TYÖEHTOSOPIMUS

TERVEYS- PALVELUALA

1.5.2022–30.4.2024

Kädessäsi on Tehyn, SuPerin ja ERTOn eli Sote ry:n neuvottelema työehtosopimus. Työehtosopimuksen avulla varmistamme terveyspalvelualalle reilut työehdot.

OLEMME NEUVOTELLEET TYÖNTEkIJÄN PUOLESTA MM.

• palkan vähimmäistason

• palkankorotukset HY•VINloVmOarIaNhaTnIALA HALI RY Etel•äranptaalk1a0ll,iset arkipyhävapaat 001•30 Hilteal-s, iynök-i ja lauantailisät

• perhevapaiden palkat Puh. 09 1728 5550 (vaihde)

eLtaukni iemi is.siiusktuankiamaim@ihtäyväinnveodienltliiasliast.fiä automaattisesti, vaan ne twuwlewva.htyaviinnavotyinöteiahltao.sfiopimuksesta.

Työmarkkinajohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx PLuIShÄ. 0k4S0I5O7L1E2M33M0E NEUVOTELLEET LAkIA PAREMMAT EHDOT ESIMERkIkSI SEURAAVISTA:

Juk•ka-Ppeidkekma pTiyvnui osiloma Puh•. 04ly1h7y3e1m4m7ä7t2työajat

• sairausajan palkka pidemmälle ajalle Xxxx Xxxxxx

PVauihn. j0ä9se1n7i2e8m5m5e70tuella voimme pitää yllä ja parantaa nykyisiä työehtoja. Mitä enemmän Tehyyn, SuPeriin ja ERTOon kuuluvia jäseniä työpaikoilla on, sen parempia TehYtoÖjaSsUaHaDmEmNeEaUlaVllOe nNeTuAvo: teltua.

xxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxx.xx 0Lu9e1l7is2ä8ä5: 5te5h0y.(fia,rsk.ukpleorl1ii0tt–o1.fi4)ja xxxx.xx

TYÖEHTOSOPIMUS

TERVEYS- PALVELUALA

1.5.2022–30.4.2024

SISÄLLYS

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUkSEN ALLEkIRJOITUSPÖYTÄkIRJA 8

TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2022–30.4.2024 33

1 § Sopimuksen soveltamisala 33

2 § Paikallinen sopiminen 33

3 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 34

4 § Työsuhteen alkaminen 34

5 § Työsuhteen päättyminen 34

12 § Ilta- ja yötyökorvaus 44

13 § Varallaolo ja hälytysluonteinen työ 44

14 § Lauantaityökorvaus ja aattolisä 45

15 § Palkkaus 46

16 § Vuosiloma 46

17 § Lomaraha 52

18 § Päivärahat ja matkakustannusten korvaus 54

19 § Työntekijän sairastuminen 54

20 § Lääkärintarkastukset ja rokotukset 56

21 § Perhevapaat 58

22 § Tilapäinen poissaolo 59

23 § Ryhmähenkivakuutus 61

24 § Työpuvut 61

25 § Henkilöstön edustajat 61

26 § Kokoontuminen työpaikalla ja henkilöstön

keskinäinen tiedotustoiminta 62

27 § Ammattijärjestöjen jäsenmaksujen perintä 62

28 § Koulutus ja työhyvinvointi 63

29 § Keskusjärjestösopimukset 63

30 § Työrauhavelvoite 63

31 § Voimassa olevat etuudet 64

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 64

33 § Sopimuksen voimassaoloaika 64

TERVEYSPALVELUALAN MATkUSTUSSÄÄNTÖ 65

1 § Yleistä 65

2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset 65

3 § Matkaluokka 65

4 § Varsinaiset matkustuskustannukset 66

5 § Kilometrikorvaus 66

6 § Matkavuorokausi 66

7 § Osa- ja kokopäiväraha 67

8 § Päivärahan suuruus 67

9 § Ateriakorvaus 68

10 § Majoittumiskorvaus 68

11 § Majoittumiskorvauksen määrä 68

12 § Yömatkaraha 68

13 § Koulutuksen ajalta maksettavat korvaukset 68

14 § Ulkomaille tehtyjen työmatkojen kustannusten korvaukset 69

15 § Ulkomaan päiväraha 69

16 § Alennettu ulkomaanpäiväraha ja hotellikorvaus 70

17 § Ulkomaanpäivärahan määrä 70

18 § Erinäisten kulujen korvaaminen 70

19 § Matkaennakko 70

20 § Matkalasku 71

21 § Yhteensovitus 71

22 § Voimassaoloaika 71

SOPIMUS TERVEYSPALVELUALAN ELÄkEJÄRJESTELMIEN kEHITTÄMISESTÄ 72

KOULUTUSSOPIMUS 74

1 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 74

2 § Yhteinen koulutus 74

3 § Ammattiyhdistyskoulutus 75

4 § Sosiaaliset edut 77

5 § Voimassaoloaika 77

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 78

Johdanto 78

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus 78

2 § Luottamusmies 78

3 § Luottamusmiehen valitseminen 80

4 § Luottamusmiehen ja työnantajan yhteistyö 80

5 § Luottamusmiehen työsuhde 80

6 § Luottamusmiehen tehtävät 82

7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja 82

8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä 84

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen 85

10 § Säilytys- ja työskentelytilat 87

11 § Luottamusmiesten koulutus 87

12 § Neuvottelujärjestys 88

13 § Sopimuksen voimassaolo 88

TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA kOSkEVA SOPIMUS 89

Johdanto 89

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus 89

2 § Työsuojeluvaltuutettu 89

3 § Työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan yhteistyö 91

4 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhde 91

5 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 93

6 § Ansionmenetyksen korvaaminen 93

7 § Sopimuksen voimassaolo 94

PALkkASOPIMUS 95

Terveyspalvelualan palkkausjärjestelmä 95

Työn vaativuuteen perustuva tehtäväkohtainen palkka 95

Vaativuusryhmittelyn soveltaminen 98

Erityistekijälisät 100

Palkan määräytyminen 102

Palkkausjärjestelmän ylläpito ja työn

vaativuuteen perustuvan palkan muuttaminen 103

Henkilökohtainen palkanosa 104

Puuttuvan koulutuksen vaikutus 104

Tulospalkkaus 105

Palvelusvuosiin laskettava aika 105

Osa-aikaisen palkka 106

Päivä- ja tuntipalkan laskeminen 106

Lisät palkalliselta poissaololta 107

Palkka tilapäisissä työsuhteissa 107

Paikkakuntakalleusluokittelu 107

Palkan maksaminen 107

Kaaviokuva palkanmuodostuksesta 107

Sopimuksen voimassaolo 108

PALkkATAULUkOT 109

TEHTÄVÄNkUVAUSLOMAkE 110

TYÖAIkAPANkkI TERVEYSPALVELUALALLE 112

SELVIYTYMISLAUSEkE TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUkSEEN 115

PAIKALLISEN SOPIMISEN LIITE 117

ALLEkIRJOITUS- PÖYTÄkIRJA ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet terveyspalvelualaa koskevasta työehtoso- pimuksesta seuraavasti:

1. SOPIMUSkAUSI

Tämän neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan 1.5.2022. Uusi sopimuskausi päättyy 30.4.2024.

2. TEkSTIMUUTOkSET

TYÖEHTOSOPIMUkSEN 2 §:N MÄÄRÄYkSET POISTETAAN. UUSI 2 § ON SEURAAVA:

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti. Työehtosopimuk- sen maininnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta tähän pykälään mahdol- listavat työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen ilman paikallisen sopimisen liitteen menettelytapamääräyksiä.

TYÖEHTOSOPIMUkSEN 4 §:N 2. kOHTAA MUUTETAAN SEURAAVASTI:

4 § TYÖSUHTEEN ALkAMINEN

2. Työsopimukset tehdään kirjallisina. Enintään viikon kestävästä määräaikai- sesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, et- tä työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika, määräaikaisuu- den peruste ja säännöllinen työaika. Ennen työsuhteen alkua työntekijän on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus soveltuvuudestaan työtehtävään. Työsopimus raukeaa, ellei todistusta esitetä kohtuullisessa määräajassa.

TYÖEHTOSOPIMUkSEN 6 §:N ALkUUN kIRJATAAN SEURAAVA JOHDANTOTEkSTI:

JOHDANTO

Työehtosopimusosapuolet kannustavat työpaikkoja edistämään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työvuorosuunnittelussa ja ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työntekijöiden työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista työvuo- rolistoja vahvistettaessa.

Johdantoteksti on suositus. Johdantotekstillä ei muuteta tes:n määräysten tulkintaa.

POISTETAAN TYÖEHTOSOPIMUkSEN 6 §:N 1 kOHDASTA VIITTAUS kILPAILUkYkYSOPIMUkSEEN.

Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen poistuminen:

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa 30.8.2020 asti.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen 1.4.2020–30.4.2022 mukaisia sään- nöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankoh- taa alkavan työvuoroluettelon alusta lukien.

POISTETAAN 6 §:N kOHDISTA 1, 2., 4., 5. SEkÄ 7. VIITTAUkSET MÄÄRÄYkSEN SOVELTAMISAJANkOHDAN ALkUUN (31.8.2020 LUkIEN TAI LÄHINNÄ kYSEISTÄ AJANkOHTAA ALkAVAN TYÖVUOROLUETTELON ALUSTA LUkIEN)

LISÄTÄÄN 6 §:ÄÄN UUSI SELkEYTTÄVÄ 13. kOHTA. MUUTE- TAAN VANHOJEN kOHTIEN 13. JA 14. NUMEROINTI VASTAA- MAAN MUUTTUNUTTA JÄRJESTYSTÄ (14. JA 15.).

13. Työviikko järjestetään viisipäiväiseksi, ellei 3–7 kohtien työaikajärjestelyistä muuta johdu.

SOVELTAMISOHJE: Esim. yövuoro, joka sijoittuu kahdelle vuorokaudelle, on yksi työpäivä.

MUUTETAAN 6 §:N 3. kOHDASSA OLEVA VIITTAUS

13. kAPPALEESEEN VASTAAMAAN MUUTTUNUTTA JÄRJESTYSTÄ (14.)

MUUTETAAN 6 §:N 14. kOHTAA (UUSI 15. kOHTA) SEURAAVASTI:

Työaikasuunnitelman Työajan tasoittumissuunnitelman laatiminen

15. Ennen 2 §:n mukaan pidemmästä tasoittumisjaksosta sopimista selvittävät työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä järjestelmän perus- teet ja laajuuden.

Tasoittumisjaksolle on etukäteen laadittava työaikasuunnitelma, josta työn- tekijälle ilmenee mahdollisuuksien mukaan kunkin viikon tai kolmiviikkoisjak- son työaika ja tällöin tiedossa olevat työajan sijoitteluun vaikuttavat seikat, kuten pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joiden aikana tehdään normaalia pi- ~~dempää työaikaa.~~

Tasoittumisjaksolle laadittava etukäteen työajan tasoittumissuunnitelma, josta työntekijälle ilmenee kunkin viikon työaika ja tällöin tiedossa olevat työ- ajan sijoitteluun vaikuttavat seikat, kuten pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joiden aikana tehdään normaalia pidempää työaikaa. Jaksotyössä voidaan työajan tasoittumissuunnitelma laatia kolmiviikkoisjaksoittain. Määräystä ei sovelleta, mikäli käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika.

SIIRRETÄÄN 6 §:N 14. kOHDAN PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ VUOSILOMAA kOSkEVIEN MÄÄRÄYSTEN YHTEYTEEN.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Työntekijälle on ilmoitettava vuosiloman alkaessa, milloin hänen on palattava vuosilomaltaan työhön.

MUUTETAAN 9 § 1. kOHTA SEURAAVAAN MUOTOON:

1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan li- säksi, mutta joka ei ole ylityötä.

Lisätyö maksetaan rahana yksinkertaisena tuntipalkkana tai työntekijän kanssa sovittaessa annetaan vastaava aika palkallisena vapaana. Lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta.

POISTETAAN 10 §:N 5. kOHDASTA kILPAILUkYkYSOPIMUkSEN TYÖAJAN PIDENNYkSEN POISTUMISESTA SEURANNEET SIIRTYMÄSÄÄNNÖkSET.

POISTETAAN 13 §:N 2. kOHTA. MUUTETAAN 13 § SEURAAVAAN MUOTOON:

13 § VARALLAOLO JA HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ

1. Varallaoloon noudatetaan työaikalain säännöksiä, ellei tästä pykälästä muu- ta johdu. Jos työntekijän on oltava päivystysvalmiudessa työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä työnantajan osoittamassa päivystystilassa, aika luetaan työajaksi. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperus- teiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa varallaolosta sovittaessa.

2. Jos työntekijän on sopimuksen mukaan oleskeltava asunnossaan, josta hä- ~~net voidaan tarvittaessa kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaisesta varal-~~ ~~laolosta korvauksena puolet varallaoloajasta joko rahana tai sitä vastaavana~~ ~~vapaana.~~

2. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia varallaolosta siten, että työntekijä voi valita liikkuma-alueensa ja, että hänet voidaan kutsua työhön puhelimen tai muun välineen avulla. Työntekijällä on velvollisuus pitää puhe- linta tai muuta laitetta toimintavalmiina mukanaan. Tällaisesta vapaamuotoi- sesta varallaolosta maksetaan 35 % tuntipalkasta, jos työhön on saavuttava alle 60 minuutin. Korvaus on 20 % tuntipalkasta, jos työhön on saavuttava edellä mainittua pitemmässä ajassa kutsun jälkeen.

3. Sunnuntaikorvaukseen oikeuttavana aikana tapahtuneesta varallaolosta maksettavaa raha- tai vapaa-aikakorvausta laskettaessa otetaan huomioon myös sunnuntaikorvaus.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Jos vakiintuneena käytäntönä on noudatettu 2. ja 3. kappaleista poikkeavaa, työntekijöille edullisempaa menettelyä, tätä voidaan jatkaa. Tällöin arvioidaan kappaleita 2 ja 3 yhdessä.

4. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutu- vasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus on 18,00 euroa.

Hälytysrahan määrä on 1.10.2022 alkaen 20,00 euroa.

5. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan suos- tumuksensa perusteella vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja ilman, että hän on sopinut varallaolosta tai tällaisesta työstä etukäteen. Hä- lytysrahaan oikeuttavan työhön kutsumisen tulee edellyttää enintään kuuden tunnin kuluttua tapahtuvaa työhön saapumista. Tätä aikaa laskettaessa ei oteta mukaan yötunteja klo 22–06.

6. Työnantaja korvaa työntekijälle varallaolon ja hälytysluonteisen työn yhtey- dessä tapahtuneista työmatkoista aiheutuvat todelliset matkakustannukset sovitun kulkuneuvon käyttämisestä.

Mikäli työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kolmen tunnin kulues- sa hälytyksestä, maksetaan hälytysraha 50 %:lla korotettuna.

7. Työnantajan tulee seurata varallaolojen määriä ja arvioitava vuosittain varal- laolosta aiheutuvaa kuormittumista.

Uusi 7. kohta ei laajenna valvontavelvollisuutta työsuojelua ja työturvallisuut- ta koskevaan lainsäädäntöön.

KORVATAAN 16 §:N VUOSILOMAA kOSkEVAT MÄÄRÄYkSET 30.4.2022 PÄÄTTYNEEN TYÖEHTOSOPIMUkSEN VUOSILOMIA kOSkENEEN LIITEPÖYTÄkIRJAN MÄÄRÄYkSILLÄ.

LISÄTÄÄN 16 §:N 4. kOHDAN ALLE SEURAAVA PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ, JOkA ON SIIRRETTY 6 §:N 14. kOHDASTA:

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Työntekijälle on ilmoitettava vuosiloman alkaessa, milloin hänen on palattava vuosilomaltaan työhön.

KORVATAAN 17 §:N LOMARAHAA kOSkEVAT MÄÄRÄYkSET 30.4.2022 PÄÄTTYNEEN TYÖEHTOSOPIMUkSEN LOMARAHOJA kOSkENEEN LIITEPÖYTÄkIRJAN MÄÄRÄYkSILLÄ.

KORJATAAN 17 §:N 2. kOHDAN PÖYTÄkIRJAMERkINNÄSSÄ OLEVA PYkÄLÄVIITTAUS OIkEAkSI (4. LUkU 3 §)

MUUTETAAN LISÄkSI 17 §:N 7. kOHDAN 1. kAPPALE SEURAAVAAN MUOTOON:

Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja työntekijän vä- lillä. Sopimus tehdään kirjallisesti.

LISÄTÄÄN 19 §:N 1. kOHTAAN UUSI kAPPALE

1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai ta- paturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapa- turmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti:

• 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta,

• 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta,

• 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta,

• 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

Jos työkyvyttömyys johtuu työtehtävissä sattuneesta tapaturmavakuutuslain- säädännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairau- desta, ammattitaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väkivallasta on sai- rausajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää. Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteel- la tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, määräytyy oikeus sairausajan palk- kaan tavanomaisen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaan. Siltä osin kuin oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole, syntyy työnantajalle oikeus takaisinperintään.

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa.

MUUTETAAN 19 §:N 6. kOHTA SEURAAVAAN MUOTOON:

6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantaja voi perustellus- ta syystä nimetä käytettävän lääkärin ja tällöin työnantaja suorittaa lääkärin- todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

SOVELTAMISOHJE:

Perustellulla syyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantajal- la on työntekijän sairauslomatilanteeseen liittyvän poikkeavan toiminnan, normaalista poikkeavan sairausloma- tai poissaolohis- torian tai työntekijän toimittamaan lääkärintodistukseen liit- tyvän perustellun epäilyksen tai muun vastaavan perustellun syyn kaltainen tilanne selvityttää sairausloman asianmukaisuus nime- tyllä lääkärillä. Nimeämisen täytyy liittyä konkreettisiin ti- lanteisiin, eikä työnantajan nimeämän lääkärin käyttöä voi edel- lyttää esimerkiksi kollektiivisesti koko henkilöstöltä.

MUUTETAAN 21 § SEURAAVAAN MUOTOON:

21 § ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA SEkÄ HOITOVAPAA

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaa- seen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairaus- vakuutuslain perusteella.

2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroi- sena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

3. Äitiysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 72 arki- päivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen loman alkua jatkunut kes- keytyksettä vähintään 3 kuukautta. Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa palkattomien vapaiden aikana, kyseistä palkkaa ei makseta tällaisten palkat- tomien vapaiden aikana, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Kuitenkin palkat- toman vapaan päätyttyä maksetaan äitiysvapaan palkkaa, jos em. palkallista äitiysvapaan alusta alkavaa jaksoa on jäljellä.

Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa hoitovapaan aikana, työnantaja maksaa työntekijälle kyseisen äitiysvapaan palkan muiden äitiysvapaan palk- kaa koskevien edellytysten täyttyessä.

4. Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa kuudelta en- simmäiseltä arkipäivältä. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 3. xxxxxxxx on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edellytyksistä.

1.8.2022 voimaan astuvan perhevapaauudistuksen piirissä oleviin työntekijöihin noudatetaan 1.8.2022 alkaen seuraavaa:

1. Työntekijän oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen ja hoi- tovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaan tai hoitovapaan ei tällaista poissaoloaikaa oteta huo- mioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan si- dottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

3. Työntekijällä, jolla on oikeus raskausrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun 1

§:n mukaan, maksetaan täyttä palkkaa raskausvapaan alusta lukien 40 ar- kipäivää. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytyksettä vähintään kolme kuukautta ennen vapaan alka- mista. Lisäksi edellytetään, että raskaus- ja vanhempainvapaa pidetään

yhdenjaksoisena. Mikäli työntekijän uusi raskausvapaa alkaa palkattomien vapaiden aikana, kyseistä palkkaa ei makseta tällaisten palkattomien vapai- den aikana, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Kuitenkin palkattoman va- paan päätyttyä maksetaan raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaa, jos pal- kallista raskaus- ja vanhempainvapaan jaksoa on jäljellä.

Mikäli työntekijän uusi raskausvapaa alkaa hoitovapaan aikana, työnantaja maksaa työntekijälle kyseisen raskaus- ja vanhempainvapaan palkan muiden raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaa koskevien edellytysten täyttyessä.

4. Työntekijälle, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n. mukaisesti oikeus vanhempainrahaan, maksetaan täysi palkka vanhempainvapaan 32 ensim- mäiseltä arkipäivältä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jat- kunut vähintään kolme kuukautta keskeytyksettä ennen vanhempainvapaan alkua. Edellä mainittu oikeus syntyy adoptiotilanteessa kuitenkin vain silloin sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 3 mom. mukaisesti, kun työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen.

MUUTETAAN 24 §:N kORVAUkSEN MÄÄRÄ VASTAAMAAN 30.4.2022 NOUDATETTUA TASOA JA POISTETAAN VIITTAUS AJANkOHTAAN 1.8.2020.

MUUTETAAN 26 §:N 2. kOHDAN JÄRJESTÖJEN NIMET VASTAAMAAN NYkYISIN VOIMASSA OLEVIA VIRALLISIA NIMIÄ.

MUUTETAAN TERVEYSPALVELUALAN MATkUSTUSSÄÄNNÖN 2 §:N 2. kOHTA SEURAAVAAN MUOTOON:

2. Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin se, huomioon ottaen matkan ja työntekijän hoidettavien tehtävien tar- koituksenmukainen suorittaminen, on mahdollista. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomion paitsi matkustuskustannusten korvaus ja päiväraha, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu työajan säästö. Matkakustannukset korvataan riippumatta kulkuvälineestä.

MUUTETAAN TERVEYSPALVELUALAN MATkUSTUSSÄÄNNÖN 4 §:N 1. JA 2. kOHTA SEURAAVAAN MUOTOON:

1. Työntekijälle suoritetaan korvaus matkalipuista sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, rahtimaksuista sekä muista niihin verratta- vista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Tällaisina maksuina ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi muita kuin jäljempänä mainittuja auton seisontapaikkamaksuja.

2. Lentokentällä autosta perittävä seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin työmatkaa kohden.

2. Työnantaja korvaa auton pysäköintimaksut tositetta vastaan.

POISTETAAN TERVEYSPALVELUALAN MATkUSTUSSÄÄNNÖN 5 § JA MUUTETAAN TERVEYSPALVELUALAN MATkUSTUSSÄÄNNÖN PYkÄLÄNUMEROINTI VASTAAMAAN MUUTTUNUTTA JÄRJESTYSTÄ.

MUUTETAAN TERVEYSPALVELUALAN MATkUSTUSSÄÄNNÖN 6 §:N 1. kOHTA (UUSI 5 § 1. kOHTA) SEURAAVAAN MUOTOON:

5 § KILOMETRIkORVAUS

1. Työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä työ- matkasta suoritetaan matkustuskustannusten korvausta seuraavasti:

Autolla verottajan ohjeen mukaisesti (1.1.2022–31.12.2022 0,46 senttiä/km) ensimmäiseltä 5000 kilometriltä ja 38 senttiä seuraavilta kilometreiltä.

SOVELTAMISOHJE:

Mikäli työntekijällä on käytössään työnantajan antama vapaa au- toetu tai auton käyttöetu, suoritetaan korvausta kuitenkin enin- tään verottajan ohjeen mukaiseen verottoman enimmäismäärän mukaisesti.

Jos työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä, suoritetaan edellä sanotut kilometrimaksut 7 sentillä korotettu- na. Milloin työntekijä on joutunut kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri, suoritetaan korvaus kilo- metriltä 3 sentillä korotettuna.

MUUTETAAN TERVEYSPALVELUALAN MATkUSTUSSÄÄNNÖN 20 §:N 1. kOHTA (UUSI 19 § 1. kOHTA) SEURAAVAAN MUOTOON:

19 § MATkAENNAkkO

1. Työntekijällä on oikeus saada työmatkaa varten ennakkoa.

SELkEYTETÄÄN LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 1 §:N

1. kOHTA SEURAAVAAN MUOTOON:

1. Tämä luottamusmiessopimus sitoo työehtosopimuksen ~~sovellutuspiirissä~~ soveltamisalalla olevia työnantajia ja työntekijöitä.

SELkEYTETÄÄN LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 3 §:N

1. kOHTA SEURAAVAAN MUOTOON:

3 § LUOTTAMUSMIEHEN VALITSEMINEN

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjes- täytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. ~~Vaalin järjes-~~ ~~täminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.~~ Vaali voidaan pitää myös työaikana ja työpaikalla siten, että vaalin järjestäminen ja toimit- taminen ei häiritse toimintaa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työn- antajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaa- lin toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä ku- lunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

LISÄTÄÄN UUSI LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 4 §. LISÄkSI MUUTETAAN LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN PYkÄLÄT

4 §–12 § VASTAAMAAN MUUTTUNUTTA JÄRJESTYSTÄ (5 §–13 §)

4 § LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖNANTAJAN YHTEISTYÖ

Työpaikoilla käydään säännöllisesti keskustelua, jossa käsitellään työpaikan paikalliselle yhteistyölle asetettavia tavoitteita ja niiden toimivuutta. Keskus- telun osapuolina ovat luottamusmies ja työnantajan edustaja. Yhteistyön ja keskustelun tarkoituksena on edistää osapuolten keskinäisiä suhteita ja luot- tamusta sekä käydä läpi yhteistyön onnistumista ja kehittämistarpeita. Kes- kustelu on käytävä kahden kuukauden kuluessa luottamusmieskauden alka- misesta ja tämän jälkeen vähintään vuosittain.

YHDESSÄ kÄSITELTÄVIÄ ASIOITA OVAT MUUN MUASSA:

• Luottamusmiehen ajankäyttö ja sen periaatteet

• Tiedonsaantioikeus ja tietojen toimittamisen käytännöt

• Koulutus ja koulutusten tarve, aikataulut ja tavoitteet

• Yhteistyön käytännön järjestäminen ja aikataulut

SELkEYTETÄÄN LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 4 §:N 3.

kOHTAA JA MUUTETAAN 4 §:N 4. kOHTAA (UUSI 5 §:N 3. JA

4. kOHTA) SEURAAVAAN MUOTOON:

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei ~~tätä tehtävää hoitaessaan tai sen~~ ~~tähden~~ luottamusmiestehtävän takia saa siirtää ~~huonompipalkkaiseen~~ alem- pipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tulles- saan. Häntä ei saa myöskään siirtää ~~vähempiarvoiseen~~ vähemmän vaati- vaan työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos luottamusmieheksi/ pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen/pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä luottamusmieskau- den ajaksi. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumis- ta. Mikäli muusta työstä maksettava palkka on alempi kuin luottamusmiehen varsinaisen työn palkka, maksetaan ansionmenetyksen erotus luottamus- mieslisänä siltä ajalta, kun hän toimii luottamusmiehen asemassa.

SELkEYTETÄÄN LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 5 §:N 3. kOHTA (UUSI 6 §:N 3. kOHTA) SEURAAVAAN MUOTOON:

3. Luottamusmiehen tehtävänä on ~~myös osaltaan~~ yhdessä työnantajan ja mui- den työntekijöiden kanssa toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

SELkEYTETÄÄN LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 6 §:N 2. kOHTA F -ALAkOHTA (UUSI 7 §:N 2. kOHDAN F -ALAkOHTA) SEURAAVAAN MUOTOON:

F) vaativuusryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu, erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien ~~arvot~~ euromää- rät ja jakautuminen eri ammattinimikkeiden välillä

POISTETAAN LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 8 §:N (UUSI 9

§:N) 2. kOHDASSA TARkOITETUT VIITTAUkSET VANHOIHIN kOROTUSAJANkOHTIIN JA MÄÄRIIN.

Luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten korvauksia korotetaan 1.10.2022 ja 1.6.2023 lukien alla olevien taulukoiden mukaisesti.

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–25	62
26–50	65
51–100	70
101–150	82
151–200	93
201–299	122
300 tai yli	139

1.10.2022 lukien

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–25	64
26–50	68
51–100	73
101–150	85
151–200	97
201–299	127
300 tai yli	145

1.6.2023 lukien

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–25	67
26–50	71
51–100	77
101–150	88
151–200	101
201–299	132
300 tai yli	151

3. Pääluottamusmiehelle maksetaan vastaavasti hänen toimialueellaan olevien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–50	78
51–100	81
101–150	98
151–200	109
201–299	133
300 tai yli	145

1.10.2022 lukien

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–50	81
51–100	84
101–150	102
151–200	113
201–299	138
300 tai yli	151

1.6.2023 lukien

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–50	84
51–100	88
101–150	106
151–200	118
201–299	144
300 tai yli	157

SELkEYTETÄÄN LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 9 § (UUSI 10 §) SEURAAVAAN MUOTOON:

10 § SÄILYTYS- JA ~~TOIMISTOTILAT~~ TYÖSkENTELYTILAT

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville toimistovälineille ja asiakirjoille siten, että vain luottamusmiehellä on pääsy tietoihin (esim. lukittava kaappi). Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayk- sikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luot- tamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavis- sa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävien hoitamiseen tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä (mm. yrityk- sessä yleisesti käytössä olevat ~~atk~~ ict-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys ja sähköposti). Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnan- tajan puhelinta tai matkapuhelinta ja puhelinliittymää luottamusmiehen teh- tävien hoitamista varten soveltuvassa luottamuksellisuuden säilyttävässä ympäristössä.

SELkEYTYS LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 11 §:N 1. kOHTA (UUSI 12 § 1. kOHTA) SEURAAVAAN MUOTOON:

1. Työn suorittamista ja sen ~~teknillistä~~ käytännönjärjestelyä koskevissa kysy- myksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

MUUTETAAN LUOTTAMUSMIESSOPIMUkSEN 11 §:N 4. kOHTA (UUSI 12 § 4. kOHTA) SEURAAVAAN MUOTOON:

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on erimieli- syyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava, ~~mikäli mah-~~ ~~dollista~~, muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

SELkEYTETÄÄN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA kOSkEVAN SOPIMUkSEN JOHDANTOTEkSTIÄ SEURAAVASTI:

JOHDANTO

Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettuja ja työ- hyvinvointia koskevan sopimuksen. ~~Työsuojeluvaltuutettua koskevat määräykset~~ ~~on koostettu terveyspalvelualan työehtosopimuksen luottamusmiessopimukses-~~ ~~ta (1.2.2018–31.3.2020) sekä PT:n ja STTK:n yhteistoimintasopimuksen (2001)~~

6 §:stä ja 7 §:stä soveltuvin osin. Sopimus sisältää määräyksiä soveltuvin osin PT:n ja STTK:n yhteistoimintasopimuksen (2001) 6 §:stä ja 7 §:stä. Sopimus täy- dentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44).

MUUTETAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA kOSkEVAN SOPIMUkSEN 1 §:N 1. kOHTAA SEURAAVASTI SEkÄ LISÄTÄÄN UUSI PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

1 § SOPIMUkSEN SOVELTAMISALA JA SITOVUUS

1. Tämä työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus sitoo työehtosopimuksen ~~so-~~ ~~vellutuspiirissä~~ soveltamisalalla olevia työnantajia ja työntekijöitä.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy lainsäädännön mu- kaan. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työsuojelun yh- teistoiminnan järjestämisestä työpaikan olosuhteisiin soveltu- valla tavalla niiltä osin kuin laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sallii. Työpaik- koja kannustetaan sopimaan muun muassa työsuojeluorganisaatiosta sekä työsuojelun yhteistoiminnan käytännöistä.

Työntekijöille on aina turvattava vähintään laissa säädetty mah- dollisuus osallistua työsuojelun yhteistoimintaan.

Selkeyden vuoksi todetaan, että lakiviittaus ei ole osa työehtosopimusta.

MUUTETAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA kOSkEVAN SOPIMUkSEN 2 §:N 5. kOHTA SEURAAVAAN MUOTOON:

TYÖSkENTELYTILAT

5. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ~~ja tarvittaessa oikeus~~ ~~käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa~~ ~~ja tavanomaisia toimistovälineitä.~~ Työsuojeluvaltuutetulla on tarvittaessa oi- keus käyttää korvauksetta työsuojelutehtävien hoitamiseen työsuojeluval- tuutetun käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistoti- laa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työsuojelutehtävien hoitamiseen tällaisessa toimistotilassa

olevia toimistovälineitä (mm. yrityksessä yleisesti käytössä olevat ict-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys ja sähköposti). Työsuojeluval- tuutetulla on oikeus käyttää työnantajan puhelinta tai matkapuhelinta ja pu- helinliittymää työsuojelutehtävien hoitamista varten soveltuvassa luottamuk- sellisuuden säilyttävässä ympäristössä.

Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tä- män tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työ- suojelumääräykset ja ohjeet.

Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat ~~hankitaan~~ järjestetään myös muiden työsuojelutoimielinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.

LISÄTÄÄN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA kOSkEVAAN SOPIMUkSEEN UUSI 3 §. SAMALLA MUUTETAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA kOSkEVAN SOPIMUkSEN PYkÄLÄNUMEROINTIA (3 §–6 §) VASTAAMAAN UUTTA JÄRJESTYSTÄ (4 §…7§).

3 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TYÖNANTAJAN YHTEISTYÖ

Työpaikoilla käydään säännöllisesti keskustelua, jossa käsitellään työsuojelun yhteistyölle asetettavia tavoitteita ja niiden toimivuutta.

Yhteistyön ja keskustelun tarkoituksena on edistää osapuolten keskinäi- siä suhteita ja luottamusta sekä käydä läpi yhteistyön onnistumista ja kehittämistarpeita.

Keskustelun osapuolina ovat työsuojeluvaltuutettu ja työnantajan edustaja. Kes- kustelu on käytävä kahden kuukauden kuluessa työsuojeluvaltuutetun toimikau- den alkamisesta ja tämän jälkeen vähintään vuosittain.

YHDESSÄ kÄSITELTÄVIÄ ASIOITA OVAT MUUN MUASSA:

• Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja sen periaatteet

• Tiedonsaantioikeus ja tietojen toimittamisen käytännöt

• Koulutus ja koulutusten tarve, aikataulut ja tavoitteet

• Yhteistyön käytännön järjestäminen ja aikataulut

Määräyksessä mainitut asiat, kuten tietojensaantioikeuden sisältö, koulutuksen tarve yms. eivät tule valvontavelvollisuuden piiriin. Määräyksellä ei laajenneta valvontavelvollisuutta.

SELkEYTETÄÄN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA kOSkEVAN SOPIMUkSEN 3 §:N 3. kOHTAA JA MUUTETAAN 3 §:N

4. kOHTAA (UUSI 4 §:N 3. JA 4. kOHTA) SEURAAVAAN MUOTOON:

3. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei ~~tätä tehtävää hoitaes-~~ ~~saan tai sen tähden~~ tämän tehtävän takia saa siirtää ~~huonompipalkkai-~~ ~~seen~~ alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli työsuojeluvaltuutetuk- si valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää ~~vähempiarvoiseen~~ vähemmän vaativaan työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Työsuojeluvaltuutettutehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa teh- tävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayk- sikön olosuhteet ja työsuojeluvaltuutetun ammattitaito, järjestettävä muuta työtä työsuojeluvaltuutetun toimikauden ajaksi. Tällainen järjestely ei saa ai- heuttaa hänen ansionsa alentumista. Mikäli muusta työstä maksettava palk- ka on alempi kuin työsuojeluvaltuutetun varsinaisen työn palkka, maksetaan ansionmenetyksen erotus työsuojeluvaltuutettulisänä siltä ajalta, kun hän toi- mii työsuojeluvaltuutetun asemassa.

MUUTETAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA kOSkEVAN SOPIMUkSEN 4 § (UUSI 5 §) SEURAAVAAN MUOTOON:

5 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANkÄYTTÖ

1. Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu työsuojelutehtävien hoita- mista varten säännöllisistä tehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jon- ka tämä tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pä- tevä syy tilapäisesti ole vapautuksen esteenä.

Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikaa määrättäessä otetaan huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikutta- vat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykki- seen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun välillä sovitaan siitä, milloin edellä mai- nittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toi- minnalliset edellytykset sekä se, että työsuojeluvaltuutetun tehtävää voidaan asianmukaisesti hoitaa.

Jos yrityksessä on valittu paikalliseen työsuojelun yhteistoimintasopimuk- seen perustuva päätyösuojeluvaltuutettu ja päätyösuojeluvaltuutetun sään- nönmukaisesti edustamia työntekijöitä on vähintään 800, vapautetaan pää- työsuojeluvaltuutettu kokonaan työstä.

POISTETAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA kOSkEVAN SOPIMUkSEN 5 §:SSÄ (UUSI 6 §:SSÄ) TARkOITETUT VIITTAUkSET VANHOIHIN kOROTUSAJANkOHTIIN JA MÄÄRIIN.

Työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.10.2022 sekä 1.6.2023 alla ole- vien taulukoiden mukaisesti.

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
20–29	25
30–100	47
101–200	58
201–299	75
300 tai yli	92

1.10.2022 alkaen

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
20–29	26
30–100	49
101–200	60
201–299	78
300 tai yli	96

1.6.2023 alkaen

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
20–29	27
30–100	51
101–200	63
201–299	81
300 tai yli	100

MUUTETAAN PALkkASOPIMUkSEN 4. kOHTAA SEURAAVASTI:

ERITYISTEkIJÄLISÄT

4. Erityistekijöiden ja erityistekijälisien tarkoitus

Erityistekijöiden ja erityistekijälisien avulla on tarkoitus muodostaa ajantasaisia, tarkoituksenmukaisia ja kannustavia palkkausjärjestelmiä, joissa otetaan huo- mioon työn vaativuus. Erityistekijöiden avulla työpaikoilla on mahdollisuus huo- mioida työpaikkakohtaisia työn vaativuutta lisääviä tehtäviä ja sitä kautta osal- taan vaikuttaa alan palkkakehitykseen.

SOVELTAMISPERIAATTEIDEN LAATIMINEN

Työpaikalla on määriteltävä erityistekijälisien soveltamisperiaatteet tämän liit- teen mukaisesti. Soveltamisperiaatteilla tarkoitetaan erityistekijöitä sekä erityis- tekijöistä maksettavia erityistekijälisiä (euromääriä). Soveltamisperiaatteissa määritellään, mitkä erityistekijät työpaikalla lisäävät työn vaativuutta tässä liit- teessä kuvatulla tavalla ja mikä on niistä maksettavan erityistekijälisän suuruus.

Työntekijä on oikeutettu työehtosopimuksen mukaisiin erityistekijälisiin, mikäli hän tekee erityistekijälisiin oikeuttavaa tehtävää voimassa olevien soveltamispe- riaatteiden mukaisesti.

Kullakin työpaikalla on määriteltävä palkkaa korottavat erityistekijät.

Jos työtehtävän sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisäl- löistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaativuustasosta, palkan määrää korottavat ainakin seuraavat erityistekijät, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin, luettelo ei ole tyhjentävä:

• Työn edellyttämä erityinen työkokemus

Esim. dialyysihoidon tai astmahoidon hallitseminen.

Erikoissairaanhoidon erityisen pitkää työkokemusta ja osaamista edellyt- tävät tehtävät kuten patologian, kipsimestarin ja leikkaushoidon suunnitte- lijan erityisosaaminen, työskentely erikoissairaanhoidon synnytyssalissa.

Erikoissairaanhoidon vaativissa tehtävissä kuten tehohoidossa, leikkaus- salissa, päivystyksessä tai synnytyssalissa sama tehtävänimike voi sisäl- tää erilaisia osaamistasoja/vaativuustasoja, kuten perehtymisvaihe, osaa- misvaihe tai kokenut. Näistä ainakin osaamisvaihe tai kokenut vaihe tms. itsenäisen työskentelyn vaihe, on huomioitava erityistekijänä.

• Tiiminvetäjän tms. osittainen esimiesvastuu

Esim. tiiminvetovastuu, osittainen esimiesvastuu, toistuvat esimiehen lyhytai- kaiset sijaistamiset.

• Erityinen taloudellinen vastuu

Esim. suurasiakkuuksista vastaaminen.

• Poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet

• Työn edellyttämät erityistaidot (esim. tavanomaista laajempi kielitaito, erityinen koulutus)

Esim. diabeteshoitaja, haavahoitaja, hygieniahoitaja/hygieniavastaava, muis- tihoitaja, kivunhoito, säteilyturvallisuusvastaava, PACS -pääkäyttäjyys.

• Muut erityistekijät ja -vastuut

Esim. oman työn ohella oleva ICT-tukihenkilön tai ICT-pääkäyttäjän rooli, jotka eivät kuulu tehtävän varsinaiseen luonteeseen ja lisäävät tehtävän vaativuut- ta. Lisävastuut, jotka eivät kuulu tehtävän varsinaiseen luonteeseen ja lisää- vät tehtävän vaativuutta kuten turvallisuus-, laatu- tai hankintavastaava.

Työpaikalla käydään yhdessä läpi erityistekijöiden työpaikkakohtaiset sovelta- misperiaatteet. Jos työpaikalla on luottamusmies, periaatteet käydään läpi yh- dessä hänen kanssaan. Soveltamisperiaatteissa määritellään, mitkä erityistekijät työpaikalla vaikuttavat palkkaan ja minkä periaatteen mukaan eri tekijöiden vai- kutus palkkaan määräytyy. Soveltamisperiaatteet tarkistetaan vuosittain. Sovel- tamisperiaatteet sekä erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien arvot ja jakautuminen eri ammattinimikkeiden välillä on oltava kaikkien työntekijöiden ~~nähtävillä työpaikalla.~~

Työpaikalla käydään yhdessä läpi erityistekijöiden työpaikkakohtaiset sovelta- misperiaatteet. Soveltamisperiaatteet käydään läpi ja tarkistetaan vuosittain, el- lei yhdessä sovita pidemmästä ajasta. Jos työpaikalla on luottamusmies, periaat- teet käydään läpi ja tarkistetaan yhdessä hänen kanssaan. Jos luottamusmiestä ei ole, periaatteet käydään läpi ja tarkistetaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Eri- tyistekijälisien soveltamisperiaatteita (erityistekijät/erityistekijälisät) voidaan tar- kistuksen yhteydessä muuttaa tämän sopimuksen mukaisesti. Soveltamisperi- aatteet sekä erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien euromäärät ja jakautuminen eri ammattinimikkeiden välillä on oltava kaikkien työntekijöiden nähtävillä työpaikalla.

(Tekstien siirtäminen ei vaikuta määräyksen tulkintaan.)

Työpaikan erityistekijälisän voi poistaa vain, jos lisään oikeuttavaa tehtävää ei ~~enää ole työpaikalla.~~

SOVELTAMISOHJE: Palkkausjärjestelmän on tarkoitus ohjata työpaik- koja ottamaan tehtäväkohtaisissa palkoissa huomioon myös mahdolli- sia työntekijöiden yksilökohtaisiin työtehtäviin liittyviä vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä poikkeavia erityistekijöitä. Työehtoso- pimuksessa on lueteltu ne erityistekijät, joiden osalta on ainakin selvitet- tävä, löytyykö niitä työpaikan työtehtävistä. Paikallisesti on mahdollista soveltaa myös muita erityistekijöitä.

Paikallisesti tulee määritellä, mitä erityistekijöitä työpaikan töihin sisältyy ja miten erityistekijät vaikuttavat palkkaukseen.

Työpaikalla tulee ensin määritellä, mitä erityistekijöitä työpaikan työnteki- jöiden työtehtäviin sisältyy. Kysymys on sellaisista työtehtävään sisälty- vistä työn vaativuutta lisäävistä osatekijöistä, joiden ei voida katsoa sisäl- tyvän vaativuusryhmän normaaliin työhön eikä tulevan kompensoiduksi vaativuusryhmän vähimmäispalkalla. Toiseksi tulee määritellä, millä ta- voin (esim. prosentuaalisina tai euromääräisinä lisinä) erityistekijät ote- taan huomioon tehtäväkohtaisissa palkoissa.

Nämä erityistekijöihin liittyvät soveltamisperiaatteet tulee työpaikalla käy- dä läpi luottamusmiehen kanssa.

Soveltamisperiaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

Erityistekijälisän voi poistaa, jos lisään oikeuttavaa tehtävää ei enää ole työpaikalla tai lisään oikeuttava tehtävä ei enää lisää tehtävän vaativuutta. Erityistekijälisän voi poistaa esimerkiksi silloin, kun ~~soveltamisperiaattei-~~ ~~den kriteeristön mukaisesta~~ tehtävästä on tullut perusosaamiseen sisälty- vä tehtävä tai vastuu, joka ei enää lisää työn vaativuutta palkkausjärjestel- män mukaisesti.

Erityistekijälisän euromäärää voidaan muuttaa, jos erityistekijälisään oi- keuttavan tehtävän merkitys olennaisesti muuttuu. Esimerkiksi uusi IT-oh- jelma voi aluksi vaatia erityisen IT-tukihenkilön, joka vastaa kouluttamises- ta, virhetilanteiden ratkaisemista, muiden työntekijöiden opastamisesta ja ohjaamisesta. Kun ohjelma on laajasti käytössä ko. lisävastuu ja sen vaativuus on vähäisempi, jolloin erityistekijälisän euromäärää voidaan muuttaa.

Kun erityistekijöistä, niistä maksettavista lisistä ja soveltamisperiaatteista on neuvoteltu, on niistä tiedotettava henkilöstölle.

Tehtäväkohtaisen palkan erityistekijöiden työpaikkakohtaiset soveltamis- periaatteet käydään läpi henkilöstön ja luottamusmiehen kanssa.

Allekirjoittajajärjestöt pitävät tärkeänä, että neuvotteluosapuolet miettivät

yhdessä tehtäväkohtaisen palkan erityistekijöiden ja henkilökohtaisen pal- kanosan kriteerejä.

MUUTETAAN PALkkASOPIMUkSEN 5. kOHDAN 1. kAPPALE JA SEN SOVELTAMISOHJE SEURAAVAAN MUOTOON:

5. Jokaisesta työpaikan tehtäväkokonaisuudesta ~~laaditaan~~ on laadittava kir- jallinen tehtävänkuvaus, josta ilmenevät vaativuusryhmään sijoittamisessa tarvittavat tiedot ja mahdolliset tehtäväkohtaista palkkaa korottavat erityis- tekijät. Tehtävänkuvaus voidaan laatia työehtosopimuksen mallilomakkeelle (Liite 3.) tai työpaikalla voidaan laatia oma vastaavat tiedot sisältävä lomake.

SOVELTAMISOHJE: Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen pohja- na on tehtävänkuvauslomake, jossa kuvataan työntekijän työtehtävän konkreettinen sisältö siten, että tehtävä voidaan sijoittaa tiettyyn vaati- vuusryhmään ja voidaan arvioida, onko tehtävässä palkkaan vaikuttavia erityistekijöitä.

LISÄTÄÄN PALkkASOPIMUkSEN 7. kOHTAAN UUSI 6. kAPPALE:

Työnantajan on pyynnöstä eriteltävä työntekijälle, mikä osa henkilökohtaises- ta palkasta on vuosisidonnaista takuuta ja mikä osa muuta henkilökohtaista palkanosaa.

SOVELTAMISOHJE: Määräystä ei sovelleta, mikäli työnantaja ja työnte- kijä ovat sopineet sopimuspalkasta.

Määräystä sovelletaan 1.4.2023 alkaen.

MUUTETAAN PALkkASOPIMUkSEN 24. kOHTA SEURAAVAAN MUOTOON:

PALkAN MAkSAMINEN

24. Xxxxxxx palkka sopimuksen mukaan maksetaan työntekijän pankkitilille, on ~~maksumääräys lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan~~ ~~erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.~~

24.Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka työnteki- jän osoittamalle tilille kerran kuukaudessa, josta sen on erääntymispäivä- nä oltava työntekijän nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivä- nä, jolloin pankit pidetään suljettuina, pidetään lähintä edellistä arkipäivää erääntymispäivänä.

OTETAAN TYÖEHTOSOPIMUkSEEN UUSI PAIkALLISEN SOPIMISEN LIITE (ALLEkIRJOITUSPÖYTÄkIRJAN LIITTEENÄ). TÄHÄN LIITTEESEEN ON SIIRRETTY VANHASTA TYÖEHTOSOPIMUkSESTA 2 §:N MÄÄRÄYkSIÄ.

3. PALkANTARkISTUkSET

1.10.2022 toteutettavat korotukset:

Työntekijöiden henkilökohtaisia 30.9.2022 voimassa olevia kuukausipalkkoja ko- rotetaan 1.10.2022 yleiskorotuksella 2,0 %.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2022 alkaen 2,0 %.

Vuonna 2023 toteutettavat korotukset:

Työntekijöiden 31.5.2023 voimassa olevia henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2023 lukien 1,9 %. Jos alla mainittujen verrokkialojen 1.7.2022 jäl- keen sopimien valtakunnallisten toimialakohtaisten palkkaratkaisujen perusteella muodostunut korotustaso ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % yleiskorotukseen 30 % jaetaan paikallisena eränä, kuitenkin enintään 0,4 % paikalliseen erään ja loput yleiskorotuksena.

Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, niin 1.6.2023 jae- taan ainoastaan 1,9 % yleiskorotus, ja edellä mainittu verrokkialojen palkkaratkai- sujen mukainen mahdollinen ylittävä osa jaetaan yleiskorotuksena 1.11.2023.

Em. verrokkialojen palkkaratkaisuilla tarkoitetaan seuraavien työehtosopimusten korotustasoja.

• Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus

• Kemian perusteollisuuden työehtosopimus

• Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Mikäli osapuolet eivät ole yksimielisiä siitä, mikä on em. korotustaso tai mikäli korotustasoa ei ole yksiselitteisesti muodostettavissa, viedään asia valtakunnan- sovittelijan ratkaistavaksi.

4. TYÖRYHMÄT

1. TYÖEHTOSOPIMUkSEN kEHITTÄMINEN

Työryhmän yhtenä tehtävänä on kartoittaa keinoja neuvottelukulttuurin ja työeh- tosopimustoiminnan kehittämiseksi. Osapuolet käyvät työryhmässä keskusteluja työehtosopimustoiminnan uusista tavoista palvella jäsenistöä jatkuvasti muuttu- vassa toimintaympäristössä.

Osapuolet sopivat työryhmätyöstä, jossa tarkastellaan seuraavia työsuhteen eh- tojen ja työyhteisön tueksi annettavien ohjeiden kokonaisuutta. Työryhmän ta- voitteena on systematisoida ja jäsentää työehtosopimuksen rakennetta. Lisäksi työryhmä kartoittaa työsuhteen ehtoihin sekä hyviin käytänteisiin ja suosituksiin liittyvää kokonaisuutta jäsenistön toiminnan tueksi. Työryhmätyö on jaettu nel- jään osakokonaisuuteen:

A. Työehtosopimus

B. Paikallisen sopiminen

c. Työpaikan hyvät käytänteet ja suositukset

D. Työhyvinvointi

A. Työehtosopimus

Työryhmä tarkastelee työehtosopimuksen teknistä sisältöä, rakennetta ja syste- matisointia. Työryhmän tehtävänä on arvioida työehtosopimuksen selkeyttämis- tarpeita. Tavoitteena on parantaa työehtosopimuksen luettavuutta. Työryhmän työtä ohjaa työehtosopimuksen loppukäyttäjien eli lukijan näkökulma.

B. Paikallinen sopiminen

Työryhmä tutustuu TEM:n selvitykseen perustuvan paikallisen sopimisen nykyti- lasta ja paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä (Työ- ja elinkeinominis- teriön julkaisuja 2021:13). Työryhmä kartoittaa mm. tältä pohjalta paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, hyvää paikallisen sopimisen kulttuuria edistäviä toi- menpiteitä sekä luottamusmiehen roolia. Työryhmän tavoitteena on selvittää mil- tä osin ja millä keinoin paikallisen sopimisen mahdollisuuksia voidaan edistää ja mahdollisia ongelmakohtia ratkaista.

• Työryhmä kartoittaa mahdollisia paikallisesti sovittavia asioita ja työehtosopimuksen ehtoja

• Työryhmä kartoittaa eri tapoja edistää paikallista sopimista sekä siihen liittyvää hyvää sopimiskulttuuria

• Työryhmä suunnittelee käytännön toteutuksen malleja, sekä kartoittaa esimerkiksi kentän tuen ja koulutuksen tarvetta

c. Työpaikan hyvät käytänteet ja suositukset

Työryhmä kartoittaa erilaisia mahdollisuuksia auttaa työyhteisöjä hyvien ja onnis- tuneiden toimintamallien löytämiseksi. Työryhmä kokoaa jo olemassa olevaa ai- neistoa, sekä saattaa niitä jäsenistön saataville.

D. Työhyvinvointi

Työryhmä kartoittaa ja selvittää pitkän tähtäimen suunnitelmia toimialan työhy- vinvointia lisääviksi toimenpiteiksi.

Siltä osin kuin työryhmä pääsee yksimielisyyteen, työryhmä laatii yhteenvedon työryhmän työstä.

2. PALkkATASO

Työryhmä seuraa ja arvioi terveyspalvelualan sekä julkisen sote-sektorin palkka- kehitystä ja tekee arvioita alan palkkatason kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

5. SUOSITUkSET

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun vä- lillä keskustellaan tarpeesta ottaa henkilöstölle Työtapaturma- ja ammattitauti- lain (459/2015) 199 §:n mukainen vapaa-ajan vakuutus johtuen etätyön lähityötä heikommasta tapaturmavakuutusturvasta.

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työvuorosuunnittelussa huomioidaan Sote ry:n ja Hyvinvointiala HALI ry:n tekemä ergonomisen työvuorosuunnittelun ohje.

6. MUUTA

Osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella tehdä muutoksia työehtosopimuksen teksteihin kesken sopimuskauden.

Helsingissä 23.6.2022 Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry

TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2022–‌‌‌

30.4.2024

1 § SOPIMUkSEN SOVELTAMISALA

1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Hyvinvointiala HALIin kuuluvien ter- veyskylpylöiden ja kuntoutuslaitosten, sairaaloiden sekä lääkäri- ja työter- veysasemien, terveydenhuollon kliinisten laboratorioiden sekä mainittuihin yrityksiin kuuluvien laboratorio-, röntgen-, muiden lääketieteellisten tutkimus- laitosten ja fysikaalisten hoitolaitosten palveluksessa olevien Sosiaali- ja ter- veysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n jäsenjärjestöihin kuuluvien työntekijöi- den palkka- ja työehdot:

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 1:

Tämä sopimus koskee lisäksi niitä em. työntekijäjärjestöjen jäse- niä, jotka ovat Hyvinvointiala HALIn terveyspalvelualalla toimi- vien muiden jäsenyritysten (kuten vanhain- ja hoitokotien, eril- listen röntgen- ja muiden lääketieteellisten tutkimuslaitosten sekä erillisten fysikaalisten hoitolaitosten) palveluksessa, jos siitä järjestöjen välillä erikseen sovitaan.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 2:

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen päälliköitä eikä vastaavia, tämän sopimuksen palkka- ryhmissä mainitsemattomia työtehtäviä hoitavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöi- den palkkoja ja työehtoja määrättäessä. Sopimus koskee kuitenkin osastonhoitajia ja näihin rinnastettavia vastaavia hoitajia.

2 § PAIkALLINEN SOPIMINEN

1. Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksis- tä poikkeavasti paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti. Työehtosopi- muksen maininnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta tähän pykälään mahdollistavat työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen ilman paikallisen sopimisen liitteen menettelytapamääräyksiä.

3 § TYÖN JOHTO JA JAkAMINEN SEkÄ JÄRJESTÄYTYMISOIkEUS ‌‌‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä 5 §:n edellytyksin erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä ero- tettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tut- kimusta asiassa.

4 § TYÖSUHTEEN ALkAMINEN

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4. momentissa mainituin edellytyksin ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus pur- kamisesta tehtiin.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saadaan sopia enintään puoleksi työsuhteen kestosta.

2. Työsopimukset tehdään kirjallisina. Enintään viikon kestävästä määräaikai- sesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, et- tä työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika, määräaikaisuu- den peruste ja säännöllinen työaika. Ennen työsuhteen alkua työntekijän on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus soveltuvuudestaan työtehtävään. Työsopimus raukeaa, ellei todistusta esitetä kohtuullisessa määräajassa.

3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

4. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan jär- jestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijöiden luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa. Työntekijän niin halutessa luottamusmiehellä on oikeus tarkistaa työsopimus.

5 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole kirjallisesti tai muutoin todistettavasti sovittu, noudatetaan työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen osalta alla mainittuja työsuhteen keskeytyksettömästä jatku- misajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

Enintään 1 vuosi 14 vrk

1–4 vuotta 1 kk

4–8 vuotta 2 kk

8–12 vuotta 4 kk

yli 12 vuotta 6 kk

2. Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ovat irtisanomisajat työsuhteen keskeytymättömän keston mukaan seuraavat:

0–5 vuotta 14 vrk

yli 5 vuotta 1 kk

3. Työsopimuslain 7 luvun 7 ja 8 §:ssä (työnantajan velkasaneeraus, konkurs- si ja kuolema) tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyjä irtisanomisaikoja.

4. Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti viivytyksettä työnteki- jälle. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

5. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Yli kahdeksan kuukautta kestävä määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa edellä mainituin irtisanomisajoin, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole muuta sovittu. Enintään kahdeksan kuukauden määräaikaisen työsuhteen osalta voidaan sopia vähin- tään yhden viikon irtisanomisajasta.

6. Xxxxxxxx määräytyy työsopimuslain mukaan.

7. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvasta on määrä- yksiä luottamusmiessopimuksessa ja työsuojeluvaltuutettuja koskevassa sopimuksessa.

8. Muilta osin työsuhteen päättämiseen sovelletaan työsopimuslain määräyk- siä siten ja niillä seuraamuksilla, mitä mainitussa laissa on säädetty.

6 § TYÖAIkA ‌

JOHDANTO

Työehtosopimusosapuolet kannustavat työpaikkoja edistämään työntekijöiden vai- kutusmahdollisuuksia työvuorosuunnittelussa ja ottamaan mahdollisuuksien mu- kaan huomioon työntekijöiden työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista työvuorolis- toja vahvistettaessa.

TYÖAIkAMUODOT

1. Terveyspalvelualalla voidaan soveltaa kolmea eri työaikamuotoa

Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa sairaaloissa sekä terveyskylpylöiden, kun- toutuslaitosten ja lääkäriasemien ympäri vuorokauden toimivilla vuodeosas- toilla ja säännönmukaisesti ympäri vuorokauden toimivilla päivystyspoliklini- koilla sekä hoitokodeissa.

Toimistotyöaikaa sovelletaan säännönmukaisesti toimistotöissä työskente- leviin lukuun ottamatta asiakas- ja potilaspalvelutehtävissä olevia.

Normaalityöaikaa sovelletaan muihin kuin jakso- tai toimistotyöajan piirissä oleviin.

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIkA NORMAALITYÖAIkAMUODOSSA

2. Työntekijän vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia, ellei 2

§:n mukaisesti sovita enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on enintään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa.

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös tasoittumisjaksoihin siten, että se keskimäärin on edellä mainittu. Säännöllinen työaika ei saa yhte- näkään tasoittumisjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi ja työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään 12 viikon pituisena ajan- jaksona. 2 §:n mukaisesti voidaan sopia enintään vuoden pituisesta tasoittu- misjaksosta. Työvuorolista tehdään siten, kuin 14. kappaleessa on määrätty.

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIkA TOIMISTOTYÖSSÄ

4. Toimistotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 8,5 tuntia, el- lei 2 §:n mukaisesti sovita enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työ- aika on enintään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

Tämän pykälän 3. kappaleen mukaisesti viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös tasoittumisjaksoihin siten, että se keskimäärin on edellä mainittu.

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIkA JAkSOTYÖSSÄ

5. Työntekijän säännöllinen työaika on kolmen viikon pituisena jaksona enin- tään 114 tuntia ja 45 minuuttia. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia ja yövuoron pituus enintään 12 tuntia, ellei 2 §:n mukaisesti sovita enintään 15 tunnin työvuorosta. Tällöin työntekijällä on oikeus toiseen 7 §:n 4. kappaleen mukaiseen virkistystaukoon.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Jos jaksotyötä on ennen 1.3.1990 sovellettu yrityksessä työeh- tosopimuksen mukaan edellä määrättyä laajemmin, voidaan käytän- töä jatkaa.

6. Edellisen kappaleen mukainen työaika voidaan järjestää tasoittumisjaksoihin siten, että se tasoittuu enintään 2 kolmiviikkoisjakson aikana edellä mainit- tuun tuntimäärään. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 126 tuntia kol- men viikon aikana. 2 §:n mukaisesti voidaan sopia enintään vuoden pituises- ta tasoittumisjaksosta.

7. Kolmivuorotyöhön rinnastettavassa jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia kolmessa viikossa ja 228 tuntia kuudessa viikossa. Tä- mä koskee työtä, jossa on suunniteltu 3–7 yövuoroa kolmessa viikossa tai 5–13 yövuoroa kuudessa viikossa. Yövuorolla tarkoitetaan tällöin vähintään 8 tunnin pituista työvuoroa, josta vähintään 7 tuntia on kello 22–07 välisenä aikana. Tätä määräystä ei sovelleta arkipyhäjaksoilla. Jos työaika ylittää työ- aikajaksolla edellä mainitut määrät, maksetaan tehdyltä ajalta siltä osin, kun ei ole kysymys tämän sopimuksen mukaisesta ylityöstä, yksinkertainen tunti- palkka. Tällöin käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 162. Tasoittumisjak- soja voidaan käyttää 6. kappaleen mukaisesti.

8. Keskeytyneen ja arkipyhiä sisältävän jakson työaika ja ylityökynnys määräy- tyvät laskenta- ja keskeytyspäivien perusteella seuraavasti.

Laskentapäivillä tarkoitetaan työssäolojakson maanantain ja perjantain väli- siä päiviä. Keskeytyspäivillä tarkoitetaan työvuorolistan laadintahetkellä tie- dossa olevia poissaolojakson maanantain ja perjantain välisiä päiviä.

KESkEYTYNYT JAkSO

Keskeytyspäivät lyhentävät työaikajakson työaikaa kukin keskimääräisen päivätyöajan verran (7 h 39 min, kun työaika on 38 h 15 min). Asiaa selventää seuraava taulukko.

YLITYÖkORVAUkSEN LASkEMINEN kOLMEN VIIkON TYÖAIkAJAkSOLLA

Työaika on 114 h 45 min kolmessa viikossa

LASkENTA- PÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ	114 T 45 MIN 50 %:N YLI- TYÖkYNNYS	129 T 45 MIN 100 %:N YLI- TYÖkYNNYS
1	7.39	8.39
2	15.18	17.18
3	22.57	25.57
4	30.36	34.36
5	38.15	43.15
6	45.54	51.54
7	53.33	60.33
8	61.12	69.12
9	68.51	77.51
10	76.30	86.30
11	84.09	95.09
12	91.48	103.48
13	99.27	112.27
14	107.06	121.06
15	114.45	129.45

Työntekijän maanantaista perjantaihin kestävän vuosiloman tai muun työlo- man jälkeinen lauantai ja sunnuntai suunnitellaan työvuorolistaan vapaapäi- viksi. Vastaavasti suunnitellaan maanantaista lauantaihin kestävän vuosilo- man tai muun työloman jälkeinen sunnuntai vapaapäiväksi.

Keskeytyvälle työjaksolle tulee työvuorolista laatia siten, ettei laskentapäivien työaika ylitä edellä olevien suunnitteluohjeiden mukaista ylityökynnystä.

YLLÄTTÄVÄ kESkEYTYS

Työvuorolistan julkaisemisen jälkeen tietoon tulevat poissaolot eivät muuta julkaistua listaa. Yllättävän poissaolopäivän työaika otetaan ylityölaskennas- sa huomioon siten kuin se on työvuorolistaan merkitty ja jakson ylityökynnys- tä ei muuteta.

Jakson sisälle ajoittuva palkaton poissaolo alentaa yllättävissä keskeytyksis- sä jakson säännöllistä työaikaa ja ylityökynnystä työvuorolistaan suunnitel- lun työajan mukaisesti.

Mikäli jakso keskeytyy työsuhteen päättymisen, lomauttamisen tai muun palkattoman jakson loppuun jatkuvan poissaolon vuoksi, lasketaan kesken jääneen jakson tosiasialliset työtunnit ja samalta ajalta tuntimäärä keskimää- räisen päivittäisen työajan (7 h 39 min) perusteella. Keskimääräisen työajan ylittävät työtunnit korvataan 10 §:n 5. kappaleen mukaisesti ylityönä.

PERÄTTÄISTEN YÖVUOROJEN ENIMMÄISMÄÄRÄ

9. Perättäisten yövuorojen määrä on enintään viisi. Viiden peräkkäisen yövuo- ron lisäksi työnantaja saa poikkeuksellisesti teettää lisä- tai ylityönä enin- tään kaksi yövuoroa työntekijän erikseen kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.

TYÖAJAN SIJOITTELU

10.Työviikko ja -jakso alkavat sunnuntai- ja maanantaivuorokausien vaihteessa.

11. Säännöllinen työaika normaalityöaikamuodossa sijoitetaan kello 6.00 ja kello

22.00 väliselle ajalle, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Toi- mistotyöaika sijoitetaan kello 6.30 ja kello 19.00 väliselle ajalle, ellei työnan- tajan ja työntekijän välillä muuta sovita.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Työajan sijoittelussa noudatetaan kuitenkin edelleen tämän so- pimuksen allekirjoitushetkellä voimassa ollutta työsopimuksiin perustuvaa käytäntöä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita.

12. Työntekijän työpäivä tai työvuoro järjestetään yhdenjaksoiseksi (ruokailutau- osta aiheutuvin poikkeuksin). Tästä voidaan sopia toisin työnantajan ja työn- tekijän välillä. Työvuoroluetteloa laadittaessa tulee välttää epätarkoituksen- mukaisen lyhyitä työvuoroja. Alle neljän tunnin työvuoroja ei työpaikalla tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellytä.

13. Työviikko järjestetään viisipäiväiseksi, ellei 3–7 kohtien työaikajärjestelyistä muuta johdu.

SOVELTAMISOHJE: Esim. yövuoro, joka sijoittuu kahdelle vuorokaudel- le, on yksi työpäivä.

TYÖVUOROLUETTELON LAATIMINEN

14.Työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuo- roluettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähin- tään viikkoa ennen kunkin jakson alkua. Työvuoron muutoksista sovitaan

työntekijän kanssa. Jos työajan tasoittumisjakso on kolmea viikkoa pidempi, suositellaan työvuoroluettelo laadittavaksi kuuden viikon ajalle.‌

TYÖAJAN TASOITTUMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN

15. Ennen 2 §:n mukaan pidemmästä tasoittumisjaksosta sopimista selvittävät työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä järjestelmän perus- teet ja laajuuden.

Tasoittumisjaksolle laadittava etukäteen työajan tasoittumissuunnitelma, jos- ta työntekijälle ilmenee kunkin viikon työaika ja tällöin tiedossa olevat työajan sijoitteluun vaikuttavat seikat, kuten pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joiden aikana tehdään normaalia pidempää työaikaa. Jaksotyössä voidaan työajan tasoittumissuunnitelma laatia kolmiviikkoisjaksoittain. Määräystä ei sovelleta, mikäli käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika.

7 § LEPOAJAT

1. Työntekijälle annetaan työaikalain edellyttämä viikoittainen vapaa-aika.

2. Työntekijälle annetaan työaikalain mukaisen viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi yksi vapaapäivä viikossa. Vapaa-aika on vähintään 24 tunnin pituinen ja sijoi- tetaan, mikäli mahdollista kiinteästi lainmukaisen viikoittaisen vapaa-ajan yh- teyteen, ja on lähinnä lauantai.

Vapaapäivä annetaan saman viikon, jakson tai tasoittumisjakson aikana. Va- paa-päivää voidaan siirtää enintään 3 kalenteriviikkoa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita vapaan siirtämisestä enintään 12 kalenteriviikkoa. Siirretty vapaapäivä on annettava toisen vapaapäivän yhteydessä.

3. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään 5 tuntia, annetaan työntekijälle ½ tunnin–tunnin pituinen, työaikaan kuulumaton ruokatauko, jol- loin hän voi poistua työpaikalta. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on 5–6 tuntia, voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia siitä, ettei ruoka- taukoa anneta.

Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan myös sopia mahdollisuudesta ruokailla työn aikana, jolloin ruokatauon pituus on vähintään 20 minuut- tia. Työsopimuksella sovitaan siitä, mitä edellä olevista vaihtoehdoista käytetään.

4. Työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määräämänä ai- kana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta käy päinsä, yksi kymmenen minuutin pituinen virkistystauko.

8 § ARkIPYHÄT ‌‌

1. Jäljempänä mainitut päivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne on mahdol- lista tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Nämä päivät ovat:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

• uudenvuodenpäivä

• vapunpäivä,

• loppiainen,

• itsenäisyyspäivä,

• jouluaatto,

• joulupäivä ja tapaninpäivä.

2. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista järjestää vapaapäiviksi, an- netaan vastaava kokonainen vapaapäivä samaan työvuoroluetteloon si- sältyvänä aikana. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia vapaan antamisesta muuna ajankohtana, jolloin vapaapäivä on annettava toisen va- paapäivän yhteydessä.

3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa normaalityöaikamuodossa ja jaksotyössä 7 tunnilla 39 minuutilla ja toimistotyössä 7 tunnilla 30 minuutilla sekä osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

Keskeytyspäivien ulkopuoliset arkipyhät alentavat 50 %:n ja 100 %:n ylityö- kynnystä kukin keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

4. Arkipyhälyhennys ei koske enintään yhden viikon kestäviä työsuhteita.

9 § LISÄTYÖ

1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan li- säksi, mutta joka ei ole ylityötä.

Lisätyö maksetaan rahana yksinkertaisena tuntipalkkana tai työntekijän kans- sa sovittaessa annetaan vastaava aika palkallisena vapaana. Lisätyö edellyt- tää työntekijän suostumusta.

10 § YLITYÖ

1. Ylityötä saadaan teettää työntekijäin suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

2. Työnantajan ja työntekijän näin sopiessa voidaan ylityöstä maksettava palk- ka vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.‌

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 1:

Työntekijän jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, varataan hä- nelle mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai ruokailla työn lomassa.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 2:

Jos työntekijä ei ole voinut jäljempänä mainituista syistä tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän työs- kentelee työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään, korva- taan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on so- vittu. Tällaisia syitä ovat sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä tapahtunut lomautus ja työnantajan järjestämä tai koulutussopimuksen tarkoittama koulutus.

YLITYÖ NORMAALITYÖAIkAMUODOSSA

3. Ylityötä on työ, jota tehdään normaalityöaikamuodossa vuorokautisen, vii- koittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työ- ajan lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan 5 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

YLITYÖ JAkSOTYÖSSÄ

4. Jaksotyössä ylityötä on työ, jota tehdään tämän sopimuksen 6 §:n 5. kappa- leessa määritellyn säännöllisen työajan lisäksi. Ylityötä on myös 6 §:n 8. kap- paleen mukainen arkipyhäjaksojen ja keskeytyneiden jaksojen säännöllisen työajan ylittävä työ.

5. Säännöllisen työajan ylittävältä ensimmäiseltä 15 työtunnilta maksetaan 50

%:lla korotettu ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli kolmea viikkoa pidempään tasoittumisjaksoon sisältyvällä kolmen vii- kon jaksolla tehdään ylitöitä siten, että jakson työaika ylittää 129 h 45 min, tulee tämän ylittävistä kolmen viikon jaksoon sisältyvistä työtunneista mak- saa 100 %:lla korotettu palkka.

Pidemmän tasoittumisjakson 50 %:n ylityökynnys lasketaan kertomalla

kolmen viikon työaika jaksoon sisältyvien kolmiviikkoisjaksojen lukumääräl- lä. Näin saadusta tuntimäärästä vähennetään tämän sopimuksen mukaiset arkipyhien ja keskeytyspäivien tunnit 6 §:n 8. kappaleen periaatteen mukai- sesti. Laskennassa voi käyttää myös kolmen viikon taulukkoa.

100 %:n ylityökynnys lasketaan kertomalla jaksoon sisältyvien kolmiviikkois- jaksojen lukumäärä tuntimäärällä 129 h 45 min. Näin saadusta tuntimääräs- tä vähennetään edellä olevan suunnitteluohjeen mukaiset arkipyhien ja kes- keytyspäivien mukaiset tunnit.

6. Yli- tai yötyöstä kertynyt tai muu vastaava työaikahyvitys jaksotyössä toteu- tetaan seuraavasti:

Jos työaikahyvityksen pitämisestä sovitaan ennen työvuorolistan julkaise- mista, se toteutetaan siten, että työaikahyvitys alentaa jakson työaikaa ja ylityökynnystä.

Jos työaikahyvityksen pitämisestä sovitaan työvuorolistan julkaisemisen jäl- keen, jakson ylityökynnys alenee työaikahyvityksen määrällä.

YLITYÖ TOIMISTOTYÖSSÄ

7. Tämän sopimuksen 6 §:n 4. kappaleessa mainituissa töissä on vuorokautis- ta ylityötä työ, joka ylittää 8 tuntia päivässä tai käytettäessä vuorokautisen työajan pidennystä, työtuntilistaan merkityn vuorokautisen työajan. Tällainen ylityö korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

8. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään tämän sopimuksen tarkoittaman viikkotyöajan tai keskimääräisen viikkotyöajan lisäksi tasoittumisjaksolla. Sii- tä maksetaan 5 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

9. Sunnuntaina ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä maksetaan sunnuntai- ja yli- työkorvauksina kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 200 %:lla korotettu palkka.

TYÖAJAN ENIMMÄISMÄÄRÄ

10.Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tun- tia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

11 § SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaita ja kirkollisena juhlapäivänä sekä itse- näisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtävää työtä. Sunnuntai luetaan alkavaksi

lauantaina ja aattopäivänä klo 18.00.‌‌‌

2. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Se voidaan vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan, jos työnantajan ja työntekijän välillä siitä sovitaan.

3. Sunnuntaina ja pyhäpäivinä tehdystä ylityöstä toimistotyössä on määräyksiä 10 §:n 9. kappaleessa. Korvaus sisältää myös sunnuntaityökorvauksen.

12 § ILTA- JA YÖTYÖkORVAUS

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00–22.00 välisenä aikana, työntekijälle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista iltatyölisää. Se laske- taan palkkasopimuksen 20. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 22.00–07.00 välisenä aikana, työntekijälle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 35 %:n suuruista yötyökorvausta. Se lasketaan palkkasopimuksen 20. kohdan mukaisesta tuntipalkasta. Jakso- työssä kyseisen lisän suuruus on 45 %.

3. Ilta- ja yötyö voidaan korvata myös aikahyvityksenä, jos siitä sovitaan työnan- tajan ja työntekijän välillä.

13 § VARALLAOLO JA HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ

2. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia muunlaisesta kuin edelli- sessä kappaleessa mainitusta varallaolosta siten, että työntekijä voi valita liikkuma alueensa ja, että hänet voidaan kutsua työhön puhelimen tai muun välineen avulla. Työntekijällä on velvollisuus pitää puhelinta tai muuta laitet- ta toimintavalmiina mukanaan. Tällaisesta vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan 35 % tuntipalkasta, jos työhön on saavuttava alle 60 minuutin. Korvaus on 20 % tuntipalkasta, jos työhön on saavuttava edellä mainittua pi- temmässä ajassa kutsun jälkeen.

3. Sunnuntaikorvaukseen oikeuttavana aikana tapahtuneesta varallaolosta maksettavaa raha- tai vapaa-aikakorvausta laskettaessa otetaan huomioon myös sunnuntaikorvaus.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Jos vakiintuneena käytäntönä on noudatettu 2. ja 3. kappaleista poikkeavaa, työntekijöille edullisempaa menettelyä, tätä voidaan jatkaa. Tällöin arvioidaan kappaleita 2 ja 3 yhdessä.‌

4. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutu- vasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus on 18,00 euroa. Häly- tysrahan määrä on 1.10.2022 alkaen 20 euroa.

6. Työnantaja korvaa työntekijälle varallaolon ja hälytysluonteisen työn yhtey- dessä tapahtuneista työmatkoista aiheutuvat todelliset matkakustannukset sovitun kulkuneuvon käyttämisestä.

Mikäli työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kolmen tunnin kulues- sa hälytyksestä, maksetaan hälytysraha 50 %:lla korotettuna.

7. Työnantajan tulee seurata varallaolojen määriä ja arvioitava vuosittain varalla olosta aiheutuvaa kuormittumista.

14 § LAUANTAITYÖkORVAUS JA AATTOLISÄ

1. Lukuun ottamatta pääsiäislauantaita ja lauantaiksi sattuvaa joulu- ja xxxxx- xxxxxxxxx, arkilauantaina kultakin tehdyltä työtunnilta klo 07.00–18.00 väli- senä aikana suoritetaan erillinen 20 %:n suuruinen korvaus, joka lasketaan palkkasopimuksen 20. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina kello 00–18.00 väliseltä ajalta maksetaan kultakin tehdyltä työtunnilta erillinen 100 %:n suuruinen kor- vaus, joka lasketaan tämän sopimuksen palkkasopimuksen 20. kohdan mu- kaisesta tuntipalkasta.

3. Tässä pykälässä mainitut korvaukset voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-ai- kaan, jos työnantaja ja työntekijä siitä sopivat.

15 § PALkkAUS

1. Palkkauksesta on sovittu erillisessä palkkasopimuksessa (liite 1, sivu 95).

16 § VUOSILOMA ‌‌

VUOSILOMAN kERTYMINEN

1. 1.4.2022 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mukai- sesta arkipäivälaskennasta (6/vk) lomapäivälaskentaan (5/vk), ellei työnanta- jakohtaisesti päätetä aikaisemmasta voimaantulosta.

ESIMERkIT:

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021–31.3.2022 lomat ansaitaan enti- sen 6/vk arkipäivälaskennan mukaan ja annetaan arkipäivinä 6 ar- kipäivää/vk lomakaudella 2022 ja sen jälkeisellä talvilomakau- della tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 6/vk laskentasäännön mukaan, ellei työnantajakohtaisesti ole päätetty aikaisemmasta voimaantulosta.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 lomat ansaitaan 5/vk lomapäivälaskennan mukaan ja annetaan lomapäivinä 5 lomapäivää/vk tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5/vk lasken- tasäännön mukaan.

1.5.2023 pitämättömät kuusipäiväisen laskennan mukaisesti ansai- tut vuosilomat muutetaan viisipäiväisen laskennan mukaiseksi tä- män pykälän 3. kohdan mukaisesti.

ESIMERkkI

Jos työntekijällä on vielä 1.5.2023 pitämättä 6-päiväisen lasken- nan mukaan ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2022, muunnetaan ne 5-päiväisen laskennan mukaiseksi 1.5.2023.

Lomapäiviä ovat maanantain ja perjantain väliset päivät lukuun ottamatta TES:n 8 §:n mukaisia arkipyhiä.

Ellei tässä TES:n 16 §:ssä toisin ole määrätty, sovelletaan muilta osin vuosilo- malakia kuitenkin siten, että vuosilomalain loman ajankohtaa ja säästämistä koskevissa 21 ja 27 §:issä mainituilla 12, 18 ja 24 arkipäivillä tarkoitetaan lo-

mapäiviksi muutettuina 10, 15 ja 20 lomapäivää.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta seuraavasti:

A. Lomataulukkoa A sovelletaan, jos työntekijän työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyisellä työnan- tajalla, ellei työntekijä muutoin kuulu taulukoiden B tai C piiriin.

B. Lomataulukkoa B sovelletaan, jos työntekijän työsuhde on lomakaut- ta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden tai jos työntekijällä on kaksitoista täyttä loman- määräytymiskuukautta tai jos työntekijällä on 5 vuotta palvelusvuosiin oi- keuttavaa palvelua.

c. Lomataulukkoa C sovelletaan, jos työntekijällä on maaliskuun loppuun mennessä palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

D. Vuotuiset lisälomapäivät: Siltä osin, kun lomaoikeus on tämän pykälän mukaisesti 25 päivää tai enemmän, lisätään loman pituutta 5 päivällä. Siltä osin kuin xxxxxxxxxx on tämän pykälän mukaisesti 21–24 päivää, lisätään loman pituutta 2–3 päivällä. Tällöin työntekijään sovelletaan kunkin taulu- kon alinta lisälomapäivät sisältävää riviä.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Työntekijän mahdollista edellä tässä pykälässä mainittua pitempää vuosilomaa koskevaa etua ei tällä työehtosopimuksella huononneta.

LOMATAULUkkO A

TÄYDET LOM. MÄÄR. kk:T

LOMAPV:T

LOMATAULUkkO B

TÄYDET LOM. MÄÄR. kk:T

LOMAPV:T

LOMAPV:T + LISÄLOMAPV:T

ESIMERkkI: Alle 5 vuotta alan palveluslisäkokemusta omaavan työnteki- jän työsuhde on alkanut 1.1.2023.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 häneen sovelletaan loma- taulukkoa A.

1.4.2023 alkaen häneen sovelletaan lomataulukkoa B, kunhan työsuhde yh- teensä kestää vähintään vuoden.

LOMATAULUkkO c

TÄYDET LOM. MÄÄR.kk:T

LOMAPV:T

LOMAPV:T + LISÄLOMAPV:T

ESIMERkkI: Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa alan työkokemusta 1.9.2022. Hän alkaa ansaita lomaa lomataulukon C mu- kaan 1.4.2022 alkaen.

Esimerkki: Yli 15 vuotta palveluslisäkokemusta omaavan työntekijän työ- suhde on alkanut 1.1.2023. Hän alkaa ansaita lomaa välittömästi lomatau- lukon C mukaan.

3. TES:n tasoa korkeamman lomaoikeuden tai säästövapaiden muuntaminen: Työntekijään sovellettu tämän TES:n tasoa korkeampi lomaoikeus ja säästetyt vuosilomapäivät muunnetaan 5 pv/vk lomapäivälaskentaan 6 pv/vk arkipäivä- laskennasta alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukon ylittävien lomapäivien osuus muunnetaan kertomalla lomaoikeus luvulla 0,85.

LOMAPÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ 6-PÄIVÄISESSÄ LASkENNASSA	LOMAPÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ 5-PÄIVÄISESSÄ LASkENNASSA
1	1
2	2
3	3
4	4
5	5
6	5
7	6
8	7
9	8
10	9
11	10
12	10
13	11
14	12
15	13
16	14
17	15
18	15
19	16
20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33
40	34
41	35
42	35

VUOSILOMAN ANTAMINEN

4. Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaan. Se osa lomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Kappaleessa 2 c) tarkoitetus- ta lomasta annetaan kuitenkin 25 lomapäivää ylittävä loman osa työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakau- den alkua tai työntekijän suostumuksella muulloinkin sen kalenterivuoden ku- luessa, jonka aikana lomaan oikeuttava lomanmääräytymisvuosi päättyy. Kap- paleessa 2 d) tarkoitettu loman osuus annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana lomakaudella tai lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lo- makauden alkua.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Työntekijälle on ilmoitettava vuosiloman alkaessa, milloin hänen on palatta- va vuosilomaltaan työhön.

VUOSILOMAPALkkA JA -kORVAUS

5. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkansa vuosilomalain mukaisesti.

KUUkAUSIPALkkAISEN TYÖNTEkIJÄN VUOSILOMAPALkkA

6. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus laske- taan käyttäen jakajana lukua 21 ja kertojana lomapäivien lukumäärää, ellei 2 §:n mukaisesti paikallisesti sovita osakuukauden palkanlaskentasäännön käyttämisestä.

Sen lisäksi kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy sään- nöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosiloma-ajan palkkaan ja vuo- silomakorvaukseen. Työaikakorvauksista suoritettava rahakorvaus otetaan huomioon vuosiloma-ajan palkassa niin, että varsinaisen kuukausipalkan pe- rusteella laskettua vuosilomapäiväpalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, jo- ka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana mak- setut työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista.

TUNTIPALkkAISEN TYÖNTEkIJÄN VUOSILOMAPALkkA

7. Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuo- silomalain laskentasääntöjä.

Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka: 14 päivän ansaintasään- nön piirissä olevaan tuntityöntekijään sovelletaan vuosilomalain 11 §:ää, kuitenkin niin, että vuosilomalain mukaisen kerrointaulukon sijaan noudate- taan alla olevaa kerrointaulukkoa.

MA-PE LOMAPÄIVIEN LUkUMÄÄRÄ	KERROIN
2	1,8
3	2,7
4	3,6
5	5,4
6	6,3
7	7,2
8	8,1
9	9
10	10,8
11	11,8
12	12,7
13	13,6
14	15,5
15	16,4
16	17,4
17	18,3
18	19,3
19	20,3
20	22,2
21	23,2
22	24,1
23	25
24	25,9
25	27,8
26	28,7
27	29,6
28	30,5
29	31,4
30	33,2
31	34,1
32	35
33	35,9
34	36,8
35	38,6

Jos lomapäivien määrä on enemmän kuin 35, kerrointa korotetaan luvulla 1,08 lomapäivää kohden.‌

8. Prosentuaalinen vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus määräytyvät vuosilo- malain mukaan. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai vuosilomakorvaus mää- räytyy prosenttimääräisenä ja hänelle on kertynyt lomapäiviä enemmän kuin 20, korotetaan hänelle maksettavaa lomakorvausta 9 %:n lisäksi kutakin ylittä- vää lomapäivää kohden 0,52 %.

9. Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä ja saa osasairauspäivärahaa lomalle lähtö- hetkellä, maksetaan vuosilomapalkka sen mukaan, mikä palkka olisi ollut, jos henkilö ei olisi osa-aikasairauslomalla.

VUOSILOMAPALkAN MAkSAMINEN

10. Lomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä vii- meistään kuukautta ennen loman alkua pyydä lomapalkan maksamista vuo- silomalain mukaisesti.

17 § LOMARAHA

1. Työnantajan siirryttyä tämän liitteen mukaisesti 5/vk lomapäivälasken- taan työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen 16 §:n 5, 6, 7 tai 8 kohdan tuntikohtaiset lisät sisältävästä vuosilomapalkastaan. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan makseta liitteen 16 §:n 2 d) kohdan mukaan määräytyvistä lisälomapäivistä.

Lomaraha lasketaan kesäkuun säännöllisen kuukausipalkan perusteella ja maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei työnantajan ja työnte- kijän välillä toisin sovita. Säännöllinen kuukausipalkka sisältää joka kuukausi saman suuruisena maksettavan palkan tehtäväkohtaisine ja henkilökohtaisine lisineen.

ESIMERkkI:

Työntekijä on ansainnut lomaa 25 lomapäivää ilman lisälomapäiviä. Lomanmääräytymisvuoden tuntikohtaiset lisät ovat olleet 8 % lo- manmääräytymisvuoden kuukausipalkoista. Lomaraha on 50 % x 25/21 x 8 %:lla korotettu kesäkuun säännöllinen kuukausipalkka (tila- päisiä muutoksia tai palkattomia poissaoloja ei oteta huomioon). Työsuhteen päättyessä lomaraha lasketaan työsuhteen päättymishet- ken kuukausipalkan perusteella.

Mikäli työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti tai vuosilomalain 10 § 4 momentin mukaisissa muutostilanteis- sa lomanmääräytymisvuoden aikaisen kuukausipalkan perusteel- la, on lomarahan suuruus 50 % tuntikohtaiset lisät sisältävästä

lomapalkasta lukuun ottamatta liitteen 16 § 2 d) kohdan mukaan määräytyvää lisälomapäiväosuutta.

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Oikeus lomarahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7 §:n tarkoittamasta taikka muusta pätevästä syystä.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Lomarahaa maksettaessa työntekijän työstä poissaolo työsopimus- lain 4 luvun 3 §:n mukaisella hoitovapaalla rinnastetaan tilan- teisiin, joissa työntekijä on poissa työstä työnantajan suostu- muksella. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myö- hemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

3. Vanhuus-, rintamamies- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle van- huuseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle mak- setaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijäl- le hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomarahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosiloma- korvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Tämä määräys koskee myös aseetonta ja siviilipalvelusta sekä naisten vapaa- ehtoista asepalvelusta.

5. Xxxxxxxx maksetaan myös työntekijälle työsuhteen päättyessä maksettavas- ta vuosilomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoi- sesti yli yhden viikon.

6. Xxxxxxxxx ei makseta työntekijälle, joka on välittömästi loman päätyttyä ol- lut poissa työstä ilman pätevää syytä, jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta. Loma- rahaa ei myöskään makseta, jos työnantaja päättää työsuhteen muusta työn- tekijästä johtuvasta syystä kuin työkyvyttömyydestä johtuen. Lomaraha mak- setaan kuitenkin, mikäli työsuhteen päättäminen katsotaan lain vastaiseksi.

7. Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimus tehdään kirjallisesti.

Vapaa annetaan kesä- tai talvilomakaudella. Vapaan ajankohta sovitaan lomarahavapaasta sovittaessa. Vapaa rinnastetaan työssäoloon loman

ansainnassa. Työntekijän sairastuessa ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana, siirtyy sairausloman ajalle osuva vapaa työntekijän pyynnöstä pi- dettäväksi myöhempänä ajankohtana, kuten työehtosopimuksen liitteen 4 työ- aikapankkisopimuksen 6. kohdassa on määrätty tai korvataan rahana, jos niin sovitaan.‌‌

Vapaan ajalta maksetaan säännöllisen palkan lisäksi epämukavan työajan kor- vaukset palkkasopimuksen 21. kohdan mukaisesti. Lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan määrän on vastattava lomarahan määrää.

Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan vastaavana raha- korvauksena.

18 § PÄIVÄRAHAT JA MATkAkUSTANNUSTEN kORVAUS

1. Päivärahat ja matkakustannusten korvaukset maksetaan tämän sopimuksen osana olevan matkustussäännön mukaisesti.

19 § TYÖNTEkIJÄN SAIRASTUMINEN

• 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta,

• 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta,

• 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta,

• 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

Jos työkyvyttömyys johtuu työtehtävissä sattuneesta tapaturmavakuutuslain- säädännössä tarkoitetusta työtapaturmasta tai siitä aiheutuneesta sairau- desta, ammattitaudista taikka työtehtävistä johtuneesta väkivallasta on sai- rausajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää. Mikäli työkyvyttömyydestä ei suoriteta ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslainsäädännön perus- teella tai korvausta ei makseta täysimääräisenä, määräytyy oikeus sairausajan palkkaan tavanomaisen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaan. Siltä osin kuin oikeutta sairausajan palkkaan ei tällöin ole, syntyy työnantajalle oikeus takaisinperintään.

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta laskettaessa.

Vaihtelevan työajan työsopimuksessa työntekijän työaika ja työajan perus- teella maksettava palkka vaihtelevat työnantajan tarjoaman työn määrän mukaisesti. Tällaisessa työsuhteessa sairausajan palkka maksetaan vah- vistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai jos olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Työ- vuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka määräytyy työntekijän toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmääräy- tymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairauspois- saolonsa aikana olisi tehnyt.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 1:

Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mai- nittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kui- tenkin enintään kahdelta viikolta.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 2:

Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karan- teenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan ero- tusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräys- ten mukaisesti.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 3:

Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukai- nen palkka.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

A. Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajan- jaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päivä- palkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitet- ty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

B. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimis- tolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylit- täessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.‌

4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta lain tai työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työn- antajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä maini- tuista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksa- mansa määrän.

5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantaja voi perustellus- ta syystä nimetä käytettävän lääkärin, ja tällöin työnantaja suorittaa lääkärin- todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

SOVELTAMISOHJE: Perustellulla syyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työn- antajalla on työntekijän sairauslomatilanteeseen liittyvän poikkeavan toimin- nan, normaalista poikkeavan sairausloma- tai poissaolohistorian tai työnte- kijän toimittamaan lääkärintodistukseen liittyvän perustellun epäilyksen tai muun vastaavan perustellun syyn kaltainen tilanne selvityttää sairausloman asianmukaisuus nimetyllä lääkärillä. Nimeämisen täytyy liittyä konkreettisiin ti- lanteisiin, eikä työnantajan nimeämän lääkärin käyttöä voi edellyttää esimer- kiksi kollektiivisesti koko henkilöstöltä.

20 § LÄÄkÄRINTARkASTUkSET JA ROkOTUkSET

1. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa al- la mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä vält- täen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella sekä että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle. Siinä tapauksessa, että työntekijä saa lääkärintarkastuksen ja alla mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palk- kaa, eivät tämän pykälän määräykset tule sovellettaviksi.

A. MUUT kUIN LAkISÄÄTEISET LÄÄkÄRINTARkASTUkSET

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuk- sessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja rönt- gentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työ- kyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

B. RASkAUTEEN LIITTYVÄT LÄÄkÄRINTARkASTUkSET JA TUTkIMUkSET

Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.

c. ÄkILLINEN HAMMASSAIRAUS

Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammas- sairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyk- senä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

D. TYÖN EDELLYTTÄMÄ ROkOTUS

Työntekijällä on oikeus käydä työn edellyttämässä rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.

2. Seuraavissa tarkastuksissa käynti on työajaksi luettavaa aikaa:

A. LAkISÄÄTEISET LÄÄkÄRINTARkASTUkSET

Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisää- teistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on

hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työn- tekijöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä tar- tuntatautilain tai muun lain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.‌

Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivära- han. Tarkastukset on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja niis- tä on ilmoitettava etukäteen työnantajalle.

21 § PERHEVAPAAT

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaa- seen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairaus- vakuutuslain perusteella.

Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa hoitovapaan aikana, työnantaja maksaa työntekijälle kyseisen äitiysvapaan palkan muiden äitiysvapaan palk- kaa koskevien edellytysten täyttyessä.

1.8.2022 voimaan astuvan perhevapaauudistuksen piirissä oleviin työntekijöihin noudatetaan 1.8.2022 alkaen seuraavaa:

5. Työntekijän oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen ja hoi- tovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

6. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaan tai hoitovapaan ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.‌

7. Työntekijällä, jolla on oikeus raskausrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaan, maksetaan täyttä palkkaa raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivää. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskey- tyksettä vähintään kolme kuukautta ennen vapaan alkua. Lisäksi edellytetään, että raskaus- ja vanhempainvapaa pidetään yhdenjaksoisena. Mikäli työnte- kijän uusi raskausvapaa alkaa palkattomien vapaiden aikana, kyseistä palk- kaa ei makseta tällaisten palkattomien vapaiden aikana, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Kuitenkin palkattoman vapaan päätyttyä maksetaan raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaa, jos palkallista raskaus- ja vanhempainvapaan jak- soa on jäljellä.

8. Työntekijälle, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n. mukaisesti oikeus vanhempainrahaan, maksetaan täysi palkka vanhempainvapaan 32 ensim- mäiseltä arkipäivältä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jat- kunut vähintään kolme kuukautta keskeytyksettä ennen vanhempainvapaan alkua. Edellä mainittu oikeus syntyy adoptiotilanteessa kuitenkin vain silloin sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 3 mom. mukaisesti, kun työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen.

22 § TILAPÄINEN POISSAOLO

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaus- tapauksesta. Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon kiireelliseen perheasiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi sellaisen sairauden tai onnetto- muuden sattuessa, jolloin työntekijän välitön läsnäolo on välttämätön. Täl- laisten poissaolojen takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus enin- tään neljä työpäivää kestävään tilapäiseen hoitovapaaseen työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mukaisesti. Lapsen huoltajalle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajal- ta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamisek- si. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa sa- massa taloudessa.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukai- sesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkallisena poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää kolmea työpäivää.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huolta- jista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta jär- jestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillis- tä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asu- maan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on tosiasiallisesti estynyt osallistumasta lapsen hoitoon (esim. suorittamassa asevelvollisuutta, naisten vapaaehtoista asepal- velusta, reservin kertausharjoituksissa, asuu opiskelun vuoksi toisella paikkakunnalla, sairaalahoidossa, matkoilla).

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan pal- kan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon järjestäminen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.

3. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tar- koitettua vaikeaa sairautta tai vammaa, on oikeus olla palkattomasti poissa työstä osallistuakseen tarpeelliseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoi- don opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

4. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta. Työnantaja järjestää mah- dollisuuden lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen hau- tajaisista. Tähän luetaan sekä siunaustilaisuus että hautaan laskeminen. Lähiomaisella tarkoitetaan tässä puolisoa, vanhempia, isovanhempia, lapsia, veljiä ja sisaria sekä appivanhempia. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä.

5. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäse- nenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että

mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elin- ten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kun- nan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus siltä osin, kuin ansion- menetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyk- sen korvauksesta.‌‌‌

6. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkki- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omaa vihkimistään varten.

8. Työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei alenna hä- nen ansiotaan.

9. Työntekijä saa osallistua valittuna edustajana työaikana pidettäviin STTK:n, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n, Toimihenkilöliitto ERTO ry:n, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n ja Tehy ry:n edustaja-, liitto-, vuosi-, valtuuston ja hallituksen sekä Sote ry:n hallituksen taustaryhmän ko- kouksiin. Tällaisen poissaolon ajalta ei työntekijän palkka- ja vuosilomaetu- ja vähennetä. Työehtosopijapuolet suosittavat, että edellä mainitulla tavalla työntekijä saa osallistua myös edellä mainittujen järjestöjen työttömyyskas- sojen hallitusten kokouksiin.

23 § RYHMÄHENkIVAkUUTUS

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä kulloinkin on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

24 § TYÖPUVUT

1. Jos työnantaja edellyttää työntekijän työssään käyttävän tietynlaista pukua, työnantaja hankkii ja huoltaa sen. Muun kuin suojavaateluonteisen puvun huollosta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä toisin. Jos työnte- kijä itse kustantaa sen huollon, työnantaja maksaa korvauksena tästä 10,50 euroa kuukaudessa.

25 § HENkILÖSTÖN EDUSTAJAT

1. Luottamusmiehistä on sovittu liittojen välillä erillisellä luottamusmiessopi- muksella ja työsuojeluvaltuutetuista on sovittu työsuojeluvaltuutettuja kos- kevassa sopimuksessa.

26 § KOkOONTUMINEN TYÖPAIkALLA JA HENkILÖSTÖN kESkINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA ‌‌

1. Henkilöstön keskinäiseen tiedotustoimintaan noudatetaan sitä, mitä keskus- järjestöjen välillä on sovittu.

2. Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n rekisteröidyillä jäsenyh- distyksillä ja näiden alayhdistyksillä ja niiden työpaikoilla olevilla osastoilla, työhuonekunnilla tai vastaavilla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä xxxx- seen sovittaessa muuna vapaa-aikana) järjestää kokouksia työpaikan työ- suhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

• Kokouksesta on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta

• Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on

huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liiketoimintaa.

• Pidettävän kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Jonkun järjestön luottamushenkilöistä tulee olla kokouksessa saapuvilla.

• Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen tämän sopimuksen osapuolina olevan neuvottelujärjestön ja niiden alayhdistysten sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.

3. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun yhdistyksen tai alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää si- tä varten asetetulle ilmoitustaululle siten, kuin keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

27 § AMMATTIJÄRJESTÖJEN JÄSENMAkSUJEN PERINTÄ

1. Työntekijän pyytäessä työnantaja tekee hänen kanssaan erikseen vahvistet- tua perintälomaketta käyttäen sopimuksen työehtosopimukseen sidotun am- mattijärjestön jäsenmaksun perimisestä.

2. Perintämenettely on seuraava:

• Työnantaja pidättää työntekijän palkasta työnantajalle ilmoitetun jäsenmaksun työntekijän palkanmaksun yhteydessä.

• Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut hänelle ilmoitetulle tilille

annettujen ohjeiden mukaisesti perintäkausittain.‌‌‌

• Työnantaja tekee ammattijärjestölle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä selvityksen koko edellisen vuoden aikana perityistä jäsenmaksuista. Jos jäsenmaksun perintä tapahtuu useammin kuin neljä kertaa vuodessa, työnantaja antaa lisäksi selvityksen viimeistään 15.8. kesäkuun loppuun mennessä perityistä jäsenmaksuista.

• Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.

• Työnantaja antaa työntekijälle todistuksen jäsenmaksujen perinnästä kunkin vuoden verotusta varten.

28 § KOULUTUS JA TYÖHYVINVOINTI

1. Koulutukseen noudatetaan liittojen välistä koulutussopimusta.

2. Allekirjoittajajärjestöt suosittavat, että työntekijän henkilökohtaisen ammat- titaidon ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita on tarkasteltava työntekijän ja esimiehen välillä vuosittain.

29 § KESkUSJÄRJESTÖSOPIMUkSET

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöso- pimuksia siinä muodossa kuin ne olivat voimassa ennen 15.2.2017 sekä suosituksia:

• PT/STTK Yhteistoimintasopimus + allekirjoituspöytäkirja 2001

• LETL/TNJ Kuntoutussuositus 1995

• EK/STTK Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla 2015

• PT/STTK Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 2000

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

PT:n (ent. LTK:n) ja STTK:n välisissä sopimuksissa sanalla yh- dysmies tarkoitetaan luottamusmiestä ja sanalla tekninen toimi- henkilö työntekijää.

2. Jos edellä mainittuihin suosituksiin tehdään sopimuskauden aikana kes- kusjärjestöjen välillä muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jol- loin allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.

30 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt riippumat- ta niiden luonteesta tai laadusta.

31 § VOIMASSA OLEVAT ETUUDET ‌‌‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijän voi- massa olevien etuuksien huononemista.

32 § ERIMIELISYYkSIEN RATkAISEMINEN

1. Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työnteki- jän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mah- dollista erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laaditta- va muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, josta an- netaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista alistaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä yritys että liittotasolla pyritään aloittamaan kahden viikon kuluessa ja käymään asiallisesti ja tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Ellei sopijapuolten välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voi- daan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

33 § SOPIMUkSEN VOIMASSAOLOAIkA

1. Tämä sopimus on voimassa 1.5.2022–30.4.2024 saakka jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityk- siä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neu- votteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2022

Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

TERVEYS- PALVELUALAN MATkUSTUS- SÄÄNTÖ ‌‌‌‌

1 § YLEISTÄ

1. Työntekijälle suoritetaan työnantajan määräyksestä suoritetusta matkasta korvauksena matkustuskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvaus- ta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja kurssipäivärahaa.

2. Matkustuskustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita työntekijäl- lä on ollut työmatkan johdosta.

2 § TYÖMATkASTA MAkSETTAVAT kORVAUkSET

1. Työntekijän matka asunnosta työpaikkaan ja takaisin eli työmatka, ei oikeu- ta tässä matkustussäännössä tarkoitettuihin korvauksiin muissa kuin tämän pykälän 2. kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

2. Mikäli työntekijän työpaikka siirretään tilapäisesti niin, että hänen työmatka- kustannuksensa vakinaisesta asunnosta uuteen työpaikkaan ovat huomat- tavasti suuremmat kuin vakinaiseen työpaikkaan, korvataan matkakustan- nukset hänen tavanomaisia matkakustannuksiaan ylittävältä osalta enintään kuuden kuukauden ajan.

3 § MATkALUOkkA

1. Matkustuskustannusten korvausta suoritetaan edullisimman matkaluokan mukaan.

3. Työmatkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin olisi maksettava, jos mat- ka olisi tehty 1. kohdassa tarkoitetulla, työnantajalle edullisimmalla tavalla, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole toisin sovittu.‌‌‌

4 § VARSINAISET MATkUSTUSkUSTANNUkSET

2. Työnantaja korvaa auton pysäköintimaksut tositetta vastaan.

3. Jos työntekijä on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä mukanaan, korvataan suoritettu määrä.

5 § KILOMETRIkORVAUS

1. Työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä työ- matkasta suoritetaan matkustuskustannusten korvausta seuraavasti:

Autolla verottajan ohjeen mukaisesti (1.1.2022–31.12.2022 0,46 senttiä/km)

ensimmäiseltä 5 000 kilometriltä ja 38 senttiä seuraavilta kilometreiltä.

SOVELTAMISOHJE: Mikäli työntekijällä on käytössään työnantajan antama vapaa autoetu tai auton käyttöetu, suoritetaan korvausta kuiten- kin enintään verottajan ohjeen mukaiseen verottoman enimmäismäärän mukaisesti.

2. Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa au- tossaan muita henkilöitä, suoritetaan em. korvauksen lisäksi kunkin mukana seuraavan osalta 3 sentillä kilometriltä.

6 § MATkAVUOROkAUSI

1. Matkavuorokausi, jota käytetään päivärahan määräämisen perusteena, on se enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtemisestä työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työpaikkaan- sa tai asuntoonsa.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:‌‌

Työmatkan ei katsota päättyneen, jos työntekijä palaa työpaikal- le ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista taikka muuta lyhytaikaista työtehtävää varten edellyttäen, että hän tä- män jälkeen välittömästi jatkaa työmatkaa.

2. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyy- delle työtekijän asunnosta ja työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulku- tietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö ja paluu asunnosta vai työpaikasta.

7 § OSA- JA kOkOPÄIVÄRAHA

1. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli kuusi tuntia.

2. Kokopäivärahaa suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

3. Kun työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kah- della tunnilla, näin muodostunut vajaakin matkavuorokausi oikeuttaa uuteen päivärahaan; päiväraha suoritetaan tällöin osapäivärahana, jos ylittävä aika on enintään 10 tuntia ja kokopäivärahana, jos ylittävä aika on enemmän kuin 10 tuntia.

8 § PÄIVÄRAHAN SUURUUS

1. Päiväraha suoritetaan:

• osapäivärahana 20 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona matkaan käytetty aika ylittää 7 §:n 1. tai 3. kohdissa mainitut vähimmäisajat ja

• kokopäivärahana 43 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona matkaan käytetty aika ylittää 7 §:n 2. ja 3. kohdissa mainitut vähimmäisajat.

• Milloin työntekijä jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruokailun, maksetaan päiväraha tältä osin 50

%:lla alennettuna.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:

Kokopäivärahan alennus suoritetaan, jos työntekijä on saanut kaksi ilmaista ateriaa matkavuorokauden aikana. Osapäivärahan alennus suoritetaan, jos työntekijä on saanut yhden ilmaisen aterian.

9 § ATERIAkORVAUS‌‌‌‌‌

1. Xxxxxxx työmatkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailu- paikassaan vähintään kymmenen kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tai asunnostaan ja matka on kestänyt yli kuusi tuntia, suoritetaan hänelle ateria- korvausta, joka on 10,75 euroa.

10 § MAJOITTUMISkORVAUS

1. Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän, majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti, kuiten- kin enintään vahvistetun enimmäismäärän suuruisena. Xxxxxxx majoittumis- maksuun sisältyy ateriaetuuksia, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

2. Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että työntekijä on ollut majoit- tumispaikkakunnalla kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia.

11 § MAJOITTUMISkORVAUkSEN MÄÄRÄ

1. Edellä 10 §:ssä tarkoitettujen majoittumiskorvausten enimmäismäärät, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole toisin sovittu ovat:

• Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alue 141 euroa/vrk

• Muut kunnat 100 euroa/vrk

12 § YÖMATkARAHA

1. Yömatkaraha suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuoro- kaudelta, josta työmatkaan on käytetty yli 12 tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana, paitsi milloin työn- tekijälle suoritetaan majoittumiskorvausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka milloin työntekijällä ei muutoin ole työnantajan järjestämän kohtuulliset vaatimukset täyttävän maksutto- man majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia. Yömatkarahan suuruus on 14 euroa matkavuorokaudelta.

13 § KOULUTUkSEN AJALTA MAkSETTAVAT kORVAUkSET

1. Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistä- miseen tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, suoritetaan matkustuskustannus- ten korvausta, päivärahaa ja majoittumiskorvausta koulutustilaisuudesta tä- män matkustussäännön mukaisesti.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ:‌‌

Tämän pykälän soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, on- ko aloite koulutukseen osallistumisesta ollut työnantajan vai työntekijän.

2. Koulutuksen ajalta maksettava kurssipäiväraha määräytyy seuraavasti:

• 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen suuruinen

• 22–28 päivältä suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 70 % koko tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä ja

• sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 55 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.

• Xxxxxxx työnantaja on järjestänyt kurssille osallistujalle maksuttoman ruoan ja xxxxxxxxxxx, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, ei kurssirahaa makseta.

• Jos työntekijä järjestää itse majoituksen, suoritetaan yömatkarahaa siten, kuin edellä on määrätty.

14 § ULkOMAILLE TEHTYJEN TYÖMATkOJEN kUSTANNUSTEN kORVAUkSET

1. Matkustuskustannusten korvauksen, päivärahan ja hotellikorvauksen suorit- tamisen osalta noudatetaan 1–6 §: n sekä 10 §:n 2. kohdan määräyksiä.

15 § ULkOMAAN PÄIVÄRAHA

1. Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta lai- va tai lentokone on viimeksi lähtenyt tahi Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

2. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, on työntekijällä oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kahdellatoista tunnil- la, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta. Edellä tarkoitetun täyden matkavuorokauden pää- tyttyä kotimaassa alkavilta matkavuorokausilta työntekijän päivärahat mää- räytyvät kotimaan korvausten mukaisesti.

16 § ALENNETTU ULkOMAANPÄIVÄRAHA JA HOTELLIkORVAUS‌‌‌‌

1. Milloin työntekijä jonakin matkavuorokautena on saanut hotellihuoneen hin- taan sisältyneen tai työnantajan muutoin erikseen kustantaman ruokailun, päiväraha maksetaan tältä osin alennettuna 50 prosentilla, kun on kysymys lounaasta ja päivällisestä tai 25 prosentilla, kun on kysymys lounaasta tai päivällisestä.

2. Hotellikorvaus maksetaan laskua vastaan. Korvaus käsittää huoneen perush- innan, mahdollisen veron ja kiinteän palvelusrahan. Matkalaskun yhteydessä on esitettävä hotellilasku.

3. Hotellikorvauksen saaminen edellyttää, että työntekijä on ollut hotellin sijain- tipaikkakunnalla kello 21.00–07.00 vähintään neljä tuntia ja että työnantajan kanssa on sovittu ko. hotellin käytöstä.

17 § ULkOMAANPÄIVÄRAHAN MÄÄRÄ

1. Ulkomaan päivärahan määrät matkavuorokaudelta ja kutakin maata tai aluet- ta varten ovat kulloinkin voimassa olevan verohallituksen työn suorittamises- ta aiheutuneiden kustannusten arvioimisesta ennakonpidätystä toimitettaes- sa koskevan päätöksen enimmäismäärien mukaiset.

18 § ERINÄISTEN kULUJEN kORVAAMINEN

1. Työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan lisäksi seuraavat kulut:

1. lentokenttävero

2. välttämättömät matkan järjestelyihin liittyvät puhelin ja sähkekulut

3. passi- (1 vuotta) ja viisumimaksut sekä välttämättömät rokotusmaksut

4. matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1600 euron vakuutus- määrästä ja matkustajavakuutuksen vakuutusmaksu määrältään enintään 50 euroa

5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

19 § MATkAENNAkkO

1. Työntekijällä on oikeus saada työmatkaa varten ennakkoa.

20 § MATkALASkU‌‌‌

1. Matkalasku on laadittava työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti. Matka- laskuun on liitettävä tarvittavat tositteet.

2. Matkalasku on esitettävä viipymättä matkan päätyttyä.

3. Matkakustannusten korvaukset maksetaan ilman aiheetonta viivytystä.

21 § YHTEENSOVITUS

1. Mikäli yrityksessä on voimassa matkustussääntö, voidaan sitä noudattaa, jos se antaa vähintään samat etuudet työntekijälle kuin tämä matkustussääntö.

22 § VOIMASSAOLOAIkA

1. Tämä matkustussääntö on voimassa 1.5.2022 lukien terveyspalvelualan työ- ehtosopimuksen osana.

2. Verohallituksen antaessa uuden päätöksen työn suorittamisesta aiheutunei- den kustannusten arvioimisesta ennakonpidätystä toimitettaessa sopivat osapuolet vastaavista muutoksista tämän matkustussäännön kilometrikor- vauksen, päivärahojen, ateriakorvauksen ja majoittumiskorvauksen suuruu- teen samasta ajankohdasta lukien.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2022

Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

SOPIMUS TERVEYSPALVELU- ALAN ELÄkE- JÄRJESTELMIEN kEHITTÄMISESTÄ ‌

1. Terveydenhuoltoalaa koskevasta 31.10.1994 päättyneestä työehtosopimuk- sesta sekä entisiä toimiehtosopimuslaitoksia koskevista niveltämis- ja eril- lispöytäkirjoista poistetaan määräykset siitä, että vähimmäispalkkaa voidaan alentaa neljällä prosentilla tai yhdellä palkkaluokalla, jos työntekijä kuuluu lisäeläkejärjestelmän piiriin, joka pääsääntöisesti vastaa kunta- ja valtiosek- torin tasoa.

Tilalle otetaan seuraavan sisältöinen määräys:

”Jos työntekijä on kuulunut 31.10.1994 asti voimassa olleen työehtosopi- muksen tai sen liitteenä olleiden niveltämis- ja erillispöytäkirjojen lisäelä- ke-etuuksia koskevien määräysten piiriin, voi työntekijä valita, haluaako hän luopua edusta tai jatkaa sitä edelleen seuraavin edellytyksin:

Työntekijä maksaa työnantajan kustantaman TEL:n mukaisen vähimmäi- sehtoja paremman vapaaehtoisen lisäeläke-edun kustannuksista TEL 11 §:n mukaisesti enintään puolet siitä eläkevakuutuksen maksusta, millä lain mu- kaisia vähimmäisehtoja vastaava vakuutusmaksu nousee. Lisäetuna ei täl- löin pidetä työntekijälle TEL 1 §:n säännöksistä poiketen järjestettyä eläke- turvaa TEL:in mukaisten vähimmäisehtojen osalta. Työntekijän maksuosuus, joka lasketaan hänen oman lisäeläkkeensä maksusta, ei kuitenkaan voi olla enempää kuin kaksi ja puoli prosenttia laskettuna eläkemaksun perusteena olevasta palkasta.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 1:

Edellä mainittu työntekijän valinnanmahdollisuus ja maksuosuus ei koske valtiokonttorin hoitamaa, valtion budjetista maksetta- vaa lisäeläkejärjestelmää.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 2:

Työntekijän valinnanmahdollisuus ja maksuosuus ei koske myöskään muita valtiokonttorin hoitamia lisäeläkejärjestelmiä. Työehto- sopimusosapuolet pyrkivät myötävaikuttamaan siihen, että edellä olevat muutokset voidaan lain puitteissa toteuttaa myös näiden laitosten eläkejärjestelmien osalta.

2. Työnantaja huolehtii yhdessä vakuutuslaitoksen kanssa siitä, että työnteki- jällä on käytettävissään riittävät perusteet ratkaisulle, haluaako hän jäädä lisäeläkejärjestelmän piiriin vai ei.

3. Tässä sopimuksessa mainitut muutokset voidaan toteuttaa sen kuukauden alusta, josta lähtien se on eläkevakuutusyhtiössä teknisesti mahdollista.

4. Näillä määräyksillä ei sinänsä heikennetä voimassa olevia lisäeläke- järjestelmiä.

5. Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopi- muskauden aikana seurata tämän sopimuksen toteutumista. Sen tehtävä- nä on lisäksi selvittää mahdollisuudet, elleivät ne muutoin toteudu, yhdenmu- kaistaa lisäeläkejärjestelmien työntekijöiden maksuosuudet eri vakuutuksen ylläpitojärjestelmissä lukuun ottamatta 1. kohdan 1. pöytäkirjamerkinnässä mainittua järjestelmää.

6. Tällä sopimuksella on sama voima ja velvoittavuus kuin tänään allekirjoitetul- la terveyspalvelualan työehtosopimuksella.

Terveyspalvelualan työnantajaliitto ry Terveydenhuoltoalan neuvottelujärjestö ry

KOULUTUSSOPIMUS ‌‌‌

1 § AMMATILLINEN JATkO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENkOULUTUS

1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan kou- lutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suora- naiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus. Koulutus luetaan työajaksi kuten työaikalaki edellyttää.

2. Työnantajien ja työntekijöiden kannalta on tärkeää, että ammatillinen osaa- minen säilyy ja kehittyy työelämän muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Joustavin koulutusratkaisuin on jokaisen ulottuville pyrittävä tuomaan mah- dollisuus osaamisen ajan tasalla pitämiseksi ja ammatissa kehittymiseksi.

3. Työnantajien vastuulla on järjestää henkilöstölle mahdollisuus hyvään am- matilliseen hallintaan työtehtävien muutoksia ja kehittymistä tukevan suun- nitelmallisen henkilöstökoulutuksen avulla. Osapuolet ovat yhtä mieltä sii- tä, että tällainen koulutus tulee suunnitella paikallisessa yhteistyössä yt-lain mukaisin menettelyin. Myös työntekijöillä on henkilökohtainen vastuu am- mattitaitonsa ylläpitämisestä. Osapuolet toteavat, että alan henkilöstön kou- lutukseen suositellaan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mu- kaisesti keskimäärin vähintään 3 päivää vuodessa ottaen huomioon mm. henkilöstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittämis- vaihe. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnan- taja huomioi myös pidempiaikaisten määräaikaisten työntekijöiden mahdolli- suuden osallistua täydennyskoulutukseen.

2 § YHTEINEN kOULUTUS

1. Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan osapuolille yhteisesti annet- tua koulutusta yhteistoiminnasta ja sen kohdealueista.

2. Yhteistoimintasopimusten edellyttämän koulutuksen järjestävät

• työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti,

• yhteistoimintasopimusten edellyttämät keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet kuten Työturvallisuuskeskus tai sen työalatoimikunnat

• työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

3. Yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti, mikäli työpaikan koko sen sallii. Tämä on tarkoituksenmukaisin tapa, koska siten paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.‌

4. Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Perus- kurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimi- kunnan jäsenet, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu ja sellainen työsuojeluasiamies, jonka tehtävänä on jokin erikoisala.

5. Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai, ellei sel- laista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

6. Koulutukseen osallistuville yhteistoimintaelimen jäsenille ja sopimusten edel- lyttämille työntekijöiden edustajille maksetaan korvaus kuten 1 §:ssä on määrätty.

7. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjär- jestelmiä koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

3 § AMMATTIYHDISTYSkOULUTUS

A. TYÖSUHTEEN SÄILYMINEN JA ILMOITUSAJAT

1. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestön tai sen jäsenjärjestöjen osoitta- malle enintään kuukauden kestävälle koulutussopimuksen mukaiselle työ- markkinakurssille annetaan työntekijälle tilaisuus osallistua työsuhteen kat- keamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan myöntäminen tuot- taisi tuntuvaa haittaa.

2. llmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vä- hintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

3. Ammattiyhdistysliikkeen työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityises- ti työsuojeluvaltuutettuihin.

4. Milloin työntekijä on edellä mainitussa järjestyksessä osallistunut Aktiivi- instituutin ns. kolmen kuukauden kurssille, ei hänen työsuhteensa kurssin vuoksi katkea.

B. KORVAUkSET

1. Kohdassa A 1 tarkoitetuille ja sopijapuolten hyväksymille kursseille saavat, pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluasiamies ja työntekijöiden valitse- ma yt-menettelyyn tai henkilöstön edustajana yrityksen hallintoon osallistuva muukin kuin edellä mainittu edustaja, osallistua ilman, että heidän säännöl- lisen työajan ansionsa vähenee. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yri- tyksessä. Koulutuspäivä luetaan työajaksi enintään työntekijän keskimääräi- sen päivittäisen työajan verran.

2. Sovittiin, että ammattiosaston tai vastaavan paikallisyhdistyksen puheen- johtajalla on oikeus osallistua ay-koulutukseen samoilla ehdoilla kuin luotta- musmies edellyttäen, että he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 30 asianomaisen alan työntekijää ja että asianomaisessa ammattiosastossa tai vastaavassa on vähintään 30 jäsentä.

3. Varaluottamusmiehellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä osallistua ansiota menettämättä luottamusmieskursseille edellyttäen, että se yrityksen toimintaa haittaamatta on järjestettävissä, eikä kuitenkaan samanaikaisesti luottamusmiehen kanssa.

4. Luottamusmiehille ja edellä tarkoitetulle puheenjohtajalle korvataan vastaa- vasti heidän osallistuessaan Aktiivi-instituutin järjestämälle kolmen kuukau- den kurssille ansionmenetys yhden kuukauden osalta, edellyttäen, että kysei- nen henkilö kurssin päätyttyä palaa entiseen työpaikkaansa.

c. AMMATTIYHDISTYSkOULUTUkSEN LAAJUUS

1. Sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa var- ten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeää kaksi edustajaa.

2. Koulutustyöryhmä hyväksyy edellä 2 kohdassa tarkoitettujen korvausten pii- riin kuuluvien kurssien määrät kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

3. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

4. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mahdollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

4 § SOSIAALISET EDUT ‌‌

1. Osallistuminen 3 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuo- siloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

5 § VOIMASSAOLOAIkA

1. Tämä sopimus on voimassa terveyspalvelualan työehtosopimuksen osana.

Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

LUOTTAMUSMIES- SOPIMUS ‌‌‌‌

JOHDANTO

1. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asian- mukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaise- maan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tul- kinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2. Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenette- ly vähentää yrityksen ja työntekijöiden välisiä sekä työntekijöiden keskinäisiä kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä yrityksen tavoitteiden saavuttamista että työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymis- tä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi mo- lempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana yrityksen informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

3. Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan luottamusmiessopimuksen:

1 § SOPIMUkSEN SOVELTAMISALA JA SITOVUUS

1. Tämä luottamusmiessopimus sitoo työehtosopimuksen soveltamisalalla ole- via työnantajia ja työntekijöitä.

2 § LUOTTAMUSMIES

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden tämän pykälän 2., 3. ja 4. kappaleiden mukaisesti valitse- maa pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yrityskoh- taista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita toimintayksikkökoh- taisia luottamusmiehiä.

3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat saman työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työehtosopimuksen osapuolena olevaan liittoon tai yhdistykseen järjestäytyneet työntekijät.

4. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän so- pimuksen tarkoittamia eri luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Yrityskohtaisesti sovitaan Sote ry:n tai Sote ry:n valtuuttaman luottamusmiehen/pääluottamusmiehen kanssa luottamus- miesten lukumäärä, toimintaedellytykset ja toiminta-alue ottaen huomioon työntekijöiden lukumäärä, yrityksen laajuus ja toimipisteiden etäisyys sekä niiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mahdol- lisuudet tavata työntekijät. Lisäksi otetaan huomioon yrityksen yhteistoimin- tajärjestelmä. Ellei luottamusmiesten lukumäärästä, toimintaedellytyksistä ja toiminta-alueesta päästä sopimukseen, asia siirretään liittojen ratkaistavaksi.

5. Milloin yrityksen eri työpaikkoja varten on valittu useampia luottamusmiehiä, voidaan yrityskohtaisesti sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työn- tekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kans- sa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaisessa ta- pauksessa työnantajalle ilmoitetaan, kuka luottamusmiehistä hoitaa tällaisia tehtäviä.

6. Elleivät liitot toisin sovi, voidaan edellä 1. kappaleessa mainitulle pääluotta- musmiehelle sekä 2., 3. ja 4. kappaleissa mainituille luottamusmiehille valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen si- jaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Edellä 4. kappaleessa mainitut osapuolet voivat sopia alakohtaisesti, mil- loin se paikallisen neuvottelumenettelyn onnistumisen ja luottamusmiesjär- jestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, luottamusmiesten valinnasta yritysten osastoihin (osastokohtainen luottamusmies). Tällöin sopimukses- sa tulee määritellä luottamusmiehen valintaa, oikeudellista asemaa, teh- täviä, toimintavapautta, ansion ja matkakustannusten korvaamista sekä neuvottelujärjestystä koskevat sopimusehdot, mikäli ne poikkeavat tästä sopimuksesta.

8. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan työntekijä, joka työskentelee ao. työehtosopimuksen soveltamisalalla ja on tämän työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjes- tön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

9. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin ver- rattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamus- miesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

10.Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henkilös- töryhmän osalta.‌‌‌

3 § LUOTTAMUSMIEHEN VALITSEMINEN

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjes- täytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaali voidaan pitää myös työaikana ja työpaikalla siten, että vaalin järjestäminen ja toimitta- minen ei häiritse toimintaa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnan- tajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ol- lessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulu- nut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään se- kä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle luottamusmiesjärjestön antamin valtuuksin.

3. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

4 § LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖNANTAJAN YHTEISTYÖ

Työpaikoilla käydään säännöllisesti keskustelua, jossa käsitellään työpaikan pai- kalliselle yhteistyölle asetettavia tavoitteita ja niiden toimivuutta. Keskustelun osa- puolina ovat luottamusmies ja työnantajan edustaja. Yhteistyön ja keskustelun tar- koituksena on edistää osapuolten keskinäisiä suhteita ja luottamusta sekä käydä läpi yhteistyön onnistumista ja kehittämistarpeita. Keskustelu on käytävä kahden kuukauden kuluessa luottamusmieskauden alkamisesta ja tämän jälkeen vähin- tään vuosittain.

YHDESSÄ kÄSITELTÄVIÄ ASIOITA OVAT MUUN MUASSA:

• Luottamusmiehen ajankäyttö ja sen periaatteet

• Tiedonsaantioikeus ja tietojen toimittamisen käytännöt

• Koulutus ja koulutusten tarve, aikataulut ja tavoitteet

• Yhteistyön käytännön järjestäminen ja aikataulut

5 § LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvis- tä seikoista, jotka poikkeavat muiden työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohden luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa

asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilö- kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyk- siä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei luottamusmiestehtävän takia saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi vali- tuksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähemmän vaativaan työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos luottamusmieheksi/ pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen/pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä luottamusmieskau- den ajaksi. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Mikäli muusta työstä maksettava palkka on alempi kuin luottamusmiehen var- sinaisen työn palkka, maksetaan ansionmenetyksen erotus luottamusmiesli- sänä siltä ajalta, kun hän toimii luottamusmiehen asemassa.

5. Työstään täysin vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vas- tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisa- nottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaa- tia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 1. momentin edellyttämää työntekijöiden enemmis- tön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan työntekijäjärjestön toimesta.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain määräyksiä.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

10.Kohtien 1–9 määräyksiä on sovellettava myös asianmukaisesti ehdolle asetet- tuun luottamusmies- tai pääluottamusmiesehdokkaaseen, josta on kirjallisesti

ilmoitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuu- kautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa luottamusmieheksi tai pää- luottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaali- tuloksen. Kyseisiä määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luot- tamusmies- tai pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.‌‌

11. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luot- tamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.

12. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

13. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa pai- nostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman luottamusmie- hen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

6 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työeh- tosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työeh- tosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on yhdessä työnantajan ja muiden työntekijöi- den kanssa toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoi- minnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

7 § LUOTTAMUSMIEHEN OIkEUS SAADA TIETOJA

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki eri- mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla ta- valla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:

A. työntekijän suku- ja etunimet sekä toimipiste

B. uusien työntekijöiden työsuhteiden alkamispäivä

c. tiedot irtisanotuista, lomautetuista ja osa-aikaistetuista työntekijöistä

D. xxxxxx opiskelijoista, harjoittelijoista ja vuokratyövoiman käytöstä

E. tiedot määräaikaisista työsuhteista, työsuhteen sovittu kesto sekä määräaikaisuuden peruste

F. vaativuusryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu, erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien euromää- rät ja jakautuminen eri ammattinimikkeiden välillä

g. koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä, myös työhön kutsuttavat ja muu tilapäinen henkilöstö

Luottamusmiehellä on oikeus saada edellä mainitut tiedot kaksi kertaa vuo- dessa, kuitenkin uusien työntekijöiden osalta neljännesvuosittain.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kaikki tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot kirjallisesti hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista sekä oikeus saada pyytämiään lisätietoja.

4. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tie- toja työhönoton yhteydessä kerätään.

5. Uudelle luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys työpaikalla käytössä olevasta palkkausjärjestelmästä.

6. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmie- hiä, sovitaan liittojen kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamus- miesten kesken jaetaan.

7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusvaltuutetulla perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä mak- setuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § LUOTTAMUSMIEHELLE MYÖNNETTÄVÄ VAPAUTUS TYÖSTÄ ‌

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiesteh- tävien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon edus- tettavien työntekijöiden määrä, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteis- toiminnan laajuus sekä yritystoiminnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset. Ellei syytä muuhun arviointiin ole, luottamusmiehelle annetaan vapautusta edustettujen työntekijöiden lukumäärästä riippuen seuraavaa:

TYÖNTEkIJÖIDEN VAPAUTUkSEN

MÄÄRÄ MÄÄRÄ T./3 VkO

5–25 3–7

26–49 8–11

50–99 11–15

100–199 14–18

200–299 18–21

300–499 22–27

500 tai yli 27–32

2. Pääluottamusmiehelle järjestetään tehtäviensä hoitamista varten tarvittaes- sa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstä.

Pääluottamusmies on kokonaan vapautettu työstään, jos edustettavien työn- tekijöiden lukumäärä on vähintään 800, elleivät työnantaja ja pääluottamus- mies yhteisesti muuta sovi.

Pääluottamusmiehen ajankäyttö on vähintään luottamusmiehen ajankäytön suuruinen. Edustettavien työntekijöiden lukumäärän lisäksi on huomioitava pääluottamusmiehen toimialueen laajuus ja aidon neuvottelutoiminnan mah- dollistaminen. Jos luottamusmies toimii myös pääluottamusmiehenä ja/tai työsuojeluvaltuutettuna, otetaan tämä lisäävänä tekijänä huomioon työssä vapautuksen määrää arvioitaessa.

3. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnal- liset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukai- sesti hoitaa.

4. Vapautusaika on merkittävä työvuoroluetteloon.

9 § ANSIONMENETYkSEN kORVAAMINEN ‌

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana jo- ko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmiehen ansiot eivät saa tehtävän hoitamisen vuoksi alentua. An- sionmenetyksen korvaamisessa otetaan huomioon tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapalkassa.

2. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta luottamusmiesteh- tävistä hänen työpaikkansa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–25	62
26–50	65
51–100	70
101–150	82
151–200	93
201–299	122
300 tai yli	139

Luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten korvauksia korotetaan 1.10.2022 ja 1.6.2023 lukien alla olevien taulukoiden mukaisesti.

1.10.2022 lukien
TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–25	64
26–50	68
51–100	73
101–150	85
151–200	97
201–299	127
300 tai yli	145

1.6.2023 lukien
TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–25	67
26–50	71
51–100	77
101–150	88
151–200	101
201–299	132
300 tai yli	151

3. Pääluottamusmiehelle maksetaan vastaavasti hänen toimialueellaan olevien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–50	78
51–100	81
101–150	98
151–200	109
201–299	133
300 tai yli	145

1.10.2022 lukien
TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–50	81
51–100	84
101–150	102
151–200	113
201–299	138
300 tai yli	151

1.6.2023 lukien ‌‌
TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
5–50	84
51–100	88
101–150	106
151–200	118
201–299	144
300 tai yli	157

4. Korvausta ei makseta varaluottamusmiehelle. Varaluottamusmiehen hoita- essa luottamusmiehen tehtäviä vähintään kahden viikon ajanjakson, makse- taan korvaus kuitenkin hänelle.

5. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vaus tai sovitaan liittokohtaisesti taikka työnantajan ja luottamusmiehen vä- lillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.

6. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var- ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka- kustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § SÄILYTYS- JA TYÖSkENTELYTILAT

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville toi- mistovälineille ja asiakirjoille siten, että vain luottamusmiehellä on pääsy tie- toihin (esim. lukittava kaappi). Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamus- miestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnas- sa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävien hoitami- seen tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä (mm. yrityksessä ylei- sesti käytössä olevat ict-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys ja sähköposti). Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan puhelinta tai matkapuhelinta ja puhelinliittymää luottamusmiehen tehtävien hoitamista var- ten soveltuvassa luottamuksellisuuden säilyttävässä ympäristössä.

11 § LUOTTAMUSMIESTEN kOULUTUS

1. Luottamusmiehen osallistumisesta koulutukseen on sovittu erillisessä kou- lutussopimuksessa. Luottamusmiehelle laaditaan koulutussuunnitelma

vuosittain. Uuden luottamusmiehen kanssa on kuukauden kuluessa valin- nasta sovittava peruskoulutuksesta ja sen ajankohdasta sekä laadittava koulutussuunnitelma.‌‌

2. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tu- lee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän am- mattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Kou- lutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

12 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Työn suorittamista ja sen käytännön järjestelyä koskevissa kysymyksissä tu- lee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettä- vä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työn- tekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on erimieli- syyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kah- tena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikal- lisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen perus- te on riitautettu.

13 § SOPIMUkSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

TYÖSUOJELU- VALTUUTETTUJA kOSkEVA SOPIMUS ‌‌‌‌

JOHDANTO

Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettuja koske- van sopimuksen. Sopimus sisältää määräyksiä soveltuvin osin PT:n ja STTK:n yh- teistoimintasopimuksen (2001) 6 §:stä ja 7 §:stä. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44).

1 § SOPIMUkSEN SOVELTAMISALA JA SITOVUUS

1. Tämä työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus sitoo työehtosopimuksen so- veltamisalalla olevia työnantajia ja työntekijöitä.

PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ: Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräy- tyy lainsäädännön mukaan. Työpaikalla voidaan sopia paikallises- ti työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä työpaikan olosuh- teisiin soveltuvalla tavalla niiltä osin kuin laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sallii. Työpaikkoja kannustetaan sopimaan muun muassa työsuoje- luorganisaatiosta sekä työsuojelun yhteistoiminnan käytännöistä.

Työntekijöille on aina turvattava vähintään laissa säädetty mahdollisuus osal- listua työsuojelun yhteistoimintaan.

2 § TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

VALINTA

1. Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi vara- valtuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllises- ti vähintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita.

2. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetut.

ILMOITUkSET

3. Työntekijät ilmoittavat työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuoje- luvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle.

TEHTÄVÄT

4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 31 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.

Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työ- suojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimintaelimessä kä- siteltävien asioiden valmisteluun.

Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa ole- via työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.

Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

TYÖSkENTELYTILAT

5. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille. Työsuojeluvaltuutetulla on tarvittaessa oikeus käyttää korvauksetta työsuojelutehtävien hoitamiseen työsuojeluvaltuutetun käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukais- ta toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Työsuojeluvaltuu- tetulla on oikeus käyttää työsuojelutehtävien hoitamiseen tällaisessa toimis- totilassa olevia toimistovälineitä (mm. yrityksessä yleisesti käytössä olevat ict-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys ja sähköposti). Työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työnantajan puhelinta tai matkapuhelin- ta ja puhelinliittymää työsuojelutehtävien hoitamista varten soveltuvassa luot- tamuksellisuuden säilyttävässä ympäristössä.

Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tä- män tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työ- suojelumääräykset ja ohjeet.

Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat järjestetään myös muiden työsuojelu-

toimielinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.

KOULUTUS

6. Uuden työsuojeluvaltuutetun kanssa on kuukauden kuluessa

valinnasta sovittava peruskoulutuksesta ja sen ajankohdasta sekä laadittava koulutussuunnitelma.‌‌

3 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TYÖNANTAJAN YHTEISTYÖ

Työpaikoilla käydään säännöllisesti keskustelua, jossa käsitellään työsuojelun yh- teistyölle asetettavia tavoitteita ja niiden toimivuutta.

Yhteistyön ja keskustelun tarkoituksena on edistää osapuolten keskinäisiä suhtei- ta ja luottamusta sekä käydä läpi yhteistyön onnistumista ja kehittämistarpeita.

Keskustelun osapuolina ovat työsuojeluvaltuutettu ja työnantajan edustaja. Kes- kustelu on käytävä kahden kuukauden kuluessa työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkamisesta ja tämän jälkeen vähintään vuosittain.

YHDESSÄ kÄSITELTÄVIÄ ASIOITA OVAT MUUN MUASSA:

• Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja sen periaatteet

• Tiedonsaantioikeus ja tietojen toimittamisen käytännöt

• Koulutus ja koulutusten tarve, aikataulut ja tavoitteet

• Yhteistyön käytännön järjestäminen ja aikataulut

4 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TYÖSUHDE

1. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä työsuojeluvaltuutetun työsuhteeseen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat muiden työntekijöiden työsuhteen eh- doista. Muissa kohden työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnanta- jaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutettutehtävän takia.

3. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän takia saa siir- tää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli työsuojeluvaltuutetuksi vali- tuksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähemmän vaativaan työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Työsuojeluvaltuutettutehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Mikäli muusta työstä maksettava palkka on alempi kuin työsuojeluvaltuutetun varsinaisen työn palkka, makse- taan ansionmenetyksen erotus työsuojeluvaltuutettulisänä siltä ajalta, kun hän toimii työsuojeluvaltuutetun asemassa.

5. Työstään täysin vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vas- tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että työsuojeluval- tuutettu joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos työsuojelu- valtuutetulle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos työsuojeluvaltuutettu katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hä- nellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei työsuojeluvaltuutetun työsopimusta irtisanota noudattamat- ta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1. momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan työntekijäjärjestön toimesta.

8. Työsuojeluvaltuutetun työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain määräyksiä.

9. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuoje- luvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

10.Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan työsuojeluvaltuutetulle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Työ- suojeluvaltuutetulle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä mer- kitään irtisanomisen syy. Työsuojeluvaltuutetulle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.

11. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä sa- mojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuk- sia on loukattu.

12. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman työsuojeluval- tuutetun työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja mak- saa työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

5 § TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANkÄYTTÖ‌‌

Jos yrityksessä on valittu paikalliseen työsuojelun yhteistoimintasopimukseen perustuva päätyösuojeluvaltuutettu ja päätyösuojeluvaltuutetun säännönmu- kaisesti edustamia työntekijöitä on vähintään 800, vapautetaan päätyösuoje- luvaltuutettu kokonaan työstä.

6 § ANSIONMENETYkSEN kORVAAMINEN

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta kor- vausta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella seuraavasti:

TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
20–29	25
30–100	47
101–200	58
201–299	75
300 tai yli	92

Työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.10.2022 sekä 1.6.2023 alla olevien taulukoiden mukaisesti.

1.10.2022 alkaen ‌
TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
20–29	26
30–100	49
101–200	60
201–299	78
300 tai yli	96

1.6.2023 alkaen
TYÖNTEkIJÖIDEN MÄÄRÄ	EUROA/kk
20–29	26
30–100	49
101–200	60
201–299	78
300 tai yli	96

7 § SOPIMUkSEN VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

LIITE 1 ‌‌‌

PALkkASOPIMUS

TERVEYSPALVELUALAN PALkkAUSJÄRJESTELMÄ

1. Palkkasopimus ja soveltamisohje on yhdistetty 1.4.2020. Tarkoituksena on helpottaa työehtosopimuksen luettavuutta, ei muuttaa palkkausjärjestelmää. Soveltamisohjeet on siirretty kunkin asiakokonaisuuden yhteyteen ja otsikoi- tu soveltamisohjeeksi.

Soveltamisohjeessa annetaan työpaikan osapuolille työehtosopimustekstiä täydentäviä soveltamisohjeita terveyspalvelualan palkkausjärjestelmän käyt- töönotossa, soveltamisessa ja ylläpidossa.

TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA TEHTÄVÄkOHTAINEN PALkkA

2. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perus- tuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn mukaisesta palkasta ja siihen mahdollisesti vaikuttavista erityistekijöistä.

Työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän tarkoituksena on mak- saa vaativammasta työstä korkeampi palkka.

VAATIVUUSRYHMITTELY

VAATIVUUSRYHMÄ 1 (PALkAT SIVULLA 109)

Osaaminen ja harkinta

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työhön opastuksella tai lyhyellä koulu- tuksella. Työssä on selkeät ohjeet ja työskentelytilanteet toistuvat päivittäin samankaltaisina.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat mahdollisesti lähimpään työyhteisöön tai vähäisessä määrin asiakkaisiin. Vaikutukset ovat rajattuja ja helposti muutettavissa.

Vuorovaikutus työssä

Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on vähäises- sä määrin aloitteellisuutta vaativaa ja sisältö on lähinnä valmiin tiedon an- tamista ja vastaanottamista. Työlle on tunnusomaista kanssakäyminen lähityöyhteisössä.

Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset avustavat tehtävät, kuten esi- merkiksi sairaala-, hoito- ja toimistoapulaisen tehtävät.

VAATIVUUSRYHMÄ 2 (PALkAT SIVULLA 109)

Osaaminen ja harkinta

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi lyhyellä ammatillisella kou- lutuksella, vastaavan tasoisella oppisopimuskoulutuksella, työpaikkakoulu- tuksella tai työkokemuksella. Työssä on yleisohjeet ja työtilanteet toistuvat yleensä samankaltaisina.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat oman työn lisäksi lähimpään työyhtei- söön tai asiakkaisiin. Vaikutukset ovat melko rajattuja ja yleensä kohtuullisil- la keinoilla muutettavissa.

Vuorovaikutus työssä

Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on vähäises- sä määrin aloitteellisuutta vaativaa ja sisältö on lähinnä valmiin tiedon anta- mista ja vastaanottamista. Työhön voi sisältyä myös henkilökontakteja, jot- ka edellyttävät toisen henkilön aseman ja tilanteen ymmärtämistä. Työlle on tunnusomaista kanssakäyminen työyhteisössä sekä rajatussa määrin asiak- kaiden tai sidosryhmien kanssa.

Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset perustyötehtävät, kuten esimer- kiksi hierojan, välinehuoltajan ja vastaanottoavustajan tehtävät sekä toimis- ton rutiinitehtävät.

VAATIVUUSRYHMÄ 3 (PALkAT SIVULLA 109)

Osaaminen ja harkinta

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi toisen asteen ammatilli- sella tutkinnolla, vastaavalla aikaisemmalla tutkinnolla tai vastaavan ta- soisella oppisopimuskoulutuksella. Työ edellyttää itsenäisiä valintoja menettelytavoissa.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat myös lähintä työyhteisöä laajem- malle tai asiakkaisiin. Vaikutukset ovat moninaisia ja usein vaikeasti muutettavissa.

Vuorovaikutus työssä

Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aloitteel- lisuutta vaativaa, ja sen tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuminen ja tiedon oikea ymmärtäminen. Sen sisältö on esim. tiedottamista, neuvomis- ta tai tiedon hankintaa toisilta. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakte- ja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen ymmärtämistä tai

vuorovaikutusta asiakkaisiin tai sidosryhmiin.

Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset ammattitehtävät, kuten esimer- kiksi lähihoitajan tehtävät ja vastaavan tasoiset hoito- ja vastaanottotehtävät sekä toimiston ammattitehtävät.

VAATIVUUSRYHMÄ 4 (PALkAT SIVULLA 109)

Osaaminen ja harkinta

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi ammattikorkeakoulutut- kinnolla tai vastaavalla aikaisemmalla tutkinnolla. Työ edellyttää itsenäistä useista eri lähteistä saatavan tiedon seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteen sovittamista.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat myös lähintä työyhteisöä laajemmal- le tai useisiin asiakkaisiin. Vaikutukset ovat moninaisia ja yleensä vaikeasti muutettavissa tai jopa pysyviä. Vaikutukset saattavat heijastua myös organi- saation toimintaedellytyksiin.

Vuorovaikutus työssä

Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aktiivis- ta toisiin ihmisiin vaikuttamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Sen sisältö on esim. motivointia, neuvottelua, ohjeistamista. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen syvällistä ymmärtämistä tai vuorovaikutusta asiakkaisiin tai sidos- ryhmiin ja näiden suhteiden ylläpitoa. Työ sisältää säännöllisesti ongelmien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista.

Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset vaativat ammattitehtävät, ku- ten esimerkiksi sairaanhoitajan tehtävät ja vastaavan tasoiset hoitotehtävät sekä vaativat toimistotehtävät.

VAATIVUUSRYHMÄ 5 (PALkAT SIVULLA 109)

Osaaminen ja harkinta

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi ammattikorkeakoulututkin- nolla tai vastaavalla aikaisemmalla tutkinnolla ja työkokemuksella. Työ edel- lyttää uusien ratkaisumallien löytämistä. Työ suoritetaan itsenäisesti toimin- nan suunnitteluun tai asiantuntija-asemaan perustuen.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat useisiin yksiköihin, sidosryhmi- in, laajaan asiakaskuntaan tai ovat ratkaisevia organisaation tarjoamien palvelujen onnistumiselle. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia, vaikeasti muu- tettavissa ja jopa pysyviä. Vaikutukset heijastuvat myös organisaation

toimintaedellytyksiin. Työhön sisältyy merkittävää esimiesvastuuta tai erityis- alueen asiantuntijavastuuta.‌

Vuorovaikutus työssä

Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aktiivista toi- siin ihmisiin vaikuttamista tai eri ryhmien tavoitteiden yhteen sovittamista työ- yhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Sen sisältö on esim. motivointia, neuvotte- lua, kouluttamista. Työhön sisältyy toistuvasti vaativia henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisten henkilöiden ja henkilöryhmien aseman tai tilanteen syvällis- tä ymmärtämistä tai vuorovaikutusta asiakkaisiin tai sidosryhmiin sekä näiden suhteiden solmimista ja ylläpitoa. Työ sisältää säännöllisesti laaja-alaisten on- gelmien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista.

Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti vaativat erityisosaamista edellyttävät asiantuntijatehtävät ja vaativat esimiestehtävät, kuten esimerkiksi osaston- ja apulaisosastonhoitajan sekä vastaavan hoitajan tehtävät.

VAATIVUUSRYHMÄ 5B (PALkAT SIVULLA 109)

Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti kaikkein vaativimmat esimiestehtävät, joissa on alaisia ja/ tai merkittävä taloudellinen tai tulosvastuu, kuten esimer- kiksi vaativimmat osastonhoitajan, vastaavan hoitajan ja apulaisylihoitajan tehtävät.

VAATIVUUSRYHMITTELYN SOVELTAMINEN

3. Työ kuuluu siihen vaativuusryhmään, joka kokonaisuutena parhaiten vastaa työtehtävän edellyttämää osaamista ja muuta tehtävän vaativuutta. Kunkin vaativuusryhmän vähimmäispalkka on ko. ryhmän taulukkopalkka.

Lisäksi palkan määrää korottavat tehtävään sisältyvät erityistekijät.

Palkkausjärjestelmä mahdollistaa, että tehtävä voidaan sijoittaa korkeam- paan palkkaryhmään kuin työehtosopimuksen esimerkkiluettelo edellyttää. Erityistekijälisän kriteerien täyttymistä arvioidaan suhteessa kyseisen vaati- vuusryhmän normaalitasoon.

SOVELTAMISOHJE: Vaativuusryhmää määriteltäessä arvioidaan työ- tehtävää, ei työntekijää. Arvioinnilla valitaan se vaativuusryhmä, joka ko- konaisuutena parhaiten vastaa kyseisen työn sisältöä ja siinä vaadittavaa osaamista ja muita taitoja.

Vaativuusryhmiin sijoittaminen tapahtuu kolmen eri vaativuustekijäkoko- naisuuden perusteella: 1) osaaminen ja harkinta, 2) työn vaikutukset ja vastuu sekä 3) vuorovaikutus työssä.

KOHTA 1

Osaamisen ja harkinnan osalta arvioidaan työtehtävän edellyttämää osaa- mista sekä sitä, kuinka itsenäistä työ on ja kuinka vaativia harkintatilantei- ta työ sisältää.

Työ on sitä vaativampaa, mitä syvempää, laajempaa ja monipuolisempaa koulutuksella ja/tai työkokemuksella hankittua osaamista sen tekeminen edellyttää. Koulutuksella tarkoitetaan sekä ammatillista että jatko- ja täy- dennyskoulutusta. Vastaavasti harkinnan osalta työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän se vaatii itsenäisiä valintoja menettelytavoissa ja mitä vä- hemmän suoraa ohjeistusta.

KOHTA 2

Työn vaikutusten ja vastuun osalta arvioidaan työn sisältämää vastuuta sekä työn tekemisen vaikutusten laajuutta ja pysyvyyttä.

Työ on sitä vaativampaa, mitä laajemmin työn tekeminen vaikuttaa organi- saation ulkoisiin ja/tai sisäisiin toimintaedellytyksiin ja asiakkaisiin tai si- dosryhmiin. Vastaavasti työ on sitä vaativampaa, mitä laaja-alaisempia ja pysyvämpiä päätöksiä ja ratkaisuja työtehtävään sisältyy ja mitä vaikeam- min työn tekemisen vaikutukset, seuraukset ja tulokset ovat muutettavis- sa tai peruutettavissa.

KOHTA 3

Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan sekä vuorovaikutuksen laajuutta et- tä vuorovaikutuksen syvyyttä. Työ on sitä vaativampaa, mitä laajempaa työpaikan sisäistä tai organisaation ulkoisten tahojen kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä työ sisältää. Vastaavasti työ on sitä vaati- vampaa, mitä enemmän oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta vuorovaikutus edellyttää ja mitä haasteellisemmasta tai tavoitteellisemmasta vuorovai- kutuksesta on kyse.

Työ arvioidaan erikseen jokaisen vaativuustekijäkokonaisuuden osalta ja tämän jälkeen tehdään kokonaisarvio siitä, mikä vaativuusryhmä (1–5) parhaiten vastaa tehtävää työtä. Työ voi siis kokonaisuutena kuulua tiet- tyyn vaativuusryhmään, vaikka tehtävän sisältö poikkeaisikin yksittäisis- tä kyseisen vaativuusryhmän osatekijöistä. Vaativuusryhmien lopussa on arvioinnin tueksi kuvattu työtehtäviä, joita tyypillisesti kuuluu kuhunkin ryhmään.

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata