Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtion- osuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman sijoituk- sena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti. Perustamishankeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määrää- miseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti. Jäsenkunnilta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden li- säykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahas- toon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Rahoituksen muodosta päättää valtuusto. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus vähennetään hankintamenoista. Peruspääoma jaetaan uudelleen kuntayhtymän saadessa valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa tarkoitettuihin suuriin hankkeisiin. Kuntayhtymä hankkii ensisijaisesti pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Tällöin kunnat kustantavat investoinnit kuntamaksujen kautta. Toissijaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon jäsenkunnan rahoitusosuutena tai jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy tällöin peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtion osuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen peruspääoman jaon suh- teessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamis- hankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden ja –avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on savuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vas- tuulla.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkuntien oman pääomanehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Uudis- ja laajennusinvestointien rahoituksesta on sovittava erikseen jäsenkuntien kanssa.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionavustuksen määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättää maakuntavaltuusto. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuu- tena, jäsenkunnan peruspääomaosuuden lisäyksenä, lainaamalla jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määrää- miseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkuntien peruspääomaosuuksia ei tarkisteta saadun valtion- osuuden perusteella.
Investointien pääomarahoitus. PoSa voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jä- senkuntien maksuosuuksina, lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta taikka muuna rahoituksena. PoSan mahdolliset investoinnit kohdistuvat pääosin kone- ja laitehankintoihin. Näiden hankintojen rahoitus toteutetaan palvelutoiminnan maksujen kautta, ellei toisin päätetä.
Investointien pääomarahoitus. Yhtymän investoinnit voidaan yhtymävaltuustonkokouksen päättämällä tavalla rahoittaa peruspääomaa korottamalla, mikäli se ei edellytä jäsenkunnilta erillistä uutta taloudellista suoritusta peruspääomaan tai vieraalla pääomalla tai investointiavustuksella. Jäsenkuntien hyväksymien investointien rahoitukseen voidaan käyttää valtionavustusta ja vierasta pääomaa. Poiston alaisten investointien ja niiden lainoituksesta aiheutuneet kulut sisältyvät hinnaston mukaisiin hintoihin tai nettokustannuksiin. Osakekauppojen osalta rahoituksesta sovitaan erikseen osana talousarviota. Jäsenkunnat voivat osallistua investointien rahoitukseen tarvittaessa myös muutoin yhtymäkokouksen ja kuntien yksimielisten päätösten mukaisesti Investointien pääomarahoitus eritellään toimialakohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuuden ja oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuustokokous hankekohtaisesti. Jäsenkuntalainan ehdot yhtymä ja lainaa antava kunta neuvottelevat yhdessä. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.
Investointien pääomarahoitus. Jäsenkuntien hyväksymien investointien rahoitukseen voidaan käyttää valtionavustusta ja vierasta pääomaa. Poiston alaisten investointien ja niiden lainoituksesta aiheutuneet kulut sisältyvät hinnaston mukaisiin hintoihin tai nettokustannuksiin. Osakekauppojen osalta rahoituksesta sovitaan erikseen osana talousarviota. Jäsenkunnat voivat osallistua investointien rahoitukseen tarvittaessa myös muutoin yhtymäkokouksen ja kuntien päätösten mukaisesti
Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena ja - avustuksena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus ei vaikuta peruspääoman määrään. Peruspääoman jakautumista jäsenkuntien kesken muutetaan perustamishankkeen kuntakohtaisesti laskettujen valtionosuuksien suhteessa. Uudisrakennusinvestointeihin on saatava jäsenkuntien suostumus. Jäsenkuntien niin erikseen sopiessa voidaan investointeja rahoittaa jäsen kuntien erillisellä rahoituksella.