Common use of Arkipyhät Clause in Contracts

Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkka.

Arkipyhät. Suunnitelma voi perustellusta syystä muuttua, mutta mahdollises- ti sovitut pidemmät vapaajaksot on toteutettava pidemmän tasoittu- misjakson aikana, ellei toisin sovita. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- väuudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- tojouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä ylimää- räisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen koko- nainen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan työnanta- jan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vitasovita. 2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä tasoittumisjakson säännöl- listä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle Tuntipalkkaiselle työnteki- jälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaava vastaa- va normaali tuntipalkka.

Arkipyhät. 1Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. PitkäperjantaiKuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansa, toinen pääsiäispäivävaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksihänelle on annettava ko. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessatyöjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, ellei työnantajan jos ylityötä on tehty ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vitailtatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Kukin edellä luetelluista päivistä Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteellaArkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos työsuhde kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajantöissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntiaJos työntekijä ko. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on jää- nyt tekemättä työtunteja korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 752 t (704 + 48) / 47 37 h 55 min–8 h = 16 t / vk29 h 55 min (= lisätyöraja). Arkipyhälyhennyksen määrä Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.

Arkipyhät. 1. PitkäperjantaiTyöaikaa lyhentävät maanantaista perjantaille ja työpäivälle sijoittuvat: •loppiainen •pitkäperjantai •pääsiäismaanantai •vapunpäivä •helatorstai •juhannusaatto •jouluaatto •joulupäivä •tapaninpäivä •uudenvuodenpäivä 2. Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen edellyttä- en, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksiettä hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta ennen arkipyhää. 3. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son Kuukausipalkkaisen toimihenkilön säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5)lyhennetään arkipyhävii- kolla sanotun päivän työaikaa vastaavalla määrällä. 4. Työehtosopimuksen 6 §:n Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tuntipalkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta. Toimihenkilön on täytynyt olla töissä joko arkipyhää edeltävänä tai seuraavana työpäivänä. 5. Jos työajan lyhennystä ei ole mahdollista antaa arkipyhäviikolla tai muutoin toimi- henkilön kanssa sovittuna ajankohtana, lyhennyksen saamatta jääminen on kor- vattava toimihenkilölle maksamalla hänelle yksinkertainen tuntipalkka arkipyhäpäi- vän säännöllistä työaikaa vastaavilta tunneilta. Laskennallisia työajan lyhennystä tai arkipyhäkorvausta vastaavia työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikko- tunteja lisä- ja ylityökorvauksien määrittämistä varten.‌‌ 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteellaJos toimihenkilö on työskennellyt arkipyhänä, arkipyhältä maksetaan sunnuntai- työkorvaus. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset Joulu- ja vuosilomalain 7 §juhannusaatolta maksetaan 50 %:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkalla korotettu palkka.

Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- väuudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäiväva- punpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- tojouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen ot- taen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen kokonainen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessakulues- sa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. sovita.‌ Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden edellisen lomanmää- räytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta lomanmää- räytymisvuotta tai 12 kuu- kautta kuukautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen työsuh- teen keston to- teutuneen toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. ESIMERkkI: Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na aikana yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen poissa- olojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi rinnastetaan tehdyk- si työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia ar- kipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena lomanmääräytymis- vuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt jäänyt tekemättä työtunteja yhteensä yh- teensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaava normaali nor- maali tuntipalkka. SOVELTAMISOHJE: Peräkkäin tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin toistu- vissa määräaikaisissa työsuhteissa on huomioitava työsopimuslain 1 lu- vun 5 §:n säännös työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-etuuksista.

Arkipyhät. 1Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. PitkäperjantaiKuukausipalkkainen työnteki- jä saa siis normaalin kk-palkkansa, toinen pääsiäispäivävaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arki- pyhäpäivänä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi sa- man viikon tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä työjakson muuna päivänä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviäarkipyhätunneilta on mak- settava 100 %:lla korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksiylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18:00 jälkeisiltä tunneilta). Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteellaArkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos työsuhde kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhävii- kolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajantöissä arkipyhänä (arkipyhä on palkallinen vapaa). Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntiaJos työntekijä ko. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on jää- nyt tekemättä työtunteja korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtele- vat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molem- pina päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän sään- nöllinen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korvausta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke– pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 752 t (704 + 48) / 47 37 h 55 min–8 h = 16 t / vk29 h 55 min (= lisätyöraja). Arkipyhälyhennyksen määrä Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tun- nin palkka.

Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- väuudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- tojouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteellaHelatorstai on tämän työehtosopimuksen mukainen arkipyhä ensimmäisen kerran vuonna 2025. Jos työsuhde yllä mainittuja päiviä ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksoltavoitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen henkilökohtainen tuntipalkka, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajansisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä, jonka arkipyhän sisältämä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Soveltamisohje: Työehtosopimuksen mukainen arkipyhä ei kuitenkaan kuluta vuosilomapäivää. Soveltamisohje: Jos työntekijä on sairauslomalla arkipyhän, joka olisi ollut hänelle työvuoroluettelon mukaan työvuoro, maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava hänelle tältä päivältä normaali henkilökohtainen tuntipalkka. Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä). 1. Avustaja A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa. Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä itsenäisyyspäivänä, vaan se on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin mukainen palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan työvuoroluettelon laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, voidaan A:lle merkitä kyseiselle viikolle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia. Ylityötä syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu arkipyhä huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja on 40 tuntia, joten ylityötä syntyy 3 tuntia. A:n työvuoroluetteloa laadittaessa on huomioitava myös se, että kyseiselle viikolle on arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä vähintään 35 tunnin viikkolepopäivä. 2. Avustaja B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B on silloin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja arkipyhäkorvauksen). Avustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan lukien 40 tuntia. Ylitöitä ei synny, koska yli- työkynnys 40 tuntia ei ylity. (Arkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkorvauksella). 3. Avustaja C:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 1.12.–18.12. Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa, joten C on oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen työjakson keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan. 4. Avustaja D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 22.12.–31.12. Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina, joka on tapaninpäivä, D:lla ei ole töitä, vaan hän on vapaalla. Tapaninpäivä on hänelle normaali viikkolepopäivä tai viikon toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Jos D olisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta.

Arkipyhät. 1Arkipyhiä ovat: • loppiainen • toinen pääsiäispäivä • vapunpäivä • helatorstai • itsenäisyyspäivä • juhannusaatto • jouluaatto • toinen joulupäivä. PitkäperjantaiArkipyhät lyhentävät työaikaa. Edellytyksenä on, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi että työsuhde on kestänyt vä- hintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä työvuo- rolistan mukaisesti molemmin puolin arkipyhää tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviätoisena näistä päivistä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksipoissaolo on johtunut • työnantajan luvasta • sairaudesta • reservin harjoituksesta • lomautuksesta • muusta hyväksyttävästä syystä. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviäArkipyhän pituus ja palkka‌ Arkipyhä lyhentää viikoittaista työaikaa 7 tunnilla 36 minuutilla. Osa-aikatyössä arkipyhävapaa suhteutetaan 38 tunnin viikkotyöaikaan. Palkka arkipyhältä maksetaan KTA:lla. Arkipyhävapaan antaminen Arkipyhävapaa merkitään siihen työvuorolistaan, jonka aikana arkipyhävapaa pidetään. Siirrettyä vapaata ei merkitä vuosiloman ajalle. Arkipyhävapaa annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessalyhentämällä työaikaa viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä työnantajan määräämänä aikana. Arkipyhävapaa annetaan työvuoro kerrallaan, ellei työnantajan toisin sovita. (51 §) Liite 1 a: Vuosivapaajärjestelmä Paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopien (51 §) voidaan ottaa käyttöön joustavan työajan malli ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita/ tai vuosivapaajärjestelmä seuraavassa esitetyllä ta- valla. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5)Paikallinen sopimus on toimitettava tiedoksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle. Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan Työehtosopimusosapuolet arvioivat keskenään paikallisesti sovittujen mallien toimivuutta ja työehtosopimusmääräysten kehitystarpeita saatujen kokemusten perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaajärjestelmä korvaa kuukausipalkkaisten työntekijöiden työehtoso- pimuksen työajanlyhennysvapaata ja arkipyhävapaata koskevat määräykset. Palkallista vapaata kertyy kalenterivuoden aikana työssäolon ja siihen verratta- valta ajalta seuraavasti: Tehdyt työtunnit Vapaa tunteina 100 6,75 200 13,50 300 20,25 400 27,00 500 33,75 600 40,50 700 47,25 800 54,00 900 60,75 1000 67,50 1100 74,25 1200 81,00 1300 87,75 1400 94,50 1500 101,25 1600 108,00 1700 114,75 1800 121,50 1900 128,25 2000 135,00 (20 päivää) Työssäoloon verrattavalla ajalla tarkoitetaan karenssipäivää sekä työstä poissa- oloaikaa, jolta työnantaja on lain tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko tämän työehtosopimuksen mukaan velvol- linen maksamaan palkan. Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. Työntekijä kestäessä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella estynyt tekemästä työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen 2 momentin, tai tämän työehtosopimuksen 46 §:n mukaan. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika sil- tä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Työsuhteen alkaessa ensimmäisen kolmen kuukauden ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksivapaata kerryttä- väksi ajaksi lasketaan puolet tehdystä työajasta tai siihen rinnastettavasta ajasta. Työntekijälle Perusteeton palkaton poissaolo (työvuoro) vähentää oikeutta vapaaseen 6,75 tun- nilla. Muun palkattoman poissaolon vaikutus vapaaseen sovitaan paikallisesti (51 §). Täysimääräisen vapaan saamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä enin- tään 30 päivän pituinen vuosiloma ja että työntekijän vuotuista työaikaa lyhentää muutoin vain vuosivapaajärjestelmän mukaiset vapaat. Lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen ei vaikuta vapaan määrään. Vapaan antamisen osalta noudatetaan työehtosopimuksen 19 §:n (työajan lyhen- täminen) määräyksiä, mikäli paikallisesti ei sovita toisin (51 §) tai vapaata sovita siirrettäväksi työaikapankkiin. Korvaus vapaalta suoritetaan KTA:lla. Vapaa rinnastetaan työssäoloon vuosiloman ansainnassa. Paikallisen sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopimuksen 51 §:n määräyksiä. Liite 1 b: Joustava työaikajärjestelmä Paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopien (51 §) voidaan ottaa käyttöön joustavan työajan malli ja / tai vuosivapaajärjestelmä seuraavassa esitetyllä ta- valla. Paikallinen sopimus on toimitettava tiedoksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle. Työehtosopimusosapuolet arvioivat keskenään paikallisesti sovittujen mallien toimivuutta ja työehtosopimusmääräysten kehitystarpeita saatujen kokemusten perusteella Joustava työaikajärjestelmä Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikaisen työsopimuksen muuttamisesta kuukausipalkkaiseksi joustavaksi työajaksi seuraavasti: • peruspalkka on kuukausipalkka • työvuoroluetteloon merkitään työajaksi vähintään 90 tuntia / kolmen viikon jaksossa tai 180 tuntia / kuuden viikon jaksossa, elleivät osapuolet sovi toisin • työnantaja voi täydentää jakson työvuorolistaa enintään 120 tuntiin / kolme viikkoa tai 240 tuntiin / kuusi viikkoa • työntekijä kuuluu työajan lyhennyksen tai vuosivapaan piiriin • uudet työvuorot on ilmoitettava vähintään 72 tuntia ennen työvuoron alkua. Työntekijä voi perustellusta syystä (työaikalaki 18.2 §) kieltäytyä ottamasta vas- taan em. tavalla ilmoitettuja uusia työvuoroja. Mikäli työvuorolistan työaika on jäänyt vajaaksi työvuorosta kieltäytymisestä johtuen, työntekijä menettää 8 tuntia työajanlyhennysvapaata, kuitenkin vain sen kuukauden osalta jolloin kieltäytyminen / kieltäytymiset ovat tapahtuneet. Työvuorolistaa voidaan täydentää myös vähintään 24 tuntia ennen työvuoron alkua, jolloin työntekijä voi kieltäytyä työvuorosta menettämättä työajanlyhen- nysvapaata. Työnantaja ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta työntekijä voivat kertaluonteisesti sopia työvuorolistan täydentämisestä myös lyhyemmällä ilmoitusajalla. Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle työvuoron ilmoittamista ja työvuo- rolistaan tehtäviä merkintöjä koskevat menettelytavat. Työntekijä voi kieltäytyä tarjotusta työvuorosta menettämättä kuukausipalkkaa ja työajan lyhennystä, jos • työehtosopimuksen lepoaikamääräykset eivät toteudu • työntekijän kanssa on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntiasovittu vapaasta • työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen 46 §:n mukaiseen vapaaseen • työntekijä on poissa vuosiloman, sairauden, lapsen sairauden taikka perheva- paan vuoksi Työntekijän on viipymättä ilmoitettava kieltäytymisestä. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa Työntekijän kieltäytyessä uusista työvuoroista, palkka ao. jaksolta maksetaan todellisten tehtyjen tuntien mukaan (sisältäen työaikaan rinnastettavat vapaat) Joustavan työajan ollessa käytössä työehtosopimuksen 31 §:n 3. kohdan määräystä (hälytystyö) ei noudateta. Paikallisen sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopimuksen 51 §:n määräyksiä. Työnantaja ja työntekijä voivat irtisanoa joustavaa työaikaa koskevan työsopimusmääräyksen vähintään kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jon- ka jälkeen noudatetaan edeltävää työsopimusta. Siirrettäessä työntekijöitä tehtävästä toiseen noudatetaan seuraavia periaatteita, ellei muuta ole sovittu. Siirrosta ja sen vaikutuksista työsuhteen ehtoihin on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkatyönantajan annettava sel- vitys työntekijälle.

Arkipyhät. 1. PitkäperjantaiTyöaikaa lyhentävät maanantaista perjantaille ja työpäivälle sijoittuvat: • loppiainen • pitkäperjantai • pääsiäismaanantai • vapunpäivä • helatorstai • juhannusaatto • jouluaatto • joulupäivä • tapaninpäivä • uudenvuodenpäivä 2. Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen edellyttäen, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksiettä hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta ennen arkipyhää. 3. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son Kuukausipalkkaisen toimihenkilön säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5)lyhennetään arkipyhäviikolla sanotun päivän työaikaa vastaavalla määrällä. 4. Työehtosopimuksen 6 §:n Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tun- tipalkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta. Toimihenkilön on täyty- nyt olla töissä joko arkipyhää edeltävänä tai seuraavana työpäivänä. 5. Jos työajan lyhennystä ei ole mahdollista antaa arkipyhäviikolla tai muutoin toimihenki- lön kanssa sovittuna ajankohtana, lyhennyksen saamatta jääminen on korvattava toimi- henkilölle maksamalla hänelle yksinkertainen tuntipalkka arkipyhäpäivän säännöllistä työaikaa vastaavilta tunneilta. Laskennallisia työajan lyhennystä tai arkipyhäkorvausta vastaavia työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikkotunteja lisä- ja ylityökorvauk- sien määrittämistä varten. 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteellaJos toimihenkilö on työskennellyt arkipyhänä, arkipyhältä maksetaan sunnuntaityökor- vaus. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajanJoulu- ja juhannusaatolta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntiaKatso esimerkki 2. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkaliitteestä 2.

Arkipyhät. 1Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. PitkäperjantaiKuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansa, toinen pääsiäispäivävaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksihänelle on annettava ko. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessatyöjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, ellei työnantajan jos ylityötä on tehty ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vitailtatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Kukin edellä luetelluista päivistä Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa työ- aikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5sovittu viikkotyöaika / 5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteellaArkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos työsuhde kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajantöissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntiaJos työntekijä ko. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma – to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h – 6 h). Lisätyö on jää- nyt tekemättä työtunteja korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma – ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma – ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h – 8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma – ti molem- pina päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava molemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina viikon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työnte- kijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aikana. Vuoro- kautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min – 8 tuntia), jolloin lisätyötä on kertynyt 7 h 5 min (37 h – 29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tun- tipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma – pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke – pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 752 t (704 + 48) / 47 37 h 55 min – 8 h = 16 t / vk29 h 55 min (= lisätyöraja). Arkipyhälyhennyksen määrä Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhä- tunneista on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.

Arkipyhät. 1Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. PitkäperjantaiKuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansa, toinen pääsiäispäivävaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksihänelle on annettava ko. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessatyöjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:lla korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, ellei työnantajan jos ylityötä on tehty ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vitailtatyökorvaus klo 18:00 jälkeisiltä tunneilta). Kukin edellä luetelluista päivistä Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteellaArkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos työsuhde kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajantöissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntiaJos työntekijä ko. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on jää- nyt tekemättä työtunteja korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 752 t (704 + 48) / 47 37 h 55 min–8 h = 16 t / vk29 h 55 min (= lisätyöraja). Arkipyhälyhennyksen määrä Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.

Arkipyhät. 1. PitkäperjantaiTyöaikaa lyhentävät maanantaista perjantaille ja työpäivälle sijoittuvat: 0 loppiainen 0 pitkäperjantai 0 pääsiäismaanantai 0 vapunpäivä 0 helatorstai 0 juhannusaatto 0 jouluaatto 0 joulupäivä 0 tapaninpäivä 0 uudenvuodenpäivä 2. Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen edellyttäen, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksiettä hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta ennen arkipyhää. 3. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son Kuukausipalkkaisen toimihenkilön säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5)lyhennetään arkipyhäviikolla sanotun päivän työaikaa vastaavalla määrällä. 4. Työehtosopimuksen 6 Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tuntipalkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta. Toimihenkilön on täytynyt olla töissä joko arkipyhää edeltävänä tai seuraavana työpäivänä. 5. Jos työajan lyhennystä ei ole mahdollista antaa arkipyhäviikolla tai muutoin toimihenkilön kanssa sovittuna ajankohtana, lyhennyksen saamatta jääminen on korvattava toimihenkilölle maksamalla hänelle yksinkertainen tuntipalkka arkipyhäpäivän säännöllistä työaikaa vastaavilta tunneilta. Laskennallisia työajan lyhennystä tai arkipyhäkorvausta vastaavia työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikkotunteja lisä- ja ylityökorvauksien määrittämistä varten. 6. Jos toimihenkilö on työskennellyt arkipyhänä, arkipyhältä maksetaan sunnuntaityökorvaus. Joulu- ja juhannusaatolta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. 7. Jos vuonna 2017 voimaan tullut työajan pidennys on sovittu toteutettavaksi arkipyhänä, arkipyhästä ei makseta sunnuntailisää. Koska kysymys on työajan pidentämisestä vuositasolla, työskentely ei oikeuta lisä- tai ylityökorvauksiin. Näissä tilanteissa ei myöskään makseta 22 §:n 65. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakohdan mukaista korvausta arkipyhälyhennyksen saamatta jäämisestä.

Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- tojouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde yllämainittuja päiviä ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin kuukausi- tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksoltatuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajansisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttavan työjakso, joka sisältää arkipyhän, kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä). Kun palkka maksetaan kaksikertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien perusteella, maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen normaali tuntipalkkansa kuin hän olisi ollut töissä keskimääräisen päivittäisen työaikansa verran (sovittu viikkotyöaika/5). Jos työntekijälle ei ole määritelty viikoittaista, tasoittumisjaksottaista tai jaksotyössä jakson työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpäivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikko). Kun palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakuukausittain maksettava palkka vähentämättömänä. viikkotyöaika jaettuna 5:llä). Arkipyhä alentaa siten kyseisellä viikolla, tasoittumisjaksolla tai jaksotyön jaksolla tehtävää todellista työaikaa. Koska arkipyhäkorvaus sisältää normaalin tuntipalkan ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi korvauksen menetetystä arkipyhävapaasta, ei arkipyhä alenna lisä- ja ylityökynnystä. Lisä- ja ylityötä syntyy, jos tasoittumisjakson tai jaksotyössä jakson työaika arkipyhänä tehtyine tunteineen ylittää 9 §:ssä määritellyt työajat. Avustaja A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa. Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä itsenäisyyspäivänä, vaan se on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin mukainen palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan työvuoroluettelon laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, voidaan A:lle merkitä kyseiselle viikolle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia. Ylityötä syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu arkipyhä huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja on 40 tuntia, joten ylityötä syntyy 3 tuntia. A:n työvuoroluetteloa laadittaessa on huomioitava myös se, että kyseiselle viikolle on arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä vähintään 35 tunnin viikkolepopäivä. Avustaja B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B on silloin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää normaalin tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja arkipyhäkorvauksen). Avustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan lukien 40 tuntia. Ylitöitä ei synny, koska yli- työkynnys 40 tuntia ei ylity. (Arkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkorvauksella). Avustaja C:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 1.12. – 18.12. Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa, joten C on oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen työjakson keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan. Avustaja D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 22.12. – 31.12 Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina, joka on tapaninpäivä, D:lla ei ole töitä, vaan hän on vapaalla. Tapaninpäivä on hänelle normaali viikkolepopäivä tai viikon toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Jos D olisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin tuntipalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta.

Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainenuudenvuodenpäivä, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- tojouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde yllä mainittuja päiviä ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksoltavoitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen henkilökohtainen tuntipalkka, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajansisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää on arkipyhään mennessä kestänyt vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä, jonka arkipyhän sisältämä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Soveltamisohje: Työehtosopimuksen mukainen arkipyhä ei kuitenkaan kuluta vuosilomapäivää. Soveltamisohje: Jos työntekijä on sairauslomalla arkipyhän, joka olisi ollut hänelle työvuoroluettelon mukaan työvuoro, maksetaan hänelle tältä päivältä normaali henkilökohtainen tuntipalkka. Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä) Soveltamisohje: Palkka vapaana annetulta arkipyhältä Kun palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien perusteella, maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen normaali henkilökohtainen tuntipalkkansa kuin hän olisi ollut töissä keskimääräisen päivittäisen työaikansa verran (sovittu viikkotyöaika/5). Jos työntekijälle ei ole määritelty viikoittaista, tasoittumisjaksottaista tai jaksotyössä jakson työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpäivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikko). Kun palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakuukausittain maksettava palkka vähentämättömänä. Vapaan huomioiminen tasoittumisjakson tai jaksotyön jakson työajassa Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylityötä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä). Arkipyhä alentaa siten kyseisellä viikolla, tasoittumisjaksolla tai jaksotyön jaksolla tehtävää todellista työaikaa. Arkipyhänä tehdyn työn vaikutus lisä- ja ylityökynnykseen Koska arkipyhäkorvaus sisältää normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi korvauksen menetetystä arkipyhävapaasta, ei arkipyhä alenna lisä- ja ylityökynnystä. Lisä- ja ylityötä syntyy, jos tasoittumisjakson tai jaksotyössä jakson työaika arkipyhänä tehtyine tunteineen ylittää 10 §:ssä määritellyt työajat. 1. Avustaja A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa. Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä itsenäisyyspäivänä, vaan se on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin mukainen palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan työvuoroluettelon laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, voidaan A:lle merkitä kyseiselle viikolle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia. Ylityötä syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu arkipyhä huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja on 2. Avustaja B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B on silloin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja arkipyhäkorvauksen). Avustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan lukien 40 tuntia. Ylitöitä ei synny, koska yli- työkynnys 40 tuntia ei ylity. (Arkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkorvauksella). 3. Avustaja C:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 1.12. – 18.12. Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa, joten C on oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen työjakson keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan. 4. Avustaja D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 22.12. – 31.12 Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina, joka on tapaninpäivä, D:lla ei ole töitä, vaan hän on vapaalla. Tapaninpäivä on hänelle normaali viikkolepopäivä tai viikon toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Jos D olisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta.

Arkipyhät. 1Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. PitkäperjantaiKuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk- palkkansa, toinen pääsiäispäivävaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipyhäpäivänä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksihänelle on annet- tava ko. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessatyöjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneil- ta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, ellei työnantajan jos ylityötä on tehty ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vitailtatyökor- vaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Kukin edellä luetelluista päivistä Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa- aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5sovittu viikkotyöaika / 5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteellaArkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos työsuhde kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä viikossa 30 h päi- vittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajantöissä arkipyhänä (arkipyhä on palkallinen vapaa). Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntiaJos työntekijä ko. Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma – to eli jokaisena päivä- nä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h – 6 h). Lisä- työ on jää- nyt tekemättä työtunteja korvattava yksinkertaisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päivänä viikossa (ma – ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma – ke sattuva arkipy- häpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännölli- nen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h - 8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma – ti molempina päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksetta- va molemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöllinen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korvausta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina viikon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aikana. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työ- aika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min – 8 tuntia), jolloin lisätyötä on kertynyt 7 h 5 min (37 h – 29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikko- ylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yh- teensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma – pe 37 h 55 min. Hän työskentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke – pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 752 t (704 + 48) / 47 37 h 55 – 8 h = 16 t / vk29 h 55 min (= lisätyöraja). Arkipyhälyhennyksen määrä Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.

Arkipyhät. 1Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. PitkäperjantaiKuukausipalkkainen työnteki- jä saa siis normaalin kk-palkkansa, toinen pääsiäispäivävaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arki- pyhäpäivänä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi sa- man viikon tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä työjakson muuna päivänä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviäarkipyhätunneilta on mak- settava 100 %:lla korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksiylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18:00 jälkeisiltä tunneilta). Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä Arkipyhä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa kokoaikatyössä 7 tun- tia 35 minuuttia ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran tunti- määrän verran. Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 tuntia 55 minuuttia. Jos tuntipalkkainen työntekijä työskentelee arkipyhäpäivänä, on hä- nellä oikeus vapaapäivään ja arkipyhäkorvaukseen kuukausipalkkais- ta työntekijää vastaavasti (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 62. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa kohta). Kokoaikainen työtekijä Arkipyhä lyhentää kokoaikatyössä työviikkoa keskimääräisen työ- päivän verran, 7 h 35 min. Osa-aikainen työntekijä, työskentelee kaikkina päivinä vakioajan Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työpäivän verran, viikko- tuntimäärä jaettuna viidellä. Osa-aikainen työntekijä, työskentelee kaikkina päivinä, työpäivien pi- tuus vaihtelee Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työpäivän verran, viikko- tuntimäärä jaettuna viidellä. Osa-aikainen työntekijä, työskentelee osan päivistä vakiopäivinä, va- kioajan Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työpäivän verran, viikko- tuntimäärä jaettuna työpäivillä. Työntekijä työskentelee osan päivistä. Hänen työpäivänsä ovat vaki- osti seuraavat ma ti ke to pe – – 6h 5h 6h Ke-pe osuva arkipyhä lyhentää työviikon työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen (17 h/3) 5 h 40 min. Ma-ti osuva arkipyhä ei lyhennä työviikon työaikaa, koska työntekijä ei muutoinkaan työskentele näinä päivinä. Osa-aikainen työntekijä, työskentelee osan päivistä, vaihtuvat päivät, vakioajan Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työajan perusteellatyöpäivän verran. Jos työsuhde Koska työpäivät vaihtelevat ja arkipyhän osuminen työpäivälle on sattuman- varaista, viikkotuntimäärä jaetaan viidellä. Työntekijä työskentelee 8 h viikossa. Hän tekee yhden päivän viikos- sa siten, että työpäivä vaihtelee. Arkipyhä lyhentää työviikkoa 1 h 36 min (8 h/5). Osa-aikainen työntekijä, työskentelee osan päivistä, vakiopäivät, työ- päivän pituus vaihtelee Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työpäivän verran. Koska työpäivät ovat vakiot, arkipyhän osuminen työpäivälle ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta sattuman- varaista. Tällöin keskimääräinen työpäivä lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajanjakamalla viikko- tuntimäärä viikon työpäivien lukumäärällä. Työntekijä työskentelee vakiosti tiistaista torstaihin. Työpäivien pituus vaihtelee. Viikkotuntimäärä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 15 h. Ti-to osuva arkipyhä lyhentää työ- viikon aika- na yhteensä 704 tuntiatyöaikaa 5 h (15 h/3). Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijäMa tai pe osuva arkipyhä ei lyhennä työvii- kon työaikaa, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakoska työntekijä ei muutoinkaan työskentele näinä päi- vinä.

Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainenuudenvuodenpäivä, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- tojouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde yllä mainittuja päiviä ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksoltavoitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajansisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä, jonka arkipyhän sisältämä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä). 1. Avustaja A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa. Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä itsenäisyyspäivänä, vaan se on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin mukainen palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan työvuoroluettelon laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, voidaan A:lle merkitä kyseiselle viikolle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia. Ylityötä syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu arkipyhä huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja on 40 tuntia, joten ylityötä syntyy 3 tuntia. A:n työvuoroluetteloa laadittaessa on huomioitava myös se, että kyseiselle viikolle on arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä vähintään 35 tunnin viikkolepopäivä. 2. Avustaja B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B on silloin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää normaalin tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja arkipyhäkorvauksen). Avustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan lukien 40 tuntia. Ylitöitä ei synny, koska yli- työkynnys 40 tuntia ei ylity. (Arkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkorvauksella). 3. Avustaja C:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 1.12. – 18.12. Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa, joten C on oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen työjakson keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan. 4. Avustaja D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 22.12. – 31.12 Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina, joka on tapaninpäivä, D:lla ei ole töitä, vaan hän on vapaalla. Tapaninpäivä on hänelle normaali tuntipalkkaviikkolepopäivä tai viikon toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Jos D olisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin tuntipalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta.

Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainenuudenvuodenpäivä, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- tojouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde yllä mainittuja päiviä ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksoltavoitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen henkilökohtainen tuntipalkka, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajansisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää on arkipyhään mennessä kestänyt vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä, jonka arkipyhän sisältämä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Soveltamisohje: Työehtosopimuksen mukainen arkipyhä ei kuitenkaan kuluta vuosilomapäivää. Soveltamisohje: Jos työntekijä on sairauslomalla arkipyhän, joka olisi ollut hänelle työvuoroluettelon mukaan työvuoro, maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava hänelle tältä päivältä normaali henkilökohtainen tuntipalkka. Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä) Vapaan huomioiminen tasoittumisjakson tai jaksotyön jakson työajassa Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylityötä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu 1. Avustaja A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa. Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä itsenäisyyspäivänä, vaan se on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin mukainen palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan työvuoroluettelon laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, voidaan A:lle merkitä kyseiselle viikolle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia. Ylityötä syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu arkipyhä huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja on 40 tuntia, joten ylityötä syntyy 3 tuntia. A:n työvuoroluetteloa laadittaessa on huomioitava myös se, että kyseiselle viikolle on arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä vähintään 35 tunnin viikkolepopäivä. 2. Avustaja B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B on silloin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja arkipyhäkorvauksen). Avustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan lukien 40 tuntia. Ylitöitä ei synny, koska yli- työkynnys 40 tuntia ei ylity. (Arkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkorvauksella). 3. Avustaja C:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 1.12. – 18.12. Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa, joten C on oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen työjakson keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan. 4. Avustaja D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 22.12. – 31.12 Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina, joka on tapaninpäivä, D:lla ei ole töitä, vaan hän on vapaalla. Tapaninpäivä on hänelle normaali viikkolepopäivä tai viikon toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Jos D olisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta.

Arkipyhät. 1. PitkäperjantaiTyöaikaa lyhentävät maanantaista perjantaille ja työpäivälle sijoittuvat: • loppiainen • pitkäperjantai • pääsiäismaanantai • vapunpäivä • helatorstai • juhannusaatto • jouluaatto • joulupäivä • tapaninpäivä‌‌ • uudenvuodenpäivä 2. Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen edellyt- täen, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksiettä hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta ennen arkipyhää. 3. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son Kuukausipalkkaisen toimihenkilön säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5)lyhennetään arkipyhävii- kolla sanotun päivän työaikaa vastaavalla määrällä. 4. Työehtosopimuksen 6 §:n Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tuntipalkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta. Toimihenkilön on täytynyt olla töissä joko arkipyhää edeltävänä tai seuraavana työpäivänä. 5. Jos työajan lyhennystä ei ole mahdollista antaa arkipyhäviikolla tai muutoin toi- mihenkilön kanssa sovittuna ajankohtana, lyhennyksen saamatta jääminen on korvattava toimihenkilölle maksamalla hänelle yksinkertainen tuntipalkka arkipy- häpäivän säännöllistä työaikaa vastaavilta tunneilta. Laskennallisia työajan lyhen- nystä tai arkipyhäkorvausta vastaavia työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikkotunteja lisä- ja ylityökorvauksien määrittämistä varten. 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteellaJos toimihenkilö on työskennellyt arkipyhänä, arkipyhältä maksetaan sunnuntai- työkorvaus. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset Joulu- ja vuosilomalain 7 §juhannusaatolta maksetaan 50 %:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkalla korotettu palkka.

Arkipyhät. 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- tojouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5). Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde yllämainittuja päiviä ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin kuukausi- tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksoltatuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajansisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Arkipyhälyhennykset Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttavan työjakso, joka sisältää arkipyhän, kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä). Kun palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien perusteella, maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen normaali tuntipalkkansa kuin hän olisi ollut töissä keskimääräisen päivittäisen työaikansa verran (sovittu viikkotyöaika/5). Jos työntekijälle ei ole määritelty viikoittaista, tasoittumisjaksottaista tai jaksotyössä jakson työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpäivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikko). Kun palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkkakuukausittain maksettava palkka vähentämättömänä. Koska arkipyhäkorvaus sisältää normaalin tuntipalkan ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi korvauksen menetetystä arkipyhävapaasta, ei arkipyhä alenna lisä- ja ylityökynnystä. Lisä- ja ylityötä syntyy, jos tasoittumisjakson tai jaksotyössä jakson työaika arkipyhänä tehtyine tunteineen ylittää 9 §:ssä määritellyt työajat. Avustaja A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa. Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä itsenäisyyspäivänä, vaan se on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin mukainen palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan työvuoroluettelon laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, voidaan A:lle merkitä kyseiselle viikolle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia. Ylityötä syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu arkipyhä huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja on 40 tuntia, joten ylityötä syntyy 3 tuntia. A:n työvuoroluetteloa laadittaessa on huomioitava myös se, että kyseiselle viikolle on arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä vähintään 35 tunnin viikkolepopäivä. Avustaja B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B on silloin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää normaalin tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja arkipyhäkorvauksen). Avustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan lukien 40 tuntia. Ylitöitä ei synny, koska yli- työkynnys 40 tuntia ei ylity. (Arkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkorvauksella). Avustaja C:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 1.12. – 18.12. Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa, joten C on oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen työjakson keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan. Avustaja D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 22.12. – 31.12 Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina, joka on tapaninpäivä, D:lla ei ole töitä, vaan hän on vapaalla. Tapaninpäivä on hänelle normaali viikkolepopäivä tai viikon toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Jos D olisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin tuntipalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta.