Common use of Arkipyhät Clause in Contracts

Arkipyhät. Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansa, vaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai työjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.

Arkipyhät. Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen työntekijä työnteki- jä saa siis normaalin kk-palkkansa, vaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänäarki- pyhäpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman sa- man viikon tai työjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava mak- settava 100 %:la lla korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 18:00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta arkipyhävii- kolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen palkallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevatvaihtele- vat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na molem- pina päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen sään- nöllinen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- ustakorvausta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–– pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin tun- nin palkka.

Arkipyhät. Arkipyhät 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, va- punpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat palkallisia ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ot- taen järjestää vapaapäiviksi. Kuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansaJolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, vaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi annetaan vastaava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai työjakson muuna päivänä tasoittumisjakson kulues- sa, ellei työnantajan ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta sovita.‌ Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän tuntimäärän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 minTyöehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edellisen lomanmää- räytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka työsuhde ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstainavielä kestänyt täyttä lomanmää- räytymisvuotta tai 12 kuukautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuh- teen keston toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. ESIMERkkI: Työntekijä on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko704 tuntia. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja)Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissa- olojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnastetaan tehdyk- si työksi. Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötäon edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu ar- kipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymis- vuotena sairauslomien ajalta on jäänyt tekemättä työtunteja yh- teensä 18 tuntia. Arkipyhätunneista Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on kuitenkin maksettava 100 %752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaava nor- maali tuntipalkka. SOVELTAMISOHJE: Peräkkäin tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin toistu- vissa määräaikaisissa työsuhteissa on huomioitava työsopimuslain 1 lu- vun 5 §:n korvaus eli 4 tunnin palkkasäännös työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-etuuksista.

Arkipyhät. Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviäSuunnitelma voi perustellusta syystä muuttua, mutta mahdollises- ti sovitut pidemmät vapaajaksot on toteutettava pidemmän tasoittu- misjakson aikana, ellei toisin sovita. Kuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansa, vaikka ei työskentele arkipyhänäTyöehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työ- aikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edellisen lo- manmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden toteutuneen kes- kimääräisen työajan perusteella. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai työjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka työsuhde ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstainavielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuukautta lasketaan arkipyhä- lyhennys koko työsuhteen keston toteutuneen keskimääräisen työ- ajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimää- räisen viikkotyöajan. Esimerkki: Työntekijä on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko704 tuntia. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja)Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnastetaan tehdyksi työksi. Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötäon edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu ar- kipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymis- vuotena sairauslomien ajalta on jäänyt tekemättä työtunteja yhteen- sä 18 tuntia. Arkipyhätunneista Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on kuitenkin maksettava 100 %752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / ar- kipyhä. Soveltamisohje: Peräkkäin tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin toistu- vissa määräaikaisissa työsuhteissa on huomioitava työsopimuslain 1 luvun 5 §:n korvaus eli 4 tunnin palkkasäännös työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-etuuk- sista.

Arkipyhät. Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansa, vaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai työjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa työ- aikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän tuntimää- rän verran (sovittu viikkotyöaika/5viikkotyöaika / 5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-ma – to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h – 6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ma – ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–Ma – ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h – 8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ma – ti molempi- na molem- pina päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta molemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon viikon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä työnte- kijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- naaikana. Vuorokautista Vuoro- kautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 min – 8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt kertynyt 7 h 5 min (37 h–29 h – 29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkkatun- tipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–ma – pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–Ke – pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 min – 8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista Arkipyhä- tunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.

Arkipyhät. Arkipyhät Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen työntekijä saa siis Jos yllämainittuja päiviä ei ole voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin kk-palkkansakuukausi- tai tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, vaikka joka sisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttavan työjakso, joka sisältää arkipyhän, kestää vähintään kaksi viikkoa. Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei työskentele arkipyhänäoikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai työjakson muuna päivänä Työvuoroluettelon laadinnassa ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneiltallä). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä Kun palkka maksetaan kaksikertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien perusteella, maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen normaali tuntipalkkansa kuin hän olisi ollut töissä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän työaikansa verran (sovittu viikkotyöaika/5). Jos työntekijälle ei ole määritelty viikoittaista, tasoittumisjaksottaista tai jaksotyössä jakson työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpäivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikko). Kun palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, työntekijälle maksetaan normaali kuukausittain maksettava palkka vähentämättömänä. viikkotyöaika jaettuna 5:llä). Arkipyhä alentaa siten kyseisellä viikolla, tasoittumisjaksolla tai jaksotyön jaksolla tehtävää todellista työaikaa. Koska arkipyhäkorvaus sisältää normaalin tuntipalkan ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi korvauksen menetetystä arkipyhävapaasta, ei kuitenkaan arkipyhä alenna ylityörajaa 37 h 55 minlisä- ja ylityökynnystä. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessaLisä- ja ylityötä syntyy, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka jos tasoittumisjakson tai jaksotyössä jakson työaika arkipyhänä tehtyine tunteineen ylittää 9 §:ssä määritellyt työajat. Avustaja A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa. Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä arkipyhänä itsenäisyyspäivänä, vaan se on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin mukainen palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan työvuoroluettelon laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, voidaan A:lle merkitä kyseiselle viikolle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia. Ylityötä syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu arkipyhä huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja on pal- kallinen vapaa40 tuntia, joten ylityötä syntyy 3 tuntia. A:n työvuoroluetteloa laadittaessa on huomioitava myös se, että kyseiselle viikolle on arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä vähintään 35 tunnin viikkolepopäivä. Avustaja B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B on silloin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää normaalin tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja arkipyhäkorvauksen). Jos työntekijä koAvustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan lukien 40 tuntia. viikolla työskentelee kuitenkin 30 Ylitöitä ei synny, koska yli- työkynnys 40 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä ylity. (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 hArkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkorvauksella). Lisätyö Avustaja C:llä on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 mintoimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän työskentelee torstainaon töissä 1.12. – 18.12. Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa, joten C on oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen työjakson keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan. Avustaja D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 22.12. – 31.12 Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina, joka on arkipyhäpäivätapaninpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä D:lla ei ole kertynyttöitä, koska ylityöraja vaan hän on 37 h 55 minvapaalla. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) Tapaninpäivä on myös maksettava 100 %:n korvaushänelle normaali viikkolepopäivä tai viikon toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkkaJos D olisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin tuntipalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle Arkipyhäkorvausta ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkkamakseta.

Arkipyhät. Arkipyhät Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen Jos yllä mainittuja päiviä ei ole voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen henkilökohtainen tuntipalkka, joka sisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu työntekijä, jonka työsuhde kestää on arkipyhään mennessä kestänyt vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä, jonka arkipyhän sisältämä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa. Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Soveltamisohje: Työehtosopimuksen mukainen arkipyhä ei kuitenkaan kuluta vuosilomapäivää. Soveltamisohje: Jos työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansaon sairauslomalla arkipyhän, vaikka ei työskentele arkipyhänäjoka olisi ollut hänelle työvuoroluettelon mukaan työvuoro, maksetaan hänelle tältä päivältä normaali henkilökohtainen tuntipalkka. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänäTyövuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä) Soveltamisohje: Palkka vapaana annetulta arkipyhältä Kun palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien perusteella, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai työjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen normaali henkilökohtainen tuntipalkkansa kuin hän olisi ollut töissä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän työaikansa verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka työntekijälle ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntiamääritelty viikoittaista, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h tasoittumisjaksottaista tai jaksotyössä jakson työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpäivää). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (24 h–8 h5 työpäivää/viikko). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntiaKun palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, hänelle on työntekijälle maksetaan normaali kuukausittain maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus palkka vähentämättömänä. Vapaan huomioiminen tasoittumisjakson tai jaksotyön jakson työajassa Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylityötä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (ylityöraja 8 hsovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstainaArkipyhä alentaa siten kyseisellä viikolla, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 mintasoittumisjaksolla tai jaksotyön jaksolla tehtävää todellista työaikaa. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %tehdyn työn vaikutus lisä- ja ylityökynnykseen Koska arkipyhäkorvaus sisältää normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi korvauksen menetetystä arkipyhävapaasta, ei arkipyhä alenna lisä- ja ylityökynnystä. Lisä- ja ylityötä syntyy, jos tasoittumisjakson tai jaksotyössä jakson työaika arkipyhänä tehtyine tunteineen ylittää 10 §:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkkassä määritellyt työajat.

Arkipyhät. Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-kk- palkkansa, vaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänäarkipyhäpäivänä, hänelle on annettava annet- tava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai työjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta arkipyhätunneil- ta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus iltatyökor- vaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-osa- aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän tuntimäärän verran (sovittu viikkotyöaika/5viikkotyöaika / 5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa viikossa 30 h päivittäisten päi- vittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen palkallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-ma – to eli jokaisena päivänä päivä- nä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h – 6 h). Lisätyö Lisä- työ on korvattava yksinker- taisella yksinkertaisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä päivänä viikossa (ma–ma – ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–Ma – ke sattuva arkipyhäpäivä arkipy- häpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen säännölli- nen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h - 8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ma – ti molempi- na molempina päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta maksetta- va molemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen säännöllinen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- ustakorvausta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon viikon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- naaikana. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika työ- aika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 min – 8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt kertynyt 7 h 5 min (37 h–29 h – 29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä Viikko- ylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä yh- teensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–ma – pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee työskentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–Ke – pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 – 8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.

Arkipyhät. Arkipyhät 1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäi- vä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat palkallisia ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Kuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansaJolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, vaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi annetaan vastaava kokonai- nen vapaapäivä saman viikon tai työjakson muuna päivänä tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta)työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta so- vita. Arkipyhä Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän tuntimää- rän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 minTyöehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edel- lisen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka työsuhde ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuu- kautta lasketaan arkipyhälyhennys koko työsuhteen keston to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimääräisen viikkotyöajan. Työntekijä on pal- kallinen vapaa)edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aika- na yhteensä 704 tuntia. Jos työntekijä koArkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnas- tetaan tehdyksi työksi. viikolla työskentelee kuitenkin Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu arkipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö lomanmääräytymisvuotena sairauslomien ajalta on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli jää- nyt tekemättä työtunteja yhteensä 18 tuntia. Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / arkipyhä. Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h)jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen Tunti- palkkaiselle työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min maksetaan arkipyhälyhennyskorvaukse- na arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.

Arkipyhät. Arkipyhät Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen Jos yllä mainittuja päiviä ei ole voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin henkilökohtaisen tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen henkilökohtainen tuntipalkka, joka sisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu työntekijä, jonka työsuhde kestää on arkipyhään mennessä kestänyt vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä, jonka arkipyhän sisältämä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa. Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Soveltamisohje: Työehtosopimuksen mukainen arkipyhä ei kuitenkaan kuluta vuosilomapäivää. Soveltamisohje: Jos työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansaon sairauslomalla arkipyhän, vaikka ei työskentele arkipyhänäjoka olisi ollut hänelle työvuoroluettelon mukaan työvuoro, maksetaan hänelle tältä päivältä normaali henkilökohtainen tuntipalkka. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai työjakson muuna päivänä Työvuoroluettelon laadinnassa ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la korotettu tuntipalkka (lisä- ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva viikkotyöaika jaettuna 5:llä) Vapaan huomioiminen tasoittumisjakson tai jaksotyön jakson työajassa Työvuoroluettelon laadinnassa ja lisä- ja ylityötä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä lyhentää vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.sovittu

Arkipyhät. Arkipyhät Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen työntekijä saa siis Jos yllämainittuja päiviä ei ole voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin kk-palkkansakuukausi- tai tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, vaikka joka sisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä sunnuntaityökorvauksen. Palkalliseen arkipyhävapaaseen ja arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttavan työjakso, joka sisältää arkipyhän, kestää vähintään kaksi viikkoa. Vuosiloman, sairausloman tai muun sovitun palkallisen vapaan sisään jäävä arkipyhä ei työskentele arkipyhänäoikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään tai arkipyhäkorvaukseen. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai työjakson muuna päivänä Työvuoroluettelon laadinnassa ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:la korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 jälkeisiltä tunneiltallä). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä Kun palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien perusteella, maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen normaali tuntipalkkansa kuin hän olisi ollut töissä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän työaikansa verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä Jos työntekijälle ei kuitenkaan ole määritelty viikoittaista, tasoittumisjaksottaista tai jaksotyössä jakson työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpäivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikko). Kun palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, työntekijälle maksetaan normaali kuukausittain maksettava palkka vähentämättömänä. Koska arkipyhäkorvaus sisältää normaalin tuntipalkan ja sunnuntaityökorvauksen lisäksi korvauksen menetetystä arkipyhävapaasta, ei arkipyhä alenna ylityörajaa 37 h 55 minlisä- ja ylityökynnystä. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessaLisä- ja ylityötä syntyy, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka jos tasoittumisjakson tai jaksotyössä jakson työaika arkipyhänä tehtyine tunteineen ylittää 9 §:ssä määritellyt työajat. Avustaja A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa. Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä arkipyhänä itsenäisyyspäivänä, vaan se on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin mukainen palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan työvuoroluettelon laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, voidaan A:lle merkitä kyseiselle viikolle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia. Ylityötä syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu arkipyhä huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja on pal- kallinen vapaa40 tuntia, joten ylityötä syntyy 3 tuntia. A:n työvuoroluetteloa laadittaessa on huomioitava myös se, että kyseiselle viikolle on arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä vähintään 35 tunnin viikkolepopäivä. Avustaja B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B on silloin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää normaalin tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja arkipyhäkorvauksen). Jos työntekijä koAvustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan lukien 40 tuntia. viikolla työskentelee kuitenkin 30 Ylitöitä ei synny, koska yli- työkynnys 40 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä ylity. (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 hArkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkorvauksella). Lisätyö Avustaja C:llä on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 mintoimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän työskentelee torstainaon töissä 1.12. – 18.12. Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa, joten C on oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen työjakson keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan. Avustaja D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 22.12. – 31.12 Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina, joka on arkipyhäpäivätapaninpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä D:lla ei ole kertynyttöitä, koska ylityöraja vaan hän on 37 h 55 minvapaalla. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) Tapaninpäivä on myös maksettava 100 %:n korvaushänelle normaali viikkolepopäivä tai viikon toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkkaJos D olisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin tuntipalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle Arkipyhäkorvausta ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkkamakseta.

Arkipyhät. Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen työntekijä saa siis normaalin kk-palkkansa, vaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman viikon tai työjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava 100 %:la lla korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 18:00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5). Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 h 55 min. Jos kk-palkkainen osa-aikatyöntekijä työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessa, perjantaille sattuva arkipyhä lyhentää työaikaa 6 h. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h siten, että päivittäiset työajat vaihtelevat. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla (24:3). Työntekijän säännöllinen työaika on ko. viikolla siis 16 h (24 h–8 h). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- usta, koska hän ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkka.

Arkipyhät. Arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä. Kuukausipalkkainen työntekijä työnteki- jä saa siis normaalin kk-palkkansa, vaikka ei työskentele arkipyhänä. Jos kuitenkin kk-palkkainen työntekijä joutuu työskentelemään arkipy- häpäivänäarki- pyhäpäivänä, hänelle on annettava ko. päivä palkalliseksi vapaaksi saman sa- man viikon tai työjakson muuna päivänä ja arkipyhätunneilta on maksettava mak- settava 100 %:la lla korotettu tuntipalkka (ja ylityökorvaus, jos ylityötä on tehty ja iltatyökorvaus klo 18.00 18:00 jälkeisiltä tunneilta). Arkipyhä lyhentää (myös työtuntijärjestelmässä) viikon säännöllistä työaikaa 8 tunnilla kokoaikatyössä 7 tun- tia 35 minuuttia ja osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tunti- määrän verran (sovittu viikkotyöaika/5)verran. Arkipyhä ei kuitenkaan alenna ylityörajaa 37 tuntia 55 minuuttia. Jos tuntipalkkainen työntekijä työskentelee arkipyhäpäivänä, on hä- nellä oikeus vapaapäivään ja arkipyhäkorvaukseen kuukausipalkkais- ta työntekijää vastaavasti (6 §:n 2. kohta). Kokoaikainen työtekijä Arkipyhä lyhentää kokoaikatyössä työviikkoa keskimääräisen työ- päivän verran, 7 h 55 35 min. Jos kkOsa-palkkainen osaaikainen työntekijä, työskentelee kaikkina päivinä vakioajan Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työpäivän verran, viikko- tuntimäärä jaettuna viidellä. Osa-aikatyöntekijä aikainen työntekijä, työskentelee viitenä päivänä vii- kossa 30 h päivittäisten työaikojen vaihdellessakaikkina päivinä, perjantaille sattuva työpäivien pi- tuus vaihtelee Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työpäivän verran, viikko- tuntimäärä jaettuna viidellä. Osa-aikainen työntekijä, työskentelee osan päivistä vakiopäivinä, va- kioajan Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työpäivän verran, viikko- tuntimäärä jaettuna työpäivillä. Työntekijä työskentelee osan päivistä. Hänen työpäivänsä ovat vaki- osti seuraavat ma ti ke to pe – – 6h 5h 6h Ke-pe osuva arkipyhä lyhentää työviikon työaikaa 6 h. (17 h/3) 5 h 40 min. Ma-ti osuva arkipyhä ei lyhennä työviikon työaikaa, koska työntekijä ei muutoinkaan työskentele näinä päivinä. Osa-aikainen työntekijä, työskentelee osan päivistä, vaihtuvat päivät, vakioajan Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työpäivän verran. Koska työpäivät vaihtelevat ja arkipyhän osuminen työpäivälle on sattuman- varaista, viikkotuntimäärä jaetaan viidellä. Työntekijä ansaitsee siis arkipyhäviikolta normaalin palkkansa, vaikka ei ole töissä arkipyhänä (arkipyhä on pal- kallinen vapaa). Jos työntekijä ko. viikolla työskentelee kuitenkin 30 tuntia ma-to eli jokaisena päivänä 7,5 tuntia, hän ei tee ylityötä (vuorokautisen ylityön raja 8 h ja viikottaisen ylityön raja 37 h 55 min); sen sijaan hän viikossa. Hän tekee lisätyötä 6 tuntia (lisätyöraja 30 h–6 h). Lisätyö on korvattava yksinker- taisella tuntipalkalla. Kk-palkkaisen osa-aikatyöntekijän säännöllinen työaika kolmena päi- vänä viikossa (ma–ke) on 24 h yhden päivän viikos- sa siten, että päivittäiset työajat vaihtelevattyöpäivä vaihtelee. Ma–ke sattuva arkipyhäpäivä alentaa viikon säännöllistä työaikaa Arkipyhä lyhentää työviikkoa 1 h 36 min (8 tunnilla (24:3h/5). Työntekijän säännöllinen työaika Osa-aikainen työntekijä, työskentelee osan päivistä, vakiopäivät, työ- päivän pituus vaihtelee Arkipyhä lyhentää työviikkoa keskimääräisen työpäivän verran. Koska työpäivät ovat vakiot, arkipyhän osuminen työpäivälle ei ole sattuman- varaista. Tällöin keskimääräinen työpäivä lasketaan jakamalla viikko- tuntimäärä viikon työpäivien lukumäärällä. Työntekijä työskentelee vakiosti tiistaista torstaihin. Työpäivien pituus vaihtelee. Viikkotuntimäärä on ko. viikolla siis 16 15 h. Ti-to osuva arkipyhä lyhentää työ- viikon työaikaa 5 h (24 h–8 h15 h/3). Jos työntekijä työskentelee kyseisen viikon ma–ti molempi- na päivinä 9 tuntia eli yhteensä 18 tuntia, hänelle on maksettava mo- lemmilta päiviltä yhden tunnin ylityökorvaus (ylityöraja 8 h). Jos em. tapauksessa Ma tai pe osuva arkipyhä olisi ollut torstaina, työntekijän säännöl- linen työaika on 24 tuntia eikä työntekijä saa arkipyhästä mitään korva- ustaei lyhennä työvii- kon työaikaa, koska hän työntekijä ei muutoinkaan työskentele torstaisin. Kk-palkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on 37 h 55 min. Hän työskentelee torstaina, joka on arkipyhäpäivä, 5 tuntia ja muina vii- kon työpäivinään 8 tuntia/päivä eli yhteensä 37 tuntia. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei vastaavaa vapaata anneta muuna aika- na. Vuorokautista ylityötä ei kerry. Työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolla on 29 h 55 min (37 h 55 min–8 tuntia), jolloin lisätyötä on ker- tynyt 7 h 5 min (37 h–29 h 55 min). Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Viikkoylityötä ei ole kertynyt, koska ylityöraja on 37 h 55 min. Arkipyhänä tehdystä työstä (5 h) on myös maksettava 100 %:n korvaus. Näin ollen työntekijälle on maksettava yhteensä 7 h 5 min + 5 h = 12 h 5 min tuntipalkka. Työntekijä työskentelee säännöllisesti ma–pe 37 h 55 min. Hän työs- kentelee ma, joka on arkipyhä, 4 h. Hän saa vastaavan vapaan ti. Ke–pe hän työskentelee 8 h/päivä eli koko viikon aikana yhteensä 28 h. Hänen säännöllinen työaikansa ko. viikolla on 37 h 55 min–8 h = 29 h 55 min (= lisätyöraja). Työntekijälle ei ole kertynyt lisä- eikä ylityötä. Arkipyhätunneista on kuitenkin maksettava 100 %:n korvaus eli 4 tunnin palkkanäinä päi- vinä.