Hoitoonohjaus Mallilausekkeet

Hoitoonohjaus. Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää on laaditta- va yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohja- ussopimusmallin pohjalta.
Hoitoonohjaus. 1 Toimihenkilö, jolle on kehittymässä päihteiden liikakäytöstä työntekoa haittaava ongelma, pyritään ohjaamaan hoitoon, jotta ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita haitallisia seuraamuksia. Tätä varten voidaan paikallisesti sopia yrityskohtainen hoitoonohjausjärjestelmä.
Hoitoonohjaus. Sivu 15 / 22 Jos hoitoonohjauksen mukaisesta hoidosta on sovittu työnantajan kanssa, maksaa työn- antaja vapaaehtoisen laitoshoidon ajalta sairasajan palkkaa työehtosopimuksen mukaises- ti. (Ks. Liite 7.2)
Hoitoonohjaus. Hoitoonohjaus koskee henkilöitä, joille on kehittynyt tai on selvästi kehittymässä päihteiden väärinkäytöstä aiheutuva terveydellinen tai sosiaalinen ongelma joka aiheuttaa haittaa myös työssä. Kun esimies saa tietoonsa xxxxxx xxxxxxxxx esiintyneen päihtyneenä työssä tai kun henkilöllä esiintyy muita päihteiden käyttöön liittyviä haittoja työssä, antaa hän työntekijälle tarvittaessa kirjallisen varoituksen ja velvoittaa tämän hakeutumaan omalle työterveysasemalle tilannearvioon, ellei kyseessä ole tilanne, jossa työsuhde joudutaan päättämään (ks. kohta 3). Päihteiden käyttöön liittyviä muita haittoja voivat olla esimerkiksi ilmoittamattomat poissaolot, myöhästymiset, työsuorituksen heikkeneminen ym. Samaa varoitusmenettelyä käytetään myös, kun sairauslomatodistuksen diagnoosi liittyy päihteiden käyttöön (F10-F19). Jos päihdeongelma toistuu edellä esitetyn varoituskäytännön jälkeen, esimies kutsuu koolle neuvottelun, jossa sovitaan menettelytavat ja päätetään mahdollisesta hoitosopimuksesta. Neuvotteluun osallistuvat ao. henkilö, esimies, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies tai muu päihdeongelmaisen valitsema henkilö sekä työterveyshuollon edustaja. Neuvottelun perusteella allekirjoitetaan hoitositoumus (lomake 2) ja tehdään kuntoutussuunnitelma (lomake 3). Hoitosopimuksen rikkominen voi johtaa työsuhteen päättämiseen. Hoitosopimuksen aikana esimies hyväksyy sairauspoissaolot vain oman työterveysaseman todistuksella. Lisätietoa: xxxxx://xxx.xxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/xxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxx-xxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx.xxx Muistio puheeksiottotilanteesta Lomake 1 Nimi Syntymäaika Työpaikka
Hoitoonohjaus. Hoitoon hakeutuminen ja hoitoonohjaus voi tapahtua seuraavasti: - vapaaehtoisesti henkilön omasta tai perheen aloitteesta, - työtovereiden, esimiehen, yhteyshenkilön tai työterveyshenkilöstön aloitteesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, - hoitoonohjaus työnantajan aloitteesta, kun on jouduttu toteuttamaan päihteiden ongelmakäytöstä johtuva kurinpitotoimenpide (kirjallinen varoitus) - kun kirjallinen varoitus annetaan päihteiden ongelmakäytöstä johtuen, tulee siihen sisältyä kehotus hoitoon hakeutumisesta. - päihteiden ongelmakäytöstä johtuvia kurinpitotoimenpiteitä käsiteltäessä laivatoimikunnassa, pidetään suositeltavana, että aluksen yhteyshenkilöä kuullaan asiassa. Oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on ensisijaisena tavoitteena. Tällöin ongelmat eivät vielä ole kehittyneet pitkälle ja hoitotoimenpiteiden onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat. Tehokkaalla tiedottamisella pyritään lisäämään vapaaehtoista hoitoon hakeutumista. Päihdeongelman havaitsemisessa työpaikalla ovat esimiehet ja työtoverit keskeisessä asemassa. Esimiehen tulee antaa suullinen kehotus hoitoon hakeu- tumiseen ongelman havaittuaan sekä samalla antaa tieto hoitoon hakeutumisesta. Saadakseen tietoa hoitoon hakeutumisen käytännön seikoista voi asianomainen ottaa yhteyttä työpaikkansa päihdeyhteyshenkilöön tai työpaikkansa työterveys- hoitajaan. Työtoverit voivat myös toiminnallaan edesauttaa päihdeongelmaisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtuvaa hoitoon hakeutumista. Päihde- ongelmainen voi halutessaan mahdollisuuksien mukaan ottaa päihdeyhteyshen- kilön tai luottamusmiehen mukaan keskusteluun. Hoitoonohjauksen toteuttamisesta huolehtivien tulee pyrkiä siihen, että päih- deongelmainen ohjataan hoitoon ennen mahdollisia päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia kurinpidollisia (kirjallinen varoitus) tai työsuhteeseen kohdistuvia toi- menpiteitä (työsuhteen purku). Hoitoon hakeutumisen ja hoitoonohjauksen helpottamiseksi menetellään seuraa- vasti: - alusten ilmoitustauluilla ja terveysasemilla on jatkuvasti tiedot käytettävistä olevista hoitopaikoista ja hoitomuodoista. (Päihdehuollon palveluopas) - aluksella ja varustamossa on nimetyt yhteyshenkilöt, joiden puoleen voi kääntyä hoitoon hakeutuessa. - hoitoonohjauksen käytännön toteuttamisessa työnantaja, yhteyshenkilöt ja työterveyshenkilöstö toimivat yhteistyössä. Työnantajan aloitteesta tapahtu- vasta hoitoonohjauksesta ilmoittaa työnantaja aluksen yhteyshenkilölle, mikäli ongelmainen i...
Hoitoonohjaus. 1. Toimihenkilö, jolle on kehittymässä päihteiden liikakäytöstä työntekoa hait- taava ongelma, pyritään ohjaamaan hoitoon, jotta ongelma ei johtaisi toi- menpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita hai- tallisia seuraamuksia. Tätä varten voidaan paikallisesti sopia yrityskohtainen hoitoonohjausjärjestelmä.
Hoitoonohjaus. Päihteiden liikakäyttö voi johtaa työntekoa haittaaviin ongelmiin, joista voi seurata työsuhteen päät- tyminen. Tämän estämiseksi voidaan paikallisesti sopia yrityskohtaisista hoitoonohjausjärjestel- mistä. Laitoshoidossa olevalle toimihenkilölle maksetaan hoidon ajalta palkkaa, jos siitä sovitaan samalla kun sovitaan laitoshoidosta.

Related to Hoitoonohjaus

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja työsuoje- luasioissa ja -yhteistoiminnassa. Velvollisuus työsuojeluval- tuutetun valitsemiseen asetetaan työsuojelun valvontalais- sa. Lisäksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa on lakia täydentäviä määräyksiä, jotka tulee ottaa huomioon. Työsuojeluvaltuutetun ainoa tehtävä ei ole edustaa työn- tekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa, vaan hänellä on tärkeä tehtävä työturvallisuuden ylläpitämisessä. Hänellä on velvollisuus seurata työpaikan työsuojeluolosuhteita ja ilmoittaa mahdollisista epäkohdista työnjohdolle. Lisäk- si hänen täytyy aktiivisesti omalta osaltaan pitää huoli siitä, että työntekijät ovat riittävän tietoisia ja perehtyneitä työpaikan työsuojelumääräyksiin, jotta he voivat noudattaa niitä täsmällisesti tapaturmien välttämiseksi. Tehtävän- sä hoitamiseksi työsuojeluvaltuutetulla on myös muuta henkilöstöä laajemmat oikeudet. Hänellä on esimerkiksi oikeus keskeyttää työnteko, mikäli hän havaitsee välittö- män vaaratilanteen. Työsuojeluvaltuutettu tulee valita, mikäli työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työnteki- jää. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus valita työsuojeluval- tuutettu myös tätä pienemmissä yrityksissä. Kyseessä on velvollisuus, joten työntekijät eivät voi jättää valitsematta työsuojeluvaltuutettua siinäkään tilanteessa, ettei vapaa- ehtoista tehtävään löydy. Tällöin työnantaja ei voi osoittaa henkilöä tehtävään, mutta työntekijöitä tulisi huomauttaa velvollisuuden täyttämisestä sekä tarvittaessa antaa tietoa heidän oikeudestaan valita työsuojeluvaltuutettu. Valtuu- tettu edustaa koko työpaikan henkilöstöä, mutta toimihen- kilöillä on myös oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa näin halutessaan. Työsuojeluvaltuutetun valinta tehdään vaaleilla, joissa työntekijät valitsevat itselleen sekä työsuojeluvaltuutetun että kaksi varavaltuutettua kahden vuoden toimikaudeksi. Ehdolle voivat asettua kaikki työntekijät, riippumatta jär- jestäytymisestä tai muista luottamustehtävistä. Myös työ- paikan luottamusmies voi asettua ehdolle ja tulla valituksi molempiin rooleihin. Vaalien järjestäminen on työntekijöi- den vastuulla, mutta niiden ajankohdasta ja pitopaikasta tulee sopia etukäteen työnantajan kanssa. Huomioon tulee ottaa, että vaalit eivät saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle ja kaikilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus osallistua niihin. Työnantajan tulee edistää vaalien järjestämistä antamalla työntekijöille luettelo työpaikan työntekijöistä sekä muista henkilöstöryhmistä, mikäli ne valitsevat itselleen oman työsuojeluvaltuutetun. Välittömästi vaalien ratkettua niiden toimittajan tulee il- moittaa kirjallisesti työnantajalle valittu työsuojeluvaltuu- tettu sekä varavaltuutetut.

  • Lomautusilmoitus Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Palkkausjärjestelmä 9.1 Sopijaosapuolet korostavat, että palkkausjärjestelmän toimivuuden takia henkilökohtaisia palkanosia tarkistettaessa käytetään hyväksi pätevyydenarviointien tuloksia.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.