Contract

Tätä työehtosopimusta sovelletaan vartioimisliiketoimintaa harjoittavien yritys- ten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteissa. Tehtävät, joihin työehto- sopimusta sovelletaan, on kirjattu vaativuustasot ja tehtäväryhmittely osioon (24

§). Näiden lisäksi työehtosopimusta sovelletaan järjestyksenvalvojatoimintaan, kun kyse on järjestyksenvalvojan asettamisesta poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi (LYTP 28 §).

3 § Sopimuksen osana noudatettavat yleiset sopimukset

Yleissopimus (TT-SAK) 4.6.1997, muutettu 10.5.2001 tes:n liitteenä Lomapalkkasopimus (EK-SAK) 21.3.2005 tes:n liitteenä Irtisanomissuojasopimus (TT-SAK) 10.5.2001 tes:n liitteenä

TYÖSUHDE

4 § Työsopimus ja työnjohto

Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät ja määrää työnjohdosta.

Työsopimus on tehtävä kirjallisesti toisen osapuolen sitä vaatiessa. Työsopimus- malli tes:n liitteenä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan velvollisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viitataan työsopimuslain 2 luvun 4 §:ään.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä säännöllisen työajan määrä (ks. tes 9 §) tai työhönkutsumistapa (esim. erikseen työhön kutsuttava).

Uudelle työntekijälle ilmoitetaan pääluottamusmies, luottamusmies, työsuo- jeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamies.

5 § Työhön perehdyttäminen ‌‌‌‌‌‌‌

Uusi työntekijä perehdytetään työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin. Perehdyttäjän on oltava pätevä ja ennalta määrätty.

6 § Varoitus

Työntekijällä, jolle annetaan varoitus, joka voi johtaa työsopimuksen päättämi- seen, on oikeus käyttää avustajanaan luottamusmiestä.

7 § Irtisanominen

Irtisanominen toimitetaan kirjallisesti.

8 § Irtisanomisajat

Työnantajan irtisanoessa:

Irtisanomisaika Työsuhteen kestoaika

14 päivää enintään 1 vuosi

1 kuukausi yli 1 v, enintään 4 vuotta

2 kuukautta yli 4 v, enintään 8 vuotta

4 kuukautta yli 8 v, enintään 12 vuotta

6 kuukautta yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoutuessa:

Irtisanomisaika Työsuhteen kestoaika

14 päivää enintään 5 vuotta

1 kuukausi yli 5 vuotta

Työvoimareservi

Tilapäistyöntekijän, jolle ei ole sovittu vähimmäistyöaikaa, työsopimus päättyy, jos kolmeen jaksoon ei ole tehty työtä, ellei toisin ole sovittu.

TYÖAIKA ‌‌‌

9 § Jaksotyö

Kuukausipalkkaisten työntekijöiden säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon jaksossa.

Kahden toisiaan seuraavan jakson säännöllinen työaika on enintään 240 tuntia, jolloin yhden jakson säännöllisen työajan enimmäismäärä on 128 tuntia. (esim. jakso 1 työaika 112 tuntia ja jakso 2 työaika 128 tuntia) Tällainen työajan järjestä- minen on merkittävä työvuorolistaan.

Kuukausipalkkainen on myös työntekijä, jonka säännöllinen työaika on vii- meisten 9 kolmiviikkoisjakson aikana ollut keskimäärin vähintään 112 h 30 min. Työssä oloon rinnastetaan myös enintään kuukauden aika, jonka työntekijä on ollut pois työstä

• vuosiloman

• arkipyhän

• sairauden tai tapaturman

• lakisääteisen lääkärintarkastuksen

• lapsen sairastumisen tai

• TES 46 §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Tuntipalkkainen on osa-aikatyöntekijä, jonka säännöllinen työaika on keskimää- rin lyhyempi kuin 112 h 30 min kolmiviikkoisjaksossa.

Työaika osa-aikatyössä

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyöajan määrä kolmiviikkoisjaksossa. Tasoittumisjakson käyttöönottamisesta voidaan sopia paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. (51 §)

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle säädetään työsopimuslaissa. Menettelytavoista lisätyön tarjoamiseksi osa- aikaiselle työntekijälle sovitaan tarvittaessa pääluottamusmiehen ja työn- antajan kesken. (51 §)

Osa-aikaisen työntekijän vähimmäistyöaika määritellään jommankumman osa- puolen sitä vaatiessa viimeisten 9 kolmiviikkoisjakson keskimääräisen tuntimää- rän perusteella. Vähimmäistyöaikaa ei kuitenkaan tarvitse määritellä uudelleen, jos toteutunut työaika poikkeaa keskimäärin enintään 5 tunnilla työsopimuksen mukaisesta kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta.

Joustava työaikajärjestelmä ‌‌‌‌‌‌

Paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopien (51 §) voidaan ottaa käyttöön joustavan työajan malli (liite 1 b).

10 § Työvuorolista ja työvuorot

Laadinta

Työvuorolista on laadittava vähintään yhdeksi ajanjaksoksi, joka voi olla kolme tai kuusi viikkoa, ja annettava työntekijälle viimeistään 2 viikkoa ennen ajanjakson alkamista.

Soveltamisohje:

Työvuorolistat on pyrittävä laatimaan siten, että työvuorot kiertävät säännöl- lisesti esimerkiksi 2,3,4,5 tai 6 viikon välein ja jakautuvat mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti saman työpisteen eri työntekijöiden kesken.

Työvuoron pituus

Työvuoron pituus on vähintään 5 ja enintään 12 tuntia, ellei perustellusta syystä muuta sovita. (51 §)

Työvuoro ei saa alkaa eikä päättyä kello 24.00 - 06.00 välisenä aikana. Jos tästä poiketaan, maksetaan ylimääräisenä korvauksena kuten varallaolosta, lähim- pään sallittuun alkamis- tai päättymisajankohtaan. Paikallisesti voidaan sopia toisin. (51 §)

Poikkeavat työvuorot

Poikkeavia, enintään 16 tunnin työvuoroja voidaan käyttää esim. kun vuoro vaihtuisi hankalaan vuorokaudenaikaan

jos työmatka olisi poikkeuksellisen pitkä jos vartijoista on tilapäistä puutetta

jotta vuorojen väliset vapaa-ajat saadaan tarkoituksenmukaisiksi.

Pysyvistä poikkeuksista sovitaan pääluottamusmiehen kanssa. (51 §)

Tilapäiset poikkeukset erityistapauksissa työntekijän suostumuksella. Poikkeuksesta ilmoitetaan pääluottamusmiehelle. Työntekijä ei saa perusteetto- masti kieltäytyä poikkeavista työvuoroista.

11 § Työviikko

Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei toisin sovita. (51 §)

12 § Piirivartioinnin arvioaika ‌‌‌

Piirivartioinnissa ilmoitetaan työntekijälle kussakin kohteessa normaalitapauk- sessa käytettävä aika.

Uusitut piirit koeajetaan viimeistään työnopastuksen yhteydessä työntekijän tai tämän edustajan kanssa.

13 § Siirtyminen kohteesta toiseen

Siirryttäessä kohteesta toiseen kesken vuoron, on siirtymisaika työaikaa. Matkakustannukset korvataan 40 §:n mukaisesti.

14 § Varallaolo ja puhelinohjeet

Varallaolosta on sovittava. Jos varallaolovelvollisuus on pitkäaikaista, on varalla- olosta sovittava kirjallisesti. Varallaolosta maksetaan puolet KTA:sta.

Soveltamisohje:

• Varallaolo ei ole työaikaa eikä päivystystä.

• Varallaoloon liittyviin työtehtäviin ei sovelleta

• vähimmäistyöaikaa koskevia määräyksiä, ellei erikseen toisin sovita

• lepoaikoja koskevia määräyksiä eikä

• tes 31 §:n määräyksiä.

• Varallaolosta sovittaessa pitäisi sopia

• työhön saapumisaika kutsusta.

Mikäli kohde- tai vuoroesimiehen toimeen kuuluu luonteenomaisena osana vel- vollisuus antaa vapaa-aikana puhelimitse erityisiä toimintaohjeita, tulee tämä ottaa huomioon vartijan palkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikalli- sesti sovitaan. (51 §)

LEPOAJAT ‌‌‌‌

15 § Vuorokausilepo

Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään 10 tunnin lepoaika. Vuorokausilevosta voidaan sopia paikallisesti kertaluonteisesti toisin työnantajan ja työntekijän kes- ken, mutta pysyvistä poikkeuksista sovitaan työnantajan, luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kesken (51 §). Muutoin korvaus menetetystä lepoajasta on vähintään 50 %:lla korotettu palkka.

16 § Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen 30 tunnin viikoittainen vapaa-aika kerran viikossa. Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan sopia paikallisesti kerta- luonteisesti toisin työnantajan ja työntekijän kesken, mutta pysyvistä poikkeuk- sista sovitaan työnantajan, luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kesken (51 §). Muutoin korvataan menetetty vapaa-aika työaikalain 32 §:n mukaisesti (lyhentämällä säännöllistä työaikaa vastaavasti tai maksamalla 100 %:lla koro- tettua tuntipalkkaa).

Viikoittainen vapaa-aika soveltamisohje:

Vapaa viikonloppu on myös vuosiloma tai vuosivapaan yhteyteen järjestetty va- paa viikonloppu, jota ei erikseen merkitä työvuorolistaan.

Loman päättyessä lauantaihin, on sunnuntain oltava vapaa, jollei paikallisesti toisin sovita (51 §).

Pöytäkirjamerkintä:

Kahden viikoittaisen vapaan välissä saa olla enintään 9 työvuoroa, ellei pai- kallisesti sovita toisin (51§)

Vähintään neljän (4) viikon välein annetaan vapaaksi pitkä viikonloppu per- jantaista kello 18.00:sta maanantaihin 06.00:een, ellei paikallisesti sovita yhtä pitkästä perjantaina alkavasta yhdenjaksoisesta lepoajasta (51 §). Korvauksena toteutumatta jääneestä pitkästä viikonlopusta maksetaan 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa siltä osin, kuin pitkä viikonloppu ei toteudu. Työntekijän pyynnöstä voidaan pitkästä viikonlopusta sopia kertaluonteisesti toisin. Muutoin voidaan muutoksista sopia toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. (51 §)

Soveltamisohje:

Korvaus määräytyy sen viikonlopun perusteella, joka on suunniteltu työ- vuorolistassa pitkäksi viikonlopuksi. Jos pitkää viikonloppua ei ole suunni-

teltu, korvaus määräytyy neljän viikon ajanjakson viimeisen viikonlopun perusteella.‌‌‌‌

17 § Lepoaika työvuoron aikana

Työvuoron aikana on 20 minuutin virkistystauko, jonka aikana työntekijä saa aterioida työn kannalta sopivana aikana työpaikalta poistumatta. Lisäksi vir- kistystaukoa kertyy 2,5 minuuttia tunnissa työvuoron 8 tuntia ylittävältä osalta. Virkistystauon pidentämisestä ja / tai mahdollisuudesta poistua työpaikalta vir- kistystauon aikana voidaan sopia paikallisesti kertaluonteisesti toisin työnanta- jan ja työntekijän kesken, mutta pysyvistä poikkeuksista sovitaan työnantajan, luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kesken (51 §).

Lepoaika arvokuljetuksessa

Arvokuljettajalle on annettava 30 minuutin palkallinen tauko jokaista 5 tunnin ja 30 minuutin pituista työjaksoa kohden. Tauko ei vähennä työaikaa. Tämän li- säksi kuljettajalle kertyy 8 tuntia ylittävältä osalta 5,5 minuuttia virkistystaukoa tuntia kohden.

18 § Elpymisaika

Piirivartioinnissa kertyy elpymisaikaa 3 minuuttia / työtunti. Elpymisaika on pi- dettävä työvuoron aikana. Elpymisaikaa ei tule pitää työvuoron alussa tai lopussa.

19 § Vuosivapaajärjestelmä

Vuosivapaajärjestelmäkoskeekuukausipalkkaisiatyöntekijöitä. Vapaajärjestelmä ei koske osa-aikaisia työntekijöitä.

Vapaata kertyy 11,25 tuntia kalenterikuukaudessa.

Työsuhteen alkaessa tai työntekijän siirtyessä vuosivapaajärjestelmän piiriin va- paata alkaa kertyä ensimmäisen täyden kalenterikuukauden alusta lukien.

Vapaata ei kerry kalenterikuukaudessa, jos työntekijällä on yksi tai

useampi palkaton poissaolopäivä kyseisen ajanjakson aikana. Palkattomalla pois- saolopäivällä ei kuitenkaan tarkoiteta karenssipäivää, eikä niitä päiviä joilta hen- kilölle maksetaan ansionmenetyksen korvausta.

Täysimääräisen vapaan saamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on enintään 30 päivän pituinen vuosiloma ja että työntekijän vuotuista työaikaa lyhentävät muutoin vain vuosivapaajärjestelmän mukaiset vapaat. Lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen ei vaikuta vapaan määrään. Vapaan määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käy-

täntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaatunnit tai -päivät.‌‌‌

Vapaan antaminen

Vapaa annetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Muussa tapa- uksessa vapaa korvataan KTA:lla. Paikallisesti voidaan sopia (51 §) vapaan anta- misesta myöhemminkin, vapaan siirtämisestä työaikapankkiin taikka vapaan vaihtamisesta KTA:n mukaiseen rahakorvaukseen.

Työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa merkitään työvuorolistassa siihen kolmiviikkoisjaksoon, jossa se pidetään. Lyhennyksen sisältävän jakson säännöl- listä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä. Vapaata annetaan työvuo- ro kerrallaan, ellei paikallisesti sovita toisin (51 §).

Vapaata voi antaa etukäteen enintään 24 tuntia tai paikallisesti sopimalla (51 §) enintään 36 tuntia.

Sairausajan tai työehtosopimuksen 46 §:ssä tarkoitetun ajan sattuessa samalle ajankohdalle kuin aiemmin ilmoitettu vapaa, katsotaan vapaa pidetyksi.

Vapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai työvuorolistaa laadittaessa tiedossa olleen muun poissaolon ajalle. Vapaa voidaan kuitenkin sijoittaa vuosiloman keskelle sijoittuvan juhannusaaton ajalle.

Työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat korvataan KTA:lla. Etukäteen anne- tut vapaat saa vähentää lopputilistä.

Korvaus vapaan ajalta

Korvaus vapaalta suoritetaan KTA:lla.

Vaikutus vuosilomaan

Vapaa rinnastetaan työssäoloon vuosiloman ansainnassa.

Paikallisesti voidaan sopia pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa (51

§), otettavaksi käyttöön TES:n Liite 1 a:n mukainen vuosivapaajärjestelmä.

20 § Osa-aikatyöntekijän arkipyhäkorvaus ‌‌

Arkipyhiä ovat:

• loppiainen

• toinen pääsiäispäivä

• vapunpäivä

• helatorstai

• juhannusaatto

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• toinen joulupäivä

Osa-aikatyöntekijälle maksetaan KTA:lla työvuoron mukaista arkipyhäkorvausta enintään 8 tunnilta, jos hän on työssä arkipyhänä.

21 § Työaikapankki

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työaikojen joustavaa käyttämistä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpei- den huomioon ottamista.

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnan- tajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti.

Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin:

1. Mitä yrityksen toimipaikkoja / kohteita sopimus koskee.

2. Keitä sopimus koskee. Sopimus voi koskea vain kuukausipalkkaisia ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita.

3. Mitä aika- / palkkaeriä työaikapankkiin voidaan siirtää. Työnantaja ja pääluottamusmies sopivat, mitä aika- tai palkkaeriä työaikapankkiin voidaan siirtää. Työnantaja ja työntekijä voivat sen perusteella kirjalli- sesti sopia työaikapankkiin siirrettävistä eristä.

4. Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat.

5. Säännöllisen työajan enimmäismäärä kolmiviikkoisjaksossa on 128 tuntia. Työajan tasoittumisjakson pituus saa olla enintään 4 kolmi- viikkoisjaksoa.

6. Työaikapankin saldon ylläpitämisestä (saldon näkyvyys)

Työaikapankkiin ei voi siirtää vuosilomaa, säästövapaata eikä olosuhdelisiä (ilta-, yö- ja lauantaityölisät). Sunnuntaityöstä maksettava korotusosa voidaan sopia siirrettäväksi työaikapankkiin.‌

Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken. Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Työaikapankin säästämisrajat voidaan sopia vapaasti. Lainaamisraja on maksi- missaan 40 tuntia.

Työaikapankkiin kertyvät vapaat on annettava vapaana työsuhteen aikana. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijällä on pitämättömiä vapaita, korvataan ne rahana. Etukäteen pidetyt vapaat vähennetään lopputilistä.

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työn- tekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisanomishet- kellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta, yli- työtä ja muita työsuhteen etuisuuksia laskettaessa.

Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa (tunteja) säästetään tai lainataan, on aika- palkka (peruspalkka). KTA:n ja peruspalkan erotus sekä olosuhdelisät maksetaan sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin palkkaerät on ansaittu.

Työntekijän suostuessa keskeyttämään vapaansa työnantajan kutsusta työ- aikapankkivapaan aikana, työaikapankkivapaa siirtyy saldoihin ja työnteosta maksetaan vähintään 50 %:lla korotettua palkkaa. Tes 31 §:n mukaista korvausta (Työvuoron pidennys ja hälytystyö) ei tällöin makseta.

Sairausajan tai työehtosopimuksen 46 §:ssä tarkoitetun ajan sattuessa samalle ajankohdalle kuin aiemmin sovittu vapaa, katsotaan vapaa pidetyksi. Sairausajan seitsemän kalenteripäivää ylittävä osuus siirtyy saldoihin edellyttäen, että työ- kyvyttömyydestä on ilmoitettu työnantajalle viipymättä.

Irtisanomismenettely

Työaikapankki- sekä työaikasopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita (51 §). Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irti- sanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuh- teen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin (51 §).

PALKKAUS ‌‌‌‌‌

22 § Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden luokitteluun. Vaativuustasoja on viisi.

Vaativuuden arviointiin vaikuttaneita vaativuustekijöitä ovat:

• turvallisuusriskit

• suojattavat taloudelliset arvot

• asiakaspalvelun vaatimukset

• tehtävän edellyttämät tiedot ja taidot

• moniammattitaitoisuus

• rasitustekijät.

23 § Tehtäväkohtainen palkka

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy pääasiallisen työn sekä vartiointitehtävän ohella suoritettavien palvelutehtävien mukaisesti. Työstä maksetaan sen palkka- luokan palkkaa, johon yli puolet tehtävästä kuuluu.

Jos työstä merkittävä osa on vähintään kaksi vaativuustasoa korkeampaa työtä kuin työntekijän pääasiallinen työ, on tehtäväkohtaisessa palkassa otettava huo- mioon työn kokonaiskuvan mukainen vaativuus.

Jos tehtävässä tapahtuu olennaisia muutoksia, tehtäväluokitus ja henkilökohtai- nen palkanosa tarkistetaan vastaamaan muutosta.

Siirtotapauksia koskeva soveltamisohje tes:n liitteenä.

24 § Vaativuustasot ja tehtäväryhmittely

TASO I / harjoittelija

Harjoittelijalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta alan tarkoittamista tehtävistä voidaan maksaa tämän vaativuustason mukaista palkkaa enintään 4 kuukauden ajan. Henkilölle, jolla on jo kokemusta alan työtehtävistä, voidaan maksaa har- jaantumisajan palkkana vähintään 90 % asianomaisesta tehtäväkohtaisesta pal- kasta, kuitenkin vähintään vaativuustaso II mukaista tehtäväkohtaista palkkaa

• vartijalle, jolla on väliaikainen vartijakortti tai

• enintään 4 kuukauden harjaantumisajalta työsuhteen alusta.

Siirryttäessä vaativampaan tehtävään joka edellyttää harjaantumisaikaa, voi- daan maksaa enintään 4 kuukautta 95% harjoiteltavan tehtävän tehtäväkohtai- sesta palkasta.

TASO II ‌‌‌‌‌‌‌‌

Perustehtävä

Tehtävänä on tarkastaminen, kulunvalvonta, aluevalvonta, sulkeminen, avaaminen, lukitseminen, sammuttaminen, päällekytkeminen, alkusammutus- välineiden käyttö, lukeminen, kirjaaminen, luovuttaminen, vastaanottaminen ja opastaminen.

Palo- ja tulityövartiointi

Tehtävänä on valvoa, jälkivarmistaa, sammuttaa ja tarkkailla palo- ja tulityöpai- kalla työn suorittamisen aikana ja sen suorittamisen jälkeen. Tehtävä edellyttää tulityökorttia.

Henkilötarkastus

Tehtävänä on henkilökuntaan kohdistuva henkilötarkastus tarkoituksena sel- vittää anastukset.

Henkilöliikenteen valvonta (vahtimestari / aulavahtimestari)

Tehtävänä on yritysten sisääntulossa valvoa henkilöliikennettä sisääntulon ja ulosmenon osalta. Tehtävään olennaisena kuuluu opastaminen, puhelinpalvelu ja asiakaspalvelu. Tehtävä saattaa edellyttää kielitaitoa. Tehtävään saattaa kuulua myös hälytysjärjestelmien valvonta.

Myymälä- ja paikallisvartiointi

Tehtävänä on myymälöissä, kaupoissa, liike- ja kauppakeskuksissa, pankin ylei- sötiloissa ja muissa vastaavissa vartijan asussa näkymällä ja liikkumalla ennal- taehkäistä anastuksia ja muita vahinkoja. Tehtävään kuuluu mm. opastaminen, asiakaspalvelu, valvonta, hälytysten käsittely, kulunvalvonta, sulkeminen, avaa- minen ja tilojen tarkastaminen.

Jos kysymys on järjestyksenpidon luonteisesta tehtävästä liike- tai kauppakes- kuksissa, kuuluu tehtävä tasolle III. Yksittäiset vartijan poisto-oikeuden käyttä- miset eivät ole järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Myymälätarkkailija

Tehtävänä on myymälöissä, kaupoissa, kauppakeskuksissa ja muissa vastaavissa siviilipukuisena suorittaa näkymätöntä valvontaa ja toimeksiantajien taloudel- listen vahinkojen rajoittamista suorittamalla ensisijaisesti kiinniottoja.

Piirivartiointi, jossa hälytystehtäviä

Tehtävänä on piirivartioinnissa perustehtävien lisäksi säännöllisesti suorittaa hälytystehtäviä, ei kuitenkaan pääasiallisena työtehtävänä.

Jos hälytystehtävät muodostavat pääosan työtehtävistä, kuuluu piiri tasolle IV.

Valvomotehtävä ‌‌‌‌‌‌‌‌

Tehtävänä on vartiointikohteessa normaalien kulunvalvontatehtävien lisäksi, valvoa suuren/suurempien ja useampien pienten vartiointikohteiden tapahtu- mia valvontalaitteistolla (kuvansiirto, LVIS-, rikos-, palohälytykset) 24 tuntia vuorokaudessa. Hälytysten johdosta valvomossa suoritetaan annettujen ohjeiden mukaiset toimenpiteet.

TASO III

Perustehtävää vaativampi tehtävä

Vaativuustekijöitä ovat mm. koulutus, erityislainsäädäntö tai korostunut kieli- taito ja / tai asiakaspalvelu.

Vastaanottotehtävä

Henkilöliikenteen valvontatehtävän lisäksi tehtävässä korostuu asiakaspalvelu ja / tai kielitaito.

Valvonta- tai vartiointitehtävä erityiskohteissa

Vartiointi- tai valvontatehtävä suurlähetystöissä, valtioneuvoston kansliassa ja sen alaisissa ministeriöissä, ydinvoimaloissa (ydinenergialaissa tarkoitettu tur- vahenkilö), julkisissa liikennevälineissä tapahtuva henkilöliikenteen valvonta, metroissa, Helsinki-Vantaan lentokentällä tai vastaava perustehtävää vaativampi valvonta- tai vartiointitehtävä.

Pöytäkirjamerkintä:

Muut erityiskohteet todetaan paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa (51 §). Jos paikallisesti ei päästä yhteisymmärrykseen, ratkaistaan asia liittojen välillä.

Turvatarkastus

Tehtävänä on tavaroiden, matkustajien ja henkilöiden tarkastuksilla estää tur- vallisuutta vaarantavan materiaalin vienti tarkastusta edellyttävälle alueelle.

Sammutustehtävä

Tehtävänä on vartiointitehtävän lisäksi osallistua aktiiviseen palosuojeluun kuten palo- ja pelastuskaluston käsittelyyn, sammuttamiseen ja pelastamiseen muita kuin alkusammutusvälineitä tai vastaavia tavanomaisia pelastusvälineitä käyttäen. Tehtävä edellyttää sammutuspätevyyttä (koulutus + fyysinen kunto).

Järjestyksenvalvonta tai järjestyksenpidon luonteinen vartiointitehtävä

Tehtävänä on rajatuilla alueilla, liike- ja kauppakeskuksissa, satamissa, terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä, lentokentillä, asemilla, taloyhtiöissä tms. valvoa ja ennaltaehkäistä järjestyshäiriöitä, opastaa ja poistaa henkilöitä ja suorittaa erilaisia yleisöpalvelutehtäviä. Edellä mainituissa kohteissa suoritettavat varti- ointitehtävät, joissa on järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Vartiointitehtävä vastaanottokeskuksissa ‌‌‌‌‌‌‌‌‌

Vartiointitehtävä vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa tai niitä vastaavissa tiloissa.

Vartiointi, jossa arvokuljetustehtäviä

Tehtävänä on perustehtävien lisäksi säännöllisesti suorittaa arvokuljetustehtä- viä, ei kuitenkaan pääasiallisena työtehtävänä.

Jos arvokuljetustehtävät muodostavat pääosan työtehtävistä, kuuluu tasolle IV A

Soveltamisohje:

Asiakkaan tiloissa tai vartiointialueella rahan, kassan tai arvotavaran kul- jettaminen / kuljetuksen suojaaminen ei ole arvokuljetustehtävä. Asiakkaan tiloilla tai vartiointialueella voidaan tarkoittaa esimerkiksi yksittäistä myy- mälää tai toimipistettä.

TASO IV

Erityisen vaativat tehtävät

Tehtävä voi edellyttää erityistä taitoa, kokemusta tai koulutusta taikka perusteh- tävää vaativampaa tehtävää pidemmän harjaantumisen.

Järjestyksenvalvonta erityiskohteessa

Järjestyksenvalvonta Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Helsingin kaukoliikenne- rautatieasemilla tai julkisissa kulkuneuvoissa.

Hälytystehtävä

Tehtävänä on suorittaa rikos-, LVIS-, sosiaalihälytyksien ja avainpalvelun edel- lyttämät toimenpiteet.

Hälytyskeskus- ja palvelukeskustehtävä

Tehtävänä on päivystää ja käsitellä erilaisia hälytyksiä hälytysjärjestelmän avul- la. Palvelukeskustehtävään kuuluu välittää myös erilaisia palvelupyyntöjä.

Rahan käsittely

Tehtävänä on hoitaa erilaisia rahahuollon tehtäviä kuten käsitellä raha- ja arvotavaraa.

Kohde-esimies/kohdevastaava

Tehtävänä on vartiointitehtävien ohella vastata kohteen päivittäisestä toiminnasta.

Pöytäkirjamerkintä:‌‌‌‌‌‌‌

Kohteella tarkoitetaan toiminnallisesti yhtenäistä kokonaisuutta, joka voi perustua yhteen asiakkuuteen taikka sijaintiin.

Kohde voi sijaita myös useassa osoitteessa, jos kyseessä on tiivis toiminnalli- nen kokonaisuus, tällöin kohteen määrittely vahvistetaan pääluottamusmie- hen kanssa huomioiden tehtävien laajuus ja työntekijämäärä.

Jos pääosalle kohteen työntekijöistä maksetaan IV tai IV A tason mukaista tehtäväkohtaista palkkaa, maksetaan kohde-esimiehelle tason V mukaista tehtäväkohtaista palkkaa.

Turvatarkastus lentokentillä

Tehtävänä on tavaroiden, matkustajien ja henkilöiden tarkastuksella estää tur- vallisuutta vaarantavan materiaalin vienti tarkastusta edellyttävälle alueelle.

TASO IV A

Arvokuljetus

Tehtävänä on kuljettaa raha- ja arvotavaraa, suojata kuljetuksia sekä täyttää, tyh- jentää ja ylläpitää raha- ja arvotavaraa sisältäviä laitteita.

Henkilösuojaus

Tehtävänä on suojata henkilön koskemattomuus

Savu- tai kemikaalisukellustehtävä

Tehtävänä on toimia savu- tai kemikaalisukeltajana. Tehtävä edellyttää savusu- kelluspätevyyttä (koulutus + fyysinen kunto).

TASO V

Vuoroesimies

Tehtävänä on vartiointitehtävien ohella mm. ohjata ja järjestää työvoimaa ohjei- den mukaan yhdessä tai useammassa kohteessa työryhmän vanhimpana.

ampuma-ase

25 § Tasopalkat, palvelusaika-, koulutus- ja perehdytyslisä,‌‌

Palvelusajan perusteella tasopalkkaa ja palvelusaikalisää (tuntipalkat suluissa) maksetaan 1.1.2019 alkaen seuraavasti:

Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
	Perus	2 vuotta	7 vuotta
Taso I	1 679 (10,36)
Taso II	1 757 (10,85)	1 820 (11,23)	1 887 (11,65)
Taso III	1 851 (11,43)	1 917 (11,83)	1 985 (12,25)
Taso IV	1 973 (12,18)	2 045 (12,62)	2 115 (13,06)
Taso IVA	2 050 (12,65)	2 125 (13,12)	2 197 (13,56)
Taso V	2 127 (13,13)	2 206 (13,62)	2 281 (14,08)

Muu Suomi
	Perus	2 vuotta	7 vuotta
Taso I	1 623 (10,02)
Taso II	1 699 (10,49)	1 761 (10,87)	1 822 (11,25)
Taso III	1 790 (11,05)	1 856 (11,46)	1 918 (11,84)
Taso IV	1 908 (11,78)	1 979 (12,22)	2 048 (12,64)
Taso IVA	1 946 (12,01)	2 018 (12,46)	2 088 (12,89)
Taso V	2 058 (12,70)	2 134 (13,17)	2 209 (13,64)

Palvelusaika

Palvelusajaksi luetaan vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti tämän työeh- tosopimuksen tarkoittamissa tehtävissä jatkunut työsuhde saman työnantajan tai muun vartiointiliikkeen palveluksessa. Aika, joka kerryttää vuosilomaa, ker- ryttää myös palvelusaikaa.

Palvelusajan huomioon ottaminen muun vartiointiliikkeen työsuhteen perus- teella edellyttää, että työntekijä esittää työnantajan hyväksymän selvityksen työsuhteesta ja sen kestosta (esim. työtodistus). Tällainen palvelusaika otetaan huomioon selvityksen esittämistä seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Palvelusaika muun vartiointiliikkeen palveluksessa otetaan huomioon vain 1.2.2007 tai sen jälkeen alkavissa uusissa työsuhteissa.

Koulutuslisä ‌‌‌‌

Työntekijälle maksetaan erillistä koulutuslisää, jonka suuruus on 40 euroa kuukaudelta tai 25 senttiä tunnilta. Lisä maksetaan turvallisuusalan perustut- kinnon, vartijan ammattitutkinnon, tekniikan erikoisammattitutkinnon, vi- rastomestarin ammattitutkinnon tai turvallisuusvalvojan erikoisammattitut- kinnon perusteella. Useamman tutkinnon suorittaminen ei oikeuta useampaan koulutuslisään.

Pöytäkirjamerkintä:

Koulutuslisää maksetaan seuraavan palkkakauden alusta lukien, kun työnte- kijä on esittänyt sitä koskevan tutkintotodistuksen.

Mikäli työnantaja edellyttää muita kuin edellä mainittua tai vaativuusluokituksen edellyttämää tutkintoa tai koulutusta, on siitä maksettavasta korvauksesta sovittava paikallisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen (51 §) kanssa.

Ampuma-ase

Mikäli työnantaja edellyttää ampuma-asetta, on tehtävän vaativuudesta, korvauksen suuruudesta ja sen määräytymisen perusteista, harjoitteluajasta ja testien suorittamisesta työajalla sovittava paikallisesti luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen (51§) kanssa.

Perehdytyslisä

Perehdyttäjän on oltava ennalta määrätty ja pätevä. Jollei työsopimuksessa erik- seen ole määritelty perehdytyksen kuuluvan osaksi esimiestehtävää, makse- taan perehdyttäjälle 1€/tunti koko vuoron ajalta, jolloin perehdytystä tehdään. Perehdyttämisen periaatteista ja maksettavasta korvauksesta voidaan sopia pai- kallisesti toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä (51 §).

26 § Henkilökohtainen palkanosa

Tehtäväkohtaisen palkan ja palvelusaikalisien lisäksi vartijalle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa pätevyyden perusteella. Pätevyystekijöitä ovat työn tuloksellisuus, työteho, yhteistyökyky, itsenäisyys, kielitaito, monipuolisuus, säännöllisyys, valmius erikoistehtäviin ja muut vastaavat perusteltavissa olevat pätevyystekijät.

MUUT PALKKAMÄÄRÄYKSET ‌‌‌‌

27 § Ilta- ja yötyölisä

Iltatyölisä

Yötyölisä

kello

18–22

100 senttiä

22–06

220 senttiä tunnilta

Ylityönä, sunnuntaina ja erityislauantaina tehdystä ilta- ja yötyöstä maksetaan 29 ja 30 §:n mukaiset korvaukset.

28 § Lauantaityölisä

Kaikilta lauantaityön tunneilta (00.00 – 24.00) maksetaan lauantaityölisää, jonka suuruus on 2 euroa tunnilta.

Soveltamisohje:

Lauantaityölisään oikeuttavilta tunneilta maksetaan myös ilta- ja yötyölisää seuraavasti:

klo 00.00–06.00 ja 22.00–24.00 2,00 + 2,20 = 4,20 €/t

klo 18.00–22.00 2,00 + 1,00 = 3,00 €/t.

Lauantaityölisää ei makseta tes 30 §:n tarkoittamilta päiviltä, joilta maksetaan määräyksen mukaisesti vähintään 50 %:lla korotettua palkkaa.

29 § Ylityö

Ylityötä on työ, joka kolmiviikkoisjaksossa ylittää 120 tuntia (ks. myös tes 33 § ja tes liite 3). Tasoittumisjaksossa työvuorolistan mukaisen säännöllisen työajan ylittävä työaika kolmiviikkoisjaksossa korvataan kuten jaksoylityö.

ESIMERKKI YLITYÖN LASKENNASTA TASOITTUMISJAKSOSSA:

Ensimmäinen kolmiviikkoisjakso 128 tuntia: ylityötä on 128 tuntia ylittävä työaika.

Toinen kolmiviikkoisjakso 112 tuntia: ylityötä on 112 tuntia ylittävä työaika.

Työaikaan rinnastetaan aika, jonka työntekijä on ollut jakson aikana poissa työstä

• vuosiloman

• arkipyhän

• vuosivapaan

• työaikapankkivapaan

• sairauden tai tapaturman

• lakisääteisen lääkärintarkastuksen

• lapsen sairastumisen tai ‌‌

• tes 46 §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Ylityöstä maksetaan kolmiviikkoisjakson

• 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa ja

• seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettua tuntipalkkaa.

30 § Sunnuntai- ja erityislauantaikorotus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, ju- hannus- ja jouluaattona klo 00.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 100 %:n sunnuntaikorotus.

Pääsiäislauantaina, itsenäisyyspäivänaattona, vapunaattona ja uudenvuodenaat- tona klo 00.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 50 %:n korotus.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos itsenäisyyspäivänaatto, vapunaatto tai uudenvuodenaatto sattuu sunnun- taiksi, maksetaan klo 00.00 jälkeen tehdystä työstä yhteensä 150 %:n korotus.

31 § Työvuoron pidennys ja hälytystyö

1. Xxxxxxxxx työvuoron jälkeen mutta ennen pidennettävän työvuoron alkamista sovittu työvuoron pidennys

• pidennys vähintään 20 minuuttia, maksetaan ylimääräinen tunnin palkka, tai

• pidennys yli tunnin, maksetaan ylimääräinen kahden tunnin palkka.

Jos työvuoroa pidennetään samalla kertaa sekä alusta että lopusta, maksetaan ylimääräinen palkka työvuoron yhteenlasketun pidennyksen perusteella

2. Työvuoron aikana sovittu työvuoron pidennys

• pidennys vähintään 20 minuuttia: maksetaan ylimääräinen tunnin palkka, tai

• pidennys yli tunnin: maksetaan ylimääräinen kahden tunnin palkka.

Arvokuljetus- ja niihin liittyvät esimiestehtävät:

• pidennys yli tunnin, maksetaan ylimääräinen kahden tunnin palkka

Soveltamisohje:

Työvuoron pidentyessä 20 minuutista yhteen tuntiin ylimääräistä korvausta ei makseta.

Jos työvuoro ylittää sovitun pidennyksen takia 12 tuntia, maksetaan 12 tuntia ylittävältä ajalta korvausta kuten ylityöstä (50 %).

Jos paikallisesti on sovittu (51§) yli 12 tunnin työvuorosta, maksetaan sovitun työajan ylittävältä ajalta korvausta kuten ylityöstä (50 %).‌‌‌‌

Tunteja, joista maksetaan korvausta kuten ylityöstä, ei oteta huomioon jaksoy- lityötä laskettaessa. Jos jakson aikana näitä tunteja on yli 18, on korotus tämän ylittäviltä tunneilta 100 %.

3. Hälytystyö

Työntekijälle maksetaan kahden tunnin palkka

• ylimääräisestä työtuntijärjestelmästä poikkeavasta vuorosta, joka alkaa ennen kuin 12 tuntia on kulunut edellisen vuoron päättymisestä tai

• sovittaessa vapaa-aikana tehtävästä ylimääräisestä työvuorosta, josta hänelle ei ole ilmoitettu vähintään 72 tuntia ennen työvuoron alkamista.

Hälytystyössä työvuoron pidentämiseen sovelletaan lisäksi tämän pykälän kohtia 1 ja 2.

4. Matkakorvaus hälytystyössä

Työntekijälle maksetaan selvitystä vastaan matkakulujen korvausta yrityksessä noudatettavan ohjeistuksen mukaisesti, jos hänet kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana tai niin kiireellisesti, ettei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa. Yrityksessä noudatettavan ohjeistuksen tulee olla työntekijöiden nähtävillä.

Työvoimareservi

Hälytyskorvausta ei suoriteta työvoimareserviin kuuluville.

32 § Vapaapäivänä suoritettu työ

Viikoittainen vapaa-aika toteutuu

Vapaapäivänä tehty ylimääräinen työvuoro voidaan korvata vastaavalla vapaalla vain työntekijän suostumuksella.

33 § Jakson katkeaminen

Työaikalain 22 §:n 3 momentista poikkeavasti jakso ei katkea

• sairaudesta

• vuosilomasta tai

• muusta hyväksyttävästä syystä johtuneen poissaolon vuoksi.

Em. työvuorolistan mukaiset poissaolotunnit lasketaan yhteen työtuntien kanssa jak- soylityötä määrättäessä. Vuosilomapäivän pituus on 6,7 tuntia. (Soveltamisohje liite 3).

PALKAN LASKENTA ‌‌‌

34 § Keskituntiansio (KTA)

KTA saadaan jakamalla työntekijälle kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta maksettu palkka hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa koro- tusta lukuun ottamatta vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vaihtoehtoisesti voidaan keskituntiansio laskea maksamisajankohtaa edeltäneil- tä kolmelta kalenterikuukaudelta tai sitä pidemmältä työnantajan ja pääluotta- musmiehen kesken paikallisesti sovitulta ajalta. (51 §)

Alle vuosineljänneksen kestäneessä työsuhteessa lasketaan KTA jakamalla edel- lisen kuukauden aikana maksettu palkka ilman ylityökorvauksia tehtyjen työ- tuntien määrällä.

KTA:n laskennallisen palkan jäädessä alle taulukkopalkan, palkka maksetaan kuitenkin taulukkopalkan mukaisesti.

KTA:lla maksetaan

• sairausajan,

• työajanlyhennysvapaan,

• arkipyhävapaan

• koulutusajan ja

• varallaoloajan palkka.

35 § Perustuntipalkka

Tuntipalkka saadaan jakamalla ao. tason kuukausipalkka 162:lla. Sitä käytetään myös ylityö-, sunnuntai- ja erityislauantaikorotusten perustana.

Soveltamisohje:

Perustuntipalkassa otetaan huomioon aikapalkka sisältäen

• tehtäväkohtainen palkka mukaan lukien palvelusaikalisä,

• henkilökohtainen palkanosa sekä

• kohdekohtainen ja tehtäväkohtainen lisä, mikäli niitä maksetaan sopimuk- sen perusteella kaikilta työtunneilta

Perustuntipalkassa ei oteta huomioon mm. koulutuslisää, erillisenä lisänä olevaa luottamusmieskorvausta, koirakorvausta jne.

36 § Palkanmaksu ‌‌‌‌

Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa palkanmaksupäivänä. Työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken voidaan paikallisesti sopia palkan maksamisesta kerran kuukaudessa (51 §). Palkan laskemiselle varataan aikaa enintään 10 päivää.

Ylityökorvausten laskemiselle varataan aikaa enintään 10 päivää jakson päätty- misestä. Ylityökorvaukset maksetaan seuraavana palkanmaksupäivänä.

Soveltamisohje tes:n liitteenä.

Lopputili on pyrittävä maksamaan välittömästi työsuhteen päättyessä, kuiten- kin viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä. Lopputilin maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on palauttanut työnantajan hänelle luovuttamat varusteet. Jos varusteita ei ole ilman perusteltua syytä palautettu viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä, voidaan palauttamatta jätetyt varus- teet kuitata lopputilistä käypään arvoon.

37 § Työtodistus ja palkkatodistus

Työntekijälle on pyynnöstä annettava työtodistus työsuhteen päättyessä.

Työntekijälle on pyynnöstä annettava palkkatodistus työsuhteen päätyttyä. Palkkatodistus on annettava kohtuullisessa ajassa pyynnön esittämisestä.

ERITYISET KORVAUKSET

38 § Poliisitutkinta ja oikeudenkäynti

Toimeksiantoon liittyvään poliisikuulusteluun, oikeudenkäyntiin tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen käytetty aika luetaan työajaksi. Jos työntekijä joutuu hoitamaan asiaa vapaa-aikanaan, maksetaan hänelle käytetyistä tunneista kor- vausta kuten ylityöstä.

Työnantaja korvaa asian hoitamisesta työntekijälle aiheutuneet kustannukset (matkakulut ja oikeudenkäynnistä aiheutuneet julkiset maksut) siltä osin kuin niitä ei tuomioistuimen päätöksellä korvata.

Työnantaja huolehtii asian edellyttämästä oikeusavusta. Työntekijällä on oikeus edellä kuvattuihin etuisuuksiin myös silloin, kun tuomioistuin toteaa työnteki- jän syyllistyneen lievään rikokseen, rikkomukseen tai tuottamukseen.

Työnantaja avustaa työntekijää myös rikosvahingoissa annetun lain tai vakuu- tuksen perusteella suoritettavien korvausten hakemisessa.‌‌‌‌

39 § Koirakorvaus

Jos työnantaja edellyttää työssä käytettäväksi koiraa, suoritetaan koiran ohjaa- jalle 10 %:n lisä tasopalkasta koirakorvauksena, mikäli lain yksityisistä turvalli- suuspalveluista (2 luku 31 §) edellytykset täyttyvät.

Koe- ja koirakoulutustilaisuuksien palkanmaksun osalta noudatetaan tämän so- pimuksen 48 §:n (koulutustilaisuudet) määräyksiä.

Koiran vahingoittuessa tai kuollessa vartiointityössä, työnantaja korvaa omis- tajalle aiheutuneen vahingon tai kuolemantapauksissa uuden vastaavan koiran hankintahinnan.

40 § Matkustaminen

Matka-ajan palkka

Matka-ajalta, joka ei ole työaikaa, maksetaan normaalituntipalkkaa korkeintaan 8 tunnilta vuorokaudessa. Asiasta voidaan paikallisesti pääluottamusmiehen lu- valla sopia toisin (51 §).

Päiväraha

Päivärahan osalta noudatetaan verohallinnon vuosittain vahvistamaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

työmatkan kestoaika päiväraha

yli 6 tuntia osapäiväraha

yli 10 tuntia kokopäiväraha

Työn tekemispaikan on oltava yli 15 kilometrin etäisyydellä sen kunnan rajasta, jolla työntekijän varsinainen työpaikka tai asunto sijaitsee.

Matkan ylittäessä viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla, maksetaan osapäiväraha ja yli 6 tunnilla kokopäiväraha.

Päiväraha puolitetaan, jos työntekijä matkavuorokauden aikana saa maksutto- man ruoan. Maksuttomalla ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan osalta kahta ja osapäivärahan osalta yhtä ilmaista ateriaa.

Päiväraha arvokuljettajille, jotka työskentelevät vain arvokuljetustehtävissä:‌‌‌‌‌‌

Osapäivärahan ja päivärahan perusteiden täyttyminen edellyttää, että hen- kilö työskentelee yli 6 tuntia tai yli 10 tuntia yli 15 km etäisyydellä (säteellä) varsinaisesta työpaikastaan eikä hänellä ole mahdollisuutta ruokailla tavan- omaisessa ruokailupaikassaan. Tavanomaisella ruokailupaikalla tarkoitetaan oman työnantajan toimipaikkoja.

Majoittumiskorvaus

Majoittumiskorvaus maksetaan majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy aamiaisen lisäksi muita aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Ruokaraha

Työmatkan tapahtuessa työajalla ja työskentelyn kestäessä vieraalla paikkakun- nalla yli 8 tuntia maksetaan ruokarahaa työntekijälle, jolla ei ole oikeutta päi- värahaan, noudattaen verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Kilometrikorvaus

Työntekijän autollaan tekemästä työmatkasta suoritetaan kilometrikorva- usta noudattaen verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Ulkomaanmatka

Ulkomaanmatkan täysihoidosta ja päivärahasta sovitaan erikseen ennen matkan alkamista niin, että se vähintään täyttää valtion II matkustusluokan mukaiset korvaukset.

Ulkomaanmatka arvokuljettajille, jotka työskentelevät vain arvokuljetustehtävissä: Ulkomaanmatkan matka-ajan palkasta, täysihoidosta ja päivärahasta sovi- taan erikseen ennen matkan alkamista (51 §).

SOSIAALISET SÄÄNNÖKSET ‌‌‌‌‌

41 § Sairausajan palkka

Maksuperuste

Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta työkyvyttömyydestä, josta on esitetty työnantajan hyväksymä selvitys. Palkkaa maksetaan jäljempänä mainitun ajanjakson työpäiviltä:

Työsuhde jatkunut yhtäjaksoisesti ennen työkyvyttömyyttä:	Ajanjakso
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta	28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 päivää
yli 10 vuotta	56 päivää

Alle 2 vuoden työsuhteissa on yksi karenssipäivä. Jos oikeus sairausvakuutus- päivärahaan on alkanut tai jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, palkka maksetaan myös karenssipäivältä.

Jos työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron, maksetaan palkkaa työvuoron loppuun.

Sairausajan palkka maksetaan KTA:lla.

Työtapaturma

Jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan työkyvyt- tömyyden aiheuttaman yhdenjaksoisen sairauspoissaolon ajalta palkkaa 3 kuu- kaudelta työsuhteen kestosta riippumatta.

Hyväksyttävä selvitys

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärintodistuksella. Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairauspoissaolon osalta selvitys voidaan perustellusta syystä esittää työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan xxxx- xxxxx todistuksella.

Työnantajalla ei ole oikeutta pidättäytyä palkanmaksusta, ellei työntekijälle ole ilmoitettu selvityksen riittämättömyydestä kolmen arkipäivän kuluessa selvi- tyksen esittämisestä.

Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta ‌‌‌‌

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä,

työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon

työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

Korvaava työ

Työntekijöille voidaan osoittaa korvaavaa työtä joka ei haittaa työntekijän ter- vehtymistä. Korvaava työ edellyttää työntekijän suostumusta. Työntekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan paikal- lisesti työntekijän kanssa (51§).

Palkan epääminen

Palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Palkkaa ei myöskään makseta, jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vista syistä makseta. Jos päiväraha maksetaan normaalia pienempänä, työn- antajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä. Työnantajan on ennen palkan epäämistä annettava työntekijälle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Työnantajan vastuu

Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa. Maksettuun palkkaan sovelletaan mitä tässä pykälässä on säädetty vähennyk- sistä. Työntekijän on ennen palkanmaksuvaatimusta annettava työnantajalle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Vähennykset

Työnantaja on oikeutettu nostamaan, perimään takasin tai vähentämään saira- usajan palkasta työntekijän samasta työkyvyttömyydestä samalta ajanjaksolta saaman päivärahan tai vastaavan työnantajan kannattamalta sairausvakuutus- kassalta, tai tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuu- tuslain perusteella työntekijän saaman korvauksen, kuitenkin enintään maksa- mansa määrän.

Ilmoittaminen ‌‌‌‌‌

Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle.

Työvoimareservi

Sairausajan palkanmaksu edellyttää työvuorolistaan merkittyjä työvuoroja.

42 § Lääkärintarkastus

Lakisääteinen lääkärintarkastus

Työntekijälle maksetaan palkkaa, jos hän käy työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkusta- minen korvataan kuten työmatka.

Muut lääkärintarkastukset

Työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavilla työ- ajan ulkopuolella.

Ansionmenetys korvataan myös, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on:

• Erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi

• Työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

• Korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta

• Sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastukses- ta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista

• Hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työ- kyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.

• Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäi- semiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

Soveltamisohje:

Ansionmenetys korvataan seulontatutkimuksen ja siihen liittyvän välttä- mättömän matkustusajan osalta. Seulontatutkimukset tehdään ensisijaisesti työajan ulkopuolella.

43 § Lapsen sairastuminen ‌‌

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen taikka muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 41 §:n mukaan, jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 kalenteripäivää

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, että

• molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta tai

• toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittami- sen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on py- syvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.

Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan.

44 § Palkallinen äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka ilman lisiä äitiysvapaan ajalta 3 kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta 6 päivältä.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nosta- mista koskevia määräyksiä

• työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kk äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan tai isyysvapaan aikana.

Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin säännöllisen työajan palkka ilman lisiä 3 kuukaudelta. Palkan mak- samisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.

45 § Vuosilomapalkka ja lomaraha ‌‌‌‌

Lomapalkka ja lomakorvaus

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät lomapalkkasopimuksen (tes:n lii- te) ja vuosilomalain mukaan. Paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä voidaan sopia prosentuaalisesta vuosilomapalkan ja lomakorvauksen las- kennasta sekä näiden maksuajankohdista (51 §).

Pöytäkirjamerkintä:

Sovittaessa paikallisesti vuosilomapalkasta tulee lomapalkan vastata koko- naisuutena arvioiden tasoltaan vähintään vuosilomalain 12 §:n mukaisesti laskettavan lomapalkan määrää. Sama pätee lomakorvaukseen. Paikallisessa sopimuksessa on selkeästi avattava, mitä eriä otetaan huomioon lomapalkan laskennassa.

Poiketen 51 §:n määräyksistä tällainen paikallinen sopimus on irtisanottavis- sa 3 kk irtisanomisaikaa noudattaen ainoastaan lomanmääräytymisvuoden loppuun.

Lomaraha

Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta. Se maksetaan työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuo- siloman päätyttyä.

Xxxxxxxx maksetaan myös

• jos poissaoloon välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai sen päätyttyä työsuhteen aikana on ollut työnantajan suostumus, hoitovapaa tai vuosiloma- lain 7 §:n 2 momentissa mainittu syy. Lomaraha maksetaan vain jos työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain mukaisen ilmoituksen tai siihen perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

• vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle sekä työnteki- jälle, joka maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta an- netun lain edellyttämällä tavalla.

• jos työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut työ- sopimuksen päättymään vuosiloman aikana.

Maksuajankohta

Lomaraha maksetaan lomaltapaluupäivän palkanmaksun yhteydessä. Loman osan päätyttyä maksetaan sitä vastaava osa lomarahasta.

Puolet lomarahasta maksetaan ennakkona pisimmän lomanosan lomarahasta vuosilomapalkan yhteydessä. Lomaltapaluun edellytykset eivät koske ennakkoa.

Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi erissä. Xxxxxxxxx on oltava kokonaan maksettu ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua.‌‌‌

Lomarahan maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin (51 §).

Asepalveluksen, vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen jälkeen työhön palaavalle lomaraha lasketaan siitä lomakorvauksesta, joka maksettiin palvelukseen astuttaessa. Jos palvelukseen astuttiin välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha maksetun lomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Xxxxxxxx määräytyy palvelukseen astuttaessa voimassa olleen työehtosopimuk- sen mukaan.

Lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen (51 §).

30 lomapäivän lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen tarkoittaa 15 päi- vän ja 24 lomapäivän lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen 12 päivän mittaista vapaa-aikaa. Päivät ovat vuosilomalain tarkoittamia arkipäiviä.

Sovittaessa lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen tulisi sopia myös vapaan ajankohdasta sekä lomarahan maksamisajankohdasta. Vapaan ajalta ei makseta muuta palkkaa. Vapaapäivät ovat työhön rinnastettavia päiviä vuosilo- man kertymää laskettaessa

46 § Muut sosiaaliset säännökset

Poissaolot

Työstä poissaolosta tulee ilmoittaa mahdollisimman hyvissä ajoin ennakolta.

Työntekijä on velvollinenkorvaamaan työnantajalle aiheutuneenvahingon, mikä- li hän muutoin kuin ylivoimaisesta esteestä laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa.

Peruspalkasta vähennetään poissaoloaikaa vastaava tuntipalkka poissa- olon johtuessa muusta syystä kuin sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä.

Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edusta- jiston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa työntekijälle oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Lyhyt tilapäinen loma ‌‌‌‌‌‌‌‌

Palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä työntekijän perheen piirissä sattuvan äkil- lisen sairaustapauksen, lähiomaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luot- tamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa, jonka pituudesta on paikallisesti sovittava. (51 §)

Hautauspäivä

Työntekijä saa palkallista vapaata lähiomaisensa hautauspäivänä. Lähiomaisia ovat puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Merkkipäivät

Työntekijä saa vihkiäispäivänään, parisuhteen rekisteröimispäivänään sekä 50- ja 60-vuotis päivänään palkallisen vapaan silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäivälleen.

Kutsunta

Varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallis- tuvalle sekä kutsuntaan liittyvään lääkärintarkastukseen osallistuvalle työnte- kijälle korvataan aiheutuva ansionmenetys.

Reservin harjoitukset

Reservin harjoitusten ajalta maksetaan palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös väestönsuojelulain nojalla väestönsuojelun erikoistehtäviin koulutettaviin.

Kunnalliset luottamustehtävät

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan työntekijän palkkaa vähennetään kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa palkkansa. Erotus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut selvityk- sen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Työvoimareservi

Tes 46 §:n mukaisten korvausten maksaminen edellyttää työvuorolistaan mer- kittyjä työvuoroja.

47 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen vä- lillä sovitulla tavalla.

KOULUTUS JA TYÖSUOJELU ‌‌‌‌

48 § Koulutus ja tilaisuudet

Ammatillinen koulutus

Työaikana järjestetystä ammatillisesta koulutuksesta maksetaan täysi palkka. Vapaa-aikana järjestetyltä koulutusajalta maksetaan korvaus KTA:lla tai anne- taan vastaava vapaa. Työntekijän osallistuessa työnantajan määräyksestä vieraal- la paikkakunnalla pidettäville perus- ja jatkokursseille korvataan matka-aika tes 40 §:n 1-kohdan mukaisesti.

Osa-aikainen työntekijä on työnantajan määrättävissä työajan ulkopuoliseen palkattomaan koulutukseen tai tilaisuuteen yhdessä tai useammassa osassa. Määrättävissä olevan ajan enimmäiskesto kalenterivuodessa saadaan kertomalla 24 tuntia työntekijän työajan ja hänen työaikamuotonsa kokoaikatyön suhteel- la. Ajallinen enimmäiskesto määritetään työntekijään tammikuun 1. päivänä noudatettavan työsopimustuntien perusteella. Vapaan ajankohdan ilmoitta- misessa tulee noudattaa työvuorolistan (10 §) laadintaa koskevia määräyksiä. Vapaapäivälle määrättävän palkattoman koulutuksen tai tilaisuuden kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita (51 §).

Liitot suosittelevat, että paikallisesti selvitetään vuosittain, minkälainen amma- tillinen koulutus on välttämätöntä työntekijän ammattitaidon ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi. Työnantaja korvaa tässä tarkoitetusta koulutuksesta, jonka antamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä, aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen TT-SAK yleissopimuk- sen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet suosittelevat, että jos tehtävä edellyttää erityistä fyysistä kuntoa, tekniikan hallintaa tai ampuma-aseen käyttöä on työnantajan mahdollistet- tava näiden taitojen ylläpito työajalla paikallisesti luottamusmiehen kanssa sovittavalla tavalla.

Ammattitutkintolain mukainen koulutus

Ammattitutkintolain mukaiseen työsuhteiseen koulutukseen noudatetaan TT- SAK yleissopimusta sekä opintovapaalain säännöksiä. Paikallisesti voidaan sopia toisin työnantajan koulutusajalta maksamasta ansionmenetyksen ja kustannus- ten korvauksesta. (51 §)

Uusissa työsuhteissa maksetaan yksityisistä turvallisuuspalvelusta annetun lain voimaan tultua lain mukaisen vartijan pakollisen koulutuksen osalta työsuhteen aikaisilta koulutustunneilta 24 §:n tason I mukaista palkkaa.

Työssä oppiminen ‌‌‌‌‌

Työssä oppimiseen ja muuhun koulutukseen liittyvän palkattoman harjoittelun periaatteet käsitellään pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen (51§) kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työssä oppiminen tai muu koulutukseen liittyvä palkaton harjoittelu ei voi korvata olemassa olevia työsuhteita.

Pöytäkirjamerkintä:

Kuljettajan koulutus arvokuljetusalalla

Mikäli työnantaja edellyttää kuljettajan ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen koulutuksen suorittamista, työnantaja maksaa kou- lutuksesta aiheutuvat suoranaiset kustannukset.

49 § Vartijan asu

Työnantaja hankkii sisäministeriön määräysten mukaisen vartijan asun. Muut tehtävän edellyttämät asusteet tai varusteet kustantaa työnantaja, koiraa lukuun ottamatta.

Asun on luovutettaessa oltava puhdas ja ehjä. Asun pesut ja korjaukset kustantaa työnantaja. Asun vaihtaminen pesua tai korjausta varten suoritetaan työaikana, jos se työn kannalta on mahdollista. Asun vaihtamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvaa työnantaja. Asujen pesusta voidaan pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti sopia toisin. (51 §)

50 § Työsuojelu

Työpaikka

Työpaikka on yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 2 §

10. kohdan mukainen toimipaikka. Pääkaupunkiseudun alue (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on yksi työpaikka.

Työsuojeluvaltuutetun vaali

Työsuojeluvaltuutetun vaalin järjestävät työntekijät noudattaen keskusjärjestö- jen yleisohjeita työsuojeluvaaleista. Työnantaja toimittaa luettelot vaaliajankoh- tana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Vaalitoimituksen tiloista on sovittava työnantajan kanssa. Vaalin tulos ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle joka il- moittaa siitä edelleen Työturvallisuuskeskukselle.

Työsuojelupäällikkö ‌‌‌‌‌‌

Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työsuojeluvaltuutetulle annetaan tehtävien hoitamiseksi tarpeellista vapautusta työstä keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön kerroin on 0,200.

Matkakorvaus maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

Korvaukset

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan sama korvaus kuin pääluottamusmiehelle ja työsuojeluasiamiehelle maksetaan sama korvaus kuin alueluottamusmiehelle (tes 56 §:n taulukko).

Työsuojeluasiamiehet

Työpaikan työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluasiamiehen 2 vuoden toimikaudeksi. Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä ja toimialueista sovitaan paikallisesti.

Jos sovitaan useammista työsuojeluasiamiehistä, on sovittava myös työnjaosta tai vahvistettava se työsuojelutoimikunnassa. Tehtävien edellyttämästä työstä vapautuksesta on sovittava työnjohdon kanssa.

Työsuojelutoimikunta

Vartiointiliikkeeseen, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, valitaan työsuojelutoimikunta. Toimikunnassa voi olla enintään 12 jäsentä.

Työturvallisuus

Ilmeisestä työturvallisuusvaarasta työntekijän on välittömästi ilmoitettava työnantajalle, työsuojeluvaltuutetulle, työsuojeluasiamiehelle ja luottamusmie- helle. Työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai, jollei se ole välittömästi mahdollista, erityisiin suojatoimenpiteisiin.

YHTEISTOIMINTA JA TYÖRAUHA ‌‌‌‌

51 § Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropu- helua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikal- liset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopimi- nen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

1. Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

4. Toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään 9 kuukautta voimassa olleen mää- räaikaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta.

5. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

6. Sopimus on osa työehtosopimusta.

Pääluottamusmiehellä on tiedonsaantioikeus luottamusmiehen tekemään pai- kalliseen sopimukseen. Luottamusmiehen on pääluottamusmiehen pyynnöstä toimitettava edellä mainittu sopimus tiedoksi. Mikäli sopimusta ei ole mahdol- lista saada luottamusmieheltä, sen toimittaa työnantaja.

52 § Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

53 § Jäsenmaksujen pidättäminen

Työntekijän valtuuttama työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan TT- SAK 13.1.1969 pöytäkirjan mukaisesti. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä määrästä.

54 § Erimielisyyksien sovittelu ‌‌‌‌‌

Työehtosopimuksen tulkintaa ja rikkomista koskevissa asioissa neuvotellaan en- sin työnantajan ja luottamusmiesten välillä sekä sitten liittojen kesken TT-SAK yleissopimuksen mukaisesti. (malli erimielisyysmuistiosta liitteenä)

55 § Työrauha

Ryhtyminen työehtosopimukseen kohdistuvaan työtaisteluun on kielletty.

56 § Luottamusmiehet

Luottamusmiehet

Luottamusmiehiä ovat pääluottamusmies sekä työosaston tai alueen luotta- musmies.

Luottamusmiehen tulee olla yrityksen toiminta-alueen työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Luottamusmiehen valinta

Ammattiosasto valitsee luottamusmiehet. Yritykseen, jonka toiminta-alue on laajempi kuin ammattiosaston, pääluottamusmiehen valitsevat ao. alueitten ammattiosastot.

Pöytäkirjamerkintä:

Käytännössä Palvelualojen ammattiliiton jäsenet valitsevat pääluottamus- miehen ja alueittain luottamusmiehen.

Luottamusmiesvaalin saa pitää työpaikalla. Vaali ei saa häiritä työntekoa. Vaalista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta aikaisemmin. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Valitut luottamusmiehet on valintakokouksen kirjallisesti ilmoitettava työn- antajalle. Varapääluottamusmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Yrityksessä sovitaan toiminta-alueista, joille valitaan luottamusmies ottaen huo- mioon osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuus ta- vata osaston työntekijät. Asia voidaan alistaa liittojen ratkaistavaksi.

Vapautus työstä ‌‌‌‌‌‌‌

Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle vapaata työstä kolmiviikkoisjaksossa ja maksetaan korvausta kuukausittain 1.1.2019 lukien:

Työntekijäin lkm.	Vapaa tunteina	Korvaus/kk
5 - 49	-	191 euroa
50 - 99	9	108 euroa
100 - 150	21	129 euroa
151 - 250	30	150 euroa
251 - 400	42	170 euroa
401 - 500	72	191 euroa
yli 500	kokonaan vapautettu	263 euroa

Osaston luottamusmiesten korvaukset

Alue- tai työosaston luottamusmiehille maksetaan 108 euroa kuukaudessa luot- tamusmiestehtävien hoitamisesta.

Vapaan määrittäminen

Työntekijämäärä todetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Jos työnte- kijämäärässä tapahtuu tämän jälkeen olennaisia muutoksia, todetaan muutoksen vaikutukset työnantajan tai pääluottamusmiehen sitä pyytäessä. Vapaan määrää noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Pääluottamusmiehen palkka

Työstä vapautetun pääluottamusmiehen palkka on valituksi tulohetken palkka keskimääräisine lisineen. Palkkakehitys turvataan seuraamalla yrityksen yleistä ansionkehitystä. Pääluottamusmiestehtävän päätyttyä määräytyy palkka suori- tettavan työn mukaan.

Toimitila

Pääluottamusmiehelle, jolla on vapautusta työstä vähintään 21 tuntia kolmiviik- koisjaksossa, järjestetään yleissopimuksen 4.2 kohdan mukainen toimitila.

Matkustaminen

Pääluottamusmiestehtävien edellyttämästä matkustamisesta toiselle paikka- kunnalle sovitaan työnantajan kanssa. Matkakustannukset korvataan 40 §:n mukaisesti.

Tilastotiedot

Luottamusmies saa vähintään kerran vuodessa seuraavat palkkatiedot:

• työntekijöiden keskiansio palkkatasoittain

• työntekijän palkkataso ja tasopalkka.

Alle 6 työntekijän palkkaryhmästä ei anneta tietoja. Jos työntekijöitä on yhteensä vähintään 6, luottamusmiehelle annetaan kaikkien työntekijöiden keskiansio.‌‌‌

Tiedot erimielisyystapauksissa

Luottamusmiehelle annetaan kaikki palkasta tai muusta työsuhteeseen liitty- västä asiasta syntyneen epäselvyyden tai erimielisyyden selvittämiseksi tarvit- tavat tiedot.

Liittojen välinen neuvottelu

Luottamushenkilön työsuhteen päättämisen perusteet käydään läpi liittojen vä- lisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättämisen toteuttamista.

57 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on liitteineen voimassa 1. päivästä marraskuuta 2018 huhtikuun 30. päivään 2020 ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Helsingissä 8. marraskuuta 2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

LIITTEET ‌‌

Liite 1: Viikkotyöaikasopimus VIIKKOTYÖAIKA VARTIOINTIALALLA

1. Viikkotyöaikamuodon käyttöönotto

Niissä työsuhteissa, jotka ovat voimassa tämän sopimuksen voimaan tullessa, viikkotyöaikamuodon käyttämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken työsopimusmuutoksella.

Uusissa työsuhteissa sovellettavasta työaikamuodosta sovitaan työsopimuksella.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijään ei sovelleta samanaikaisesti kahta eri työaikamuotoa. Työaikamuoto ei muutu tilapäisten sijaisuuksien perusteella.

Viikkotyöaikamuodon käyttöön ottamisesta ja sen laajuudesta informoidaan yri- tyksen pääluottamusmiestä etukäteen kirjallisesti.

2. Työehtosopimusmääräysten soveltaminen viikkotyöaikamuodossa

Siltä osin, kuin tässä sopimuksessa on sovittu toisin kuin vartiointialan työeh- tosopimuksessa, sovelletaan viikkotyöaikamuodon piirissä oleviin tämän sopi- muksen määräyksiä.

3. Viikkotyöaika

3.1 Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia 36 minuuttia vuorokau- dessa. Vuorokautinen säännöllinen työaika (työvuoron pituus) voi olla vähintään 5 ja enintään 10 tuntia. Säännöllinen työaika on enintään 38 tuntia viikossa.

Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on 38 tuntia viikossa, on kuukausipalk- kainen. Samoin työntekijä, jonka säännöllinen työaika on viimeisen 26 viikon aikana ollut keskimäärin 38 tuntia viikossa, on kuukausipalkkainen. Työssäoloon rinnastetaan myös enintään kuukauden aika, jonka työntekijä on ollut pois työstä

• vuosiloman

• arkipyhän

• sairauden tai tapaturman

• lakisääteisen lääkärintarkastuksen

• lapsen sairastumisen tai

• tes 46 §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä keskimääräinen vähim- mäistyöaika viikossa. Työajan toteutumista tarkastellaan toisen osapuolen sitä vaatiessa puolivuosittain. Työajan olennainen muutos tulee huomioida keskimää- räisessä vähimmäistyöajassa.

Työviikko on keskimäärin enintään viisipäiväinen.

Työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken voidaan työajoista sopia paikallisesti toisin. (51 §)

3.2 Työvuorolista

Laadinta

Työvuorolista on laadittava vähintään kahden viikon ajanjaksoksi ja annettava työntekijälle viimeistään 2 viikkoa ennen sen alkamista.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuorolistan muuttamisesta säädetään työaikalain 35 §:n 2 momentissa.

3.3 Ylityö ja lisätyö

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää 10 tuntia kalenterivuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa. Vuorokautisen ylityön tunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikoittaista ylityötä.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaistaylityötä ontyö, jokaylittää 40 tuntiakalenteriviikossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.

Lisätyö

Lisätyötä on työvuorolistaan merkityn säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärää. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 7 tuntia 36 minuut- tia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa, lisätyöstä maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa.

Ylityö- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan

Ylityöstä ja lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa annetaan

työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita. Vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

4. Viikkotyöaika käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää

4.1 Säännöllinen työaika

Paikallisestisopimalla voidaantyöaika järjestää myös siten, että se onkeskimäärin enintään 38 tuntia viikossa enintään 8 viikon tasoittumisjaksossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia. Jos sopimus koskee yhtä useampaa työntekijää, sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmiehen kesken. (51 §)

Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia viikossa, on kuu- kausipalkkainen. Samoin työntekijä, jonka säännöllinen työaika on vähintään 26 viikon (otetaan huomioon vain täydet tasoittumisjaksot) aikana ollut keskimää- rin 38 tuntia viikossa, on kuukausipalkkainen. Työssäoloon rinnastetaan myös enintään kuukauden aika, jonka työntekijä on ollut pois työstä

• vuosiloman

• arkipyhän

• sairauden tai tapaturman

• lakisääteisen lääkärintarkastuksen

• lapsen sairastumisen tai

• tes 46 §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä keskimääräinen vä- himmäistyöaika viikossa. Työajan toteutumista tarkastellaan toisen osa- puolen sitä vaatiessa puolivuosittain (otetaan huomioon vain täydet tasoittu- misjaksot). Työajan olennainen muutos tulee huomioida keskimääräisessä vähimmäistyöajassa.

4.2 Työvuorolista

Laadinta

Työvuorolista on laadittava vähintään kahden viikon ajanjaksoksi ja annettava työntekijälle viimeistään 2 viikkoa ennen sen alkamista.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuorolistan muuttamisesta säädetään työaikalain 35 §:n 2 momentissa.

4.3 Työvuorosuunnitelma

Mikäli paikallisesti on sovittu tasoittumisjärjestelmän käytöstä, työnantajan on tehtävä työvuorolistan lisäksi viikkotason suunnitelma siitä, miten viikoittai-

nen työaika tasoittuu tasoittumisjakson aikana (työajan tasoittumisjärjestelmä). Suunnitelma on annettava työntekijälle tiedoksi vähintään kaksi viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.

Soveltamisohje:

Viikkotason suunnitelmasta tulee ilmetä vähintään viikoittainen työaika.

4.4 Ylityö ja lisätyö

Vuorokautinen ylityö

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ, joka ei ole lisätyötä ja joka ylittää tasoittumisjär- jestelmän mukaisen työajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta viikkoa kohden 50 %:lla korotettua palkkaa ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.

Viikoittaisen työajan ylittäessä 50 tuntia, korvataan ylittävä työaika kuten vuoro- kautinen ylityö (100 %:lla korotettu palkka). Vuorokautisen ylityön tunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikoittaista ylityötä.

Lisätyö

Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 7 tuntia 36 minuuttia päivässä ja 38 tuntia viikossa, maksetaan työvuoroluettelon mukaisen vuorokau- tisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä 50 %:lla korotettua palkkaa. Lisätyötä voi olla enintään 2 tuntia viikkoa kohden. Lisätyö ei ole ylityötä.

Ylityö- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan

Ylityöstä ja lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita. Vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Laskentaesimerkkejä liitteenä.

5. Lepoaika työvuoron aikana

Jos vuorokautinen työaika on viittä tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätön, annetaan työntekijälle työvuoron aikana säännöllinen vähintään puoli tuntia ja enintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tällöin lepoaika ei ole työaikaa.

Työntekijällä on lisäksi enintään 8 tunnin työvuoron aikana oikeus yhteen vir- kistystaukoon ja enintään 10 tunnin työvuoron aikana kahteen virkistystaukoon työn kannalta sopivana ajankohtana. Jos työvuoro ylittää 10 tuntia, on työnteki- jällä halutessaan oikeus pitää ylimääräinen virkistystauko.

Jos työntekijän työpaikalla olo on työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, nou- datetaan työehtosopimuksen 17 §:n lepoaikaa koskevia määräyksiä.

Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.

6. Arkipyhät

Arkipyhiä ovat:

• loppiainen

• toinen pääsiäispäivä

• vapunpäivä

• helatorstai

• itsenäisyyspäivä

• juhannusaatto

• jouluaatto

• toinen joulupäivä.

Arkipyhät lyhentävät työaikaa. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vä- hintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä työvuo- rolistan mukaisesti molemmin puolin arkipyhää tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut

• työnantajan luvasta

• sairaudesta

• reservin harjoituksesta

• lomautuksesta

• muusta hyväksyttävästä syystä.

Arkipyhän pituus ja palkka ‌

Arkipyhä lyhentää viikoittaista työaikaa 7 tunnilla 36 minuutilla.

Osa-aikatyössä arkipyhävapaa suhteutetaan 38 tunnin viikkotyöaikaan. Palkka arkipyhältä maksetaan KTA:lla.

Arkipyhävapaan antaminen

Arkipyhävapaa merkitään siihen työvuorolistaan, jonka aikana arkipyhävapaa pidetään. Siirrettyä vapaata ei merkitä vuosiloman ajalle.

Arkipyhävapaa annetaan lyhentämällä työaikaa viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä työnantajan määräämänä aikana.

Arkipyhävapaa annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita. (51 §)

Liite 1 a: Vuosivapaajärjestelmä

Paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopien (51 §) voidaan ottaa käyttöön joustavan työajan malli ja / tai vuosivapaajärjestelmä seuraavassa esitetyllä ta- valla. Paikallinen sopimus on toimitettava tiedoksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle.

Työehtosopimusosapuolet arvioivat keskenään paikallisesti sovittujen mallien toimivuutta ja työehtosopimusmääräysten kehitystarpeita saatujen kokemusten perusteella.

Vuosivapaajärjestelmä

Vuosivapaajärjestelmä korvaa kuukausipalkkaisten työntekijöiden työehtoso- pimuksen työajanlyhennysvapaata ja arkipyhävapaata koskevat määräykset. Palkallista vapaata kertyy kalenterivuoden aikana työssäolon ja siihen verratta- valta ajalta seuraavasti:

Tehdyt työtunnit	Vapaa tunteina
100	6,75
200	13,50
300	20,25
400	27,00
500	33,75
600	40,50
700	47,25
800	54,00
900	60,75
1000	67,50
1100	74,25
1200	81,00
1300	87,75
1400	94,50
1500	101,25
1600	108,00
1700	114,75
1800	121,50
1900	128,25
2000	135,00 (20 päivää)

Työssäoloon verrattavalla ajalla tarkoitetaan karenssipäivää sekä työstä poissa- oloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvol- linen maksamaan palkan.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin, tai tämän työehtosopimuksen 46 §:n mukaan. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika sil- tä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen.

Työsuhteen alkaessa ensimmäisen kolmen kuukauden ajalta vapaata kerryttä- väksi ajaksi lasketaan puolet tehdystä työajasta tai siihen rinnastettavasta ajasta.

Perusteeton palkaton poissaolo (työvuoro) vähentää oikeutta vapaaseen 6,75 tun- nilla. Muun palkattoman poissaolon vaikutus vapaaseen sovitaan paikallisesti (51 §).

Täysimääräisen vapaan saamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on enin- tään 30 päivän pituinen vuosiloma ja että työntekijän vuotuista työaikaa lyhentää muutoin vain vuosivapaajärjestelmän mukaiset vapaat. Lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen ei vaikuta vapaan määrään.

Vapaan antamisen osalta noudatetaan työehtosopimuksen 19 §:n (työajan lyhen- täminen) määräyksiä, mikäli paikallisesti ei sovita toisin (51 §) tai vapaata sovita siirrettäväksi työaikapankkiin.

Korvaus vapaalta suoritetaan KTA:lla.

Vapaa rinnastetaan työssäoloon vuosiloman ansainnassa.

Paikallisen sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopimuksen 51 §:n määräyksiä.

Liite 1 b: Joustava työaikajärjestelmä

Työehtosopimusosapuolet arvioivat keskenään paikallisesti sovittujen mallien toimivuutta ja työehtosopimusmääräysten kehitystarpeita saatujen kokemusten perusteella

Joustava työaikajärjestelmä

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikaisen työsopimuksen muuttamisesta kuukausipalkkaiseksi joustavaksi työajaksi seuraavasti:

• peruspalkka on kuukausipalkka

• työvuoroluetteloon merkitään työajaksi vähintään 90 tuntia / kolmen viikon jaksossa tai 180 tuntia / kuuden viikon jaksossa, elleivät osapuolet sovi toisin

• työnantaja voi täydentää jakson työvuorolistaa enintään 120 tuntiin / kolme viikkoa tai 240 tuntiin / kuusi viikkoa

• työntekijä kuuluu työajan lyhennyksen tai vuosivapaan piiriin

• uudet työvuorot on ilmoitettava vähintään 72 tuntia ennen työvuoron alkua.

Työntekijä voi perustellusta syystä (työaikalaki 18.2 §) kieltäytyä ottamasta vas- taan em. tavalla ilmoitettuja uusia työvuoroja. Mikäli työvuorolistan työaika on jäänyt vajaaksi työvuorosta kieltäytymisestä johtuen, työntekijä menettää 8 tuntia työajanlyhennysvapaata, kuitenkin vain sen kuukauden osalta jolloin kieltäytyminen / kieltäytymiset ovat tapahtuneet.

Työvuorolistaa voidaan täydentää myös vähintään 24 tuntia ennen työvuoron alkua, jolloin työntekijä voi kieltäytyä työvuorosta menettämättä työajanlyhen- nysvapaata. Työnantaja ja työntekijä voivat kertaluonteisesti sopia työvuorolistan täydentämisestä myös lyhyemmällä ilmoitusajalla.

Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle työvuoron ilmoittamista ja työvuo- rolistaan tehtäviä merkintöjä koskevat menettelytavat.

Työntekijä voi kieltäytyä tarjotusta työvuorosta menettämättä kuukausipalkkaa ja työajan lyhennystä, jos

• työehtosopimuksen lepoaikamääräykset eivät toteudu

• työntekijän kanssa on sovittu vapaasta

• työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen 46 §:n mukaiseen vapaaseen

• työntekijä on poissa vuosiloman, sairauden, lapsen sairauden taikka perheva- paan vuoksi

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava kieltäytymisestä.

Työntekijän kieltäytyessä uusista työvuoroista, palkka ao. jaksolta maksetaan todellisten tehtyjen tuntien mukaan (sisältäen työaikaan rinnastettavat vapaat)

Joustavan työajan ollessa käytössä työehtosopimuksen 31 §:n 3. kohdan määräystä (hälytystyö) ei noudateta.

Paikallisen sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopimuksen 51 §:n määräyksiä. Työnantaja ja työntekijä voivat irtisanoa joustavaa työaikaa koskevan työsopimusmääräyksen vähintään kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jon- ka jälkeen noudatetaan edeltävää työsopimusta.

Liite 2: Siirtotapauksia koskeva soveltamisohje ‌

Siirrettäessä työntekijöitä tehtävästä toiseen noudatetaan seuraavia periaatteita, ellei muuta ole sovittu.

Siirrosta ja sen vaikutuksista työsuhteen ehtoihin on työnantajan annettava sel- vitys työntekijälle.

Työsuhteen ehtojen muuttuminen

Jos työsopimuksessa on sovittu määrätystä työtehtävästä (työkohteesta), työn- antaja ja työntekijä joko sopivat siirrosta ja siitä aiheutuvista muutoksista työ- suhteen ehdoissa tai siirto toteutetaan työsopimuslain mukaisin irtisanomis- perustein, jolloin muutokset työsuhteen ehdoissa toteutetaan irtisanomisajan kuluttua.

Siirto työnjohto-oikeuden perusteella

Jos työsopimuksella ei ole sovittu tietystä tehtävästä (työkohteesta), siirto teh- tävästä toiseen toteutetaan työnjohto-oikeuden perusteella, jolloin siirto ja siitä johtuva palkan muutos voidaan toteuttaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

Palkan muutos voidaan toteuttaa seuraavan kuun alusta lukien. Työsopimuksen sisältö selvitetään työntekijän sitä vaatiessa käytettäessä työnjohto-oikeutta siir- ron perusteena.

Siirto taloudellisista ja tuotannollisista syistä

Tapauksissa, joissa siirto-oikeutta käytetään taloudellisista ja tuotannollisista tai niihin verrattavista syistä (TSL 7 luku 3 §), noudatetaan palkkauksen muutoksissa irtisanomisaikaa, ellei toisin sovita.

Mikäli siirtotapauksissa työntekijälle aiheutuu pysyväisluonteisia olennaisia muutoksia esimerkiksi palkkaukseen, työaikaan, työhönsidonnaisuuteen tai työ- matkaan, neuvotellaan muutoksista yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla. Olennaisena muutoksena ei ole esimerkiksi pidettävä yhden palkkaluokan muu- tosta. Siirtotapauksissa pyritään järjestämään palkkauksellisesti samantasoista työtä.

Siirto työntekijän pyynnöstä

Jos työntekijä itse haluaa siirtyä toiseen tehtävään, sovitaan työnantajan ja työn- tekijän kesken uudessa tehtävässä noudatettavista ehdoista.

Tilapäiset siirrot

Tilapäisissä siirroissa, kuten esimerkiksi lyhytaikaisissa vuosi- ja sairasloman sijaisuuksissa, palkkaa ei alenneta.

Liite 3: Soveltamisohje jakson keskeytymisestä JAKSON KESKEYTYMINEN JA YLITYÖ ‌‌

Työntekijän työvuorolista on kolmiviikkoisjaksolla:

ma	ti	ke	to	pe	la	su
v	18/06	18/06	v	v	6/18	6/18	1. vko
v	v	18/06	18/06	v	18/06	18/06	2. vko
v	v	18/06	18/06	v	v	v	3. vko

Jaksolla on • sairastunteja	48
• työtunteja	72
• jaksolla tunteja	120	= ei ylityötä
Työntekijä aloittaa vuosilomansa 3. viikolla. Jaksolla on
• vuosilomatunteja	40	(= 6 lomapäivää á 6,7 tuntia)
• työtunteja	96
• tunteja yhteensä	136	= 16 tuntia ylityötä

1. Työntekijä sairastuu kesken 120 tunnin jakson ja saa sairaslomaa 8 päivää.

3. Työntekijän vuosiloma on sovittu alkamaan jakson viimeisellä viikolla tiistai- na. Hän kuitenkin sairastuu toisen viikon alussa ja saa sairaslomaa vuosiloman alkuun asti. Jaksolla on

• työtunteja	48
• sairastunteja	48
• lomatunteja	34
• tunteja yhteensä on	130	= 10 tuntia ylityötä

4. Työntekijän työsuhde alkaa jakson ensimmäisenä lauantaina. Jaksolla on

• työvelvoitetunnit 93 (=16 kalenteripäivää)

• työtunteja 96 = 3 tuntia ylityötä

5. Työntekijä on irtisanoutunut. Työsuhde päättyy jakson ensimmäisen viikon perjantaina. Jaksolla on

• työvelvoitetunnit 33

• työtunteja 24 =10 ”alituntia”

Työnantajalla on oikeus ko. xxxxxx listaa laatiessaan laatia työntekijälle työvuoro, joka kattaa kyseiset “alitunnit”.

Sama oikeus on myös niissä tapauksissa, joissa listaan muodostuisi yli- tai ali- tunteja listoja laadittaessa tiedossa olevan syyn vuoksi (vuosiloma tms.). Mikäli keskeytyvässä jaksossa on sovittu pidettäväksi jaksovapaata, käsitellään keskey- tyksen ulkopuolelle jääneitä jaksovapaatunteja kuten työtunteja, kun jakson yli- työtä lasketaan.

VAJAAN KUUKAUDEN PALKKA JA TYÖVELVOITE

Työsuhde kestänyt (kalenteripäivää)	Työsuhteen mukainen kerroin	Työvelvoite tuntia
1	1	7
2	2	13
3	3	20
4	4	27
5	5	33
6	6	40
7	6	40
8	7	47
9	8	53
10	9	60
11	10	67
12	11	73
13	12	80
14	12	80
15	13	87
16	14	93
17	15	100
18	16	107
19	17	113
20	18	120
21	18	120
22	19
23	20
24	21
25	22
26	23
27	24
28	24
29	25
30	26
31	26

Esim. Kuukausipalkka 1 602 euroa, työsuhteen kesto 13 päivää ja työsuhteen mu- kainen kerroin 12.

1 602 : 26 x 12 = 739,38 euroa

Liite 4: Lomapalkkasopimus 2005 ‌

LOMAPALKKASOPIMUS 2005

Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojal- la tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten pal- veluksessa oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnantajaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske meri- miestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä työn- tekijää sellaisella alalla, jolla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevia työehtosopimuksia.

Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen sopi- musalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja liittymästä tähän sopimukseen.

Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken lo- manmääräytymisvuotta, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraavan loman- määräytymisvuoden alusta.

2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on kes- kituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) koh- dassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta il- menevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä	kerroin
2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
13	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin

kertomallavastaavastikeskituntiansioluvulla, jokasaadaan, kunedelläolevatkertoi- met kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 § Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työn- tekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys koko- ukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

4 § Voimaantulo

Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.

Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimus- ta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

Tämäsopimussitookaikkianiitäsopimuksen1 §:ssätarkoitettuja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopi- muksen ulkopuolelle.

Helsingissä 21. maaliskuuta 2005

Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx

Liite 5: Palkanmaksun soveltamisohje ‌

Alkukuun palkanmaksupäivänä maksetaan:

* edellisen kuukauden loppuosan (16 – viimeinen päivä) peruspalkka (kuukausi- palkkaiselle edellisen kuukauden loppukuun palkka ja tuntipalkkaiselle edelli- sen kuukauden loppuosan toteutuneet tunnit)

* saman ajanjakson ilta- ja yötyölisät, sunnuntaikorvaukset ja muut mahdolliset korvaukset.

Loppukuun palkanmaksupäivänä maksetaan:

* kyseisen kuukauden alkuosan (1 -15 päivä) peruspalkka (kuukausipalkkaiselle puolen kuun palkka ja tuntipalkkaiselle kuukauden alkuosan toteutuneet tunnit)

* saman ajanjakson ilta- ja yötyölisät, sunnuntaikorvaukset ja muut mahdolliset korvaukset.

Liite 6: Työsopimus TYÖSOPIMUS ‌

Työsopimuksen tekijät

Työnantaja ____________________________________________________

Työntekijä ____________________________________________________

Henkilötunnus ____________________________________________________

Osoite ____________________________________________________

Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään vartioimisliikkeen toimialaan kuuluvaa työnantajan osoittamaa työtä yllä mainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin:

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen alkamispäivä: ______________________

Työsuhde on voimassa:

toistaiseksi

määräajan, arvioitu kestoaika ______________________

Määräaikaisuuden peruste: ________________________________

Työnsuorittamispaikka

______________________________________________________

Työaika ja palkkausmuoto sekä lisä- ja ylityö

kuukausipalkkainen, 120 h/3 viikossa

tuntipalkkainen (osa-aikainen), alle 112 h 30 min/3 viikossa Vähimmäistyöaika tuntia/3 viikossa

erikseen työhön kutsuttava tuntipalkkainen (työvoimareservi)

Palkkaus

Lisä- ja ylityön teettämisessä ja korvaamisessa noudatetaan lain ja työ- ehtosopimuksen määräyksiä.

Työntekijän palkka työsuhteen alkaessa määräytyy seuraavasti: Tasopalkka: Paikkakuntaluokka:

I-taso _____

II-taso _____

III-taso _____

IV-taso _____

IV A-taso _____

V-taso _____

__ A = pääkaupunkiseutu

__ B = muu Suomi

Henkilökohtainen palkan osa ______________

Perusteet:_______________________________________________

_______________________________________________________ Henkilökohtainen palkka (jos sovittu): ________________

Muu palkka perusteineen: ____________________________________________

___________________________________________________________________ Kokonaispalkka: ______________ euroa/kk ___________ euroa/tunti

Lait, työehtosopimus, muut ohjeet ja määräykset

Työsuhteessa noudatetaan molemmin puolin työaika-, vuosiloma-, irtisanomis- aika-, palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia lakeja, vartioimisliik- keitä koskevaa työehtosopimusta, siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista sekä vartijan ohjeita sekä muita asianmukai- sesti annettuja sisäisiä ohjeita ja määräyksiä.

Muut ehdot

(esim. koeaika TSL 1 luku 4 §, luontoisedut, lomajärjestelyt, harjoitteluaika yms.)

___________________________________________________________________

Salassapitovelvollisuus

Työntekijä sitoutuu olemaan ilmaisematta tietoja vartiointikohteen turvallisuus- järjestelyistä, vartiointi toimeksiannon osapuolten liike- tai ammattisalaisuutta taikka yksityisen henkilön henkilökohtaisista asioista. Salassapitovelvollisuus ei koske tietojen antamista valvonta-viranomaiselle, syyttäjä- tai poliisiviranomai- selle rikoksen selvittämistä varten eikä viranomaiselle, jolla erikoissäännöksen nojalla on oikeus saada näitä tietoja.

Koulutus

Työntekijä sitoutuu osallistumaan kaikkeen työnantajan osoittamaan ammatilli- seen koulutukseen. Perusteeton koulutuksesta kieltäytyminen katsotaan työstä kieltäytymiseksi.

Vartijan peruskurssin vaikutus työsuhteeseen, työsuhteen purku, lopputilin saamisen edellytykset

Työntekijän osallistuessa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain edel- lyttämälle vartijan peruskurssille (60 tunnin osio), hän sitoutuu kurssin hyväk- sytysti suoritettuaan olemaan työnantajan palveluksessa vähintään kuu-

kautta (enintään 4 kuukautta) kurssin suorittamisesta lukien. Mikäli työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen mainittua aikaa, työnantaja voi periä työntekijältä työnantajalle kurssista aiheutuneet kustannukset samassa suhteessa kuin neljän kuukauden ajasta on kulumatta. Työnantajan suorittamat kustannukset ovat euroa.

Mikäli viranomainen peruuttaa työntekijän vartijaksi hyväksymisen, voi se olla peruste työsopimuksen päättämiselle.

Työsuhteen päättyessä on aina lopputilin maksamisen edellytyksenä, että työn- tekijä palauttaa työnantajan hänelle luovuttamat puvun, varusteet, laitteet ja toimikortin (tes 36 §).

Päiväys ja allekirjoitus

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samansanaista kappaletta, yksi annetaan työn- tekijälle ja yksi jää työnantajalle.

Paikka _____________________ Aika _____________________

__________________________ ________________________ työnantaja työntekijä

Liite 7: Henkilökohtainen palkanseurantalomake HENKILÖKOHTAINEN PALKANSEURANTALOMAKE ‌

Osapuolet

Työnantaja ______________________________________________

Työntekijä ______________________________________________

Työaika ja palkkausmuoto

120 h/3 viikossa Kuukausipalkka

alle 112 h 30 min./3 viikossa (osa-aikainen) Tuntipalkka Vähimmäistyöaika tuntia/3 viikossa

erikseen työhön kutsuttava tuntipalkkainen (työvoimareservi)

Palkkaus

Palkan määräytyminen

Tasopalkka: I-taso ______

II-taso ______

III-taso ______

IV-taso ______

IV A-taso ______

V-taso ______

Palvelusaikalisä: _____________

Työsuhteen alkamispäivä _____________

2 vuotta pvm _____________

7 vuotta “ pvm _____________

Henkilökohtainen palkan osa _______________

Muu lisä: _______________

Perusteet: ____________________________________________________

____________________________________________________ Kokonaispalkka: ______________ euroa/kk ___________ euroa/tunti Allekirjoitukset

_________________________ _________________________

työnantaja työntekijä

Liite 8: Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI ‌

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toiminta- mallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvot- telujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisa- nomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toiminta- periaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä kä- sitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat jul- kiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyri- tään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikatau- lusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhisto- riaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määrä-

aikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kol- me vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostu- muksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työs- sä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työ- voimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä onlisäksi, ettei vapaasta aiheudutyönantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettä- essä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Liite 9: Erimielisyysmuistio ERIMIELISYYSMUISTIO (malli)‌

YRITYKSEN NIMI:

Osoite ja puhelinnumero:

TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJA:

Yhteystiedot:

TYÖNANTAJAN EDUSTAJA:

Yhteystiedot:

ERIMIELISYYSASIA:

NEUVOTTELUT (aika, paikka, läsnäolijat, yms.):

TYÖNTEKIJÄPUOLEN KANTA:

Vaatimus:

TYÖNANTAJAPUOLEN KANTA:

Vaatimus:

LIITTEET (pöytäkirjat, todisteet, yms. asiaan liittyvä aineisto ):

Erimielisyysmuistioita laaditaan kaksi (2) kappaletta. Työnantajan edustaja toi- mittaa oman kappaleensa Palvelualojen työnantajat PALTAan ja työntekijöiden edustaja oman kappaleensa Palvelualojen ammattiliittoon.

____ / ____ / 20____ ________________________________________________

Työnantajan edustaja Työntekijöiden edustaja

Liite 10: TT-SAK Yleissopimus TT-SAK YLEISSOPIMUS ‌

1 luku

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuu- dessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perus- taa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irti- sanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edusta- maan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työeh- tosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jä- senten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan

valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliitto- jen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio-yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoimin- nasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutok- senhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 luku

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian so- veltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdol- lisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuo- tantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteises- sa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustetta- vissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustetta- va yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yh- teistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisäl- tyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteis- toimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitel- mista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuo- lisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityk- sen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedo- tukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työter- veyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut peri- aatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muu- hun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 luku

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstis-

tä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosas- ton tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamus- mies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luot- tamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvot- telujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomi- oon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamus- miehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työnte- kijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilai- suus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa am- mattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustaja- na työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koske- vissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimie- hensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksi- kön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla lii- toilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nou- datetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräy- tyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoi- mintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden kä- sittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuute- tun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta so- vitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan

3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituk- senmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olo- suhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoi- mintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työ- paikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavas- ti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmie- hen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtä- vissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuu- tetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamus- henkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 luku

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensähoitamistavartenpääluottamusmiehelle jatyösuojeluvaltuutetullejärjes- tetääntarvittaessa tilapäisesti, säännöllisestitoistuentai kokonaanvapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteis- toimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toi- minnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöi- sesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansionmene- tyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edus- tajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoi- mikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hä- nen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 Asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilös-

tön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen nou- dattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoi- tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituk- senmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämät- tömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoita- essaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoi- seen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yri- tyksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomas- ti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymi- sen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työn- tekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön am- matillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus (Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuk- sesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäi- syytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluotta- musmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa

4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päät- tymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pää- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja (Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4

§:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työnte- kijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsi- telläpurkautuneenavastointyösopimuslain 8:1 – 3 §:nsäännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimin- taelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset (Muutos. Voimaan 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tä- män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopi- muslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentele- vien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mai- nittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräy- tyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojelu- valtuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 luku

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toi- mialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkka- tilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen al- kamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviintyönhinnoittelujärjestelmiinja eri palkkausmuodoissa käytettä- vien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista ali- urakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuoli- sesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireel- lisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työ- suojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksentilinpäätöksenvahvistamisenjälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannat- tavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laa- dussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamatyrityksen tilinpäätöstiedot hen- kilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilös- tösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäky- mistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai oh- jeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edusta- jien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työnte- kijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 luku

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekun- nalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työ- markkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytän- nön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työ- ajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päätty- misen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa ti- lassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 luku KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työn- tekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansion- menetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurs- sien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtoso- pimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoi- mintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmu- kaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurs- sille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrät- ty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamus- miehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestel- miä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumi- sesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhty- vät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seu- raa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kes- täville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkea- matta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toi- minnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurs- sista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaises- ti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai eri- tyisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnanta- ja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työs- kentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hä- nen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurs- sista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskus- järjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen mak- samaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 luku

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- , jne. sopimukseen, jolloin tarvitta- van työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perus- tuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäl- jempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vä- hentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee

työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhön- sä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisväli- neiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toi- mittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen va- kinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluotta- musmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

9 luku

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuu- kauden irtisanomisajalla.

Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopi- muksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava keskusliitoille.

Helsingissä 4. kesäkuuta 1997

TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO

Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx

Liite 11: Irtisanomissuojasopimus 2001 (TT-SAK)‌

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1. merimieslaissa (423/78),

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4. 4 §:n perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työ- sopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työn- tekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työn- antajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2

§:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuiten- kin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän hen- kilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huoli- mattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään lu- ettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättä- minen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimus- lain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien vel- vollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja paina- vuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hal- lituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika mää- räytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyk- settä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika ker- ryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ol- lut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työnte-

Document Metadata

Table of Contents

Contract

Document Metadata