Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtion- osuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman sijoituk- sena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti. Perustamishankeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määrää- miseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti. Jäsenkunnilta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden li- säykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahas- toon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtion osuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen peruspääoman jaon suh- teessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamis- hankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden ja –avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on savuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vas- tuulla.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Rahoituksen muodosta päättää valtuusto. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus vähennetään hankintamenoista. Peruspääoma jaetaan uudelleen kuntayhtymän saadessa valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa tarkoitettuihin suuriin hankkeisiin. Kuntayhtymä hankkii ensisijaisesti pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Tällöin kunnat kustantavat investoinnit kuntamaksujen kautta. Toissijaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon jäsenkunnan rahoitusosuutena tai jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy tällöin peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan peruspääomaosuuden lisäyksenä, lainaamalla jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkuntien peruspääomaosuuksia ei tarkisteta saadun valtionosuuden perusteella.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsen- kunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslai- tokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jä- senkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkun- nan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuu- den ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Jäsenkunnilta peritään kuntayhtymän investointien rahoittamiseen yhtymävaltuuston ta- lousarvion yhteydessä erikseen määräämät osuudet oman pääoman ehtoisina sijoituksina. Osuudet määrätään jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa.
Investointien pääomarahoitus. Yhtymän investoinnit voidaan yhtymävaltuustonkokouksen päättämällä tavalla rahoittaa peruspääomaa korottamalla, mikäli se ei edellytä jäsenkunnilta erillistä uutta taloudellista suoritusta peruspääomaan tai vieraalla pääomalla tai investointiavustuksella. Jäsenkuntien hyväksymien investointien rahoitukseen voidaan käyttää valtionavustusta ja vierasta pääomaa. Poiston alaisten investointien ja niiden lainoituksesta aiheutuneet kulut sisältyvät hinnaston mukaisiin hintoihin tai nettokustannuksiin. Osakekauppojen osalta rahoituksesta sovitaan erikseen osana talousarviota. Jäsenkunnat voivat osallistua investointien rahoitukseen tarvittaessa myös muutoin yhtymäkokouksen ja kuntien yksimielisten päätösten mukaisesti Investointien pääomarahoitus eritellään toimialakohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuuden ja oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuustokokous hankekohtaisesti. Jäsenkuntalainan ehdot yhtymä ja lainaa antava kunta neuvottelevat yhdessä. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.
Investointien pääomarahoitus. Yhtymän investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa peruspääomaa korottamalla tai vieraalla pääomalla tai investointiavustuksella. Investointien pääomarahoitus eritellään toimialakohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtio n- osuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden mää- räämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen mukaisesti jak o- perusteena jäsenkuntien oppilaitosten toimipistekohtainen keskimääräinen oppilasmäärä tilivuonna ja kahtena edellisenä varainhoitovuonna. Jäsenku n- nan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Jäsenkunta voi osallistua investoinnin pääomarahoitukseen 2. mom. poiketen myös suuremmalla peruspääomaa lisäävällä osuudella. Tämän lisäksi ku n- tayhtymä voi huolehtia investointilisällä tai -varauksella investoinnin pää- omarahoituksen kuntaosuudesta. Mikäli 2. momentin mukaisesti lasketusta oppilaitoksen toimipisteen opiskeli- ja-määrästä alle 1 / 3 edustaa kuntayhtymän jäsenkuntia, perustamiskustan- nushankkeen omarahoitusosuudesta puolet jaetaan kuntayhtymän vastatta- vaksi ja puolet sijaintikunnan vastattavaksi. Jäsenkunnilta perittävien investointien pääomarahoituksen pitkäaikaisten lai- nojen lyhennysosuuksien ohella lainojen korot lasketaan investointien pää- omarahoituksen mukaisesti. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäse n- kuntien vastuulla. Investointimenot 31.12.1996 saakka jaetaan kunnittain aikaisemman perusso- pimuksen mukaisesti kaikkien oppilaitosten oppilasmäärän keskiarvona.
Investointien pääomarahoitus. PoSa voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jä- senkuntien maksuosuuksina, lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta taikka muuna rahoituksena. PoSan mahdolliset investoinnit kohdistuvat pääosin kone- ja laitehankintoihin. Näiden hankintojen rahoitus toteutetaan palvelutoiminnan maksujen kautta, ellei toisin päätetä. 21 §