajan palkasta se osa, joka työn tekijästä johtuvasta syystä on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain pe- rusteella tai sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta taik- ka työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauk- sista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei enempää kuin maksamansa määrän.

Pöytäkirjamerkintä:

Takaisinperintä voi kohdistua KELA:n epäämään päivärahaan.

16 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituis- sa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella sekä että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutki- muksessa. Tämä koskee myös lääkärin tutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyt- tä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua sekä tutkimusta sairaalassa.

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärin tarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

− sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lää- kärintarkastukseen

− krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

− hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi

− muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- nen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

− syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttö- myys

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämät- tömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan sekä työsopimuslain 4 lu- vun 8 §:ssä tarkoitetuissa tutkimuksissa.

3. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammas- sairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyk-

senä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

4. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa.

Tämä koskee myös nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettu- ja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautilain tai muun lain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

5. Poissaolo muista syistä

Valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 tarkoittamat rintasyöpä- seulontatutkimuk- set ja kohdun kaulaosan syövän seulonta- tutkimukset.

17 § Tilapäiset poissaolot ‌

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkatto- maan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauk- sesta tai yhteiskunnallisesta luottamustehtävästä. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Palkallinen poissaolo voi kestää 1 – 3 kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on tosiasiallisesti estynyt osallistumasta lapsen hoitoon (esim. suorittamassa asevelvollisuutta, reservin kertausharjoituk- sissa, asuu opiskelun vuoksi toisella paikkakunnalla, sairaalahoidossa, matkoilla)

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksa- mista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin erikseen sitä pyy- dettäessä on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon jär- jestämisen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta. Työnantaja järjestää mahdollisuuden lyhy- een tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen hautajaisista.

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, veljiä ja sisaria, avio- ja avopuolisoa, jonka kanssa eletään avioliiton omaisessa olosuh- teessa.

Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuuksia eikä ansiota vähenne- tä.

4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa erässä 12 kuukautta, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään sekä vihkiäisi- ään että parisuhdeturvalain mukaista parisuhteen rekisteröintiä varten, jos merk- kipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten tai vapaaehtoisen ase- palveluksen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsun- taan liittyvän lääkärintarkastuksen aiheuttaman poissaolon osalta noudatetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lääkärintarkas- tuksesta 11 §:ssä on todettu.

6. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reservipalkan erotus osallistumispäiviltä.

7. Edellä olevista poissaoloista on työntekijän ilmoitettava mahdollisimman pian työnantajalle sekä sovittava niistä työnantajan kanssa.

18 § Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa ‌

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudelta pe- ruspalkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos:

• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään 12 kuukautta ennen va- paan alkua ja

• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.

Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan pie- nempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairausvakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee, sillä äitiysrahalla tai sen osalla, jo- ka on jäänyt suorittamatta työntekijästä johtuvasta syystä.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysvapaalta, jos äitiys- vapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut, siitä kun työntekijä on palannut ta- kaisin työhön perhe-vapaalta tai muulta vähintään 6 kuukautta kestäneeltä palkat- tomalta vapaalta.

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 päivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus edellä esitetyn mukaan.

Mikäli työntekijä ei palaa työhön ko. vapaiden jälkeen saadaan hänelle maksettu äitiys-, adoptio- tai isyysvapaalta maksettu palkka periä takaisin.

Muut perhevapaat ovat palkattomia.

3. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys-, ja vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

19 § Matkakustannusten korvaus ‌

1. Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, korvataan syntyneet matkakustannukset yrityksen matkustusohjesäännön tai verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Päivärahaa ei makseta työntekijälle hänen osallistuessa työnantajan järjestämään yrityksen sisäiseen tai ao. ryhmittymän sisäiseen koulutustilaisuuteen, jonka ai- kaisista ateriointi ym. kustannuksista työnantaja vastaa.

3. Toiselta paikkakunnalta tai yrityksen toimialueen ulkopuolelta tällaiseen koulutus- tilaisuuteen matkustavalle työntekijälle maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta päivärahaa.

20 § Työpaikkaruokailu ‌

Työntekijälle on järjestettävä mahdollisuus ateriointiin, mikäli päivittäinen yhdenjak- soinen työaika ylittää kuusi tuntia. Mikäli työnantajalla on mahdollisuus järjestää ateriointi ja käytössään ateriointiin soveltuva tila, peritään työntekijältä aterioinnista enintään verotusarvon mukainen korvaus.

21 § Työturvallisuus ja suojavaatetus ‌

Työnantajan tulee ottaa työturvallisuusmääräykset tarkoin huomioon.

Suojavaatetus

1. Työnantaja hankkii työntekijälle sääolosuhteiden ja töiden asettamat edellytykset huomioon ottaen tarpeellisen määrän suojavaatteita, jotka ovat työntekijän henki- lökohtaisia niin kauan kuin työsuhde kestää.

2. Työnantaja järjestää mahdollisuuden suojavaatteiden huoltamiseen paikallisesti erikseen sovittavalla tavalla.

22 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

23 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Mikäli yrityksen toimintaa harjoitetaan kahdessa tai useammassa toimipaikassa, voidaan luottamusmiehen asemasta valita pääluottamusmies edustamaan kaikkia sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä.

2. Luottamus- ja pääluottamusmiehelle työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä maksettava korvaus ja työstä vapautusajat lasketaan seuraavasti:

3. Laskenta- ja maksukausi on golfkentän toimintakausi, joka todetaan yhdessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Keskimääräinen työntekijöiden lukumää- rä lasketaan täysien työssäolopäivien mukaan. Työntekijöiden lukumäärä arvioi- daan etukäteen ennen kauden alkua.

Työntekijämäärä keskimäärin Euro/kk vapautus

5 - 50 20 tarvittava aika

yli 50 30 7,5 h/kk

Työntekijän hoitaessa sekä luottamusmies- että työsuojeluvaltuutetun tehtävää, palkkio on 60 euroa / kk.

4. Työsuojeluvaltuutetun korvaukset maksetaan samoin perustein kuin luottamus- miehelle.

24 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Tässä sopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen tarkoittaa työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijöiden edustajan, tai milloin sellaista ei ole valittu, työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Työntekijäin edustajan kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita tämä edustaa.

2. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus tehdään kirjallisesti. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtoso- pimuksen osa.

25 § Ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ‌

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

Perintämenettelyssä noudatetaan keskusjärjestöjen (LTK-SAK) välistä sopimusta.

26 § Kokoontuminen työpaikalla ‌

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Palvelualojen ammattiliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä. Kokous on pidettävä työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailutauolla tai välittö- mästi työajan päätyttyä). Kokouksen pitäminen tapahtuu lisäksi seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollis- ta kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lähei- syydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka, ellei täl- laista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, et- tä työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liiketoimintaa.

3. Kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöi- den tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton, sen alayhdistyksen ja asianomaisten keskusjärjestöjen edusta- jia.

27 § Työtaistelutoimenpiteet ‌

Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

28 § Neuvottelujärjestys ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän tai luottamus miehen välillä ja ellei yksi- mielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kesken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet al- lekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltava asia.

Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat alle- kirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi osapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehillä on, sovittuaan tai ajoissa ilmoitettuaan siitä työnantajalle, oikeus käydä sopimuksen alaisella työpaikalla neuvottelemas- sa työnantajan kanssa ja yhdessä työnantajan, hänen edustajansa tai työntekijäin luottamusmiehen kanssa käydä seuraamassa sopimuksen soveltamista.

29 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Sopimus on voimassa 1.12.2016 – 30.11.2017 ja edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolen irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.

2. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopi- mus on tullut voimaan tai sopijapuolten neuvottelut jommankumman neuvottelu- osapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Helsingissä 26.10.2016

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

LIITE 1

Golf-alan työehtosopimuksen käyttöönotto yrityksissä ‌

Yrityksessä käytössä olevan palkkausjärjestelmän ja uuden työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän yhteensovittamisessa työehtosopimusosapuolet ovat todenneet ongelmia syntyvän mm. käytössä olevista erilaisista palkkaustavoista, työaikakorvauksista, kulukorvauksista, lomaltapaluurahoista ja niiden perusteista.

Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1. Yrityksen maksamien palkkojen, työaikakorvausten sekä lomapalkkojen ja lomal- tapaluurahojen tulee kokonaisuutena vastata vähintään työehtosopimuksen vä- himmäistasoa.

2. Työehtosopimuksen käyttöönotto ei saa johtaa työsuhteissa nyt voimassa olevan kokonaisansiotason laskuun edellyttäen työajan pysymistä vastaavansuuruisena. Kokonaisansiotasoon lasketaan palkka varsinaiselta työajalta, työaikakorvaukset ja loma-ajan palkat sekä lomaltapaluurahat.

Tämän liitteen tarkoituksena on mm. mahdollistaa yrityksen mukaantulo työehtoso- pimuksen piiriin ilman kustannusvaikutuksia tilanteessa, missä yrityksessä ei makse- ta lomaltapaluurahaa, mutta palkkataso kokonaisuutena ylittää työehtosopimuksen tason (lp-raha ml.).

Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat tarvittavat yksityiskohdat työehtosopimuk- sen käyttöönottamisesta kokonaisuutena.

LIITE 2

GOLF-XXXX XXXXXX x

1.12.2015 alkaen ‌ Vaativuustaso A	Tunti- palkka	KK-palkka / 37.5 t / vko	KK-palkka/ 40 t / vko
− Pk-seutu	9,31	1498,91	1601,32
− Muu Suomi	8,82	1420,02	1517,04
Vaativuustaso A+ − Pk-seutu	9,62	1548,82	1654,64
− Muu Suomi	9,14	1471,54	1572,08
Vaativuustaso B − Pk-seutu	10,13	1630,93	1742,36
− Muu Suomi	9,67	1556,87	1663,24
Kuukausipalkat on	laskettu kertomalla	tuntipalkka luvulla	161 työajan ollessa 37.5

tuntia / vko ja luvulla 172 työajan ollessa 40 tuntia / vko.

Keskusjärjestöjen 14.6.2016 sopima vuosittaisella työajan pidennyksellä ei ole vaiku- tusta palkkoihin.

Em. minimipalkkoja korotetaan vähintään 5 %:lla, mikäli työntekijällä on työtehtävään liittyvä kenttämestari- tai kentänhoitajakustannus.

Vaativuustaso A, perustehtävät

• golfkentän avustavat hoitotehtävät

• koneiden käyttö ja perushuolto

• golfkentän vastaanotto-, toimisto- ja muut työtehtävät

Vaativuustaso A+

• kentänhoitajat ja puutarhurit

Vaativuustaso B, ammattitehtävät

• huoltomekaanikon ja vastaavan työt

• apulaiskenttämestarin tai vastaavat työt

• vaativat golfkentän vastaanotto-, toimisto- ja muut työtehtävät

Edellä olevan lisäksi työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaisen pätevyyden perusteella määräytyvää palkanlisää 2 – 30 %. Pätevyyden arvioinnissa otetaan huomioon mm. työntekijän koulutus, kokemus, ahkeruus, työtaito, yhteistyökyky, palvelualttius ja erityisosaaminen. Henkilökohtaisen lisän määrän päättää työnantaja.

Koululaiset ja harjoittelijat

Peruskoulun, lukion ja muun kuin puutarha-alan ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle sekä ensimmäistä kertaa golfkentälle työhön tulevalle harjoittelijalle maksetaan 70 % vaativuustaso A:n mukaisesta palkasta. Tätä palkkaa voidaan maksaa

enintään kolmen kuukauden ajan saman työntekijän osalta. Kenttämestareiden palkat sovitaan työsopimusosapuolten kesken. PK-seutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Siuntio.

LIITE 3

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on olemassa golf-alan koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeää yhden edus- tajan.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan.

Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Hyväksymispäätöksiä tehdessään koulutustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota sii- hen, että myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja hyväksytään korvausten piiriin.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin tavoitteista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan työntekijälle siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti. Yhteistä koulu- tusta on esimerkiksi yhteistoimintasopimuksen edellyttämä yhteinen koulutus, osallis- tumisjärjestelmiin liittyvä koulutus sekä työsuojelu yhteistyön kannalta tarpeelliset yritysten tai Työturvallisuuskeskuksen järjestämät perus- ja erikoiskurssit.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti työnantajan ja luotta- musmiehen kesken tai muulla työpaikkakohtaisesti sovittavalla tavalla.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Henkilöstön edustajille annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua kou- lutustyöryhmässä hyväksytylle enintään 2 viikkoa kestävälle kurssille, mikäli kurs- sille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta toiminnallista tai taloudellista haittaa yritykselle. Tällä perusteella kurssille osallistumista voidaan siirtää enintään vuo- della. Golfkentän aukioloaikana kursseille osallistuminen on mahdollista, mikäli siitä sovitaan työnantajan kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos yrityksessä/toimipaikassa tehdään koulutussuunnitelma, sovitaan, että ay-koulutukseen osallistuminen tapahtuu koulutussuunnitelman ja siihen liittyvän budjetin puitteissa.

Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan henkilöstön edustajalle viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, jonka takia hän ei voi kurssille lähteä.

Henkilöstön edustaja voi osallistua kurssille kerran vuodessa.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viik- koa ennen kurssin alkua, kuitenkin niin varhain, ettei voimassa olevaa työvuorolis- taa tarvitse muuttaa.

Kun on kysymys pitemmästä kurssista, ilmoitus on tehtävä vähintään kuusi viik- koa ennen kurssin alkua.

Liiton työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saavat osallistua koulutustyöryhmän hy- väksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmie- hen osalta ansionmenetys korvataan enintään 2 viikon ajalta ja työsuojeluvaltuu- tetun osalta enintään 1 viikon ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaami- selle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtävään yrityksessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Ansionmenetyksen korvaamisella tarkoitetaan ko. henkilön peruspalkan korvaamista. Tuntikohtaiset lisät eivät sisälly peruspalkkaan. Kuukausikoh- taiset lisät sisältyvät peruspalkkaan.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 19. päivänä helmikuuta 2007

ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO ry

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Työsopimus ‌

Golf-alan työntekijät

1. Työnantaja ja osoite

2. Työntekijä, henkilötunnus ja pankkitili

Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvauksia vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan

hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:

3. Työsopimuksen voimassaolo

• Koeaika on kk pv ja koeajan viimeinen päivä on

(Koeaika on enintään 4 kk, kuitenkin enintään puolet alle 8 kk määräaikaisesta suhteesta.)

• Työsuhde on voimassa toistaiseksi ja se alkaa 20 .

• Työsuhde on määräaikainen ja se alkaa 20 ja päättyy 20

tai arviolta

Määräaikaisuuden peruste on: tai oma pyyntö .

• Erikseen työhön tarvittaessa kutsuttava .

4. Työaika

• Työsuhde on kokoaikainen ja keskimäärin tuntia viikossa työaikajakson aikana

• Työsuhde on osa-aikainen ja keskimäärin tuntia viikossa työaikajakson aikana

• Työntekijä suostuu tarvittaessa tekemään lisätyötä .

5. Työtehtävä

Pääasiallinen tehtävä työsuhteen alkaessa Työntekijä on velvollinen tekemään muutakin työnantajan osoittamaa työtä.

6. Palkkaus

Työsuhteen alussa palkka määräytyy seuraavasti:

Vaativuustaso: Palkan määrä

7. Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

8. Irtisanomisaika

Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

9. Työehtosopimus

Työsuhteessa noudatettava työehtosopimus on Golf-alan työehtosopimus, jonka ovat allekirjoittaneet Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry ja Palvelualan ammattiliitto PAM ry.

10. Muut ehdot

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä. Lisäksi on sovittu seuraavaa:

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle. Paikka ja aika:

Työsopimus ‌

Kenttämestarit

1. Työnantaja ja osoite

2. Työntekijä, henkilötunnus ja pankkitili

Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvauksia vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan

hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:

3. Työsopimuksen voimassaolo

• Koeaika on kk pv ja koeajan viimeinen päivä on

(Koeaika on enintään 4 kk, kuitenkin enintään puolet alle 8 kk määräaikaisesta suhteesta.)

• Työsuhde on voimassa toistaiseksi ja se alkaa 20 .

• Työsuhde on määräaikainen ja se alkaa 20 ja päättyy 20

tai arviolta Määräaikaisuuden peruste on: tai oma pyyntö .

4. Työaika

• Työsuhde on kokoaikainen ja keskimäärin tuntia viikossa työaikajakson aikana.

• Työsuhde on osa-aikainen ja keskimäärin tuntia viikossa työaikajakson aikana

• Esimiesasemassa oleva kenttämestari suostuu tekemään lisä -, yli – ja sunnuntaityötä laissa säädetyin edellytyksin. Korvauksena siitä maksetaan erillinen euron kuukausittainen erä.

5. Työtehtävä

Pääasiallinen tehtävä työsuhteen alkaessa

Työntekijä on velvollinen tekemään muutakin työnantajan osoittamaa työtä.

6. Palkkaus

Peruspalkan määrä on €/kk

7. Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

8. Irtisanomisaika

Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

9. Työehtosopimus

Työsuhteessa noudatettava työehtosopimus on Golf-alan työehtosopimus, jonka ovat allekirjoittaneet Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry ja Palvelualan ammattiliitto PAM ry.

10. Muut ehdot

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä. Lisäksi on sovittuseuraavaa:

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle. Paikka ja aika:

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

xxx.xxx.xx xxx.xxx.xx/xxxxx

Document Metadata

Table of Contents

GOLF-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata