TYÖEHTOSOPIMUS

YKSITYINEN SOSIAALI- PALVELUALA

1.5.2023–31.12.2025

TYÖEHTOSOPIMUS

YKSITYINEN SOSIAALI- PALVELUALA

Sisällys

1 § Sopimuksen ulottuvuus 8

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 8

3 § Työsuhteen alkaminen 8

4 § Työsuhteen päättyminen 9

5 § Palkat 10

6 § Työaika 11

Säännöllisen työajan pituus 11

Työvuoroluettelon käyttö 13

Poikkeukset työaikamääräyksistä 16

6 a § Paikallinen sopiminen työajoista 16

7 § Arkipyhät 22

8 § Lisätyö 23

9 § Ylityö 23

Ylityö yleis- ja toimistotyössä 23

Ylityö jaksotyössä 24

Työaika ja ylityö arkipyhäviikoilla ja keskeytyvissä tasoittumisjaksoissa 24

10 § Palkan osittaminen 25

11 § Tuntikohtaisten korvausten laskenta ja vaihto vapaaksi 26

12 § Sunnuntaityö 27

13 § Lauantaityö 27

14 § Ilta- ja yötyö 27

15 § Varallaolo ja hälytyskorvaus 28

16 § Kielilisä 29

17 § Matkakustannukset ja päivärahat 29

18 § Vuosiloma 30

19 § Lomaraha 41

20 § Sairausajan palkka 43

21 § Lääkärintarkastukset ja rokotukset 44

22 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 45

23 § Erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa,

hoitovapaa ja omaishoitovapaa 47

24 § Ryhmähenkivakuutus 48

25 § Suojavaatetus 48

26 § Luottamusmies 48

27 § Koulutus ja työhyvinvointi 48

28 § Kokoontuminen työpaikoilla 49

29 § Jäsenmaksujen periminen 49

30 § Keskusjärjestösopimukset 49

31 § Paikallinen sopiminen 49

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 50

33 § Voimassa olevat etuudet 50

34 § Työrauha 50

35 § Sopimuksen voimassaolo 50

Palkkasopimus 52

1 § Palkat 52

2 § Paikkakuntakalleusluokittelu 55

3 § Palveluslisät 55

4 § Harjoittelijat, kesätyöntekijät, nuoret,

poikkeuksellisen yksinkertainen työ ja lähetit 57

5 § Osa-aikaiset työntekijät 58

6 § Sijaisuus 59

7 § Suojatyö 59

8 § Voimassaolo 59

Palkkasopimuksen siirtymäsäännöt 60

1 § Palkkaryhmiin sijoittaminen 60

2 § Palveluslisien laskenta 61

3 § Palkkatakuu ja lisät 61

4 § Voimassaolo 62

Sosiaalipalvelualan palkkaryhmittely 63

Sosiaalipalvelualan G-palkkataulukot 66

Paikallisen sopimisen menettelytavat 69

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta 71

Koulutussopimus 75

Luottamusmiessopimus 79

Työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus 92

Varhaiskasvatuksen opettajien liityntäpöytäkirja 100

Pöytäkirja matkakustannusten korvaamisesta ja

työajasta usean työpisteen työssä 104

Pöytäkirja omaishoitajan sijaistustilanteista 106

Pöytäkirja vammaisten henkilökohtaisesta avustajatoiminnasta 108

Allekirjoituspöytäkirja 111

1.8.2025 paikallisen erän soveltamisohje 122

Työsopimuslomake 128

Aakkosellinen hakemisto 129

Yhteystiedot 133

Hyvinvointiala HALIn ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Soten, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ja Sosiaalipalvelualan allianssi Sallin välinen

Yksityisen sosiaali- palvelualan työehtosopimus

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tätä sopimusta noudatetaan Hyvinvointiala HALIn jäsenyritysten pal- veluksessa oleviin sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työn- tekijöihin. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:

Yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaa- via esimiesasemassa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnan- tajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, itsenäis- ten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa ole- via henkilöitä, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin pur- kaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Alle 12 kuukauden määräai- kaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopi- muksen kestosta.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhe- vapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaa- jaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnanta- jan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena. Enintään viikon kestävästä mää- räaikaisesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, että työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti tai sähköises- ti työsuhteen kestoaika, säännöllinen työaika ja määräaikaisuuden peruste.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

3.1 Määräaikaisen työsopimuksen kestoa ei saa perusteetta sopia työnantajan tiedossa olevaa kyseistä työtä koskevaa määräaikais- ta työvoimatarvetta lyhyemmäksi ajaksi.

3.2 Määräaikaiselle työntekijälle laaditaan työvuoroluettelo tämän työehtosopimuksen 6 § 8. kohdan mukaisesti.

3.3 Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäi- siä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatku- via määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuh- de-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena työsopimuslain 1 luvun 5 § mukaisesti.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen noudatetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riip- puvia irtisanomisaikoja:

0–1 vuotta 14 vrk

yli 1–4 vuotta 1 kk

yli 4–8 vuotta 2 kk

yli 8–12 vuotta 4 kk

yli 12 vuotta 6 kk

Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen on irtisanomisaika 14 vuorokautta työsuhteen kestettyä enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi sen kestettyä yli viisi vuotta.

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Esimerkki:

Työsuhde 14 vrk irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1.Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 27.1.

Kuukausina laskettaessa työsuhde päättyy järjestysnume- roltaan samana päivänä, jona irtisanominen on suoritet- tu. Jos vastaavaa päivää ei ole, työsuhde päättyy kuu- kauden lopussa.

Esimerkki:

Työsuhde 2 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 13.3.

Esimerkki:

Työsuhde 1 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 31.8. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 30.9.

2. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

5 § Palkat

1. Allekirjoittajajärjestöt sopivat palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta erillisessä työehtosopimuksen palkkasopimuksessa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee eräänty- mispäivänä olla työntekijän nostettavissa. Palkan erääntyessä sel- laisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä.

6 § Työaika

Työaikaan noudatetaan mitä työaikalaissa on säädetty, ellei seuraa- vasta muuta johdu:

Säännöllisen työajan pituus

Yleistyöaika

1. Työntekijän säännöllinen työaika muussa kuin toimisto- tai jakso- työssä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 20 minuut- xxx xxxxxxxx.

1.B. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tämä edellyttää, et- tä työntekijän vuotuista työaikaa lyhennetään 7 tunnilla kultakin sellaiselta työssäolokuukaudelta, jonka jokaiselta päivältä työn- tekijälle maksetaan ao. työssä täyttä palkkaa tai johon sisältyy enintään kolme palkatonta päivää.

Vapaa-aika annetaan kertymäaikaa seuraavan puolen vuoden kulues- sa tai sovittaessa myöhemminkin ja siitä ilmoitetaan viimeistään kaksi viikkoa etukäteen.

Toimistotyöaika

2. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on enintään 7 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa ja 37 ½ tuntia viikossa.

2.B. Työpaikoilla, joilla on sovellettu 37 ½ tuntia lyhyempää toi- mistotyöaikaa, säilyy käytäntö ennallaan. Normaalityöaikaa ly- hyemmästä kesätyöajasta luovutaan kuitenkin 1.6.1994 lukien. Paikallisesti voidaan sopia toimistotyöajan pidentämisestä enintään 37 ½ tuntiin tai kesätyöajasta.

Työpäivän pidentäminen tunnilla

3. Vuorokautista enimmäistyöaikaa voidaan 1 ja 2 kohtien mukaises- sa työssä etukäteen sovittaessa tilapäisesti pidentää tunnilla. Tä- mä edellyttää, että työaika tasoittuu tasoittumisjakson kuluessa sovellettavaan enimmäisviikkotyöaikaan.

Jaksotyöaika

4. Työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jak- sotyössä kuten yötyötä edellyttävissä varhaiskasvatuspalveluissa

ja pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaalipalveluissa on enin- tään 10 tuntia vuorokaudessa, yövuorossa 12 tuntia vuorokaudes- sa ja 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.

Päivystysluonteisessa jaksotyössä, jossa työntekijällä on työvuo- ron kuluessa yleensä mahdollisuus lepoon, työvuoron enimmäis- pituus voi olla pidempi, kunhan työaikalain 25 §:n mukaiset vuoro- kausilepoajat täyttyvät.

Työvuoron vähimmäispituus

5. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle nel- jän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu työstä johtuva perusteltu syy kuten työn lyhytkes- toisuus tai työvoiman tarve tätä edellytä.

Vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto

6. Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjes- telyä, jossa:

1. työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona sopimuksen pe- rusteella vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäis- määrän välillä tai

2. työntekijä sitoutuu tai olosuhteiden perusteella voidaan osoit- taa sitoutuneen tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsut- taessa

A. ilman vähimmäistyöaikaa tai

B. osa-aikaisella työajalla, jonka toteutunut työaika 12 kuukauden seurantajaksolla olennaisesti ylittää.

Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä.

Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyö- aikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työn- antajan työvoiman tarve edellyttää.

Jos toteutunut työaika edeltäneiltä 12 kuukaudelta osoittaa, ettei

sovittu vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työ- aikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellista tarvetta.

Ellei muuta yhdessä sovita, tulee vähimmäistyöaikaehto määri- tellä edeltäneen 12 kuukauden toteutuneen työajan keskimäärän mukaiseksi. Vähimmäistyöaikaa ei kuitenkaan tarvitse määritellä uudelleen, jos toteutunut työaika poikkeaa keskimäärin enintään 4 tunnilla viikossa työsopimuksessa sovitusta vähimmäistyöajas- ta. Jos työnantaja voi kirjallisesti osoittaa asiallisilla perusteilla tu- levan työvoimatarpeen olevan muun kuin toteutunut keskimäärä, määritellään vähimmäistyöaikaehto tämän työajan mukaiseksi.

Työvuoroluettelon käyttö

7. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä mainittu. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuoroluettelo ajaksi, jonka kuluessa viikoit- tainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Ta- soittumisjakson pituus on 3–6 viikkoa.

Soveltamisohje: Työvuoroluettelo tulee suunnitella kokonaisik- si kalenteriviikoiksi.

Muussa kuin jaksotyössä säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi. Jakso- työssä kuuden viikon tasoittumisjaksoa sovellettaessa ei työaika ensimmäisen tai jälkimmäisen kolmen viikon aikana saa ylittää 126 tuntia.

8. Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolletyövuoroluet- telo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vä- hintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksis- sä tapahtuvan painavan ennalta arvaamattoman muutoksen takia. Myös viimeksi mainitussa tilanteessa muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman var- hain.

Soveltamisohje: Kun työvuoron muutoksesta sovitaan, työnan- taja ei saa yksipuolisesti tasoittaa työtunteja saman tasoittu- misjakson aikana.

Soveltamisohje: Vahvistettuun työvuoroluetteloon tehdyt muu- tokset on oltava nähtävissä ja pyydettäessä jälkeenpäin toden- nettavissa enintään vanhenemisaikojen puitteissa.

Soveltamisohje: Kun sovitaan kokoaikatyöntekijän kanssa työn- antajan aloitteesta ylimääräisestä työvuorosta tai työvuoron pi- dentämisestä, niin kyse on ylityöstä, jos työehtosopimuksen mukaiset ylityörajat ylittyvät. Mikäli taas työntekijän kanssa yh- teisymmärryksessä sovitaan, miten vastaava työajan lyhentämi- nen toteutetaan tasoittumisjakson kuluessa, niin kyse on työvuo- roluettelon muutoksesta.

(Liukuvassa ja joustotyöajassa on omat työaikalain mukaiset pe- riaatteet muutosten toteuttamisesta)

Soveltamisohje: Painavassa ennalta-arvaamattomassa muu- tostilanteessa työnantajan yksipuolisesti toteuttama työvuoron muutos ei voi koskea jo alkanutta työvuoroa.

9. Jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaisesti teet- tää peräkkäin enintään viisi yövuoroa, minkä jälkeen hänelle on an- nettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa. Viiden peräkkäisen yövuoron lisäksi työnantaja saa kuitenkin poikkeuksellisesti teet- tää lisä- tai ylityönä enintään kaksi yövuoroa työntekijän erikseen kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.

Lepoajat

10. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perustel- tua syytä muuhun menettelyyn, ½ tunnin ruokataukoa lukuun otta- matta yhdenjaksoiseksi. Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia 1 tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työ- paikalta ruokatauon aikana, ei ruokataukoa lueta työaikaan.

Soveltamisohje: Perusteltuna syynä työvuorojen jakamiselle ei voida pitää työtä, jota tehdään vakiintuneiden työvuorojen puit- teissa säännöllisesti tai vähimmäismitoituksen edellyttämänä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai vanhusten hoivassa tu- lee työvuorot järjestää, ellei perusteltua syytä muuhun menette- lyyn ole, yhdenjaksoisena. Yhdenjaksoisuudesta voidaan poike- ta, jos esimerkiksi työtä ei ole tarjolla yhdenjaksoisten vuorojen järjestämiseen.

Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan vähintään 20 minuutin ruokataukoon.

Soveltamisohje: Palkallinen vähintään 20 minuutin ruokatauko on järjestettävä siten, että työntekijä kykenee sen aikana ruokai- lemaan. Tauon aikana voi kuitenkin tulla tilapäisiä keskeytyksiä asiakkaiden auttamistilanteiden sitä edellyttäessä. Muu kuin vähäinen keskeytys oikeuttaa tauon jatkamiseen keskeytystä vastaavalla ajalla. Asiakkaiden kanssa tehtävää esimerkkiruo- kailua tai vastaavaa työtehtävää ei lasketa ruokatauoksi.

Ruokatauko tulee järjestää ainakin niille työpäiville, joiden kesto on yli 5 tuntia.

11. Työntekijälle annetaan työpäivän aikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä hait- taamatta käy päinsä, mahdollisuus kahvitaukoon.

12. Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Vii- kon toinen vapaapäivä pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoitta- maan viikkolepopäivän yhteyteen lähinnä lauantaiksi, elleivät työ- järjestelyt muuta edellytä.

Soveltamisohje: Kolmen viikon työvuorolistalla tulee olla vähin- tään kuusi vapaapäivää sekä arkipyhävapaat arkipyhäjaksoilla, ellei arkipyhävapaiden ajankohdasta ole sovittu työehtosopi- muksen 7 §:n mukaisesti.

Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle annetaan vähin- tään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana.

Työntekijälle on järjestettävä vähintään kaksi lauantain ja sun- nuntain kestävää viikonloppuvapaata kuuden viikon ajanjaksol- la, ellei tästä ole työn käynnissä pitämisen vuoksi välttämätöntä poiketa tai työntekijän kanssa toisin sovita.

13. Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikko- lepo kunakin kalenteriviikkona. Viikkolepo voidaan järjestää tilapäi- sesti työnantajan ja työntekijänvälillä sopimalla myös siten, että se tasoittuu keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana mutta täl- löinkin kullakin viikolla tulee olla vähintään 30 tunnin viikkolepo.

Poikkeukset työaikamääräyksistä

14. Tämän työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät koske sellais- ta työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää työntekijää, jon- ka työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja joka siten voi itse päättää työajastaan, kun kyse on aiemman työ- aikalain mukaisesta kotityöstä, jota siihen liittyvien toiminnan eri- tyispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä.

Tämä määräys ei koske sellaista etätyötä, joka on työaikalain so- veltamisalan piirissä.

15. Työn tapahtuessa potilasretkillä, leiri- ja kurssimatkoilla tai vastaa- vissa olosuhteissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika. Päivärahat maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti.

6 a § Paikallinen sopiminen työajoista

Paikallinen sopiminen työajoista edellyttää ns. kaksiportaista sopimis- ta (kohdat 1 ja 2).

1.Yritys- tai yksikkötason paikallinen työaikasopimus: Työnantaja ja luottamusmies tai luottamusmiehen puuttuessa työnte- kijät yhdessä tai muu työntekijöiden valitsema edustaja voivat sopia siitä, että tietyssä yrityksessä tai työyksikössä voidaan soveltaa koh- dan 3 A–E työaikajoustoja.

2.Yksilötason paikallinen työaikasopimus

Yritykseen tai työyksikköön sovittujen työaikajoustojen soveltaminen edellyttää, että työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä sovitaan työaikajoustojen käytöstä.

3.Työaikajoustot

A. Työaika voidaan tasoittaa usean työvuoroluettelon kuluessa. Kukin työvuoroluettelo tulee laatia ja antaa tiedoksi viikkoa ennen kysei- sen luettelon alkua.

Tasoittumisjakson pituudeksi voidaan yleensä sopia enintään 6 kolmiviikkoisjaksoa (18 vk).

Erityisistä syistä voidaan tasoittumisjakson pituudeksi sopia enin- tään 17 kolmiviikkoisjaksoa (51 vk). Erityisiä syitä voivat olla esi- merkiksi erilaiset työmäärät vuoden eri aikoina tai muu toiminnalli- nen syy tai työntekijän omiin työaikatarpeisiin perustuva syy, jonka toteuttaminen edellyttää osapuolten yhteisen näkemyksen mu- kaan tavallista pidempää tasoittumisjaksoa. Erityinen syy tulee ni- metä työaikasopimuksessa.

B. Vuorokautinen enimmäistyöaika yleis- ja toimistotyöajassa voidaan pidentää 12 tuntiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

C. Työvuoron enimmäispituus jaksotyössä voidaan pidentää 15 tun- tiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuk- sen mukaiseen enimmäistyöaikaan ja vuorokausilepo annetaan työ- aikalain 25 § mukaisesti.

Työaikalain mukaisesti vuorokausilevon lyhentäminen 9 tuntiin ei saa olla säännönmukaista. Jos lepoaika on lyhennetty alle 11 tuntiin, pitää vuorokausilevon korvaava lepoaika antaa seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä joh- tuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdol- lista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

D. Jaksotyössä 6 viikon työvuoroluetteloa käytettäessä voidaan poi- keta 126 tunnin enimmäisrajoituksesta kolmen viikon ajanjaksolla, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

E. Vuorokausilepo voidaan lyhentää 9 tuntiin työaikalain normaalia so- veltamisalaa laajemmin.

Jos lepoaika on lyhennetty alle 11 tuntiin, pitää vuorokausilevon korvaava lepoaika antaa seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mah- dollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

Muilta osin noudatetaan työehtosopimuksen työaikoihin ja niiden korvaamiseen liittyviä määräyksiä.

4. Paikallisesti sovittujen pidempien tasoittumisjaksojen työaikasuunnitelma

Yli kuuden viikon tasoittumisjaksoille on työntekijälle laadittava hen- kilökohtainen, kirjallinen työaikasuunnitelma. Siihen kirjataan työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet. Tällöin tulee sopia esimerkiksi työvuorojen sijoittamisesta työtilanteen mukaan, säännöllisesti toistu- vista vapaapäivistä, milloin tehdään normaalia pidempää työaikaa, mi- hin sijoittuu mahdollinen pidempi vapaajakso.

5. Menettelytavat

Yritys- tai yksikkötason työaikasopimus, yksilötason työaikasopimus ja siihen liittyvä työaikasuunnitelma on tehtävä kirjallisesti.

Järjestelmän käytöstä voidaan sopia toistaiseksi tai kerrallaan enin- tään vuoden määräajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on mahdollista irtisanoa sovittaessa tai kolmen kuukauden irtisano- misajalla. Päättymishetkellä kulumassa oleva tasoittumisjakso jatkuu kuitenkin sovitun tasoittumisjakson loppuun asti.

Yritys- ja yksikkötason työaikasopimus on lähetettävä tiedoksi niille al- lekirjoittajajärjestöille, joiden jäseniä sopimus koskee. Työnantaja lä- hettää sopimuksen HALIin ja työntekijöiden edustajat omaan liittoon- sa.

6. Itsenäinen työaikasopiminen

Mikäli työnantajan ja työntekijöiden edustajan välillä todetaan, ettei tie- tyn työntekijän kanssa sovittavilla 3. kohdan mukaisilla työaikajoustoil- la ole vaikutusta muiden työntekijöiden työaikojen järjestelyyn tai mui- hin työehtoihin, voi kyseinen työntekijä sopia joustoista itsenäisesti ilman yritystä tai yksikköä koskevaa paikallista sopimusta.

Tes-osapuolet muistuttavat, että liittojen sopimassa Terveet ja tulok- selliset työajat -oppaassa on paikallista työaikasopimista hahmottava seuraava kaavio.

Paikallisen työaikasopimisen kaksivaiheinen malli

Vaihe 1

Työnantaja tai hänen nimeämänsä edustaja.

Yritys- tai yksikkötason paikallinen sopimus

• Kirjallinen

• Sopijaosapuolet

• Yksilötason sopimuksen työaikajoustomahdollisuudet

• Mitä työnantajaa/yksikköä/ työtehtäviä koskee

• Voimassaolo

• Allekirjoitukset ja päivämäärä

Luottamus- mies tai luot- tamusmiehen puuttuessa työntekijät yhdessä tai heidän valitsemansa edustaja.

Vaihe 2

Työnantaja tai hänen nimeämänsä edustaja.

Yksilötason työaikasopimus ja työaikasuunnitelma

• Kirjallinen

• Voimassaolo

• mistä alkaen

• toistaiseksi vai määräajan

• valitut työaikajoustot

• Työaikasuunnitelmassa työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet

• esim. työtilanteen mukaan

• tarkemmin esim. viikoittaiset vaihteluajat, pidemmän ja lyhyemmän työajan jaksot, säännöllisesti toistuvat vapaat, mahdolliset pitkät vapaat, jakson (3–6 vko) enimmäistyöaika

• Allekirjoitukset ja päivämäärä

Työntekijä.

6 b § Työaikapankki

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusosapuolet ovat sopineet alan työehtosopimusta täydentämään seuraavan työaikapankkijärjes- telmän:

Työaikapankki käsitteenä

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoista järjestelyä, jossa va- paa-ajaksi muutettuja lisä- ja ylitöitä, tuntikohtaisia lisiä tai varallaolo- korvauksia voidaan sopimalla säästää.

Työaikapankki ei muuta voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjärjes- telmiä (esim. paikallisesti sovittu työajan tasoittumisjakso tai liukuvan työajan järjestelmä). Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettä- väksi näiden lisäksi pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Työaikapankista sopiminen

Työaikapankin käyttöönotosta ja tarkemmasta sisällöstä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti. Tällöin sovitaan esimer- kiksi ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia kerrytetään, mitä tuntilisiä ja korvauksia sinne kunkin työntekijän osalta säästetään sekä säästö- mahdollisuuksien enimmäismäärät. Sopiminen perustuu vapaaehtoi- suuteen.

Työaikapankin päättyminen

Työaikapankin voimassaolo sovitaan toistaiseksi tai määräajaksi. Läh- tökohtana on vapaiden kerryttäminen ja pitäminen alun perin suunni- tellulla tavalla. Perustellusta syystä toistaiseksi voimassa oleva työ- aikapankki voidaan kuitenkin puolin ja toisin irtisanoa päättymään neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen tai määräajaksi tehty työaikapankki voidaan vuoden jatkuttuaan irtisanoa päättymään neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Ellei säästettyjä vapaita ole pidetty työaikapankin päättymiseen mennessä, ne maksetaan rahana. Samoin toimitaan työsuhteen päättyessä.

Työaikapankin osatekijät

Työaikapankin osatekijöinä voivat olla:

• Lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa

• Lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus

• Varallaolokorvaus

Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja vapaa annetaan työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työntekijän keskimääräinen viikkotyöaika/5:llä. Sovittaessa vapaa voidaan antaa myös lyhentämällä työaikaa muutoin kuin kokonaisina päivinä.

Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan kiinteän palkan mukaisesti.

Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mah- dollisimman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa.

Työnantaja ja työntekijä sopivat työaikapankkivapaiden pitämisajan- kohdasta joko järjestelmästä sovittaessa tai järjestelmän kuluessa.

Työaikapankin vaikutus työsuhteen muihin ehtoihin Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeut- ta laskettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökor- vauksiin.

Työntekijän sairastuminen työaikapankkivapaan käytön yhteydessä

Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun työaikapankkivapaan alkamista tai pankkivapaan aikana, ei työkyvyttömyysjakson yhtä päivää ylittävää osaa lasketa työaikapankkivapaaksi.

Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittava- na ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päätyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena. Työntekijän on ilmoitet- tava sairastumisestaan välittömästi työkyvyttömyyden alettua. Todis- tus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mukaisesti.

Erimielisyyksien ratkaisu

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtoso- pimuksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

7 § Arkipyhät

1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran (viikkotyöaika/5).

Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan.

Esimerkki:

Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia.

Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi.

Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia.

Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t

/ 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä.

Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkka.

Soveltamisohje: Peräkkäin tai vain lyhytaikaisin keskeytyk- sin toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa on huomioitava työsopimuslain 1 luvun 5 §:n säännös työsuhteen kestosta riip- puvista työsuhde-etuuksista.

8 § Lisätyö

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Arkipyhät alentavat osa-aikatyössä lisätyökynnystä 7 §:n mu- kaisesti. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

2. Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

9 § Ylityö

1. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimis- sa rajoissa.

Ylityö yleis- ja toimistotyössä

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 8 tun- tia vuorokaudessa ja toimistotyössä yli 7 tuntia 40 minuuttia vuo- rokaudessa tai keskimäärin yli edellä mainittujen määrien vuoro- kaudessa. Siitä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 38 tun- tia 20 minuuttia viikossa ja toimistotyössä yli 37 ½ tuntia viikossa ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työvuoroluetteloa käytettäessä viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn edellä mainitun keskimää- räisen viikoittaisen enimmäistyöajan ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kah- deksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityö jaksotyössä

4. Ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn työ- ehtosopimuksen mukaisen keskimääräisen viikoittaisen enim- mäistyöajan. Siitä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksol- ta kahdeksaltatoista ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki:

Työntekijän 6 viikon työvuoroluetteloon oli ensimmäisen

3 viikon työajaksi suunniteltu 120 t ja jälkimmäisen 3 viikon työajaksi 110 t, yhteensä 230 t. Työtä kuitenkin tehtiin ensimmäisen 3 viikon aikana 140 t ja jälkim- mäisen 3 viikon aikana 115 t, yhteensä 255 t. Ylityötä syntyy ensimmäisen 3 viikon ajalta 18 t 50 % korotet- tuna ja 2 t 100 % korotettuna ja jälkimmäisen 3 viikon ajalta 5 t 50 % korotettuna, yhteensä 25 ylityötuntia.

Työaika ja ylityö arkipyhäviikoilla ja keskeytyvissä tasoittumisjaksoissa

5. Arkipyhät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä 7 §:n mu- kaisesti, ellei arkipyhä ole 6 kohdan mukainen työaikaa lyhentävä poissaolopäivä.

Ennalta tiedetyt poissaolot

6. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevat työpäiviksi osuvat poissaolopäivät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä keskimääräisen päivittäisen työajan verran (viikkotyöaika/viikoit- taisten työpäivien lukumäärä).

Keskimääräinen päivä- työaika, kun työtä keskimäärin 5 pv/vk

38 t 20 min viikkotunnin työaika 7 tuntia 40 minuuttia

37 ½ viikkotunnin työaika 7 tuntia 30 minuuttia

36 t 15 min viikkotunnin työaika 7 tuntia 15 minuuttia jne.

Soveltamisohje: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville tiedetä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työvuo- rojen sijoittuvan maanantain ja perjantain välille ja tällöin maanan- tain ja perjantain väliset tiedossa olevat poissaolopäivät alentavat ylityökynnystä.

7. Kohdan 6 mukainen ylityökynnys on samalla työvuoroluetteloon suunniteltavan säännöllisen työajan määrä.

Yllättävät poissaolot

8. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat poissa- olot alentavat ylityökynnystä työvuoroluetteloon merkittyjen pois- saolon vuoksi tekemättä jääneiden työtuntien mukaisesti.

10 § Palkan osittaminen

Kuukausipalkka ositetaan silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy kes- ken palkanmaksukauden sekä palkattomien poissaolojen yhteydes- sä. Osakuukauden palkka lasketaan kuukausipalkkaisella työntekijällä seuraavasti:

Ennalta tiedetyt poissaolot

1. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevien palkat- tomien poissaolojen yhteydessä osakuukauden palkka laske- taan tehtävien työpäivien suhteessa kuukauden normaaleihin työ- päiviin. Arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Soveltamisohje: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäivil- le tiedetä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työ- vuorojen sijoittuvan maanantain ja perjantain välille ja tällöin osakuukauden palkka lasketaan työssäolojakson maanantain ja perjantain välisten päivien suhteessa kuukauden kaikkiin maa- nantain ja perjantain välisiin päiviin.

Esimerkki:

Kuukaudessa olisi normaalisti 21 työpäivää. Työntekijä anoo palkatonta vapaata viikoksi, johon sisältyy nor- maalisti 5 työpäivää. Osakuukauden palkka on 16/21 täy- destä kuukausipalkasta. Lopputulos olisi sama, vaikka osa normaaleista työpäivistä olisi arkipyhiä, koska ar- kipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Yllättävät poissaolot

2. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat palkatto- mat poissaolot alentavat palkkaa tekemättä jääneiden työtuntien verran.

Aiempi laskentasääntö

3. Mikäli jaksotyössä on aiemmin sovellettu kalenteripäiviin perustu- vaa osakuukauden palkan ja ylityökynnyksen laskentasääntöä, voi- daan paikallisesti sopia aiemman käytännön jatkamisesta.

11 § Tuntikohtaisten korvausten laskenta ja vaihto vapaaksi

1. Laskettaessa lisä- tai ylityökorvauksia tai muita tuntikohtaisia kor- vauksia (ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntaityö, varallaolo ja hälytystyö) saadaan työntekijän perustuntipalkka 38 tunnin 20 minuutin viik- kotyöajan työssä jakamalla kuukausipalkka luvulla 163, 37 ½ tun- nin viikkotyöajan toimistotyössä luvulla 160 ja 36 tunnin 15 mi- nuutin viikkotyöajan toimistotyössä luvulla 153. Osa-aikatyössä jakajana on viikkotyöajan suhde kyseisen työaikamuodon täyden viikkotyöajan jakajaan.

Esimerkki:

Yleis- tai jaksotyössä osa-aikatyöntekijän sovittu työ- aika on 20t/vk. Hänen kk-palkan jakajansa on 20/38,333 x 163 = 85,04.

Työntekijän perustuntipalkka saadaan jakamalla em. jakajilla työn- tekijän varsinainen säännöllinen kuukausipalkka. Se sisältää jo- ka kuukausi samansuuruisina maksettavat taulukkopalkan palve- luslisineen ja mahdollisine henkilö- tai tehtäväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä (ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät) eikä luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun palk- kiota.

2. Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka tai muu tuntikohtainen kor- vaus voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavilla prosenteilla korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

Samalla pyritään sopimaan vapaa-ajan antamisen ajankohdas- ta tai käymään läpi ne periaatteet, miten vapaat annetaan.

3. Tuntikohtaiset korvaukset lasketaan korottamattomasta perustun- tipalkasta ja työntekijä voi samanaikaisesti olla oikeutettu useam- malla perusteella korotettuun palkkaan.

Esimerkki:

Sunnuntaina tehty iltatyö: Korotus 115 % (100 % + 15 %).

4. Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan viimeis- tään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuoroluetteloa jolta lisät ovat kertyneet edellyttäen, että työvuoroluettelon päättymisen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika.

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumisjakson tulee lop- pupalkka lisineen maksaa viimeistään sen työnantajan nor- maalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa työsuhteen päättymistä edellyttäen, että työvuoroluettelon päät- tymisen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttami- seen tarvittava aika.

Vaihtoehtoisesti loppupalkka lisineen voidaan sopia mak- settavaksi viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

12 § Sunnuntaityö

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, uudenvuodenpäivä- nä, loppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivä- nä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja tapa- ninpäivänä tehtyä työtä, maksetaan sunnuntaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka.

Sunnuntaityökorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päi- vänä kello 20.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä lukuun otta- matta juhannus- ja jouluaattoa edeltäviä päiviä.

13 § Lauantaityö

Lauantaityöstä maksetaan lauantaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %:lla korotettu perustuntipalkka 06.00–20.00 välisenä aikana teh- dystä työstä. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotuk- seen oikeutetulta ajalta.

14 § Ilta- ja yötyö

1. Kello 18.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan il- tatyölisänä tehdyiltä tunneilta 15 %:lla korotettu perustuntipalkka.

2. Kello 21.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yö- työlisänä tehdyiltä tunneilta 30 %:lla ja jaksotyössä 40 %:lla koro- tettu perustuntipalkka.

15 § Varallaolo ja hälytyskorvaus

1. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperus- teiden on oltava kirjallisesti työntekijöiden tiedossa varallaoloa koskevaa sopimusta tehtäessä.

2. Jos työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan päivystysvalmiudessa, maksetaan hänelle varalla- oloajalta 50 % hänen perustuntipalkastaan.

3. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suorite- taan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen liit- tyvän sidonnaisuuden mukaan 15–35 % työntekijän perustuntipal- kasta.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus voidaan so- pia vaihdettavaksi vastaavien korvausprosenttien mukaiseen va- paa-aikaan.

5. Hälytyskorvaus maksetaan, jos työntekijä työpaikalta jo poistut- tuaan kutsutaan vapaa-aikanaan työhön ja työhön saapumisen pi- tää tapahtua viimeistään kuuden tunnin kuluessa hälytyksestä. Hä- lytyksen ja työhön tulemisen väliin jääviä yötunteja (kello 21–06) ei kuitenkaan oteta huomioon kuuden tunnin rajaa laskettaessa.

Varallaoloaikana tapahtuvasta työhön hälyttämisestä ei makseta hälytyskorvausta.

Esimerkki:

Työntekijälle soitetaan kotiin illalla kello 20 ja pyy- detään saapumaan työhön seuraavana aamuna kello 10. Hä- lytyksen ja työhön tulon väliin jää kello 21–06 välisten yötyötuntien ulkopuolelle 5 tuntia, joten hälytysraha maksetaan.

Hälytyskorvauksen normaali määrä on 1.9.2023 lukien 28 €. Mikä- li työhön lähtemisen pitää kuitenkin tapahtua välittömästi hälytyksen

tapahduttua, on hälytyskorvauksen määrä 40 €. Mikäli työhön hälyt- täminen merkitsee työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työvuo- ron aloittamisen aikaistumista enintään tunnilla, on hälytyskorvauksen määrä 16 €.

Velvollisuus hälytyskorvauksen maksamiseen ei koske lisätöiden tar- joamista tarvittaessa työhön kutsuttaville osa-aikatyöntekijöille.

16 § Kielilisä

1. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä muun kuin suomen tai ruotsin kielen sujuvaa hallintaa tai viittomakielen hallintaa mak- saa työnantaja kielilisää 1.9.2023 lukien 25–51 euroa kuukaudes- sa kielitaidosta ja kielen käyttötarpeesta riippuentai muutoin ot- taa edellytetyn kielitaidon palkkauksessa huomioon vähintään em. tasoisena. Kielilisää ei pidä maksaa, jos työ luonteensa puolesta edellyttää vieraan kielen hallintaa.

Työntekijä säilyttää oikeutensa mahdolliseen tätä korkeampaan kielilisään lisän entisten antoedellytysten ollessa voimassa.

2. Kielilisää myönnetään anomuksesta. Selvityksenä kielitaidosta on esitettävä yliopiston, korkeakoulun tai oppikoulun asianomaisen kielen lehtorin tai tunnetun ulkomaisen oppilaitoksen antama enin- tään kaksi vuotta vanha todistus. Lisän maksaminen lakkaa myön- tämisedellytysten lakatessa.

17 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä.

Usean työpisteen työssä noudatetaan lisäksi TES:n liitteenä (s. 104) olevan pöytäkirjan periaatteita.

Jos työpaikalla on noudatettu kulloinkin voimassa olevaa verohallituk- sen päätöstä verottomien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä, voidaan käytäntöä edelleen jatkaa tai paikallisesti sopien siirtyä siihen, jos aiemmin on noudatettu valtion matkustussääntöä.

18 § Vuosiloma

Vuosiloman kertyminen

1. 1.4.2022 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosiloma- lain mukaisesta arkipäivälaskennasta (6/vk) lomapäivälasken- taan (5/vk), ellei työnantajakohtaisesti päätetä aikaisemmasta voi- maantulosta.

Esimerkit:

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021–31.3.2022 lomat an- saitaan entisen 6/vk arkipäivälaskennan mukaan ja an- netaan arkipäivinä 6 arkipäivää/vk lomakaudella 2022 ja sen jälkeisellä talvilomakaudella tai maksetaan työsuh- teen päättyessä lomakorvauksena 6/vk laskentasäännön mukaan, ellei työnantajakohtaisesti ole päätetty aikai- semmasta voimaantulosta.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 lomat an- saitaan 5/vk lomapäivälaskennan mukaan ja annetaan lo- mapäivinä 5 lomapäivää/vk tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5/vk laskentasäännön mukaan.

Jos työntekijällä on vielä 1.5.2023 pitämättä 6-päiväisen lasken- nan mukaan ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2022, muunnetaan ne 5-päiväisen laskennan mukaiseksi 1.5.2023 tämän pykälän 3. kohdan mukaisesti.

Lomapäiviä ovat maanantain ja perjantain väliset päivät lukuun ot- tamatta TES:n 7 §:n mukaisia arkipyhiä.

Ellei tässä TES:n 18 §:ssä toisin ole määrätty, sovelletaan muilta osin vuosilomalakia kuitenkin siten, että vuosilomalain 21 §:ssä ja 27 §:ssä mainituilla loman jakamiseen ja säästämiseen liittyvillä 12, 18 ja 24 arkipäivillä tarkoitetaan lomapäiviksi muutettuina 10,

15 ja 20 lomapäivää.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta seuraavasti:

A. Lomataulukkoa A sovelletaan, jos työsuhde on maaliskuun lop- puun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyisel- lä työnantajalla.

B. Lomataulukkoa B sovelletaan, jos työsuhde on maaliskuun lop- puun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

C. Lomataulukkoa C sovelletaan, jos työntekijällä on maaliskuun loppuun mennessä palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

D. Vuotuiset lisälomapäivät: Työntekijään sovelletaan kunkin tau- lukon alinta lisälomapäivät sisältävää riviä, jos hänellä on maa- liskuun loppuun mennessä vähintään 3 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa välittömästi jatkuneessa työsuhtees- sa nykyisellä työnantajalla (työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mu- kaisesti useita peräkkäisiä vain lyhytaikaisin keskeytyksin jat- kuneita määräaikaisia työsuhteita käsitellään kuten välitöntä työsuhdetta)tai yhteensä vähintään 10 vuotta palveluslisään oi- keuttavaa palvelusaikaa.

Edellytyksenä vuotuisille lisälomapäiville on, että työntekijä on an- sainnut vuosilomaa lomanmääräytymisvuonna vähintään kuudelta kuukaudelta.

Lomataulukko A

Täydet lom. määr.kk:t

Lomapv:t

Lomapv:t + lisälomapv:t

Lomataulukko B

Täydet lom. määr.kk:t

Lomapv:t

Lomapv:t + lisälomapv:t

Esimerkki:

Alle 15 vuotta alan työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2023.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 häneen so- velletaan lomataulukkoa A.

1.4.2023 alkaen häneen sovelletaan lomataulukkoa B, kunhan työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

Lomataulukko C

Täydet lom. määr.kk:t

Lomapv:t

Lomapv:t + lisälomapv:t

Esimerkki:

Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeut- tavaa alan työkokemusta 1.9.2022. Hän alkaa ansaita lo- maa lomataulukon C mukaan 1.4.2022 alkaen.

Esimerkki:

Yli 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2023. Hän alkaa ansaita lomaa välittömästi lomataulukon C mukaan.

Vuodelta 1993 säilyvä lisälomaoikeus:

Nykyisen työnantajan palveluksessa 31.10.1993 ollut työnte- kijä, jolla oli 31.3.1994 mennessä yhteensä vähintään 15 vuot- ta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa, säilyttää oikeu- tensa siihen, että lomataulukon C lisälomapäivärivin sijasta kutakin 6–12 kuukauden ansaittujen lomapäivien lukua koro- tetaan 5 lisälomapäivällä. Lomanpidennyksestä voidaan sopia paikallisesti.

TES:n tasoa korkeamman lomaoikeuden tai säästövapaiden muuntaminen:

3. Työntekijään sovellettu tämän TES:n tasoa korkeampi lomaoikeus ja säästetyt vuosilomapäivät muunnetaan 5 pv/vk lomapäivälas- kentaan 6 pv/vk arkipäivälaskennasta alla olevan taulukon mukai- sesti.

Taulukon ylittävien lomapäivien osuus muunnetaan kertomalla lo- maoikeus luvulla 0,85.

Lomapäivien lukumäärä 6-päiväisessä laskennassa	Lomapäivien lukumäärä 5-päiväisessä laskennassa
1	1
2	2
3	3
4	4
5	5
6	5
7	6
8	7
9	8
10	9
11	10
12	10
13	11
14	12
15	13
16	14
17	15
18	15
19	16
20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33

Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika

4. Vuosilomaan oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan kaikki palvelus- lisiin palkkasopimuksen 3 §:n mukaisesti oikeuttava palvelusaika.

Vuosiloman antaminen

5. Viisi viikkoa ylittävä loman osuus annetaan työnantajan määrää- mänä aikana kesäloma- tai talvilomakaudella. Lakimääräinen vuo- siloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

Lapin maakunnan alueella kesälomakausi on 1.6.–30.9.

Soveltamisohje:

1. Vuosiloman antamisajankohta

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämä- nä ajankohtana, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä.

Vuosilomasta 4 viikkoa on sijoitettava lomakaudelle (kesälo- ma). 1 viikko lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seu- raavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämisek- si ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 2 viikkoa, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Ilman sopimista 4 viikon kesäloma tai 1 viikon talviloma voi- daan jakaa useampaan osaan tämän soveltamisohjeen mukaan vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa palvelun tar- joamista ei voida sijaisjärjestelyillä tai muilla toimilla taata.

Soveltamisohje: Lomien jakaminen ilman sopimista edellyt- tää lisäksi, että mahdollinen erittäin poikkeuksellinen tarve lo- mien jakamiseen on käyty etukäteen perusteluineen läpi luotta- musmiehen ja kunkin työntekijän kanssa tai luottamusmiehen puuttuessa yhdessä työntekijöiden kanssa ja kunkin työntekijän kanssa.

Lisäksi on huomioitava kohdan 3 periaatteet työntekijöiden toi- veiden kuulemisesta ja mahdollisuuksien mukaan niiden huo- mioonottamisesta ja tasapuolisuudesta lomien sijoittamisessa.

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteises- sa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesä- loma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenteri- vuoden aikana.

2. Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työ- suhteen kestäessä

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pi- tää 2 viikkoa ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittami- sesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 2 viikkoa ylittävän lo- manosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakau- den päättymisestä.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pi- tämisestä työsuhteen kestäessä.

Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 4 viikkoa ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työ- aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

3. Työntekijöiden kuuleminen

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajil- leen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otet- tava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasa- puolisuutta lomien sijoittamisessa.

4. Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoi- tettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Säästövapaa

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästövapaajärjestelmästä vuosilomalain 27 §:n ja työaikalain 21 §:n mukaisesti. Säästöva- paaksi voidaan siirtää vuosilomasta 15 lomapäivää ylittävä osuus. Lisä- ja ylityökorvauksena annettava vapaa-aika voidaan osin tai kokonaan sopia yhdistettäväksi säästövapaaseen.

Vuosilomapalkka ja -korvaus

7. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka: Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy sään- nöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilo- mapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen.

Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuu- kausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lo- manmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä pal- koista.

Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmää- räytymisvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa li- sien keskimääräisen osuuden.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan käyttäen jakajana 21 ja kertojana lomapäivien lukumää- rää.

Kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukau- sipalkan mukaiseksi tehdään seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut

loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukau- sipalkkaa.

8. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka:

Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskennassa käy- tetään vuosilomalain laskentasääntöjä.

Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka

14 päivän ansaintasäännön piirissä olevaan tuntityöntekijään sovel- letaan vuosilomalain 11 §:ää, kuitenkin niin, että vuosilomalain mu- kaisen kerrointaulukon sijaan noudatetaan oheista kerrointaulukkoa.

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	1,8
3	2,7
4	3,6
5	5,4
6	6,3
7	7,2
8	8,1
9	9
10	10,8
11	11,8
12	12,7
13	13,6
14	15,5
15	16,4
16	17,4
17	18,3
18	19,3
19	20,3
20	22,2
21	23,2
22	24,1
23	25
24	25,9
25	27,8
26	28,7
27	29,6
28	30,5
29	31,4
30	33,2
31	34,1
32	35
33	35,9

Jos lomapäivien määrä on enemmän kuin 33, kerrointa korotetaan lu- vulla 1,08 lomapäivää kohden.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosent- tiperusteisena, määräytyy vuosilomalaskennassa käytettävä prosentti oheisen taulukon mukaan lomapäivien lukumäärän alla olevalta riviltä. Työntekijään sovellettava lomataulukko määräytyy kuten tämän pykä- län kohdassa 2.

Jos työntekijä ansaitsee lomaa yli lomataulukossa määrätyn tason, ko- rotetaan taulukosta ilmenevää prosenttia 0,45 %:lla kutakin tällaista lo- mapäivää kohden.

Lomataulukko A

Täydet lom. määr.kk:t

Lomapv:t

Prosentti

9 %

Lomapv:t + lisäloma-pv:t

Prosentti

10,35

9,9

10,35

9,9

10,35

Lomataulukko B

Täydet lom. määr.kk:t

Lomapv:t

Prosentti

11,5

Lomapv:t + lisäloma-pv:t

Prosentti

12,4

12,85

12,4

12,85

12,4

12,85

Lomataulukko C

Täydet lom. määr.kk:t

Lomapv:t

Prosentti

11,50

11,95

12,40

12,85

13,30

13,75

Lomapv:t + lisäloma-pv:t

Prosentti

13,75

14,2

13,75

14,65

14,2

15,1

9. Lomapalkan maksaminen

Lomapalkka maksetaan työsuhteessa tavanomaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä viimeistään kuukautta ennen lo- man alkua pyydä lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti.

(Työntekijän pyynnöstä vuosilomalain mukainen periaate yli kuuden päivän lomissa on lomapalkan maksaminen ennen loman alkamista ja tätä lyhyemmissä lomanosissa maksaminen tavanomaisena palkan- maksupäivänä.)

19 § Lomaraha

1. Työnantajan siirryttyä 5/vk lomapäivälaskentaan työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen 18 § 7 tai 8 kohdan tuntikoh- taiset lisät sisältävästä vuosilomapalkastaan. Lomarahaa ei kui- tenkaan makseta 18 § 2 d kohdan mukaan määräytyvistä lisälo- mapäivistä.

Lomaraha lasketaan kesäkuun säännöllisen kuukausipalkan pe- rusteella ja maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei maksuajankohtaan sovita vähäisiä muutoksia työnantajan ja työn- tekijän välillä.

Soveltamisohje: Maksuajankohdan vähäisellä muutoksella tar- koitetaan muuta maksuajankohtaa kuin heinäkuuta lomakau- della (2.5.– 30.9.)

Esimerkki:

Työntekijä on ansainnut lomaa 25 lomapäivää. Lomanmää- räytymisvuoden tuntikohtaiset lisät ovat olleet 8 % lo- manmääräytymisvuoden kuukausipalkoista. Lomaraha on 50

% x 25/21 x 8 %:lla korotettu kesäkuun säännöllinen kuukausipalkka (tilapäisiä muutoksia tai palkattomia poissaoloja ei oteta huomioon). Työsuhteen päättyessä lomaraha lasketaan työsuhteen päättymishetken kuukausi- palkan perusteella.

Mikäli työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti tai vuosilomalain 10 § 4 momentin mukaisissa muutostilanteissa lo- manmääräytymisvuoden aikaisen kuukausipalkan perusteella, on lomarahan suuruus 50 % tuntikohtaiset lisät sisältävästä loma- palkasta lukuun ottamatta 18 § 2. d-kohdan mukaan määräytyvää lisälomapäiväosuutta.

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lo- mansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana, ellei lomaltapaluun es- teenä ole vuosilomalain 7 §:ssä mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

Tässä kohdassa tarkoitettu hyväksyttävä syy olla palaamatta lomalta on esimerkiksi työsuhteen päättyminen loman aikana, noudattaen irtisanomisaikaa.

3. Xxxxxxxx maksetaan myös lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työsopi- muslain vastaisesti tai jonka työsuhde on todettu purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisen työstä poisjäännin vuoksi.

20 § Sairausajan palkka

1. Jos työntekijä työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättö- män keston perusteella kultakin poissaolojaksolta seuraavasti:

Työsuhteen Sairausajan

pituus: palkanmaksujakso:

alle 1 kuukausi Sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (50 % palkasta)

1 kuukausi–alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää (täysi palkka)

3–5 vuotta 35 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 5–10 vuotta 42 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää (täysi palkka)

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut tapa- turma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammatti- tauti on sairausajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää.

2. Jos sama sairaus uusiutuu 15 kalenteripäivän kuluessa työhön pa- laamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kysees- sä olisi yksi poissaolojakso.

3. Sairauden ajalta maksettavassa palkassa otetaan huomioon sään- nölliseltä työajalta tulevat tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapal- kassa. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi noudattaa käytäntöä, jossa tuntilisät maksetaan vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti ja työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta kuten vuosiloma- palkassa.

Soveltamisohje: Käytettäessä vuosilomapalkan mukaista tun- tikohtaisten lisien huomioon ottamista, maksetaan tuntilisien osuus sairausajalta riippumatta siitä, mille viikonpäiville sai- rausloman alle jääneet työpäivät sijoittuivat.

4. 6 §:n 6 kohdan mukaisessa vaihtelevan työaikaehdon työsopimuk- sessa oikeus sairausajan palkkaan syntyy 20 §:n mukaisesti, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuo- roluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden

voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

Työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palk- ka määräytyy työntekijän keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmääräytymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräi- sen työajan, jota hän sairauspoissaolonsa aikana olisi tehnyt.

5. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja ha- kee sairauspäivärahan itselleen saatuaan työntekijältä siihen tar- vittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä.

Sama periaate koskee muitakin lakimääräisiä päivärahoja.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työnantaja vain päivärahan ja sairausajan palkan välisen erotuksen.

6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

7. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuk- sella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaan- ottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityk- senä pitää työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamaa sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta 1–3 kalenteripäivää kes- tävästä poissaolosta.

Työnantaja voi perustellusta syystä nimetä käytettävän lääkärin ja tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustan- nukset.

21 § Lääkärintarkastukset ja rokotukset

1. Työnantaja ei seuraavissa tapauksissa vähennä työntekijän palk- kaa, jos tarkastukset ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttäen eikä tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulko- puolella ja niistä on ilmoitettu etukäteen.

A. Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärin- tarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määrää- mässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa.

B. Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketie- teellisissä tutkimuksissa kuten neuvolatarkastuksissa, joissa seurataan raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveydentilaa.

2. Työntekijän käynnit uuden työn edellyttämissä tai muissa lakisää- teisissä lääkärintarkastuksissa luetaan työajaksi. Tällöin työnanta- ja maksaa välttämättömät matkakustannukset.

3. Työntekijällä on oikeus käydä työn edellyttämässä rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.

22 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työn- tekijän työpäiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen pois- saolo vähennä työntekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen pal- kallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä.

A. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastumi- nen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestä- miseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lukien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muul- la työnantajan hyväksymällä selvitykselläja vaadittaessa on an- nettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Oikeus tämän kohdan mukaiseen palkalliseen poissaoloon koskee lapsen huoltajia; myös etähuoltajaa, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Vastaavasti selvitys toisen huolta- jan esteestä hoitaa lasta voidaan edellyttää myös etähuoltajan osalta.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään perhevelvoitteiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tämän mukaisesti kahden työssä

käyvän huoltajan perheissä tulisi pyrkiä jakamaan työstä pois- jäännit tasapuolisesti molempien vanhempien kesken.

B. Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuk- sella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä ja vaa- dittaessa on annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä.

C. Perheenjäsenen kuolema.

D. Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa ta- loudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa talou- dessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.

Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän perheenjäseniä sekä vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia.

E. Omat vihkiäiset.

F. Omat 50- ja 60-vuotispäivät

G. Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.

2. Reservin kertausharjoituksiin sekä siviilipalveluslain mukaiseen täydennyskoulutukseen osallistuvalle työntekijälle maksetaan pal- kan ja reserviläispalkan tai täydennyskoulutuskorvauksen erotus osallistumispäiviltä, kun kyse on velvoittavasta eikä vapaaehtoi- sesta harjoituksesta tai täydennyskoulutuksesta.

3. Vapaaehtoiseen asepalveluun astuvalle naispuoliselle työntekijäl- le annetaan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.

4. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakun- nan kokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korva- taan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

5. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön, sen jäsenjärjes- tön tai työntekijäkeskusjärjestön ylimpien päättävien toimielinten kokoukseen tai liitto- ja edustajakokoukseen tai hallituksen jaok- sen/taustaryhmän kokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansion- menetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

6. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitetta- va viipymättä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

23 § Erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa ja omaishoitovapaa

Työntekijän oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen, hoitovapaaseen ja omaishoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Työntekijällä, jolla on oikeus raskausrahaan sairausvakuutuslain 9 lu- vun 1 §:n mukaan, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä työsuhteen kestäessä. Palkanmaksun edellytyksenä on, et- tä työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kolme kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.

Työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukai- sesti vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaan 32 en- simmäiseltä arkipäivältä työsuhteen kestäessä. Palkanmaksun edel- lytyksenä on, että työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta ennen vanhempainvapaan alkua.

Soveltamisohje: Ko. ehtojen mukaisesti työntekijällä on oikeus raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaan myös hänen jäädessään vanhempain- tai hoitovapaalta uudelle raskaus- ja vanhempainva- paalle asianmukaisia ilmoitusaikoja noudattaen.

Varsinainen säännöllinen palkka tarkoittaa työntekijän kuukau- sipalkkaa siihen kuukausittain samansuuruisina maksettavine henkilö- tai tehtäväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä kuten lisä- ja ylitöitä tai ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikorotuksia.

Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen säännöllinen palkka laske- taan keskimääräisenä sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi

6 kk tai edellinen lomanmääräytymisvuosi), joka osoittaa sen keski- määräisen työajan, jota hän perhevapaansa aikana olisi tehnyt.

Työnantaja hakee raskaus- ja vanhempainpäivärahan palkanmaksun ajalta itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jot- ka työntekijän tulee toimittaa viipymättä.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työnantaja vain päivärahan ja kiinteän palkan välisen erotuksen.

24 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

25 § Suojavaatetus

Työntekijälle, joka pääsääntöisesti työskentelee likaisissa tai vaate- tusta kuluttavissa tehtävissä annetaan asianmukainen suojavaatetus ja työturvallisuuden edellyttämä suojavarustus. Työnantaja kustantaa näiden hankinnan ja huollon. Suojavaatetuksesta voidaan sopia paikal- lisesti.

26 § Luottamusmies

1. Yrityksen järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän val- tuuttamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Muilta osin noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä luottamus- miessopimusta.

27 § Koulutus ja työhyvinvointi

Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhteisen koulutuk- sen ja ammattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan allekirjoittaja- järjestöjen välistä koulutussopimusta.

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työntekijän henkilökohtaisen ammattitaidon ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita tulee tarkastella työntekijän ja esimiehen välillä vuosittain.

28 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön rekisteröidyllä alayh- distyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoittamissa sopivissa tiloissa työpaikan työsuhteita kos- kevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

A. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovitta- va, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

B. Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vas- taa kokouksen järjestäjä.

C. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehto- sopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen se- kä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

29 § Jäsenmaksujen periminen

Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella tämän työehtoso- pimuksen allekirjoittajajärjestön jäsenmaksut työntekijän palkasta ja ti- littää ne liiton tilille ohjeiden mukaisesti. Työntekijälle annetaan vuo- den päätyttyä todistus pidätetystä summasta.

30 § Keskusjärjestösopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia siinä muodossa kuin ne olivat voimassa ennen 15.2.2017 sekä suosi- tusta:

• Yhteistoimintasopimus ja allekirjoituspöytäkirja (PT-SAK/STTK/ AKAVA) 2001 muilta kuin työsuojelua koskevin osin

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EK-SAK/STTK/ AKAVA) 2015

• Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK/STTK/AKAVA) 2000

31 § Paikallinen sopiminen

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin paikallisen sopimisen menettelytapojen (s. 69) mukaisesti.

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Työehtosopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysymyk- sissä työntekijä keskustelee ensin esimiehensä kanssa.

Paikalliset neuvottelut:

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa. Neuvottelut aloitetaan ja käydään ilman aiheetonta viivytystä.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan erimielisyyskohdista ja osapuol- ten kannoista perusteluineen muistio, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Siihen liitetään asiaa koskevat liitteet ja muistio allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

Liittoneuvottelut:

Asian jäädessä erimieliseksi paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

Työtuomioistuin:

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

33 § Voimassa olevat etuudet

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän vä- liseen sopimukseen perustuvia etuisuuksia, joista on erikseen toimieh- to- tai työehtosopimuksesta poiketen sovittu.

34 § Työrauha

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

35 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.5.2023–31.12.2025 jatkuen sen jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuu- kautta ennen sen päättymistä.

Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muu- tosesityksen keskeisestä sisällöstä muistio vastapuolille.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi so- pimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut on jonkun sopijapuolen toimesta todettu päättyneiksi.

Helsingissä 8. päivänä kesäkuuta 2023

Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Sosiaalipalvelualan allianssi Salli ry

Palkkasopimus

1 § Palkat

1. Työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan palk- kaa vähintään alan palkkaryhmittelyn, palkkasopimuksen ja siirty- mäsäännösten mukaisesti.

2. Mikäli työntekijä tekee sellaista työtä, jonka nimikettä tai soveltu- vaa työnkuvausta ei löydy palkkaryhmittelystä, noudatetaan lähin- nä vastaavan tehtävän ja työssä edellytettävän koulutustason mu- kaista palkkaryhmää.

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia teh- täviä hän lähinnä suorittaa.

3.1. Tehtäväkohtainen vähimmäispalkka palkkaryhmän perustyös- sä:

Palkkaryhmän perustyössä palkka määräytyy vähintään ryhmän vähimmäispalkkaluokan perusteella.

3.2. Tehtäväkohtainen lisä perustyötä vaativammassa työssä:

Työntekijän palkan tasoon vaikuttaa hänen työtehtäviensä vaati- vuus. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat selvästi kyseisen palkka- ryhmän perustyötä vaativammat, vastuullisemmat tai edellyttävät erityistä koulutusta tai kokemusta, tulee tämä huomioida joko vä- himmäispalkkaluokkaa korkeampana G-palkkaluokkana tai euro- määräisenä tehtäväkohtaisena lisänä.

Esimerkkejä tilanteista, joissa 3.2. kohdan mukaista palkkatasoa tulee ainakin soveltaa:

• Työntekijällä on vaativuudeltaan selvästi palkkaryhmän perus- työtä ylittäviä erityistehtäviä.

• Erityistä osaamista tai asiantuntijuutta vaativa tehtävä, joka ei kuulu palkkaryhmän perustyöhön

• Vastuu tietystä asiakokonaisuudesta tai hankinnoista, jotka eivät kuulu palkkaryhmän perustyöhön.

• Tietyn vastuualueen yhdyshenkilö, kun tehtävä ei kuulu palkka- ryhmän perustyöhön.

Kriteereiden täyttyessä peruste tehtäväkohtaisen lisän maksamiselle muodostuu samojen periaatteiden mukaisesti kaikissa palkkaryhmissä, verrattuna kunkin palkkaryhmän perustyön normaaliin vaativuustasoon.

Esimerkkitehtäviä, jotka voivat sijoittua yhteen tai useampaan palkkaryhmään:

Opiskelijaohjauksen vastaava, työvuorosuunnittelun vas- taava, perehdyttämisen vastaava.

Vastaavan roolilla ei tarkoiteta yksikössä normaalin työn yhteydessä tehtävää tavanomaista osallistumista opiskelijaohjaukseen, työvuorosuunnitteluun tai pereh- dyttämiseen.

Esimerkkitehtäviä, jotka voivat sijoittua yhteen tai useampaan palkkaryhmään:

Työmenetelmien tai järjestelmien kehittämisvastaava, lääkehoitovastaava, saattohoitovastaava, hygieniavas- taava.

Luettelo koostuu esimerkeistä eikä sisällä kaikkia tehtäviä, jotka muodostavat oikeuden tehtäväkohtaiseen lisään

• Työntekijä on vastaavan työntekijän asemassa tai hänellä on ohjausvastuu muihin työntekijöihin, eikä tällainen asema kuu- lu palkkaryhmän normaaleihin tehtäviin (esimerkiksi tiimivas- taava).

• Työntekijällä on työssä edellytettyä erityistä työkokemusta

• Työntekijällä on palkkaryhmän normaalien koulutusvaatimusten

lisäksi xxxx xxxxxxxxxxx ammattitutkinto, erikoisammattitut- kinto, erikoistumistutkinto tai erikoistumiskoulutus.

• Työpaikalla on työn luonteen perusteella sovellettu perustyötä korkeampaa palkkatasoa ja uusia työntekijöitä palkataan saman- laisiin työtehtäviin.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, ettei palkkausjärjestelmän tavoitteena ole se, että työntekijät aina lähtökohtaisesti sijoitettaisiin palkkaryh- män vähimmäispalkkaluokkaan ja vain poikkeuksellisesti sovellettai- siin ylempiä palkkaluokkia.

Ylempien palkkaluokkien käyttö on mahdollista myös muissa kuin pe- rustyötä selvästi vaativammissa, vastuullisemmissa tai erityistä koulu- tusta ja kokemusta edellyttävissä töissä.

Työntekijän G-palkkaluokka voi ylittää kyseisen palkkaryhmän G-palk- kaluokat.

3.3 Sovellettavat tehtäväkohtaiset lisät ja niiden euromäärät tai vaihte- luvälit eri palkkaryhmissä selvitetään luottamusmiehelle ja henkilöstöl- le. Selvitys tehdään työnantajan harkinnan mukaan konserni-, yritys- tai työpaikkatasolla vuosittain.

Selvityksen yhteydessä kuullaan luottamusmiehen näkemyksiä asias- sa. Luottamusmies voi niin harkitessaan esittää neuvotteluita sovel- lettavien tehtäväkohtaisten lisien perusteista. Neuvotteluiden jäädes- sä erimielisiksi, päättää työnantaja sovellettavat tehtäväkohtaiset lisät. Erimielinen neuvottelutulos voidaan saattaa liittojen välille neuvotelta- vaksi työehtosopimuksen 32 §:n mukaisesti.

4. Henkilökohtainen pätevyyslisä

Työntekijälle voidaan erityisestä ammattitaidosta, työtehosta, työpa- noksesta, yhteistyökyvystä, ammatinhallinnasta, kehittämiskyvystä tai monipuolisista vuorovaikutustaidoista maksaa henkilökohtaista pal- kanlisää euromääräisenä. Lisä voidaan myöntää toistaiseksi tai mää- räajaksi voimassa olevaksi.

Henkilökohtaisen pätevyyslisän maksuperusteet selvitetään henkilöstölle ja luottamusmiehelle. Selvitys tehdään työnan- tajan harkinnan mukaan konserni-, yritys- tai työpaikkatasolla vuosittain. Maksuperusteiden tulee olla kaikkien työtekijöiden nähtävillä.

5. Saatavuuslisä

Työvoiman saatavuuden perusteella voidaan maksaa paikkakuntakoh- taista tai yksikkökohtaista saatavuuslisää.

6. Laatupalkkio

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa laatupalkkiota työnantajan soveltaman laatujärjestelmän tai muun mitattavan laadun kautta erityisen laadukkaasta työstä.

2 § Paikkakuntakalleusluokittelu

1. Työehtosopimuksessa on palkkataulukot pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) sekä muulle Suomelle (muut I ja II paikkakuntaluokan mukaiset kunnat).

3 § Palveluslisät

1. Työntekijän työehtosopimuksen mukainen peruspalkka nousee oheisen palkkataulukon mukaisesti 5, 8 ja 11 palveluslisään oi- keuttavan palvelusvuoden jälkeen.

(Kokemuslisäportaiden suuruudet vaihtelevat G-palkkatasos- ta ja palveluslisäportaasta riippuen vajaasta 3 %:sta vajaaseen 5 %:iin peruspalkasta laskettuna.)

2. Työnantajan ja työntekijän tulee työsuhteen alussa työsopimus- ta tehtäessä käydä läpi työntekijän mahdollinen palveluslisään oikeuttava palvelusaika. Työntekijän on tällöin esitettävä tarvitta- vat palvelustiedot ennen lisän myöntämistä. Työsuhteen jatkues- sa seuraavat lisät myönnetään työnantajan toimesta. Oikeus pal- veluslisään alkaa oikeuden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.

3. Palveluslisään oikeuttavaa palvelua on sellainen työskentely oman työnantajan palveluksessa ja muu samankaltainen työ, joissa

työaika on ollut keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Huo- mioon otetaan ne kalenterikuukaudet vähintään 14 työpäivää kes- täneissä työsuhteissa, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa.

Samankaltaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta on olennaista hyö- tyä uudessa työssä. Tällaista on ainakin samalla ammattialalla tehty vähintään saman palkkaryhmän tai yhtä palkkaryhmää alem- man työn työkokemus.

Ammattialoilla tarkoitetaan esimerkiksi 1. sosiaali- ja terveyspal- velualan hoiva-, hoito- ja ohjaustyötä, 2. varhaiskasvatusalan työtä,

3. keittiötyötä, 4. kiinteistötyötä ja 5. toimistotyötä.

Soveltamisohje: Tätä samankaltaisen työn muuttunutta määri- telmää on velvollisuus soveltaa viimeistään 1.7.2022 alkaen. Si- tä ei sovelleta takautuvasti tätä edeltävään aikaan.

1.2.2000 jälkeen tehtävä samankaltainen tai omalle työnantajal- le tehty keskimäärin alle 19 tuntia viikossa oleva osa-aikatyö tai 14 työpäivää lyhyemmät työsuhteet tulee huomioida palvelus- lisään oikeuttavaksi siinä suhteessa kuin niiden työaika on täy- teen työaikaan. Niiden vaikutusta huomioitaessa on riittävää, että työnantaja muodostaa oikeaa suuruusluokkaa olevan arvion siitä, monenko kuukauden täysiaikaista palveluslisäkertymää työntekijän osa- aika- ja tilapäistyöt vastaavat.

Saman periaatteen mukaisesti voidaan ottaa huomioon myös en- nen 1.2.2000 tehty osa-aika- ja tilapäistyö.

4. Mikäli työntekijällä on muuta kuin samankaltaisen työn työkoke- musta, voidaan se lukea palveluslisään oikeuttavaksi siltä osin kuin työnantaja arvioi sen kartuttavan työntekijän pätevyyttä työ- hön.

4 § Harjoittelijat, kesätyöntekijät, nuoret, poikkeuksellisen yksinkertainen työ ja lähetit

1. Xxxx opiskelijan kanssa voidaan sopia palkallisesta opintoihin kuu- luvasta harjoitteluajasta, jonka kuluessa palkka on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän kanssa voidaan

sopia palkasta siten, että se on 90 % kyseisen tehtävän ohje- palkkaluokasta. Nykyisen työnantajansa kanssa oppisopimus- koulutuksen aloittavan työntekijän palkka ei kuitenkaan voi ny- kyisessä työssä laskea.

2. Alle 25-vuotiaan kesätyöntekijän kanssa voidaan sopia 15.5.–

15.9. väliseksi ajaksi kesätyöpalkasta, jonka suuruus on vähintään 75 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.Tätä määräystä ei so- velleta, jos kesätyöntekijäksi palkataan ammattitaitoinen sijainen.

3. A) Työehtosopimusosapuolet haluavat osaltaan edistää työvoima- toimiston palkkatukeen oikeutettujen syrjäytymisvaarassa olevien vaikeasti työllistettävien pitkäaikaistyöttömien työhön sijoittumis- mahdollisuuksia.

Tällaisen työntekijän kanssa, jolla työsuhdetta edeltää vähintään 12 kuukauden yhdenjaksoinen työttömyysjakso, voidaan sopia enintään 6 kuukauden ajaksi palkasta, jonka suuruus on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Tällaisella sopimuksella pyritään henkilön elämänhallinnan vahvis- tamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen työtä tehden sekä työ- kuntoa ja työvalmiuksia parantaen.

3. B) Alle 25-vuotiaan työntekijän kanssa, jolla on alle kuusi kuukaut- ta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta ja vähintään kuusi kuukautta työttömyyttä viimeisen vuoden kuluessa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden ajaksi palkasta, jonka suuruus on vä- hintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

4. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat poikkeuksellisesti palkkaryh- män perustöitä olennaisesti yksinkertaisemmat tai epäitsenäisem- mät tai mikäli työntekijältä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus, mistä syystä hän ei täysimääräisesti pysty suorittamaan kaikkea työhön liittyviä tehtäviä, voi vähimmäispalkka olla enintään 6 % al- le kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokan.

Työnantajan on kirjallisesti esitettävä perusteet vähimmäispalk- kaluokkaa alemman palkkaportaan käytölle keskusteltuaan ensin asiasta luottamusmiehen kanssa tai luottamusmiehen puuttuessa työntekijöiden kanssa yhdessä.

5. Lähetin palkka voi alittaa enintään 5 % kulloinkin voimassa olevan G-palkkataulukon alimman taulukkopalkan mukaisen palkan.

5 § Osa-aikaiset työntekijät

1. Kuukausipalkkaisen osa-aikatyöntekijän kuukausipalkka määräy- tyy hänen kanssaan sovitun viikkotyöajan ja vastaavaan työhön sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen enimmäisviikkotyö- ajan suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Aiemmin TES:issä olleen keskimäärin alle 19 t viikossa työskennelleen korotetun osa-aikakuukausipalkan piirissä olleen työntekijän palkka entisessä osa-aikatyössä ei voi laskea, vaikka kyseinen määräys on TES:istä poistunut.

2. Tuntipalkkaisen osa-aikatyöntekijän tuntipalkka lasketaan jaka- malla vastaavaan työhön sovellettava kuukausipalkka työehtoso- pimuksen 11 §:n mukaisella jakajalla.

6 § Sijaisuus

1. Työntekijän hoitaessa sijaisena hänen normaalityötään korkea- palkkaisempaa työtä tehden olennaisen osan työhön kuuluvista tehtävistä maksetaan hänelle palkka vähintään sijaistyön työehto- sopimuksen mukaisen palkkaluokan mukaisesti kaksi viikkoa ylit- tävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijaisuuksissa kuukauden ylit- tävältä sijaisuusajalta.

2. Työntekijän hoitaessa omat työnsä ja sen ohella sopimuksen mu- kaan olennaisen osan toisen työntekijän tehtävistä maksetaan hä- nelle kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijaisuuk- sissa kuukauden ylittävältä sijaisuusajalta korotettua palkkaa, jonka suuruus sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä ennen si- jaisuutta. Korvauksen tulee ylittää 1 kohdan mukaisesti vastaavas- sa sijaisuustehtävässä maksettava korvaus.

3. Puolen vuoden kuluessa tehtävät sijaisuudet lasketaan yhteen, kahden viikon tai kuukauden ylittymistä arvioitaessa.

7 § Suojatyö

Tämä sopimus ei koske suojatyötä.

8 § Voimassaolo

Tämä palkkasopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen vä- listä työehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopi- muksen päättyessä.

Helsingissä 8. päivänä kesäkuuta 2023

Allekirjoittajajärjestöt

Palkkasopimuksen siirtymäsäännöt

Siirtymäsääntöjä sovelletaan siirryttäessä noudattamaan sosiaalipal- velualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää aiemmin noudate- tun muun palkkausjärjestelmän sijasta.

1 § Palkkaryhmiin sijoittaminen

1. Työntekijät sijoitetaan heidän työnsä vaativuustason mukaisiin uu- den palkkausjärjestelmän palkkaryhmiin ja G-palkkaluokkiin, kun asiasta on neuvoteltu työnantajan ja kyseisten työntekijöiden tai heidän luottamusmiehensä kanssa.

2. Neuvottelujen tavoitteena on päästä yksimielisyyteen kunkin työn- tekijän tekemän työn oikeasta palkkaluokasta. Asian jäädessä eri- mieliseksi, voivat osapuolet kääntyä allekirjoittajajärjestöjen puo- leen erimielisyyden ratkaisemiseksi.

3. Mikäli työntekijälle valitun G-palkkaluokan mukainen taulukkopalk- ka jää alle työntekijän siirtymähetken palkan, maksetaan erotus siirtymälisänä, ellei ylite ole työn vaativuuteen tai henkilökohtai- seen pätevyyteen perustuvaa.

4. Osapuolet voivat siirtymävaiheessa tarvittaessa kääntyä allekirjoit- tajajärjestöjen puoleen mutta tarkoitus on, että siirtyminen uuteen järjestelmään toteutettaisiin mahdollisimman pitkälti paikallisesti.

5. Mikäli siirtymäsääntöjen mukaiset palkankorotukset tämän koh- dan mukaisine palkkaluokkatarkistuksineen johtaisivat yli 6 %:n palkankorotukseen jonkun työntekijän osalta, voidaan yli 6 %:n palkankorotusosuuden maksamisen aloittamista siirtää enintään kuuden kuukauden päähän sosiaalipalvelualan palkkausjärjestel- mään siirtymisestä.

6. Palkkaryhmien yläpuolisia ovat ne työntekijät, joiden siirtymähet- ken palkka ylittää palkkaluokan G 32 mukaisen palkan.

PALKKASOPIMUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

Palkkaryhmien yläpuolisen työehtosopimuksen piirissä olevan työntekijän palkkaus maksetaan henkilökohtaisena palkkana, jota korotetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin palkkaryhmitte- lyn piirissä olevien.

2 § Palveluslisien laskenta

1. Palveluslisään oikeuttava palvelu lasketaan sosiaalipalvelualan palkkausjärjestelmään siirtymiseen asti entisen käytännön mukai- sesti. Hyväksi luettava palvelusaika ei kuitenkaan saa alittaa sosi- aalipalvelualan laskentatavan mukaista palvelusaikaa.

Sen jälkeen siirrytään sosiaalipalvelualan mukaiseen laskentata- paan. Tällöin työntekijän hyväksi luetaan ne palvelusvuodet, jotka hänen hyväkseen työsuhteessa on aiemmin luettu tai olisi tullut lu- kea.

3 § Palkkatakuu ja lisät

1. Kenenkään työntekijän palkkaa ei alenneta palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi. Muutoin työntekijän vähimmäispalkka ja pal- kanlisät määräytyvät jatkossa uuden palkkausjärjestelmän mukai- sesti.

2. Syrjäseutu, kylmänalueen, saaristolisien ja vastaavien työn vaati- vuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen liittymättömien lisien euromäärät muuttuvat osaksi työntekijän henkilökohtaista palk- kaa.

3. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat li- sät maksetaan edelleen entisen käytännön mukaisesti.

4. Mahdolliset määräajaksi myönnetyt lisät päättyvät alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

5. Mikäli työntekijän palkkaluokkaa nostetaan, voidaan taulukkopalk- kojen yli maksettavasta lisästä luopua osittain tai kokonaan kui- tenkin enintään palkkaluokkakorotuksen määrällä sikäli kuin li- sään ei enää ole perusteita.

6. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat li- sät säilyvät voimassa myös työntekijän saavuttaessa uuden pal- veluslisäportaan. Muilla perusteilla syntyneitä taulukkopalkkojen

ylitteitä voidaan uusi palveluslisäporras saavutettaessa pienentää enintään palveluslisäkorotuksen verran, ellei ylitettä ole sovittu tai sovita säilytettäväksi.

4 § Voimassaolo

1. Nämä palkkasopimuksen siirtymäsäännöt ovat voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyvät il- man eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä.

Helsingissä 8. päivänä kesäkuuta 2023

Allekirjoittajajärjestöt

Sosiaalipalvelualan palkkaryhmittely

(Palkkasopimuksen 1 §:ssä (s. 52) on periaatteet palkkaryhmiin sijoit- tumiselle ja vähimmäispalkkojen käytölle ja ylittämiselle)

A Palkkaryhmä (avustavat tehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.9.2023 G12A, 1.8.2024 G13A–G14A,

1.8.2025 G15A

Työ ei edellytä ammatillista koulutusta. Tiedot ja taidot saadaan työs- sä annettavalla opastuksella. Selvät työohjeet ja rutiinit.

Esimerkkitehtäviä:

• hoito- ja palveluhenkilöstö (h&p): hoitoapulainen, päiväkotiapulainen

• keittiö- ja kiinteistöhenkilöstö (k&k): keittiöapulainen, laitosapulainen, siivooja hallintohenkilöstö (hal): avustavat toimistotyöt, postitus, asioilla käynti.

B Palkkaryhmä (perustehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.9.2023 ja 1.8.2024 G16B, 1.8.2025 G17B

Tiedot ja taidot saadaan työkokemuksen tai lyhyiden kurssien kautta. Työ perustuu määriteltyihin toimintaohjeisiin mutta tehtävänratkaisut yksilöllisem-piä kuin A-palkkaryhmässä.

Esimerkkitehtäviä:

• (h&p): hoiva-avustaja, kotiavustaja, koulunkäyntiavustaja, leiriohjaaja

• (k&k): keittäjä, keittiö-/ruokahuoltotyöntekijä, laitoshuoltaja, emäntä hyvin pienis-sä alan yksiköissä, talonmies, vahtimestari

• (hal): toimistotyöntekijä, puhelinvaihteenhoitaja, tavanomaiset laskutus- ym. toimiston rutiinityöt, vastuu kopiopalveluista, postinkulusta, puhelinpalvelusta.

C Palkkaryhmä (ammattitehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.9.2023 alkaen G20C

Työ edellyttää vähintään ammatillista perustutkintoa taikka vastaa- via tietoja ja taitoja. Työ on vaihtelevaa ja se suoritetaan itsenäisesti säännösten ja/tai yleisohjeiden mukaan. Työ muodostuu itsenäisistä osa-alueista.

Esimerkkitehtäviä:

• (h&p): lähihoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, kuntohoitaja, kodinhoitaja, mielenterveyshoitaja, kehitysvammaisten hoitaja, askartelunohjaaja, vapaa-ajanohjaaja

• (k&k): emäntä, laitosmies, ammattimies, varastonhoitaja, siivousesimies

• (hal): vastuu laskutuksesta ja perinnästä, vastuu palkanlaskennasta, vastuu alan pienen yksikön kirjanpidosta.

D Palkkaryhmä (vaativat ammattitehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.9.2023 ja 1.8.2024 G22D, 1.8.2025 G23D

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistoasteen tutkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja. Työ perustuu itsenäisiin ratkaisuihin annetun toimivallan puitteissa. Työ on itsenäinen tehtäväkokonaisuus.

Esimerkkitehtäviä:

• (h&p): sairaanhoitaja, varhaiskasvatuksen opettaja/ lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK), sosiaaliohjaaja, sosiaalikasvattaja, geronomi, kehitysvammaisten ohjaaja, kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti

• (k&k): ravitsemuspäällikkö

• (hal): vastuu alan suuren yksikön kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta, vastuu alan suuren yksikön rahaliikenteestä ja alakassojen toiminnasta.

E Palkkaryhmä (erikoistehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.9.2023 G24E, 1.8.2024 alkaen G25E

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistotason tutkin- toa, usein korkeakoulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja. (Mi- käli työntekijällä on työn edellyttämä ylempi korkeakoulututkinto, on

vähimmäispalkkaluokka F-palkkaryhmän mukainen). Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun tai asiantuntija-asemaan perus- tuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstövas- tuuta.

Esimerkkitehtäviä:

• (h&p): esimiestehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät asiantuntijatehtävät, osaston-/vastaava hoitaja/vastaava ohjaaja (esimiesasema), päiväkodin/lastenkodin johtaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti

• (k&k): edellisiä palkkaryhmiä vaativammat ja vastuullisemmat keittiö- ja kiinteistötehtävät

• (hal): vastuu koko toimiston toiminnasta ja taloudenhoidosta muissa kuin alan pienissä yksiköissä.

F Palkkaryhmä (vaativat erikoistehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.9.2023 alkaen G28F

Työ edellyttää korkeakoulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taito- ja. Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnon johtamiseen tai asiantunti- ja-asemaan perustuen ja siihen sisältyy merkittävää toiminnallista, ta- loudellista tai henkilövastuuta tulosvastuulla.

Esimerkkitehtäviä:

• (h&p): vaativat johtotehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät erityisen vaativat asiantuntijatehtävät, päiväkodin/ lastenkodin johtaja, hoitotyön johtaja, osaston-/vastaava hoitaja/ vastaava ohjaaja, johtava sosiaalityöntekijä (em. tehtävissä esimiesasema ja tulosvastuu alan isoissa yksiköissä).

Sosiaalipalvelualan G-palkkataulukot 1.9.2023, 1.8.2024 ja 1.8.2025

1.9.2023 taulukkopalkat, €/kk

Pk-seutu

Palkkaryhmä	G-luokka	0 vuotta	5 vuotta	8 vuotta	11 vuotta
A	G12A	1981,03	2046,66	2112,15	2179,31
A	G13	1981,03	2046,66	2118,96	2196,15
	G14	1981,47	2058,43	2135,96	2213,92
	G15	1990,37	2068,22	2146,47	2224,77
	G16	2017,71	2096,78	2176,38	2257,26
B	G16B	2111,57	2180,91	2252,02	2322,86
B	G17	2123,16	2207,02	2292,57	2378,96
	G18	2138,71	2223,34	2309,74	2397,81
	G19	2155,42	2241,75	2329,55	2419,52
C	G20C	2300,24	2363,15	2426,21	2488,24
C	G21	2394,48	2495,08	2597,69	2703,48
	G22	2412,63	2515,06	2620,72	2731,52
D	G22D	2594,16	2671,60	2749,11	2827,67
D	G23	2594,16	2671,60	2770,88	2884,10
	G24	2594,16	2682,45	2796,58	2916,15
E	G24E	2796,74	2880,53	2965,35	3050,12
E	G25	2796,74	2880,53	2965,35	3073,84
	G26	2860,64	2994,35	3130,65	3266,76
	G27	2887,23	3022,97	3159,78	3297,11
F	G28F	3131,99	3227,83	3322,79	3416,79
F	G29	3175,51	3327,70	3479,61	3631,78
	G30	3523,70	3692,39	3861,05	4030,23
	G31	3705,76	3883,47	4061,69	4239,09
	G32	3952,58	4142,19	4332,91	4523,91

Muu Suomi

Palkkaryhmä	G-luokka	0 vuotta	5 vuotta	8 vuotta	11 vuotta
A	G12A	1965,14	2030,20	2094,52	2161,09
A	G13	1965,14	2030,20	2094,52	2165,70
	G14	1965,14	2030,20	2106,57	2182,98
	G15	1974,35	2050,99	2128,46	2205,78
B	G16B	2083,60	2150,93	2221,05	2290,36
B	G17	2093,83	2176,45	2260,15	2345,33
	G18	2109,14	2192,49	2277,10	2363,88
C	G20C	2268,48	2330,44	2391,89	2453,07
C	G21	2360,94	2460,16	2561,20	2665,55
	G22	2378,82	2479,78	2583,92	2693,18
D	G22D	2557,85	2634,20	2710,49	2787,99
D	G23	2557,85	2634,20	2731,79	2843,37
	G24	2557,85	2659,60	2772,76	2891,35
E	G24E	2772,93	2855,99	2940,09	3024,17
E	G25	2772,93	2855,99	2940,09	3047,60
	G26	2820,63	2952,45	3086,82	3220,97
	G27	2862,58	2997,18	3132,83	3268,98
F	G28F	3088,18	3182,64	3276,27	3368,93
F	G29	3148,42	3299,28	3449,88	3600,74
	G30	3493,62	3660,81	3828,02	3995,78
	G31	3674,09	3850,25	4026,96	4202,63
	G32	3918,77	4106,71	4295,66	4484,93

1.8.2024 taulukkopalkat, €/kk

Pk-seutu

Palkkaryhmä	G-luokka	0 vuotta	5 vuotta	8 vuotta	11 vuotta
A	G13A	2060,27	2128,53	2196,64	2266,48
A	G14	2060,27	2128,53	2196,64	2267,05
	G15	2060,27	2128,53	2197,99	2278,16
	G16	2066,14	2147,10	2228,61	2311,43
B	G16B	2196,03	2268,15	2342,10	2415,77
B	G17	2196,03	2268,15	2347,59	2436,06
	G18	2196,03	2276,70	2365,17	2455,36
	G19	2207,15	2295,55	2385,46	2477,59
C	G20C	2396,85	2462,40	2528,11	2592,75
C	G21	2451,95	2554,96	2660,03	2768,36
	G22	2470,53	2575,42	2683,62	2797,08
D	G22D	2703,11	2783,81	2864,57	2946,43
D	G23	2703,11	2783,81	2864,57	2953,32
	G24	2703,11	2783,81	2864,57	2986,14
E	G25E	2914,20	3001,51	3089,89	3178,23
E	G26	2929,30	3066,21	3205,79	3345,16
	G27	2956,52	3095,52	3235,61	3376,24
F	G28F	3263,53	3363,40	3462,35	3560,30
F	G29	3263,53	3407,56	3563,12	3718,94
	G30	3608,27	3781,01	3953,72	4126,96
	G31	3794,70	3976,67	4159,17	4340,83
	G32	4047,44	4241,60	4436,90	4632,48

Muu Suomi

Palkkaryhmä	G-luokka	0 vuotta	5 vuotta	8 vuotta	11 vuotta
A	G14A	2043,75	2111,41	2178,30	2247,53
A	G15	2043,75	2111,41	2179,54	2258,72
B	G16B	2166,94	2236,97	2309,89	2381,97
B	G17	2166,94	2236,97	2314,39	2401,62
	G18	2166,94	2245,11	2331,75	2420,61
C	G20C	2363,76	2428,32	2492,35	2556,10
C	G21	2417,60	2519,20	2622,67	2729,52
	G22	2435,91	2539,29	2645,93	2757,82
D	G22D	2665,28	2744,84	2824,33	2905,09
D	G23	2665,28	2744,84	2824,33	2911,61
	G24	2665,28	2744,84	2839,31	2960,74
E	G25E	2889,39	2975,94	3063,57	3151,19
E	G26	2889,39	3023,31	3160,90	3298,27
	G27	2931,28	3069,11	3208,02	3347,44
F	G28F	3217,88	3316,31	3413,87	3510,43
F	G29	3223,98	3378,46	3532,68	3687,16
	G30	3577,47	3748,67	3919,89	4091,68
	G31	3762,27	3942,66	4123,61	4303,49
	G32	4012,82	4205,27	4398,76	4592,57

1.8.2025 taulukkopalkat, €/kk

Pk-seutu

Palkkaryhmä	G-luokka	0 vuotta	5 vuotta	8 vuotta	11 vuotta
A	G15A	2101,48	2171,10	2240,57	2311,81
A	G16	2101,48	2171,10	2250,90	2334,54
B	G17B	2239,95	2313,51	2388,94	2464,09
B	G18	2239,95	2313,51	2388,94	2479,91
	G19	2239,95	2318,51	2409,31	2502,37
C	G20C	2449,58	2516,57	2583,73	2649,79
C	G21	2476,47	2580,51	2686,63	2796,04
	G22	2495,24	2601,17	2710,46	2825,05
D	G23D	2762,58	2845,05	2927,59	3011,25
D	G24	2762,58	2845,05	2927,59	3016,00
E	G25E	2978,31	3067,54	3157,87	3248,15
E	G26	2978,31	3096,87	3237,85	3378,61
	G27	2986,09	3126,48	3267,97	3410,00
F	G28F	3335,33	3437,39	3538,52	3638,63
F	G29	3335,33	3441,64	3598,75	3756,13
	G30	3644,35	3818,82	3993,26	4168,23
	G31	3832,65	4016,44	4200,76	4384,24
	G32	4087,91	4284,02	4481,27	4678,80

Muu Suomi

Palkkaryhmä	G-luokka	0 vuotta	5 vuotta	8 vuotta	11 vuotta
A	G15A	2084,63	2153,64	2221,87	2292,48
A
B	G17B	2210,28	2281,71	2356,09	2429,61
B	G18	2210,28	2281,71	2356,09	2444,82
C	G20C	2415,76	2481,74	2547,18	2612,33
C	G21	2441,78	2544,39	2648,90	2756,82
	G22	2460,27	2564,68	2672,39	2785,40
D	G23D	2723,92	2805,23	2886,47	2969,00
D	G24	2723,92	2805,23	2886,47	2990,35
E	G25E	2952,96	3041,41	3130,97	3220,52
E	G26	2952,96	3053,54	3192,51	3331,25
	G27	2960,59	3099,80	3240,10	3380,91
F	G28F	3288,67	3389,27	3488,98	3587,66
F	G29	3288,67	3412,24	3568,01	3724,03
	G30	3613,24	3786,16	3959,09	4132,60
	G31	3799,89	3982,09	4164,85	4346,52
	G32	4052,95	4247,32	4442,75	4638,50

PAIKALLISEN SOPIMISEN MENETTELYTAVAT

Paikallisen sopimisen menettelytavat

1 § Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen mää- räyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti. Paikallinen so- pimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämis- sä rajoissa.

A. Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti voi- daan sopia niistä työehtosopimuksen kohdista, joissa on viitattu paikalliseen sopimiseen.

B. Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mah- dollista sopia taloudellisista etuuksista paikallisen sopimisen liite- pöytäkirjan mukaisesti.

C. Työehtosopimuksen maininnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta paikalliseen sopimiseen mahdollistavat työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen ilman tämän sopimuksen menettely- tapamääräyksiä.

2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidot- tu työnantaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät yh- dessä tai valitsemansa edustajan välityksellä tai rekisteröity yrityskoh- tainen työntekijöiden yhdistys tai vastaava.

Mikäli jollakin allekirjoittajajärjestöllä on luottamusmies, voivat toisiin al- lekirjoittajajärjestöihin kuuluvat työntekijät valtuuttaa tämän luottamus- miehen myös itseään edustamaan tai he voivat valita keskuudestaan oman edustajan/edustajat.

Neuvottelujen alussa todetaan, ketkä ovat neuvottelijat ja mitä tahoja he edustavat.

Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuk- sista työehtosopimukseen. Työnantajan tulee nimetä oma asianmukai- silla sopimusvaltuuksilla toimiva neuvottelijansa.

PAIKALLISEN SOPIMISEN MENETTELYTAVAT

3 § Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on kirjallisesti mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle.

Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdas- ta on sovittu ja mitä.

Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäi- sessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden ir- tisanomisaikaa noudattaen. Kestettyään vuoden määräaikainen so- pimus on aina irtisanottavissa 3 kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kui- tenkin sen loppuun.

4 § Paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi niille allekirjoitta- jajärjestöille, joiden jäseniä sopimus koskee.

Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus, mikäli on sovittu asioista, jotka eivät kuulu sopimisen piiriin. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallis- ta sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voi- maan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5 § Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työ- ehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovi- tun mukaisesti.

6 § Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien pai- kallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan ku- ten työehtosopimuksen erimielisyydet.

Helsingissä 8. päivänä kesäkuuta 2023

Allekirjoittajajärjestöt

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta

1 § Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekir- joittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudelli- sia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

Sopimus voidaan tehdä seuraavista taloudellisista etuuksista:

• Lomaraha: Sopimus voi koskea lomarahan suuruutta, vapaaksi vaihtamista ja maksuajankohtaa.

• Palkka: Työntekijän palkkaa voidaan sopia alennettavaksi enintään lomarahan poistoa vastaavalla määrällä. Palkkaa ei kuitenkaan voi sopia alle työntekijän tehtävänmukaisen saman paikkakuntakalleusluokan peruspalkkatason.

• Ylityö, sunnuntaityö, lauantaityö, ilta- ja yötyö, varallaolo ja hälytyskorvaus: Korvausten määräytymisperusteisiin tai tasoihin voidaan sopia muutoksia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

Useamman kuin yhden kohdan mukainen samanaikainen säästösopi- mus voidaan solmia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

2 § Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työn- antaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitsemansa edustajan välityksellä sekä rekisteröity yrityskohtai- nen työntekijöiden yhdistys.

Työntekijän hyväksyntä on edellytyksenä sopimuksen voimaantulolle hänen osaltaan. Luottamusmiehellä on kuitenkin oikeus edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumuksella sopia lomarahasta kaikkia edustamiaan työntekijöitä sitovasti.

3 § Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 5 luvun 2 §:n tai 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).

Sopimusta ei voi tehdä pelkkiin arvioihin kuten talousarvioihin perus- tuen, ellei perustetta jo ole olemassa.

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta nou- dattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yh- teistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enin- tään vuodeksi kerrallaan.

Mikäli sopimus on tehty sillä edellytyksellä, että sen piiriin kuuluvaa työntekijää ei sopimuskautena irtisanota tai lomauteta, purkautuu täl- lainen sopimus välittömästi sopimuksen vastaisesti irtisanotun tai lo- mautetun työntekijän osalta.

5 § Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille.

Työehtosopimusosapuolilla on oikeus riitauttaa taloudellisia etuuksia koskeva paikallinen sopimus yhden kuukauden kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muut- taa paikalIista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

6 § Selviytymissopimus

Työehtosopimusosapuolilla ei ole riitautus- ja kumoamismahdollisuut- ta, jos paikallinen sopimus on tehty tämän pöytäkirjan mukaisesti ja täyttää seuraavat lisäedellytykset:

Osapuolet:

• työnantaja ja allekirjoittajajärjestön luottamusmies

• työntekijä hyväksyy osaltaan sopimuksen

Edellytykset

• Erittäin painavat ja poikkeukselliset taloudelliset syyt tilanteissa, joissa sopimus yhdessä muiden toteutettavien toimenpiteiden

kanssa on välttämätöntä työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.

• Taustalla taloudelliset vaikeudet, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämisiin taloudellisilla perusteilla.

• peruste todetaan paikallisesti yhteisesti:

• toimien tarve ja mitoitus

• vaikutus kriisistä selviytymiseen yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa

• perusteena ei voi olla kilpailuedun hankkiminen suhteessa muihin alan yrityksiin

• sopimuksen tehnyttä työntekijää ei voida lomauttaa, osa- aikaistaa tai irtisanoa taloudellis-tuotannollisin syin sopimuksen voimassaoloaikana eikä kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä

• jos työnantaja toimii edellä mainitun määräyksen vastaisesti, sopimus purkautuu välittömästi ja työnantaja korvaa sovitun säästön

• sovittava, miten työpaikan johto ja omistajat sitoutuvat yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen. Säästötoimenpiteiden on kohdistuttava tasapuolisesti yrityksen johtoon ja henkilöstöön.

Sopimuksen muoto ja kesto

• kirjallisesti

• määräaikainen enintään vuoden mittainen sopimus, kuitenkin enintään voimassa olevan työehtosopimuskauden loppuun

Sopimus voidaan tehdä seuraavista taloudellisista etuuksista

• Lomaraha: Sopimus voi koskea lomarahan suuruutta, vapaaksi vaihtamista ja maksuajankohtaa.

Yrityksen taloudellisen tilanteen parantuminen

• sopimus on irtisanottavissa kesken sopimuskauden 3 kk irtisanomisajalla, jos yrityksen taloudellisessa tilanteessa tapahtuu odottamatonta, olennaista parantumista sopimuksen tekohetkeen verrattuna.

Muuta

• luottamusmiehelle annetaan kaikki tarpeellinen tieto kirjallisesti hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista ja tietoja on täydennettävä tarvittaessa neuvottelujen aikana

• luottamusmiehellä on oikeus saada neuvontaa esimerkiksi työnantajan taloushallinnon asiantuntijoilta.

7 § Muuten noudatetaan paikallisen sopimisen menettelytapoja.

Helsingissä 8. päivänä kesäkuuta 2023

Allekirjoittajajärjestöt

Koulutussopimus

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kurs- seja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuo- den.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä sel- vitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdolli- suus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mahdollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työ- ajan ansionmenetys. Koulutus luetaan työajaksi kuten työaikalaki edel- lyttää.

Työhön liittyvän täydennyskoulutuksen tentit, kuten lääkehoitotentti, on oikeus suorittaa työaikana. Osapuolet voivat myös sopia sellaisesta tenttiin valmistautumisajasta työaikana, mikä nähdään puolin ja toisin tarpeelliseksi ja perustelluksi.

Koulutustilaisuudet tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida jo työ- vuoroluetteloa laadittaessa siten, ettei koulutustilaisuutta merkittäisi työntekijän vapaapäiväksi, ellei asiaa toisin sovita. Jos koulutus tapah- tuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työn- tekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Mikäli työnantaja on kustantanut koulutukseen osallistuvalle täyden ylöspidon eli ruoan (täydelle vuorokaudelle kaksi ateriaa, osavuorokau- delle yksi ateria) ja majoituksen, ei työnantajalla ole velvollisuutta päi- värahojen maksamiseen.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Yhteistoimintakoulutusta järjestävät myös työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai niiden jäsenjärjestöt yhtei- sesti ja eri yhteistoimintaelimet kuten Työturvallisuuskeskus. Koulutuk- seen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutuk- seen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurs- sille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä ta- pauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Luottamusmiehellä on kuitenkin oikeus osallistua vähintään kuuden kalenteripäivän verran hänen yhteistyötehtäviinsä liittyville oikeantasoi- sille kursseille vuodessa.

Varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua kolmen kalenteripäivän verran hänen yhteistyötehtäviinsä liittyville oikeantasoisille kursseille vuodessa.

Koulutustyöryhmä voi todeta tietyn kurssin tarpeelliseksi tietyille jäsen- yritysten luottamushenkilöille. Allekirjoittajajärjestöt painottavat erityi- sesti paikallista sopimista edistävien kurssien hyödyllisyyttä.

Allekirjoittajajärjestöt korostavat, että etenkin uuden luottamusmiehen osalta tai yrityksen paikalliseen sopimiseen liittyvissä tilanteissa kou- lutustarve on tavanomaista korkeampi ja tämä tulisi ottaa huomioon koulutusvapaan antamisessa.

Liitot pitävät muutoinkin tärkeänä, että luottamusmiehelle mahdolli- suuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoita- misessa.

Jos yrityksessä tehdään koulutussuunnitelma, pyritään ay-koulutuk- sesta sopimaan jo koulutussuunnitelmassa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annet- tava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysy- mys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin al- kua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuu- tettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuoje- lutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mai- nituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän varsinaista säännöllistä palkkaansa vähennetään.

Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuu- kautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, et- tä asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yritykses- sä ja että koulutus on todettu tarpeelliseksi tämän sopimuksen mukai- sesti.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröi- tyjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

Osapuolet toteavat, että suurempien työpaikkojen varatyösuojeluval- tuutetuilla ja YT-elinten jäsenillä voi olla tarvetta osallistua heidän yh- teistyötehtäviinsä liittyville kursseille. Osapuolet suosittelevat, että tällainen mahdollisuus annetaan, mikäli se käy päinsä tuottamatta yri- tykselle tuntuvaa haittaa.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei heikennä vuosiloma-, eläke- eikä palveluslisäetuuksia tai muita niihin verrattavia etuuksia.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 8. päivänä kesäkuuta 2023

Allekirjoittajajärjestöt

Luottamusmiessopimus

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmäntarkoituksena on edistää osapuolten välil- lä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyy- det tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina sii- hen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työ- suhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely edistää työpaikan yhteistoimintaa, yrityksen tavoitteiden saavuttamista sekä työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden li- sääntymistä.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjes- töt ovat tehneet tämän luottamusmiessopimuksen:

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuk- sen soveltamisalalla olevia työnantajia sekä niiden palveluksessa ole- via työntekijöitä, jotka kuuluvat tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

Yleistä

1. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä, jo- ka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Hänen on oltava työehto- sopimuksen allekirjoittajajärjestön jäsen ja työskenneltävä työeh- tosopimuksen soveltamisalalla.

Luottamusmies

2. Luottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimukseen sidottujen jär- jestäytyneiden työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä, varaluot- tamusmiestä, pääluottamusmiestä ja varapääluottamusmiestä.

3. Luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat saman työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työehtosopimuksen allekirjoit- tajajärjestöön tai sen alayhdistykseen järjestäytyneet työntekijät. Oikeus luottamusmieheen on allekirjoittajajärjestöllä, muttei sen alayhdistyksellä.

Alue- tai yksikkökohtainen luottamusmies

4. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus vali- ta tämän sopimuksen tarkoittamia saman allekirjoittajajärjestön luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksi- köihin. Näin voidaan menetellä, milloin työntekijöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mahdollisuudet tavata työntekijät tätä edellyttävät. Huomioon voidaan ottaa myös yrityksen yhteistoimintajärjestelmä.

Yrityskohtaisesti sovitaan luottamusmiesten lukumäärä ja toi- minta-alue em. seikat huomioon ottaen sekä toimintaedellytykset kuten ajankäyttö 7 § periaatteet huomioiden. Sopimus tehdään yrityksen ja allekirjoittajajärjestön tai allekirjoittajajärjestön valtuut- taman luottamusmiehen kesken.

Alueellisessa luottamusmiesjärjestelmässä on varmistettava luot- tamusmiehen tosiasialliset mahdollisuudet luottamusmiestehtä- vän hoitamiseen. Luottamusmiehellä on oltava mahdollisuus tu- tustua alueensa toimipisteisiin, vierailla edustamissaan yksiköissä ja pitää edustamiinsa työntekijöihin yhteyttä. Luottamusmiehen to- siasiallinen mahdollisuus tehtävän hoitamiseen rajaa alueen laa- juutta ja edustettavien yksiköiden lukumäärää.

Soveltamisohje luottamusmiessopimuksen 2 § 4. kohdan suuren tai alu- eellisesti hajautetun yrityksen luottamusmiesjärjestelmästä sopimiseen:

Tällä ohjeistuksella pyritään edesauttamaan asiasta sopimista:

• Suurella tai alueellisesti hajautetulla työnantajalla on velvollisuus ilman aiheetonta viivytystä sopia luottamusmiesjärjestelmästä, kun luottamusmiessopimuksen 2 § 4. kohdan edellytykset täyttyvät

ja TES:n työntekijäallekirjoittajajärjestö tai sen valtuuttama luottamusmies sopimista esittävät.

• Myös työnantaja voi tehdä asiasta neuvottelualoitteen.

• Asiassa tulee puolin ja toisin selvittää, mitkä ovat on kyseisen allekirjoittajajärjestön luottamusmiesten toimintaedellytykset

ja aluejako, jonka puitteissa luottamusmiehillä on tosiasialliset mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen.

• Neuvottelut käydään erikseen kunkin allekirjoittajajärjestön tai heidän valtuuttamansa luottamusmiehen kanssa.

• Luottamusmiehen toimintaedellytyksiin ja sitä kautta aluejakoon vaikuttavat muun muassa edustettujen työntekijöiden ja toimintayksiköiden lukumäärä sekä maantieteellisen alueen laajuus. Alue voi olla myös tietty yksikkö.

• Luottamusmiesjärjestelmästä tulee sopia hyvissä ajoin ennen luottamusmiesvaaleja, jotta vaalit pystytään järjestämään sovitun aluejaon mukaisesti.

• Tavoitteena on yhteisymmärrys toimintaedellytyksistä ja sopivasta aluejaosta.

• Ellei yhteisymmärrystä luottamusmiesjärjestelmästä saavuteta, tulee työnantajan ja työntekijöiden allekirjoittajajärjestön tai allekirjoittajajärjestön valtuuttaman edustajan kirjata oma esityksensä aluejaoista ja toimintaedellytyksistä sekä perusteet niille. Osapuolet voivat tällöin viedä asian liittojensa selvitettäväksi.

• Niin kauan kuin luottamusmiesten aluejaoista ja toimintaedellytyksistä ei ole sovittu, toimitaan aikaisemmin hyväksytyn sopimuksen tai aiemman käytännön mukaisesti. Yksikkökohtaisen luottamusmiesjärjestelmän käytöstä voidaan myös sopia.

• Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla.

Pääluottamusmies

5. Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yrityskohtaista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita saman allekirjoittajajärjestönalue- tai yksikkökohtaisia luottamus- miehiä.

6. Yrityksissä, joissa on valittu useita saman allekirjoittajajärjes- tön alueellisia tai yksikkökohtaisia luottamusmiehiä, voidaan joku heistä nimetä pääluottamusmieheksi tai sopia erillisestä pääluot- tamusmiehen valinnasta ja valintatavasta.

7. Pääluottamusmies toimii allekirjoittajajärjestönsä työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa kaikkia yrityksen työpaikkoja koskien.

8. Jos pääluottamusmiestä ei ole valittu jaeri työpaikkoja varten on

valittu useampia saman allekirjoittajajärjestönluottamusmiehiä, voidaan yrityskohtaisesti sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvottelu- ja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaisessa tapauksessa työnantajalle ilmoitetaan, ku- ka luottamusmiehistä hoitaa tällaisia tehtäviä.

Varaluottamusmies

9. Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamus- miehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan. Tänä aikana hänellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet. Työnanta- jalle on ilmoitettava, milloin varaluottamusmies toimii luottamus- miehen sijaisena.

Muutostilanteet

10. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supis- tuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta neuvotellaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

3 § Luottamusmiehen valinta ja ilmoitukset

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Kaikille alle- kirjoittajajärjestöönjärjestäytyneille työntekijöille on varattava tilai- suus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

2. Vaaliajoista ja -paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään seitsemän vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Mikäli yrityksessä tai sen toimipisteessä on alkamassa yhteis- toimintalain 3 luvun mukaiset muutosneuvottelut, niin vaaliajan- kohdista ja paikoista tulee ammattiliiton sitä edellyttäessä sopia nopeutetusti. Luottamusmies voidaan valita nopeutetusti, kun alle- kirjoittajajärjestön jäsenillä on mahdollisuus osallistua vaaliin.

3. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hä- nen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen heiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamus- miestehtäviin käytetyksi ajaksi.

4. Luottamusmies ilmoittaa työnantajalle luottamusmiesvalinnoista kirjallisesti järjestön antamin valtuuksin. Luottamusmiehen eroa- misesta tai erottamisesta on myös ilmoitettava työnantajalle kir- jallisesti.

5. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henkilöstöryhmän osalta.

4 § Luottamusmiehen asema

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa ase- massa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työn- johdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaes- saan tai sen vuoksi saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tullessaan valituksi luottamusmieheksi. Häntä ei saa myöskään siirtää vähemmän vaativaan työhön.

Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa painostaa eikä erottaa työstä.

4. Pääluottamusmiehen varsinaisen työn vaikeuttaessa hänen luot- tamustehtäviensä hoitoa on hänelle mahdollisuuksien mukaan jär- jestettävä muuta työtä. Tällöin huomioidaan yrityksen tai sen toi- mintayksikön olosuhteet sekä luottamusmiehen ammattitaito. Järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Työstään täysin vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudelli- sista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestys- tä, että luottamusmies joutuu viimeiseksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammatti- aan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa.

Luottamusmiehen katsoessa, että hänet on irtisanottu tai lomau- tettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei voida irtisanoa henkilöön liit- tyvillä perusteilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta, jonka selvittää työehtosopimuksen osapuolena ole- va luottamusmiehen allekirjoittajajärjestö. Selvitys on tehtävä vii- pymättä, kun asianmukainen pyyntö suunnitellusta irtisanomises- ta perusteluineen on allekirjoittajajärjestölle tehty.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain vas- taisesti.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

9. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja hän riitauttaa pur- kamisen, työnantaja maksaa yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työso- pimuksen purkamisesta.

Pääluottamusmiehen jälkisuoja

Kohtien 1–9 määräyksiä on sovellettava pääluottamusmiehenä toimi- neeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen pääluottamusmies- tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Irtisanomisilmoitus

Työsuhteenirtisanomisesta yksilöperusteilla ilmoitetaan luottamus- miehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen ir- tisanomisajan alkamista. Ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä mer- kitään irtisanomisen syy. Irtisanomisilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus onpäätetty tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 3 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perus- teiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty.

Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän so- pimuksen oikeuksia on loukattu.

Tuomioistuimen harkitessa, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työ- suhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että työmarkkinakäytännön mukainen vähimmäiskorvaus luottamusmiessopimuksen vastaisesta luottamus- miehen työsuhteenpäättämisestä on 10 kuukauden palkka, ellei alem- malle korvaukselle ole erityisen painavia perusteita.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomai- seen työehtosopimukseen sidottujen allekirjoittajajärjestöön jär- jestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen so- veltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsää- dännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvis- sä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvit- tämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovit- tavalla tavalla edustamistaan yrityksen työntekijöistäseuraavat tie- dot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet ja toimipiste.

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuis- ta, osa-aikaistetuista ja lomautetuista työntekijöistä. Määrä- aikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika ja peruste.

3. Palkkaryhmä ja palkkaluokka johon työntekijä tai hänen suo- rittamansa työ kuuluu.

4. Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäis- tä henkilöstöä.

5. Jos työnantaja kuuluu yhteistoimintalain soveltamisalaan, tu- lee luottamusmiehelle lisäksi antaa yhteistoimintalain mukai- sesti henkilöstön edustajalle annettavat tiedot.

6. Olennaiset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot etukäteen riittävän perehtymisen mahdollistamiseksi. Pyydet- täessä vastaavat tarvittavat lisätiedot neuvottelujen aikana. Pyydettäessä mahdollisuus kuulla paikallisen sopimusneu- vottelun kannalta olennaisia yrityksen palveluksessa olevia asiantuntijoita ja niin sovittaessa muitakin asiantuntijoita.

7. Vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta on ti- laajavastuulain mukaisissa tilanteissa pyynnöstä ilmoitetta- va luottamusmiehelle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä vuokratyön käytön syy, käytettävän työvoiman määrä, yrityk- sen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituk- si ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1–3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä,voidaan liittojen kesken sopia niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

4. Luottamusmiehellä on lainsäädännön mukainen oikeus perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetus- ta palkasta laadittuun luetteloon.

5. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtä- viensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luotta- musmiestehtävien hoitamista varten. Tällöin otetaan huomioon edustettavien työntekijöiden määrä, yksiköiden sijainti, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä yritystoi- minnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset. Riittävyyttä arvioidaan tarpeellisin väliajoin sitä pyydettäessä ja erityisesti yri- tyksessä tai luottamusmiestoiminnassa tapahtuvien merkittävien muutosten yhteydessä.

Allekirjoittajajärjestöt korostavat, että erityisesti paikallinen so- piminen ja siihen valmistautuminen edellyttävät yleensä selvästi normaaliaikaa laajempaa työstä vapautusta.

Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edel- lä mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin otetaan huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmies- tehtävät voidaan hoitaa asianmukaisesti.

Ellei syytä muuhun arviointiin ole, luottamusmiehen vapautusaika on edustettujen työntekijöiden lukumäärästä riippuen seuraava:

Työntekijöiden Vapautuksen määrä

lukumäärä tuntia/kolme viikkoa

2–4 2–6 t.

5–25 3–7 t.

26–50 7–11 t

51–100 11–15 t.

101–200 14–20 t.

201–300 18–28 t.

301–800 26–52 t

800– kokonaan työstä vapautettu

Työstä vapautuksen myöntäminen luottamusmiehelle ei vähennä luottamusmieskorvauksen määrää.

Luottamusmiehen ajankäytön vapautukseen ei vaikuta osa-aikai- nen työaika.

8 § Ansionmenetys ja korvaukset

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työ- aikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa teh- tävissä.

Luottamusmiehen ansiot eivät saa tehtävän hoitamisen vuok- si alentua. Ansionmenetyksen korvaamisessa otetaan huomioon tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapalkassa.

2. Luottamusmiehen suorittaessatyönantajan kanssa sovittuja tehtä- viä sovitusti säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tältä ajalta ylityökorvaus tai sovitaan liittokohtaisesti tai työnantajan ja luottamusmiehen välillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Matkakustannukset

3. Luottamusmiehen matkustaessa työnantajan määräyksestä hoi- tamaan työnantajan kanssa sovittuja tehtävä maksetaan hänelle matkakorvaukset yrityksessä noudatettavan käytännön mukaises- ti.

Luottamusmieskorvaus

4. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvaustahänen edustamiensa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työ- paikan työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Luottamusmieskorvaus 1.9.2023 lukien:

Edustettavien työntekijöiden määrä €/kk

2–4 28

5–2 55

26–50 64

51–100 77

101–200 96

201–300 144

301– 170

Pääluottamusmieskorvaus

5. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen valitun pääluotta- musmiehen (2 § kohta 6) korvaus on 121 euroa 1.9.2023 alkaen, ellei hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukainen luottamusmieskorvaus ole tätä suurempi.

Varaluottamusmiehen korvaus

6. Varaluottamusmiehenhoitaessa luottamusmiehen tehtäviä vähin- tään yhden kuukauden ajanjakson, maksetaan korvaus luottamus- miehen sijasta hänelle.

9 § Työskentelypuitteet

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvit- taville asiakirjoille ja toimistovälineille siten, että vain luottamusmiehel- lä on pääsy tietoihin (esimerkiksi lukittava kaappi).

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan puhelinta tai matka- puhelinta luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten.

Työnantaja hankkii luottamusmiehen käyttöön oman puhelimen ja pu- helinliittymän luottamusmiestehtävien hoitamista varten ainakin, jos luottamusmies edustaa vähintään 80 työntekijää.

Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luot- tamusmiestehtävien hoitamiseen luovutettavissa olevaa tarkoituksen- mukaista toimistotilaa. Hänellä on myös oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmies- tehtävien hoitamiseen.

Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytän- nön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Liitot pitävät tärkeänä, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omi- aan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoita- misessa.

Ay-koulutuspäivän sijoittuessa ajankohtaan, joka olisi luottamus- miehen tavanomainen työpäivä, rinnastetaan ay-koulutusaika työ- vuoroluettelossa työajaksi keskimääräisen työpäivän verran.

Osallistuminen ammattiyhdistyskoulutukseen ei vähennä oikeutta ammatilliseen koulutukseen.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voi- massa olevassa erillisessä koulutussopimuksessa (TES s. 75).

3. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työn- tekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiin- nitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn tekemistä koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kään- tyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Neuvottelujärjestys määräytyy yksityisen sosiaalipalvelualan työ- ehtosopimuksen 32 §:n mukaan.

3. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luotta- musmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen vä- liset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 8. päivänä kesäkuuta 2023

Allekirjoittajajärjestöt

Työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus

Johdanto

Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettu- ja koskevan sopimuksen. Sopimuksen määräykset on koostettu luot- tamusmiessopimuksen määräyksistä ja PT:n ja STTK:n yhteistoimin- tasopimuksen (2001) 6 §:stä ja 7 §:stä soveltuvin osin. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomaisesti toisin todeta. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta an- nettua lakia (20.1.2006/44).

Pöytäkirjamerkintä (ohjaava kirjaus): Työpaikalla voidaan so- pia paikallisesti työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä työpaikan olosuhteisiin soveltuvalla tavalla niiltä osin kuinlaki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoimin- nasta (44/2006) sallii. Työntekijöille on silloinkin turvattava vä- hintään laissa säädetty mahdollisuus osallistua työsuojelun yhteistoimintaan.

Suositus: Työpaikkoja kannustetaan sopimaan muun muassa työsuojeluorganisaatiosta sekä työsuojelun yhteistoiminnan käytännöistä. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskus tarjoaa tausta- tietoa turvallisten ja terveellisten työolojen kehittämiseen ja yllä- pitämiseen sekä toimivaan työsuojeluun.

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus

Tämä työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus sitoo yksityisen sosi- aalipalvelualan työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia työnanta- jia ja työntekijöitä.

2 § Työsuojeluvaltuutettu

Valinta

1. Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänel- le kaksi varavaltuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 10. Myös pienemmille työpai- koille ko. valtuutetut voidaan valita.

2. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja varaval- tuutetut.

3. Ellei ole sovittu työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä muul- la tavoin, voidaan työsuojeluvaltuutettujen keskuudesta valita tä- män sopimuksen mukainen päätyösuojeluvaltuutettu seuraavasti:

Jos vähintään 100 työntekijän yritykseen on valittu useita työ- suojeluvaltuutettuja, nimeävät he halutessaan keskuudestaan yh- den tämän sopimuksen mukaiseksi päätyösuojeluvaltuutetuksi. Päätyösuojeluvaltuutetun nimeämisestä voidaan sopia myös kon- sernitasoisesti. Päätyösuojeluvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun toimikausi on sama. Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan työ- suojeluvaltuutetun tehtäviä ja työskentelytiloja koskevia määräyk- siä.

Ilmoitukset

4. Työntekijät ilmoittavat työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu kirjalli- sesti työnantajalle.

5. Päätyösuojeluvaltuutetun nimeämisestä on ilmoitettava kirjallises- ti työnantajalle.

Tehtävät

6. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvon- nasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 31 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.

Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyh- teistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden valmisteluun.

Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluk- sessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työ- suojeluvaltuutetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työ- suojeluasioissa.

Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun yhteistyö

7. Työpaikoilla käydään säännöllisesti keskustelua, jossa käsitellään työsuojelun yhteistyölle asetettavia tavoitteita ja niiden toimivuut- ta.

Yhteistyön ja keskustelun tarkoituksena on edistää osapuolten keskinäisiä suhteita ja luottamusta, sekä käydä läpi yhteistyön on- nistumista ja kehittämistarpeita.

Keskustelun osapuolina ovat työsuojeluvaltuutettu ja työnantajan edustaja. Keskustelu on käytävä kahden kuukauden kuluessa työ- suojeluvaltuutetun toimikauden alkamisesta ja tämän jälkeen vä- hintään vuosittain.

Yhdessä käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:

• Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja sen periaatteet

• Yhteistyön käytännön järjestäminen ja aikataulut

• Päätyösuojeluvaltuutetun rooli ja sen periaatteet

Työskentelytilatja toimistovälineet

8. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tarvittaessa käyttää korvauk- setta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen luovutettavis- sa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa. Hänellä on myös oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia tavanomaisia toi- mistovälineitä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada säilytystilaa tehtäväs- sään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille siten, että vain työsuojeluvaltuutetulla on pääsy tietoihin (esimerkiksi lukittava kaappi).

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työnantajan puhelinta tai matkapuhelinta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista var- ten. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun käyttöön oman pu- helimen ja puhelinliittymän työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoita- mista varten ainakin, jos työsuojeluvaltuutettu edustaa vähintään 100 työntekijää

Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettä- vissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelumääräykset ja ohjeet.

Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työ- suojeluelinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovi- taan.

3 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhde

1. Työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnantajaansa samas- sa asemassa kuin muutkin työntekijät. Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyk- siä, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu.

3. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatis- saan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutettutehtävän takia.

4. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoi- taessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähemmän vaativaan työhön.

Työsuojeluvaltuutettutehtävän takia häntä ei saa painostaa eikä erottaa työstä.

5. Työsuojeluvaltuutetun varsinaisen työn vaikeuttaessa hänen työ- suojeluvaltuutetun tehtäviensä hoitoa, on hänelle mahdollisuuk- sien mukaan järjestettävä muuta työtä. Tällöin huomioidaan yrityk- sen tai sen toimintayksikön olosuhteet sekä työsuojeluvaltuutetun ammattitaito. Järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentu- mista.

6. Työstään täysin vapautetun päätyösuojeluvaltuutetun ansiokehi- tyksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

7. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudel- lisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista jär- jestystä, että työsuojeluvaltuutettu joutuu viimeksi tällaisen

toimenpiteen kohteeksi. Jos työsuojeluvaltuutetulle ei voida tarjo- ta hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa.

Jos työsuojeluvaltuutettu katsoo, että hänet on irtisanottu tai lo- mautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaa- tia asian selvittämistä työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välillä.

8. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei voida irtisanoa henkilöön liittyvillä perusteilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumus- ta.

Selvityksen tekee se allekirjoittajajärjestö, johon työsuojeluvaltuu- tettu kuuluu tai ellei kuulu mihinkään, niin pyyntö tehdään kaikille allekirjoittajajärjestöille, joilla on edustettavia työntekijöitä.

9. Työsuojeluvaltuutetun työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopi- muslain määräyksiä.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaes- sa työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

10. Mikäli työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja hän riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle yhden kuu- kauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

4 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

1. Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu työsuojeluteh- tävien hoitamista varten säännöllisistä tehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy tilapäisesti ole vapau- tuksen esteenä.

Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikaa määrättäessä otetaan huomioon:

• tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä,

• työpaikan alueellinen laajuus,

• työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne,

• töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä

• muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä sovitaan 2 §:n 7 kohdan mu- kaisesti. Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole muuta sovit- tu, työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu yllä kuvatut tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään työsuojelu- valtuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään alla olevan tau- lukon mukaisesti, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle va- pautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen esteenä.

Edustettavien Työsuojeluvaltuutetun

lukumäärä vapautus keskimäärin tuntia / per 6 viikko

10–25 6 tuntia

26–50 8 tuntia

51–100 12 tuntia

101–149 18 tuntia

150–299 30 tuntia

300–499 60 tuntia

500–799 80 tuntia

800–999 100 tuntia

1 000– 120 tuntia

Soveltamisohje: Jos työsuojeluvaltuutettu toimii 2 §:n 3 koh- dan mukaisena päätyösuojeluvaltuutettuna, määräytyy ajan- käyttö 2. xxxxxx mukaan.

Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huo- mioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että työsuoje- luvaltuutetun tehtävää voidaan asianmukaisesti hoitaa.

2. Jos työsuojeluvaltuutettu toimii 2 §:n 3 kohdan mukaisena päätyö- suojeluvaltuutettuna, otetaan tämä tarvittaessa lisäävänä tekijänä huomioon työssä vapautuksen määrää arvioitaessa ja asiasta so- vittaessa.

Jollei päätyösuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole muuta sovit- tu, työnantajan on vapautettava päätyösuojeluvaltuutettu yllä ku- vatut tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään pää- työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään alla olevan taulukon mukaisesti, jollei tuotannolle tai työnantajan toi- minnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen esteenä.

Edustettavien Työsuojeluvaltuutetun

lukumäärä vapautus keskimäärin tuntia / per 6 viikko

100–149 20 tuntia

150–299 40 tuntia

300–499 80 tuntia

500–799 100 tuntia

800–949 140 tuntia

950 Kokonaan työstä vapautettu

Työnantajan ja päätyösuojeluvaltuutetun välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huo- mioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että päätyösuojelu- valtuutetun tehtävää voidaan asianmukaisesti hoitaa.

5 § Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.9.2023 lukien:

Edustettavien

työntekijöiden määrä €/kk

10–19 19

20–29 29

30–100 47

101–200 67

201–300 87

301– 107

Helsingissä 8. päivänä kesäkuuta 2023

Allekirjoittajajärjestöt

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata